Vinttikoirakokeiden sääntöjen ja kokeiden järjestämisohjeiden liitteet LIITE 1 Vinttikoirakokeiden toimitsija- ja palkintotuomarikoulutus sekä pätevöimisohjeet. Tämän ohjeen muuttamiseen vaaditaan Vinttikoiraliiton liittohallituksen hyväksyntä. Koulutuksen tarkoituksena on valmentaa päteviä ja vastuuntuntoisia toimitsijoita sekä palkintotuomareita vinttikoirakokeisiin. KOULUTUKSEN JAKO 1. Kilpailutoimitsijat 2. Koetoimitsijat 3. Palkintotuomarit 4. Ylituomarit 1. KILPAILUTOIMITSIJAT Toimitsijakoulutuksen tärkeimpänä tavoitteena on kilpailuhenkilöstön valmentaminen kilpailuorganisaation mukaisten tehtävien hoitoon. Toisaalta toimitsijoina aktiivisia ja päteviä henkilöitä jatkokoulutetaan yllämainitun koulutusjaon mukaisesti. Koulutuspaikat Esikoulutus kerhojen harjoituksissa. Määrättyjen tehtävien hoito kilpailuissa. Tehtäviin liittyvien sääntökohtien ja kilpailuorganisaation tuntemus, hankitaan kerhon järjestämällä, Vinttikoiraliiton valvomalla toimitsijakurssilla. Toimitsijakurssin järjestäminen ja siihen osallistuminen Kurssin järjestämisestä on tehtävä ilmoitus Vinttikoiraliitolle vähintään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua. Kursseja voivat järjestää Vinttikoiraliiton jäsenyhdistykset. Kurssin johtajana tulee olla ao. koemuodon palkintotuomaripätevyyden omaava henkilö. Vinttikoiraliitto voi nimetä kurssille valvojan. Toimitsijakurssin hyväksytysti suorittaneet pätevöidään Vinttikoiraliiton kilpailutoimitsijoiksi. Kilpailutoimitsijat voivat erikoistua jatkokoulutuksen ja käytännön harjoittelun jälkeen seuraaviin tehtäviin:
Ratajuoksukokeissa kilpailusihteeri ajanottopäällikkö vieheenvetäjä maalisihteeri Maastojuoksukokeissa kilpailusihteeri ratamestari lähettäjä vieheenvetäjä Kilpailutoimitsijoiden pätevöinti Kilpailutoimitsijat, jotka ovat suorittaneet kerhon järjestämän erikoistumiskurssin ja toimineet kerhon harjoituksissa ao. tehtävän hoitajana, voidaan pätevöidä. Ennen pätevöintiä on suoritettava kokelastehtävä. Kokelastehtävä suoritetaan virallisen kokeen yhteydessä toimimalla ao. tehtävässä. Kokelastehtävän käytännön järjestelyistä, valvomisesta ja hyväksymisestä päättää kokeen ylituomari. 2. KOETOIMITSIJAT Pätevyysvaatimukset koulutus ja pätevöinti Kennelliiton yleisohjeen mukaan 3. PALKINTO- JA ARVOSTELUTUOMARIT Koemuotokohtaisia palkintotuomarikursseja järjestää Vinttikoiraliitto tarpeen mukaan. Kurssin kesto ratakokeissa yksi (1) päivä, maastokokeissa kaksi (2) päivää. Kurssin hyväksytysti suorittaneet nimitetään palkintotuomarikokelaiksi, ja heille määrätään kokelastehtävät kuusi (6) kappaletta, jotka on suoritettava kahden seuraavan kilpailukauden aikana. Muilta osin noudatetaan Kennelliiton yleisohjetta palkinto- ja arvostelutuomareiden pätevöinnistä ja koulutuksesta. 4. YLITUOMARIT Pätevyysvaatimukset koulutus pätevöinti ja jatkokoulutus Kennelliiton yleisohjeen mukaan. LIITE 2 Eläinlääkärin tehtävät maasto- ja ratakokeessa. Vinttikoirakokeissa toimiva eläinlääkäri on maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston alainen. Kokeen eläinlääkäri käyttää korkeinta päätösvaltaa eläinsuojelullisissa asioissa. Eläinlääkäri valvoo eläinsuojelulain noudattamista ja hänen on erityisesti kiinnitettävä huomiota koirien terveydentilaan ja koepaikan turvallisuuteen. Eläinlääkärin on oltava paikalla ja toimintavalmiina koko kokeen ajan.
Kaikissa virallisissa vinttikoirakokeissa noudatetaan Vinttikoiraliiton koesääntöjä, sekä rata- tai maastojuoksukokeiden järjestämisohjeita. Jokaisessa kokeessa on Kennelliiton pätevöimä ylituomari sekä vastaava koetoimitsija, joiden kanssa eläinlääkäri voi neuvotella kaikista koesääntöihin ja järjestämisohjeisiin liittyvistä asioista. Eläinlääkäri tarvitsee koepaikalla mahdollisten tapaturmien ja onnettomuuksien ensiavussa mm. haavasarjan, ompelutarvikkeet, rauhoitus- ja puudutusainetta ja sidostarpeita. On hyvä varata mukaan myös kuumemittari, stetoskooppi, lastoja, nesteytyspusseja ja nesteensiirtolaitteet, sekä lääkeaineita mm. koiran lopetusta varten. Korvauksen käytetyistä lääkkeistä ja tarvikkeista maksaa koiran omistaja. Eläinlääkärin palkkion matkakorvauksineen maksaa kokeen järjestävä kerho/seura. Ennen varsinaista koetta ja sen jälkeen voi eläinlääkäri harjoittaa koepaikalla muuta praktiikkaa (rokotuksia jne.). Eläinlääkärillä on mahdollisuus lykätä tai peruuttaa koe esim. sääolosuhteiden vuoksi (kuumuus, sade tms.) tai kilpailuradan riittämättömän turvallisuuden vuoksi, mutta hänen on ehdottomasti ennen päätöstään neuvoteltava sekä kilpailun vastaavan koetoimitsijan että ylituomarin kanssa. Eläinlääkäri voi halutessaan tarkastaa kilpailuradan yhdessä kilpailunjohtajan ja ylituomarin kanssa. Jokainen kokeeseen osallistuva koira tarkastetaan huolellisesti ennen kilpailun alkua. Eläinlääkärin sihteeri tarkastaa koirien tunnistusmerkinnän ja rokotustodistukset ennen koirien siirtymistä eläinlääkärintarkastukseen. Eläinlääkärin sihteeri avustaa eläinlääkäriä tämän antamien ohjeiden mukaisesti. Eläinlääkärintarkastuspaikalla pitää olla koirien tarkastuspöytä, käsienpuhdistus mahdollisuus sekä pöytä tai tuoli eläinlääkärin välineitä varten. Koiran liikkeiden tarkastusta varten pitää olla juoksutusalue. Kilpailupaikalla tulee olla järjestäjän toimesta välineet ja suunnitelma loukkaantuneen eläimen siirrosta ensiapu paikalle. Kokeen päätyttyä tulee eläinlääkärin täyttää Vinttikoiraliiton eläinlääkärin kertomus ja toimittaa se vastaavalle koetoimitsijalle allekirjoitettuna. Eläinlääkärin toimiessa kokeen eläinlääkärinä, koskee häntä yleinen Kennelliiton jääviyssääntö. Eläinlääkärintarkastus maasto- ja ratakokeessa Eläinlääkärintarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: Ennen alkueriä tapahtuva tarkastus Koira on rokotettu Kennelliiton määräysten mukaisesti. Narttu ei ole kiimassa. Koiran yleistila on normaali eikä sillä ole ilmeisiä oireita sairaudesta.
Koira ei onnu, mikä tarkastetaan liikuttamalla koiraa sivusuunnassa eläinlääkäriin nähden ja tarpeen vaatiessa edestakaisin. *Ennen koiran seuraavaa lähtöä tapahtuva tarkastus* Koira on palautunut normaalisti alkuerien jälkeen. Koiralla ei ole sellaisia traumoja, jotka aiheuttavat sille kipua, mikäli se jatkaisi kilpailua. Koira ei onnu, mikä tarkastetaan liikuttamalla koiraa sivusuunnassa eläinlääkäriin nähden ja tarpeen vaatiessa edestakaisin. LIITE 3 Mittausohje 1. Mitattavat rodut Vinttikoirakokeisiin osallistuvista roduista mitattaviin kuuluvat italianvinttikoira ja whippet. 2. Mittausikä Koira voidaan mitata aikaisintaan sinä päivänä, kun se täyttää kaksitoista(12) kuukautta. Mittaushetkellä koiran tulee olla tunnistemerkitty. Koiran ohjaajalla tulee olla mittaustilaisuudessa mukana koiran rekisterikirja mistä tulee ilmetä tunnistemerkintä, tunnistemerkinnän tekijä ja tunnistemerkinnän ajankohta. Koiran ohjaajalla tarkoitetaan tässä mittausohjeessa koiran rekisterikirjassa merkittyä omistajaa tai hänen edustajaansa. 3. Hyväksytty mittalaite Mittalaite on mekaaninen tai elektroninen laite. Vinttikoiraliiton hallitus hyväksyy mittalaitteen ja sen mukana olevan tarkistusmittatangon (tarkkuus tulee vähintään olla 0,5 mm), jotka on tunnistemerkitty. Vinttikoiraliitto pitää mittalaiterekisteriä. 4. Mittausryhmän koostumus Mittausryhmä koostuu mittauksen aikana kahdesta Vinttikoiraliiton hallituksen hyväksymästä mittahenkilöstä, joista toinen toimii mittasihteerinä toisen mitatessa koiraa. Mittausryhmää koskee Kennelliiton yleinen jääviys-sääntö. 4.1. Mittaustapahtuman valmistelu Mittaukseen käytetään kohdan 3. mukaista mittalaitetta. Ennen mittaussarjan aloittamista mitattava koira tunnistetaan ja mittalaitteen tarkkuus tarkistetaan julkisesti erillisellä mittalaitteen mukana olevalla tarkistusmittatangolla (kts. kohta 3). Mittalaitteen lukematarkkuus tulee olla *+* 1 mm. Mittalaitteen tunnistemerkintä kirjataan mittauspöytäkirjaan. 5. Koiran asento mittauksen aikana Mittaus voidaan aloittaa kun koira on "saatettu" rauhalliseen tilaan. Koiran säkäkorkeus mitataan koiran sä`än kohdalta lapaluiden ylimmästä kohdasta. Mikäli koiran selkäranka on mittausta häiritsevästi lapaluiden ylintä kohtaa korkeammalla, voidaan koiran kaulaa
"auttaa" alaspäin kuitenkin korkeintaan niin, että niskalinja ei saa mennä lapaluiden ylimmän kohdan alapuolelle. Koiran asettelee mittalaitteeseen mittahenkilö tai koiran ohjaaja mittausryhmän ohjeiden mukaan. Koiran ohjaajalla on oikeus keskeyttää mittaustapahtuma ja tällöin mittaustuloksia ei kirjata. Mittahenkilöillä on oikeus keskeyttää mittaustapahtuma, mikäli mittausta ei voida suorittaa mittausohjeen mukaisesti tai muista perustelluista syistä. Tällöin mittaustuloksia ei kirjata. 6. Mittauksen suorittaminen Koira mitataan kymmenen kertaa, joista kumpikin mittahenkilö ottaa viisi hyväksyttyä mittaa. Hyväksyttyjen mittojen kokonaisero ei saa olla 4 mm suurempi. Mittaustapahtuma voidaan päättää neljän(4) hyväksytyn mitan jälkeen, jos koira on selvästi alle uusintamittausrajan (10 mm) tai selvästi yli ylikorkeusrajan (10 mm) ja koiran ohjaaja sekä mittausryhmä ovat samaa mieltä asiasta. Mittauksen tulokseksi merkitään mitattujen tulosten keskiarvo, joka merkitään 0,1cm tarkkuudella normaalin pyöristyssäännön mukaan. Molemmat mittahenkilöt, sekä koiran ohjaaja allekirjoittavat mittauspöytäkirjan. Mittauspöytäkirjaan on merkittävä pitääkö koira uusintamitata tai ei. 7. Uusintamittaus Alle kaksi(2) -vuotiaana mitattu whippeturos, jonka säkäkorkeus on 49,0cm tai enemmän ja whippetnarttu, jonka säkäkorkeus on 47,0cm tai enemmän sekä italianvinttikoira, jonka säkäkorkeus on 37cm tai enemmän, on mitattava uudelleen ennen seuraavan kilpailukauden alkua, kun koira on jo täyttänyt kaksi (2) vuotta. Kilpailukausi on kalenterivuosi. Koira ei voi osallistua kokeeseen, jos uusintamittausta ei ole suoritettu. Uusintamittaus suoritetaan kuten ensimmäinen mittaus. Mittahenkilöt eivät saa olla samat jotka olivat koiran ensimmäisen mittauksen suorittajat. Uusintamittauksen tulos kumoaa edellisen mittaustuloksen ja se merkitään kilpailukirjoihin ja siitä tehdään mittauspöytäkirja. Ylikorkeaa koiraa ei tarvitse uusintamitata, ellei koiran ohjaaja sitä erikseen halua, vaan koira kilpailee kilpailukirjaan merkityn kokonsa mukaisissa kilpailuluokissa. 8. Ylikorkeusmääritelmä Ylikorkeaksi katsotaan: - italianvinttikoira, jonka säkäkorkeus on yli 38cm - whippeturos, jonka säkäkorkeus on yli 51cm - whippetnarttu, jonka säkäkorkeus on yli 48cm 9. Mittauspöytäkirjojen toimitus rata- ja maastorekisterinpitäjille Mittahenkilö lähettää kaikista virallisista mittauksista (ensimmäisestä,sekä uusintamittauksesta) mittauspöytäkirjan kopiot viikon kuluessa Vinttikoiraliiton rekisterinpitäjille. Mittauspöytäkirja tulee olla kaikilta osin täytetty. Mittauspöytäkirjan yläreunaan tulee tehdä merkintä: tiedoksi kortistonhoitajalle, sekä uusintamittauksen kyseessä ollessa: tiedoksi uusintamittauksesta ja kyseisen koiran kilpailukirjan numero. 10. Valitusoikeus Noudatetaan Kennelliiton yleistä valitusmenettelyä.
10.1. Tarkistusmittaus Valituksen perusteella suoritettavan tarkistusmittauksen ja sen suorittajat määrää Vinttikoiraliiton hallitus. Koiran tarkistusmittaukseen määrätään kaksi mittahenkilöä sekä valvoja esim. kokeen ylituomari. Tarkistusmittaus on tehtävä kuukauden (1kk) kuluessa Vinttikoiraliiton päätöksestä ja se suoritetaan mittausohjeen mukaisesti. Mikäli tarkistusvaatimuksen kohteena oleva mittaustulos todetaan muuttuneeksi, uusi tulos merkitään koiran kilpailukirjoihin. Tarkistusmittauksesta tehdään mittauspöytäkirja, joka toimitetaan Vinttikoiraliiton hallitukselle, joka asian käsiteltyään toimittaa ne asianosaisille. Koira voidaan määrätä valituksen perusteella tarkistusmitattavaksi vain kerran. LIITE 4 Arvokilpailumanttelit Arvokilpailuissa voittaneelle koiralle jaetaan voittajamantteli. Maastokokeet Arvokilpailu, manttelin väri, kirjailu ja mantteliin tulevan tittelin lyhenne Suomenmestaruus ja Suomen Vinttikoiraliiton mestaruus purppuranpunainen, kirjailtu kullalla tai keltaisella SMM- ja kyseinen vuosiluku Derby, kanariankeltainen, kirjailtu mustalla DVM- ja kyseinen vuosiluku Veteraanimestaruus, kanariankeltainen, kirjailtu mustalla VMM- ja kyseinen vuosiluku Suomi-CUP sininen, kirjailtu hopealla tai valkoisella CVM- ja kyseinen vuosiluku Ratakokeet Arvokilpailu, manttelin väri, kirjailu ja mantteliin tulevan tittelin lyhenne Suomenmestaruus ja Suomen Vinttikoiraliiton mestaruus purppuranpunainen, kirjailtu kullalla tai keltaisella SRM- ja kyseinen vuosiluku Derby kanariankeltainen, kirjailtu mustalla DV- ja kyseinen vuosiluku Veteraanimestaruus kanariankeltainen, kirjailtu mustalla VMR- ja kyseinen vuosiluku Kuninkuusjuoksu sininen, kirjailtu hopealla tai valkoisella JK- ja kyseinen vuosiluku Tähtisprintteri sininen, kirjailtu hopealla tai valkoisella TS- ja kyseinen vuosiluku Muissa voittajamantteleissa ei saa käyttää edellä mainittuja väriyhdistelmiä. Vinttikoiraliiton liittohallitus myöntää jäsenyhdistyksilleen yksinoikeuden käyttää tiettyä väriyhdistelmää. Arvokilpailujen voittajamantteleissa saa olla ainoastaan saavutettu titteli, vuosiluku, paikkakunta ja järjestäjä.
LIITE 5 Rotumäärittely Seuraavat rodut kuuluvat ns. pieniin rotuihin. Portugalin podengo (pieni ja keskisuuri), Basenji, Italianvinttikoira, Cirnenco dell etna ja Whippet. LIITE 6 Kilpailukirjat Ratakoe Koiran on oltava rekisteröity Kennelliiton koirarekisteriin ja tunnistemerkitty joko tatuoinnilla tai mikrosirulla. Mitattavilla roduilla, italianvinttikoira ja whippet, tulee olla voimassa oleva mittaustulos. Kilpailukirja anotaan Vinttikoiraliiton kilpailukirja-anomuskaavakkeella, ja sen tulee olla kaikilta osin täytetty. Anomuksen mukaan liitetään uroksen osalta kivestodistus tai kopio näyttelytuloksesta. Ratajuoksukirjaa anottaessa tulee olla kaikki koejuoksut hyväksytysti suoritettu. Kilpailukirja lähetetään postiennakolla ja toimitusaika on n. 1 viikko. Puutteellisesti täytettyjä anomuksia ei käsitellä. Koiran juoksuvarmuus osoitetaan kolmella koejuoksulla. Koejuoksun voi juosta vähintään 280 m matkalla. Ensimmäinen koejuoksu on nk. soolojuoksu, missä koira osoittaa viehevarmuutensa. Soolokoejuoksun hyväksymisessä otetaan myös huomioon se, että koira reagoi vieheen pysähtymiseen. Jos soolokoejuoksu on 280 m, voidaan ensimmäinen ryhmäkoejuoksu juosta saman päivän aikana kunhan noudatetaan riittävän pitkää lepoaikaa, vähintään 40 minuuttia. Toinen ryhmäkoejuoksu on juostava vähintään 480 m matkalla, paitsi italianvinttikoira, basenji, cirnenco dell etna ja portugalinpodengo pieni, joiden ryhmäkoejuoksumatkat ovat 280 tai 350 m sekä whippet ja portugalinpodengo keskikokoinen, joiden toinen ryhmäkoejuoksu voi olla myös vähintään 350 m matkalla. Ryhmäkoejuoksu suoritetaan vähintään kahden koiran kanssa, jotka koetta valvova tuomari on hyväksynyt. Koejuoksukoira juoksee aina täydessä kilpailuvarustuksessa ja lähtee aina keskeltä. Koiran on koejuoksuissaan osoitettava, että se juoksee juoksusääntöjen mukaisesti eikä häiritse kanssakilpailijoitaan. Kokeen hyväksyy palkintuomari. Myös hylkäämisestä tulee tehdä merkintä kilpailukirja anomukseen. Kilpailukirjan saadakseen koiralla tulee olla kaksi peräkkäistä hyväksyttyä ryhmäkoejuoksua. Jos koira keskeyttää häirinnän takia, ei tätä merkitä anomuskaavakkeeseen. Tuomari voi myöntää poikkeuksen kahden koekoiran vaatimuksesta nk. harvinaisten rotujen ollessa kyseessä. Tuomarin jääviydestä tehtäväänsä noudatetaan Suomen Kennelliiton jääviyssääntöä koskien näyttelyitä, kokeita ja kilpailuja.
Maastokoe Koiran on oltava rekisteröity Kennelliiton koirarekisteriin ja tunnistemerkitty joko tatuoinnilla tai mikrosirulla. Mitattavilla roduilla, italianvinttikoira ja whippet, tulee olla voimassa oleva mittaustulos. Kilpailukirja anotaan Vinttikoiraliiton kilpailukirja-anomuskaavakkeella, ja sen tulee olla kaikilta osin täytetty. Anomuksen mukaan liitetään uroksen osalta kivestodistus tai kopio näyttelytuloksesta. Kilpailukirja lähetetään postiennakolla ja toimitusaika on n. 1 viikko. Puutteellisesti täytettyjä anomuksia ei käsitellä. LIITE 7 Kilpailuvarustus Koiran on oltava täydessä kilpailuvarustuksessa sen ollessa rata-alueella. Vaadittujen varusteiden lisäksi koiran kannukset voidaan suojata, kuitenkin on huomioitava että jalkoja tukevia siteitä tai teippauksia ei sallita. Kilpailuvarustus maastojuoksukokeessa Kilpailtaessa koiran on käytettävä Vinttikoiraliiton liittohallituksen hyväksymää kuonokoppaa sekä järjestäjän varaamaa tai omaa kilpailumanttelia. Tarvittaessa voidaan käyttää kuristamatonta kaulapantaa. Kilpailumantteli on: - punainen yksivärinen tai punainen, jossa valkoinen numero yksi (1) - sininen yksivärinen tai sininen, jossa valkoinen numero kaksi (2) vaihtoehtona valkoinen yksivärinen tai valkoinen, jossa musta numero kolme (3). Kilpailumantteleissa ei saa olla muita merkintöjä. Kilpailuvarustus ratajuoksukokeessa Kilpailtaessa koiran on käytettävä Vinttikoiraliiton liittohallituksen hyväksymää kuonokoppaa sekä järjestäjän varaamaa tai omaa kilpailumanttelia. Manttelit: - numero yksi (1): punainen, jossa valkoinen numero - numero kaksi (2): sininen, jossa valkoinen numero - numero kolme (3): valkoinen, jossa musta numero - numero neljä (4): musta, jossa valkoinen numero - numero viisi (5): keltainen, jossa musta numero - numero kuusi (6): mustavalkoraitainen, jossa punainen numero Kilpailumantteleissa ei saa olla muita merkintöjä. Hyväksytyt kuonokopat Kuonokoppa tulee valmistaa hyväksyntäperiaatteiden mukaisesti, jotka ovat: koira ei saa vahingoittaa kanssakilpailijaansa, kuonokopan kanssa ei pysty puremaan toista koiraa, kuonokopassa ei saa olla toista koiraa vahingoittavia ulokkeita,
kuonokopan tulee pysyä päässä kilpailusuorituksen ajan, koiralle ei saa aiheutua vammoja kuonokopasta, kopassa ei saa olla koiraa vahingoittavia ulokkeita tai reunoja kirsun kärjen tule rajoittaa kopan liike syvyyssuunnassa, koiran tulee saada suunsa auki esteettömästi saadakseen riittävän ilmamäärän, kuonokopassa tulee olla riittävät ilmareiät lankakopan päällä saa käyttää harsoa, joka estää pölyn kulkeutumisen suuhun. Jokaisella vinttikoirarodulla on erilainen pään muoto ja koko, joten koppa on aina sovitettava koiralle henkilökohtaisesti ja tehtävä tarvittavat muutokset. Englantilaismallinen kuonokoppa Australialaismallinen kuonokoppa
Muovinen kuonokoppa Kuonokoppien yleismallit 1. Englantilaismallinen kuonokoppa Valmistetaan 1 mm galvanoidusta pianolangasta, jonka vetolujuus on 150 180kg. Kaikki liitokset on täysjuotettuja, seos 75 % tinaa ja 25% lyijyä. Kaulahihnan oikea kireys on, kun kaksi sormea mahtuu kaulan ja hihnan väliin. 2. Australialaismallinen kuonokoppa Valmistetaan kuten edellä, mutta malli on päältä avonainen. Oikea kiinnitys on, kun koppa ei tule suoraan vetämällä pois päästä. Kuonon yli menevän hihnan tulee olla oikealla paikalla, tukeutuen nenäluuhun ja yläleuan luihin. 3. Muovinen kuonokoppa Valmistetaan repeilemättömästä jäykästä muovista tai nailonista. Lähtöaihio voi olla yksitai kaksiosainen, mutta se taivutetaan muotoonsa. Oikea kiinnitys on, kun koppa ei tule suoraan vetämällä pois päästä. Hyväksytyt manttelimallit: Manttelin tulee olla oikean kokoinen ja riittävän kehon myötäinen aiheuttamatta vaaraa koiralle tai kanssakilpailijalle. Kiinnitysnauhojen tulee olla sopivan mittaiset.
Nauhalla kiinnitettävä malli Jousto-mantteli
LIITE 8 KÄYTTÖVALIOTULOS RAJAT
LIITE 9 Ratakokeen luokittelupisteet Lähdön Koira Koiran sijoitus lähdössä luonne määrä I II III IV V VI Sijoituskilpailut 6 +2 +1 0-1 -1-2 Alkuerät 5 +2 +1 0-1 -2 Muut lähdöt 4 +1 0-1 -2 A-Finaali 6 +6 5 4 3 +2 2 kun on ensin 5 +5 +4 +3 +2 2 juostu alkuerät 4 +4 +3 +2 +1 Koira aloittaa kilpailu-uransa aina 15 pisteellä. Maksimipistemäärä 40 pistettä. Minimipistemäärä 1 piste. DISKVALIFIOINTI ei muuta pisteitä. Merkintä sijoitukseen NOLLA (0). KESKEYTYS ei muuta pisteitä. Merkintä sijoitukseen VIIVA (-). LIITE 10 Widerkoe Widerin määritelmä Koira pyrkii juoksemaan mahdollisimman lähellä radan ulkoreunaa. Koiraa, joka lähdön jälkeen suuntaa juoksulinjansa suoraan, ei voida pitää widerina. Kaarteessa wider voi linjata juoksulinjansa sisäreunalle. Kilpailukirjan omaava koira voi tulla wideriksi suorittamalla hyväksytysti widerkoejuoksut ja widerkokeen. Widerkoejuoksut järjestetään harjoituslähtönä, jonka valvojana toimii ratajuoksupalkintotuomari. Widerkokelas lähtee sisäreunan puoleisesta kopista ja kokelaan ulkopuolelta on lähdettävä vähintään kaksi koiraa. Hyväksytyssä koejuoksussa widerkokelas linjaa lähdön jälkeen juoksunsa radan ulkolaitaan. Kahden peräkkäisen hyväksytyn widerkoejuoksun jälkeen koira voidaan ilmoittaa widerkokeeseen. Widerkoe Koe suoritetaan virallisten kilpailujen yhteydessä. Kokeen koira voi suorittaa vain kerran kilpailukauden aikana. Yhdessä kokeessa voi olla vain yksi widerkokelas. Se lähtee lähtijäryhmän uloimmasta kopista. Kokelaan sisäpuolelta on lähdettävä vähintään kaksi koiraa. Tuomarineuvosto tekee päätöksen, jonka ylituomari vahvistaa. Koiran kilpailukirjaan tulee aina merkintä kokeesta: joko hyväksytty tai hylätty. Hyväksytty wider on koko kilpailuikänsä wider ja lähtee aina lähtijäryhmän uloimmasta kopista.
LIITE 11 Ohje ajanotosta vinttikoirien ratajuoksukokeissa. Yleistä Kilpailujen ajanottopäällikön tehtävänä on selvittää koirien oikea maaliintulojärjestys sekä koirien saavuttamat ajat. Ajanottajien työskentelyä johtaa ajanottopäällikkö, joka esittää tulokset ylituomarin hyväksyttäväksi. Maaliintulojärjestys ja ajanotto ratkaistaan koiran kuononkärjestä. Ajanoton tulee käynnistyä välittömästi veräjän avauduttua. Ajanottotavan tulee olla automaattinen (mahdollisuuksien mukaan). Ajanottotapa tulee varmistaa jollain muulla järjestelmällä tai menettelyllä, jonka ei kuitenkaan tarvitse olla samaa teknistä tasoa tai vastata samaa tarkkuutta kuin varsinainen ajanottojärjestelmä. Automaattinen ajanotto voidaan varmistaa käsiajanotolla. Koirien oikean maalintulojärjestyksen selvittämiseksi tulee käyttää hyväksi jotain teknistä apuvälineistöä, esimerkiksi maalikameraa. Ajanottojärjestelmät Järjestelmä on automaattinen silloin, kun se rekisteröi automaattisesti ja yksiselitteisesti koirien saavuttamat ajat ja kun ajanotto käynnistyy kaikille koirille yhtäaikaisesti ja aina samalla hetkellä lähdöstä riippumatta. Automaattisessa ajanottotavassa ajat annetaan sadasosasekunnin (1/100 s) tarkkuudella. Järjestelmä on manuaalinen (=käsiajanotto) jos joko kellojen käynnistys, kellojen pysäytys tai molemmat edellä mainitut tapahtuvat manuaalisesti eli käsivaraisesti. Manuaalisessa ajanottotavassa ajat annetaan kymmenesosasekunnin (1/10 s) tarkkuudella. Maalikamera on laitteisto, joka tallettaa maaliviivan tapahtumat jatkuvana yhtäjaksoisena nauhana. Jos kameran filmiä siirretään eteenpäin tasaisella nopeudella, joka tunnetaan, voidaan kameran kuvatallenteesta määritellä helposti myös koirien keskinäiset aikaerot tulojärjestyksen lisäksi. Videotekniikalla otetussa kuvatallenteessa saadaan maaliviivan tapahtumista sen sijaan sarja epäjatkuvia otoksia (=videoruutuja), jotka seuraavat toisiaan aikavälein, jonka määrittää järjestelmän käyttämä kuvataajuus. Yhdessä erillisessä videoruudussa näkyvät tapahtumat ovat piirtyneet kuvaan ylhäältä alaspäin ajan muuttuessa ts. aika ei etene koirien juoksusuunnassa, kuten todellisessa maalikamerakuvassa ja näin saadaan hieman vääristynyt kuva. Tämä tulee aina huomioida, kun videokuvia tulkitaan ja koirien järjestystä videokuvasta määritetään. Ajanottotarkkuus ja luotettavuus Ajanottolaitteistoja suunniteltaessa ja niitä ylläpidettäessä on huolehdittava siitä, että käytetyt, tekniset ratkaisut ja systeemin tarkkuuden kannalta ns. avainkomponentit ovat ominaisuuksiltaan ja toimintakunnoltaan sellaisia, että vaadittavaan tarkkuuteen riittävän luotettavasti aina päästään. Ajanottolaitteiden tarkistus ja kalibrointi Laitteiden luotettavan toiminnan takaamiseksi laitteisto on tietyin aikavälein tarkastettava ja tarvittaessa kalibroitava. Järjestelmän ajanmittaukseen käyttämän peruskellotaajuuden virhe ei saa olla suurempi kuin 50 PPM mijoonasosaa). Tarkistus on tehtävä mittalaitteella, jonka luotettavuus ja tarkkuus on edelleen jäljitettävissä.
Tarkistuksesta on laadittava pöytäkirja ja tarkistusrekisteriä tarvittaessa ylläpitää Vinttikoiraliiton kilpailutoimikunta. Ennätykset ja valionarvotulokset Rotukohtaisiksi rataennätyksiksi ja Suomen ennätyksiksi voidaan kirjata ainoastaan tulokset, jotka ovat syntyneet hyväksyttävissä olosuhteissa: ajanottolaitteisto on ollut hyväksyttävässä kunnossa, ajanottotapa automaattinen ja kilpailun tuomarineuvosto on koiran suorituksen hyväksynyt ja että juostulta matkalta on virallinen voimassaoleva mittaustodistus. Ennätyksen virallisesta hyväksymisestä vastaa kokeen ylituomari. Valionarvoon oikeuttavien tulosten hyväksymisessä menetellään kuten edellä. Käsiajanotolla saavutettuja aikoja ei voida näin ollen hyväksyttävästi kirjata. LIITE 12 Suomi-Cup kutsumenettely Suomi-Cup on alkukaudesta juostava maastojuoksun arvokilpailu, johon kutsutaan rotujen edellisen kauden parhaat koirat. Pistelaskennasta huolehtii Vinttikoiraliiton kilpailuvaliokunta. Pistelaskennassa otetaan huomioon edellisellä kaudella Suomessa järjestetyt viralliset maastojuoksukilpailut. Vain kilpailut, joissa koira on saanut hyväksytyn tuloksen, otetaan huomioon pisteitä laskettaessa. Pisteet saadaan jakamalla koiran sijoitus kilpailuluokan osallistujamäärällä. Pisteisiin otetaan mukaan koiran neljä (4) parasta pistemäärää. Pienin pistemäärä on paras. Päästäkseen Suomi-Cup -kutsulistalle koiralla pitää olla pisteitä vähintään kahdesta kilpailusta. Mikäli koiralla on pisteitä vähemmästä kuin neljästä kilpailusta, lisätään jokaista puuttuvaa kilpailua kohden koiran loppupisteisiin yksi (1) piste. Neljän kilpailun pisteet lasketaan yhteen ja järjestetään pienimmästä suurimpaan. Kutsuun oikeutettuja ovat listalla parempaan puolikkaaseen sijoittuneet. Listalta kutsutaan kuitenkin enintään kuusitoista (16) koiraa / rotu, ja enintään viisi varakoiraa, mikäli ne ovat kutsuun oikeutettuja. Listalla olevien lisäksi kutsutaan edellisen vuoden Suomi-Cupin voittaja sekä Suomen maastomestaruuskilpailujen voittaja, vaikka ne eivät olisikaan sijoittuneet kutsuun oikeutettujen listalle. Rodussa pitää olla vähintään kaksi (2) kutsuun oikeutettua siis Suomi-Cup - listalla LIITE 13 AJUEKOE JÄRJESTÄMIS JA TUOMARIOHJE Kokeen erityisluonne Ajuekokeessa noudatetaan seuraavia erityissääntöjä, muilta osin noudatetaan vinttikoirakokeiden sääntöjä, maastojuoksukilpailujen järjestämis- ja tuomariohjetta sekä SVKL:n maastojuoksukilpailuja koskevia erityisohjeita. Ajuekokeessa koirat juoksevat etukäteen ajueeksi ilmoitetussa ryhmässä. Ajueiden juoksujärjestys arvotaan.
Sertifikaatti Parhaiden ajueiden koirille voidaan myöntää sertifikaatti, edellyttäen että ajue on saanut vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) maksimipistemäärästä. Voidakseen vastaanottaa sertifikaatin ajueen yksittäisen koiran on saatava vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) yksilöarvostelun maksimipistemäärästä, ja vähintään puolet (1/2) arvostelun osa-alueiden nopeus, kiinniotto ja yhteistoiminta maksimipistemääristä. Ajue Ajue muodostuu kahdesta (2) tai kolmesta (3) samanrotuisesta koirasta jotka omistaja (omistajat) ilmoittaa ajueeksi. Ajueeseen voidaan ilmoittaa yksi (1) varakoira. Kokeen aikana ajueen kokoonpanoa ei voi muuttaa. Koesuorituksen aikana koirat käyttävät mantteleita jotta ne tunnistetaan. Mantteleiden värit ovat punainen, sininen ja valkoinen, omistaja ilmoittaa ilmoittautumisen yhteydessä kunkin koiran manttelin värin. Rata Ajuekokeessa käytetty rata-alue pitää olla riittävän laaja jotta koirat voivat hyödyntää yhteistoimintaa ja tehdä yhteistyötä parhaalla tavalla. Radan pituus 500-1000m, muodostuu 4 8 trissojen avulla tehdystä kulmasta. Lähdön jälkeen pitää olla avointa suoraa vähintään 80m. Kulmien väli 50-100m (200m) määräytyy käytetyn maaston mukaan. Vieheen veto pitää rytmittää niin, että lähdössä ja kulman jälkeen viehe saa etumatkaa, ja koirat saavuttavat viehettä ennen kulmaa. Etumatka lähdössä ja kulman jälkeen noin 30-40m (50m), ennen kulmaa 5-15m. Viehe voi myös kadota hetkeksi koirien näkyvistä, niillä pitää kuitenkin olla mahdollisuus nähdä suunta johon viehe menee. Lähtö Lähdön pitää tapahtua niin, että koirilla on mahdollisuus nähdä vieheen liike. Viehe voi lähteä myös koirien takaa tai sivulta. Lähettäjän on määriteltävä lähtöalue jossa koirien tulee pysyä lähettäjän antamaan lähtölupaan asti. Vieheen ylittäessä maastoon selvästi merkityn linjan, lähettäjä antaa lähtöluvan. Mikäli ajueen koirat, tai joku koirista, päästetään irti ennen lähtölupaa vähennetään kaikista osa-alue pisteistä 10%. Mikäli koirat (koira) päästetään irti niin aikaisin, että ne saavat vieheen kiinni ennen lähtölinjaa ajue suljetaan kokeesta. Palkintotuomarit Arvostelevina palkintotuomareina voivat toimia maastojuoksutuomarit, jotka ovat saaneet lisäkoulutuksen ajuekokeen arvosteluun. Arvostelevia tuomareita voi olla yksi tai useampia. He voivat myös jakaa tehtävät, jolloin yksi tuomari arvostelee vain osan arvostelun osa-alueista. Kaikki osa-alueet pitää kuitenkin arvostella yhtä monen tuomarin toimesta. Arvostelu Koirat arvostellaan yksilöinä. Pisteet ajueelle saadaan kun ajueen koirien pisteet lasketaan yhteen ja jaetaan ajueen koirien lukumäärällä.
Tuomarit arvostelevat jokaisen osa-alueen asteikolla 0-10p. Nopeus pisteet kerrotaan luvulla kaksi (2) ja yhteistoiminta pisteet luvulla kolme (3). Maksimipistemäärä yhdestä suorituksesta tuomaria kohden on sata (100p). Lopulliset pistemäärät saadaan kun kaikkien tuomareiden sekä alkuerien ja finaalien pisteet lasketaan yhteen. Hyväksytty ajueen koesuoritus on silloin kun ajueen pisteet ovat vähintään puolet (1/2) maksimipistemäärästä. Ajuekoe koostuu kahdesta suorituksesta alkuerästä ja finaalista, jotka suoritetaan samana päivänä. Finaalikierrokselle pääsevät ajueet jotka ovat saaneet alkuerästä vähintään puolet (1/2) maksimipistemäärästä. Arvostelun osa-alueet ja maksimipistemäärät: 1. Nopeus 20 2. Innokkuus ja seuraaminen 10 3. Ketteryys 10 4. Kiinniotto 10 5. Yhteistoiminta 30 6. Käyttäytyminen, hihnassa 10 7. Käyttäytyminen, irti 10 Arvosteluohje Nopeus Nopeus ilmenee suurimmillaan lähdössä ja vieheen kiinniotto vaiheessa. Koira saavuttaa vieheen nopeilla rytminvaihdoksilla, suoriutuu maaston vaihteluista ja esteistä vaivattomasti. Vieheen karatessa kauemmaksi tai kadotessa näkyvistä, koira voi hetkeksi tyytyä hieman rauhallisempaan laukkaan. Koiran tulee juosta matalana ja avautua, peittää maata paljon. Koiran tapa juosta on tärkeä arvioitaessa nopeutta. Nopeutta verrataan muihin samanrotuisiin koiriin. Innokkuus ja seuraaminen Koiran on pyrittävä keskeytyksettä kontaktiin vieheen kanssa. Käännöksissä koiran pitää välittömästi reagoida vieheen suunnanmuutoksiin. Huomio pitää suuntautua koko ajan vieheeseen, mikäli koira käännöksissä ajautuu ulos ja jää kauas vieheestä on sen välittömästi pyrittävä saamaan uusi kontakti vieheeseen. Esteistä ja vaikeista maastokohdista koiran on selvittävä viivyttelemättä ja epäröimättä. Ketteryys Maastovaihteluissa ja käännöksissä koiran tulee säilyttää juoksurytminsä häiriintymättömänä
Kiinniotto Kiinniottoa arvostellaan käännöksissä joissa lähinnä viehettä olevan koiran tulisi pyrkiä tappoiskuun. Radan lopussa tulisi olla pysäytysalue jossa vieheen vauhtia voidaan hidastaa ja antaa koirien ottaa se kiinni. Vieheen pysähtyessä koiran tulisi varmistaa sen liikkumattomuus. Saadakseen täydet pisteet tästä osiosta koiran tulisi suorittaa tappoisku, tai yrittää sitä päästessään lähelle viehettä. Yhteistoiminta Ajueen koirien tulee huomioida toistensa ajolinjat, ja pyrkiä yhteistoiminnalla saamaan viehe tilanteeseen jossa sillä ei ole pakomahdollisuuksia. Tahatonkin keskinäinen törmäily vähentää osion pisteitä. Kaikissa tilanteissa koirien tulee pystyä sijoittumaan niin, että ajue estää vieheen paon avoimesta maastosta. Ajueen koirien keskinäinen aggressiivisuus koesuorituksen aikana, siitä kun ne saapuvat lähtöalueelle, siihen kun ne on suorituksen jälkeen kytketty, johtaa koko ajueen suorituksen hylkäämiseen. Käyttäytyminen hihnassa Koiran pitää lähtöalueella olla omistajan täydellisessä hallinnassa. Seurata tarkkaavaisesti ympäristöä ja olla valmis lähtemään vieheen ajoon. Käyttäytyminen irti Ajon jälkeen koiran pitää jäädä varmistamaan vieheen liikkumattomuus, ja odottaa että omistaja tulee kytkemään sen hihnaan. Kytkeminen tulee tapahtua viivytyksettä. Koira voidaan myös kutsua luokse, tällöin koiran on välittömästi tultava ja annettava kytkeä itsensä.