OULUN ILMANLAATU. 11I 1301-1500 ppm. Männynneulasten rikkipitoisuusja vauriokartoitus 1999 ja 2000. Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 5/2000

OULUN ILMANLAATU Männynneulasten rikkipitoisuusja vauriokartoitus 1999 ja 2000 ~. 0901-1100 ppm 1101-1300 ppm ~~L.~. 11I 1301-1500 ppm 2000, ', 012345km Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 5/2000 PSV-Maa ja Vesi Oy 2000

OULUN ILMANLAATU Männynneulasten rikkipitoisuusja vauriokartoitus 1999 ja 2000 Oulun kaupunki...~.l.j Ympäristövirasto Julkaisu 5/2000 JAAKKO PÖYRY INFRA PSV-Maa ja Vesi Oy 2000

.JA.AKKC PÖYRY INFRA PSV Maa ja Vesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS 1999-2000 12.07.2000 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 2.1 Näytealat 1 2.2 Rikkipäästöt, ilman rikkidioksidi- ja rikkivetypitoisuudet sekä rikkilaskeuma 2 2.3 Lämpötila-, sademäärä- ja tuulitiedot 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 5 3.1 Taustaa 5 3.2 Tutkimuksessa käytetty aineisto 5 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 6 4.1 Neulasten rikkipitoisuus 6 4.2 Neulasvuosikertojen määrä 9 4.3 Neulasvauriot 11 4.4 Yhteenveto ja johtopäätökset 14 KIRJALLISUUS LllTTEET Liite I Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Näytealojen paikat Oulun ilman rikkidioksidipitoisuuksien mittaustulokset v. 1997, 1998 ja 1999 Tuulitietoja Oulun kauppatorilta 2-vuotiaiden neulasten rikkipitoisuudet v. 2000 Neulastutkimusten perustulostus K1oroottisetja nekroottiset laikut 2-vuotiaissa neulasissa v. 1999 Kasvitautien ja eläinten aiheuttamat vauriot 1-ja 2-vuotiaissa neulasissa v. 1999 Neulasten rikkipitoisuudet v. 1999. Hylätyt tulokset. l:\oulunkalm90124\outekst.doc SISÄLLYS

.JAAKKD PÖYRY INFRA PSV Maa ja Vesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS 1999-2000 12.07.2000 1 JOHDANTO Rikkiyhdisteiden leviämistä on seurattu Oulun kaupungin alueella männyn neulasten rikkipitoisuuteen perustuvien kartoitusten avulla. Tutkimuksia on tehty viiden vuoden välein vuodesta 1979 alkaen (edellinen tutkimus: Oulun kaupunki 1994). Neulasten rikkipitoisuuden ohella ympäristön tilan indikaattoreina on käytetty puiden yleiskuntoa ja neulasissa havaittuja vaurioita. Samalla alueella eri vuosina on tehty säännöllisesti myös sammalten raskasmetallipitoisuuksien määrityksiä (viimeisin: Oulun kaupunki 1998a) ja jäkäläkartoituksia (viimeisin: Oulun kaupunki 1996). Näin saadaan melko monipuolinen kuva Oulun kaupungin alueen metsien tilasta ja sen kehityksestä suhteessa kuormituksen muutoksiin. Tämä selvitys tehtiin Oulun kaupungin ympäristöviraston toimeksiannosta. Työn tarkoituksena oli selvittää, mikä on rikkiyhdisteiden leviämistilanne ja mäntypuuston yleiskunto nykyisin sekä niissä tapahtuneet muutokset verrattuna edellisiin tutkimusvuosiin. 2 TUTKIMUSALUE 2.1 Näytealat Kesällä 1990 perustettiin pysyvä, koko kaupungin alueen kattava sadan pisteen näytealaverkosto bioindikaattoritutkimuksia (esim. neulas-, jäkälä- ja metsäsammaltutkimukset) varten. Tässä työssä näytteet kerättiin 51 havaintoalaita, jotka olivat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta samat kuin vuosien 1997-1998 sammalten raskasmetallien kartoituksessa (liite 1). Huolimatta pisteverkon harvenemisesta alkuperäiseen verrattuna, mukana olevat pisteet kattavat koko kunnan alueen. Pisteverkko on tiheämpi alueen länsiosassa, missä aiemmissa tutkimuksissa on todettu suurimmat pitoisuustasot ja missä huomattavimmat kuormittajat sekä muu ihmisen vaikutus tuntuu voimakkaimmin. Näytealoista on laadittu yksityiskohtaiset kuvaukset Oulun kaupungin ympäristövirastossa. 1:\OULUNKAU\990124\OUTEKST.doc SISÄLLYS1 JOHDANTO

.JAAKKO PÖYRY INFRA PSV Maa javesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS 1999-2000 2 12.07.2000 2.2 Rildcipäästöt, ilman riklcidioksidi- ja rilddvetypitoisuudet sekä rikkilaskeuma Oulun kaupungin ympäristövirasto julkaisee vuosittain tässä esitettyä tarkempia tietoja Oulun ilmanlaadusta (viimeisin: Oulun kaupunki 2000). Oulun ilmaa kuormittavat paikallinen teollisuus, energiantuotanto, liikenne sekä muualta kulkeutuva kuormitus. Erilaiset rikin yhdisteet tulevat pääasiassa teollisuudesta ja energiantuotannosta. Rikkidioksidipäästöt ovat olleet Oulussa viime vuosina hieman yli 3 000 tonnia ja haisevien rikkiyhdisteiden päästöt hieman yli 100 tonnia (5). Eniten rikkiyhdisteitä tulee Oulun Energian Toppilan voimalaitoksilta (v. 1999 52 % kokonaispäästöistä), Nuottasaaren alueen tehtailta (33 %) ja Kemira Chemicals Oy:ltä Takalaanilasta (8 %). Paikalliset rikkiyhdisteiden päästöt ovat pienentyneet viimeisten 10 vuoden aikana noin puoleen. Oulun ilman rikkidioksidipitoisuudet ovat pienentyneet jatkuvasti 1980- ja 1990-luvuilla vuoteen 1995 saakka ollen nyt luokkaa 5-8 % 1980-luvun alun ja 20-30 % 1990-luvun alun tilanteesta (kuva 1). Viime vuosina vuosikeskiarvo on ollut n. 21lg/m3, mikä on noin 10 % kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi annetuista ohjearvoista. Vuonna 2000 pitoisuudet olivat korkeimmillaan noin 4 % raja-arvosta (Oulun kaupunki 2000). Rikkiyhdisteiden pitoisuuksia on kerätty kahdelta viime vuodelta liitteeseen 2. Rikkilaskeuma (sulfaattirikki 50 4-5) on myös pienentynyt selvästi ollen v. 1999 eri havaintoasemilla 0,11-0,18 g/m 2 /v (keskiarvo 0,14 g/m 2 /v). Keskiarvo jää alle metsätalousalueille asetetun rikkilaskeuman enimmäistason (0,3 g/m 2 /v). Laskeuman määrä on pysynyt jotakuinkin samalla tasolla vuodesta 1996 lähtien. Ilman rikkidioksidipitoisuus 12,.-------------------------. " 8+-~~-------------------- ~~.-_;JK 10+--Jllc------------------------- -- 4 L~~---=~...;:::::'~=!::::;:=~------- "."'--. "9/ m '6 +--~;",..==-=------------------------ 2 k--~=:::::=~~===-===jl,--4-- o+--~-~-~-~-~--~-~-~-~-~-~-- 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 )---Nokela Välivainio - -Ä- - - Si~si.. -9- - Mustasuo ~ Pyykösjärvi I 1:\OULUNKAlJ\990124\OUTEKST.doe Kuva 1. Oulun ilman rikkidioksidipitoisuuuden kehitys vuosina 1988-1999 (Oulun kaupunki 2000). 2 TUTKIMUSALUE

.JAAKKC PÖYRY INFRA PSV Maa ja Vesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS 1999-2000 3 12.07.2000 Rikkilaskeuma 20a0~----------------------- 1500 +-~-~--------------------- rry,jim'/v ~ 10a0 -l-------->b...-~---------------- M.~. ~. t ~~ _:.-'_"'1::..::I::l.~'.:-:' ~ ~:~V";"~'d::l,~~t;:;=;;------------ 500...or.. ~ :..:...,._~.;::",.."n ~ )( PyykösjäIVi 0 Kaukovainio- -~... Mustasuo I Kuva 2. Rikkilaskeuma Oulussa vuosina 1988-1999. 2.3 Lämpötila-, sademäärä- ja tuulitiedot Vuosien 1997 ja 1998 keskilämpötilat Oulun lentoasemalla olivat 2,0 e ja vuonna 1999 2,7 e kuukausittaisten keskilämpöjen mukaan laskettuna. Kuukausittaiset keskilämpötilat Oulunsalossa on esitetty kuvassa 3. Tarkastelujaksolla poikkeamat keskimääräisestä olivat vähäiset marras-joulukuuta 1999 lukuunottamatta, jolloin oli selvästi keskimääräistä lauhempaa. Kuukausittaiset sademäärät ja niiden pitkäaikaiset keskiarvot ovat kuvassa 5. Vuoden 1997 loppupuoli oli normaalia kuivempi, kun taas vuonna 1998 satoi 20 % keskimääräistä enemmän. Myös v. 1999 satoi tavanomaista enemmän. Tuulitietoja on liitteessä 3, joiden mukaan idän puoleiset tuulet olivat länsituulia yleisempiä v. 1998 ja vallitsevin tuulensuunta oli etelä. Vuonna 1999 vallitsivat kaakko-etelätuulet. Kesäisin taas tuulee mereltä eli lännestä ja luoteesta (Oulun kaupunki 1999). 1:\OULUNKAU\990124\OUTEKST.doc 2 TUTKIMUSALUE

.JAAKKI:I PÖYRY INFRA PSV Maa ja Vesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS 1999-2000 4 12.07.2000 Lämpötila 25 20 15..~~., 10 5 0-5. -10. '. -... -15 -!' 1998 ~ + 1999 ~ + 2000 --Ll:irrpötlla Oulunsalo(lentoaselT6) - - - - _. LärrpöWa Oulunsalo (1961-19~ --Lärrpötila Oulu (Kauppatori) Kuva 3.Pitkäaikaiset keskilämpötilat ja kuukausittaiset keskilämpötilat kesäkuussa 1997 - maaliskuussa 2000 Oulun lentoasemalla ja Oulun kauppatorilla. Sademäärä 100 90 BO 70 60 mm 50 40 30 20 10 0-1' 1998 eoulu (sademäärä.mm) + + 1999 DOulu (sade. 1961-1990) Kuva 4. Kuukausittaiset sademäärät Oulunsalossa ajalta kesäkuu 1997 maaliskuu 2000. 1:\OULUNKAlJ\990124\OUTEKST.doc 2 TUTKIMUSALUE

.JAAKKO PÖYRY INFAA PSV Maa javesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS 1999-2000 5 12.07.2000 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Taustaa Tutkimus tehtiin alunperin kokonaan maaliskuussa 1999 kerätystä aineistosta. Neulasten rikkipitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeat aiempiin tutkimuskertoihin ja muualla tehtyihin tutkimuksiin verrattuna, joten asiaa selvitettiin vuoden 1999 aikana mm. uusintatestein tarkoituksena varmistaa tulosten oikeellisuus tai löytää neulasten esikäsittely- tai analysointivaiheessa tapahtunut virhe, joka voisi selittää rikkipitoisuuden nousun. Tällaista virhettä ei löydetty. Koska mikään taustatieto ei tue rikkipitoisuuden huomattavaa nousua, päätettiin ottaa uudet näytteet v. 2000. Vuonna 1999 kerättyjen näytteiden epäluotettaviksi todetut analyysitulokset on esitetty liitteessä 8. 3.2 Tutkimul,sessa käytetty aineisto Neulasnäytteet kerättiin huhtikuun alussa 2000. Yksi näyteala (45) oli muuttunut siinä määrin, että näytteet otettiin merkittyä aluetta pohjoisempaa. Kultakin alalta otettiin viidestä männystä kolme näyteoksaa. Rikkianalyyseihin otettiin 2- vuotiaat vuosikasvaimet, jotka erotettiin toisistaan välittömästi ja yhdistettiin näytealoittain omiksi kokoomanäytteikseen. Näytteet toimitettiin välittömästi Oulun yliopiston biologian laitokselle, missä ne kuivattiin +40 C asteen lämmössä neljä vuorokautta paperipusseissa (SFS 5669). Kuivatuksen jälkeen näytteet jauhettiin ja jauheesta puristettiin nappeja 200 kn:n voimalla. Analysointilaitteena oli Siemens SRS 303 AS (röntgenfluoresenssimenetelmä, elektronioptiikan laitos). Laite kalibroitiin näytestandardeilla SRM 1575 ja CRM 61. Kontrolleina käytettiin standardeja SRM 1572ja CRM 62. Vuonna 1999 maastotöiden yhteydessä neulasvuosikertojen määrät laskettiin jokaisesta puusta. Tällöin kootusta aineistosta (1- ja 2-vuotiaat neulaset) otettiin laboratoriossa kustakin vuosikasvaimesta satunnaisesti ka]{si neulasta (yhteensä 30 neulastalkokoomanäyte) tarkempaa silmämääräistäja stereomikroskoopilla tehtävää vauriotarkastelua varten. Samalla arvioitiin näyteoksien kaikkien neulasten ruskettuminen. Mikroskoopilla neulasista havainnoitiin niiden kärkien väri, ilmara]{ojen ympärillä olevat kloroottisetinekroottiset (vaaleatiruskeat) laikut sekä muut vauriot (sienten ja eläinten aiheuttamat vauriot). J:\OULUNKAUI9!10124\OUTEKST.doc 3 AINEISTO JA MENETELMÄT

.JAAKKD PÖYRY INFAA PSV Maa javesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS 1999-2000 6 12.07.2000 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Vuonna 2000 kerättyjen neulasten analyysien perustulostus on liitteessä 4. 4.1 Neulasten rikl{ipitoisuus 2- vuotiailla neulasilla rikkipitoisuus oli 934 - I 473 ppm keskiarvon ollessa I 145 ppm (taulukko 1, liite 4). Alle 900 ppm rikkipitoisuutta pidetään luonnollisena taustatasona ja lievää kohoamista aina I 100 ppm asti pidetään vielä luontaiseen vaihteluun kuuluvana. Edellisiin tutkimuskertoihin verrattuna maksimipitoisuus on laskenut selvästi keskiarvon ollessa lähellä aiemmin todettuja arvoja. Taulukko 1. Neulasten rikkipitoisuuksien tunnuslukuja vuosien 1979-2000 tutkimuskerroiiia. Vuosi 1979 1979* 1984 1989 1994 2000 I-v I-v l-v 2-v I-v 2-v I-v 2-v 2-v ppm ppm ppm ppm ppm Minimi 894 1 131 908 859 703 696 990 980 934 Maksimi 1609 1 883 1 683 1617 1692 1703 1650 1 730 1473 Keskiarvo 1205 1436 1240 1257 1 152 1 152 1 192 1 191 1 145 Ke5kiha;onta (5) 191,03 191,23 170,82 175,18 190,88 197,67 97,98 116,62 128,20 NIMealat knl 49 49 84 84 87 87 100 100 51 *matriisivaikutuksen vuoksi tarkistetut tulokset Korkeita, yli 1 500 ppm:n pitoisuuksia ei todettu lainkaan v. 2000 (kuvat 5 ja 6). Korkeimmat pitoisuudet olivat yli I 400 ppm ja ne rajoittuivat Nuottasaareen ja Limingantulliin (PI6, 19 ja 25). Pinta-alaltaan tämä alue oli suppea eli 5,6 krn 2 1 300-1 400 ppm:n alue kattoi Limingantulli - keskusta - Tuira Toppila - Taskila-linjan itäpuolen sekä pienen alueen Pateniemessä. Normaaliksi katsottava pitoisuusalue (alle I 100 ppm) kattoi kunnan keski- ja itäosat lähes kokonaan linjalta Kaakkuri - Kontinkangas - Takalaanila Kynsilehto - Kuivasjärvi alkaen. Vuoden 1994 tutkimuskertaan verrattuna "normaalialue"oli laajentunut huomattavasti ollen nyt 54 krn 2 eli 17 % kunnan maa-alasta. Vaikka pitoisuustaso oli yleensä ottaen laskenut aiemmasta, sama maantieteellinen peruskuvio kuin ennenkin oli edelleen havaittavissa: kuormitetuin alue on Nuottasaaren alue ja rannikkokaistale siitä pohjoiseen. 1:\OULUNKAU\990124\OUTEKST.doc

T--- J I 1.a 1 1 1." 1 1 1,,,,> / / " <,, /', /, ~,,,,,,,, 1 3, 5 km,, 0"1100 \, ppm ~ 1101-1300 ppm \ \ 1.. 111 1301-1500 ppm I[g ~1501 ppm 1994 0901-1100 ppm ~ 1101-1300ppm ~~~~.,.!Ii 1301-1500 ppm 2000, 012345km Kuva 5. Rikkiyhdisteiden leviäminen 2-vuotiaiden männynneulasten rikkipitoisuuksien perusteella Oulussa vuosien 1979-2000 tutkimuskerroilla. Viivoitettu alue=lievästi kohonnut pitoisuus, ruudutettu alue=selvästi kohonnut pitoisuus.

I I, I I I I,...,---- J \ \ \,, / <...,......,...... \ \ Tot. S ppm " \ \ \ >1600 >1500 >141313 l1li >1300 >1200 >1100 <11130 \ \ \ \ \ '- I._.JL _,, Tat. S pprr >1400.. >1300.. >1200 >1100 >1000 [::::1 >900 2000 ----:~:::::. o 1 2 3 4, 5km Kuva 6. Rikkiyhdisteiden leviäminen 2-vuotiaiden männynneulasten rikkipitoisuuksien perusteella Oulussa vuosien 1984-2000 tutkimuskerroilla. Luokittelu 100 ppm:n välein.

.JAAKKD PÖYRY INFRA PSV Maa javesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS 1999-2000 9 12.07.2000 Taulukko 2. Männynneulasista mitattujen yli I 300 ppm:n rikin kokonaispitoisuuksien alueelliset pinta-alat (km 2 ) ja niiden osuudet (%) kunnan kokonaismaa-alasta (320 km 2 ) eri tutkimuskerroilla. (Vuosien 1979 ja 1984 tuloksissa on hieman epätarkkuutta, koska alueet ilmeisesti ulottuivat vähän myös Kiimingin kunnan puolelle.) Tutkimus- Neulasten 1301-1400 ppm 1401-1500 ppm 1501-1600 ppm >1600 ppm vuosi ikä (v) km 2 % km 2 % km 2 % km 2 % 1979 1 62 19 38 12 20 6 II 3 1984 1 39 12 18 6 6,5 2 0,5 0,2 1984 2 51 16 20 6 3,5 1,1 0,5 0,2 1989 1 24 8 7 2 1,5 0,5 0,5 0,2 1989 2 23 7 10 3 2 0,6 1 0,3 1994 1 5 1,6 3 0,9 1,9 0,6 0,5 0,2 1994 2 8 3 5 1,6 2,8 0,9 1,6 0,5 2000 2 9 2,8 6 1,9 0 0 0 0 4.2 Neulasvuosikertojen määrä Pohjois-Suomessa kuormitettujen alueiden ulkopuolella männyllä on normaalisti 4-6 neulasvuosikertaa. Havaintopaikkojen männyillä oli tyypillisesti ainakin kolme neulasvuosikertaa. Yksittäisissä puissa kokonaisia neulasvuosikertoja oli kahdesta kuuteen (liite 5). Havaintopaikat, joilla oli keskimäärin 3 neulasvuosikertaa, eivät muodostaneet yhtenäistä aluetta aiempien tutkimusvuosien tapaan, vaan ne olivat enintään muutamien havaintopaikkojen muodostamia ryppäitä Tahkokankaan - Kaakkurin - Iinatin suunnalla, Kuusamon tien varrella Kynsilehdossa Hönttämäellä ja muutassa erillisessä havaintopaikassa (esim. Nuottasaaressa, Mustasuolla ja Kuivasjärvellä). Kun huomioidaan myös vajaat neulasvuosikerrat, muodostuu keskimäärin alle neljän vuosikerran alueita suurin piirtein samoille paikoille kuin edellä kuvattiin, joskin ao. alueet ovat mainittuja hieman laajempia. Tässäkin positiivinen muutos vuoden 1994 tilanteeseen on selvä (kuva 7). Havaintojen perusteella neulasvuosikertojen määrät Oulun kaupungin länsiosissakin lähestyvät edelleen tausta-alueiden vuosikertamääriä. l:\oulunkau\990124\outekst.doc 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU

.JAAKKD PÖYRY INFRA PSV Maa ja Vesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS 1999-2000 10 29.06.2000 x 2.. 3 4-5._----._-- 012345km x 2.5-2.9.. 3,0-3,4 3.5-3.9 4,0- Kuva 7. Männyn neulasvuosikertojen määrät Oulussa vuonna 1999. Yläkuva: kokonaiset neulasvuosikerrat; alakuva: mukana osittaisetkin vuosikerrat (keskiarvo). I:\oUlUNKAl.I\99O 124\OUTEKST.doc 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU

.JAAKKD PÖYRY INFAA PSV Maa ja Vesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS 1999-2000 11 12.07.2000 4.3 Neulasvauriot Neulasten kärkien väri Neulasten kärkien värivikoihin voi olla syynä ilman rikkidioksidi, mutta myös kaliumin ja magnesiumin puute sekä ilmastolliset stressitekijät kuten pakkanen (Salemaa ym. 1993, Bäck 1994). l-vuotiailla neulasilla havaittiin silmämääräisessä tarkastelussa neulasten kärkien ruskettumista (havaintoaloittain ainakin yhdessä näyteoksassa vähintään 10 % neulasista ruskettunut osittain tai kokonaan) 23,5 %:ssa näytealoista, kun vastaava luku v. 1994 oli 23,0 %. Muutaman havaintopaikan ryppäät sijaitsivat Rajakylän - Toppilan alueella (uro 7, 9 ja 14) ja Tahkokankaalla -!inatin alueella. Kuvassa 8 on merkitty ne alueet, joissa silmämääräisessä tarkastelussa havaittiin havaintoaloittain ainakin kolmessa oksassa (~ 20 % oksista/ala) tai ainakin viidessä oksassa (~ 33 % oksista/ala) vähintään 5 % neulasista luskettuneen osin tai kokonaan. l-vuotiailla neulasilla eniten ruskettumista havaittiin Rajakylän, Pyykösjärven ja Toppilan rajaamassa kolmiossa. 2-vuotiailla neulasilla vastaava alue ulottui Nuottasaaren - Heitasaaren alueelta Kuivasjärven - Kynsilehdon tasalle. Vaurioalueiden sijoittuminen viittaa joko ilmansaasteiden tai niiden ja muiden stressitekijöiden yhteisvaikutuksiin kuormitetuimmilla alueilla. Mikroskopoinnissa havaittiin neulasissa ruskeakärkisyyttä 25,6 %:ssa näytealoista (v. 199425,0 %:ssa), jotka sijaitsivat liki kaikki linjan Heikinharju (61) - Markkuunkangas (66) länsipuolella. 2-vuotiailla neulasilla nämä vauriotyypit kattoivat hyvin yhtenäisesti Pateniemen (3) - Pyykösjärven - Valkiaisjärven länsipuolen (71) - Tahkokankaan (38) rajaaman länsipuolisen alueen. 1:\OULUNKAlJ\990124\OUTEKST.doc 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU

.68.90 012345km 1-v X Ainakin kolmessa oksassa 2: 5% neu/asista ruskettunut osittain/kokonaan... Ainakin viidessä oksassa 2: 5% neu!asista ruskeuunut osittain/kokonaan.68.00 012345km 2-v X Ainakin kolmessa oksassa 2: 5% neulosista ruskettunut osittain/kokonaan... Ainakin viidessii oksassa 2: 5% neulasista ruskettunut osittain/kokonaan Kuva 8. Pahimmat neulasten ruskettumisalueet 1- ja 2-vuotiailla neulasilla v.1999.

.JA.AKKI:I PÖYRY INFRA PSV Maa ja Vesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS-JA VAURIOKARTOITUS 1999-2000 13 12.07.2000 Kloroottiset ja nekroottiset laikut ilman epäpuhtauksista ainakin rikkidioksidi ja otsoni voivat aiheuttaa vaaleita ja ruskeita laikkuja neulasiin. Samantapaisia vaurioita aiheuttavat pakkanen, halla ja jääpolte. I-vuotiailla neulasilla havaittiin k1oroottisia ja nekroottisia laikkuja selvästi vähemmän kuin v. 1994, jolloin 18 %:ssa näytealoista yli 50 %:Ila neulasista oli tätä vauriotyyppiä. Tällä tutkimuskerralla näitä aloja oli 7 kpl (14 %) ja ne sijaitsivat ympäri kuntaa. Laikut olivat yksittäin neulasissa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (liite 5.1). 2-vuotiaissa neulasissa laikkuja oli myös selvästi vähemmän kuin v. 1994, jolloin näytealoista 100 % oli sellaisia, joissa yli 50 % neulasista oli k1oroottisia tai nekroottisia laikkuja ilmarakojen ympärillä. Nyt vastaaava luku oli 82,4 %. Aloja, joissa 81-100 %:Ila neulasista oli vaurioita oli v. 199920 % ja v. 1994 64 %. Eniten tätä vauriotyyppiä oli Valkiaisjärven, Sanginjoen alaosan ja Markkuunkankaan alueella ja siitä edelleen tätä kapeampana vyöhykkeenä Kempeleenlahden eteläkäijen suuntaan. Myös Nuottasaaressa, Limingantullissa ja toisaalta Toppila - Taskilan korkeudelta Pyykös- ja Kuivasjärven suuntaan aina Kiimingin kunnan rajalle saakka vaurioita oli muita alueita enemmän (liitteet 5.2 ja 6). Kasvitautien ja eläinten aiheuttamat vauriot Neulasten vauriot ja värioireet voivat olla myös lukuisten eri eläinlajien (esim. punkkien, kirvojen tai pistiäisten) aiheuttamia. Usein näiden jäljiltä neulasessa näkyy purenta- tai pistojälki. Lisäksi sienet voivat aiheuttaa vaaleusasteeltaan vaihtelevia laikkuja neulasiin. Puiden kunnon heikkeneminen esim. ilmansaasteiden vuoksi voi altistaa ne sieni- ja eläintuhoilie. Tässä työssä ko. vaurioiksi tulkittiin ne vauriot, jotka poikkesivat tyypillisistä ilman epäpuhtauksien aiheuttamista vaurioista. Vaurioiden varma määritys vaatisi tarkempia tutkimuksia. l-vuotiaiden neulasten keskimääräinen vaurio-% koko aineistossa oli 32,8 %. Näytealoja, joissa neulasista oli vaurioitunut yli 50 % oli 6 kpl ja vaurioita oli melko yleisesti koko tutkimusalueella (liite 7). Eniten vaurioita oli kunnan länsiosissa. 2-vuotiaat neulaset olivat vaurioituneet selvästi nuorempia neulasia yleisemmin. Pahimmat vaurioalueet niisä olivat kutakuinkin samat eli alue, jossa muutenkin puihin kohdistuu eniten elinoloista johtuvaa rasitusta. 1:\OULUNKAUI!l90124\OUTEKST.doc 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU

.JAAICKC PÖYRY INFAA PSV Maa javesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS-JA VAURIOKARTOITUS 1999-2000 14 12.07.2000 4.4 Yhteenveto ja johtopäätökset liman rikkipitoisuudet, rikkilaskeuma ja paikallinen rikkikuormitus ovat vähentyneet tai pysyneet viime vuodet samoilla tasoilla, jotka ovat selvästi alemmat kuin esim. 1980-luvun alun tasot. Vuonna 2000 korkein neulasissa todettu rikkipitoisuus oli l 473 ppmja alhaisin 934 ppm keskiarvon ollessa l 145 ppm. Edellisiin tutkimuskertoihin verrattuna neulasten rikin maksimipitoisuus on laskenut selvästi keskiarvon ollessa lähellä aiemmin todettuja arvoja. Männyn neulasissa luonnollinen rikkipitoisuus puhtaalla alueella on noin 900 ppm (mglkg) ja voimakkaasti kuormitetuilla alueilla Etelä-Suomessa noin l 500 ppm. Keski-Euroopassa pidetään alle l 100 ppm:n pitoisuuksia matalina ja vasta 1 800 ppm:n pitoisuutta korkeana (Jussila ym. 1999). Ääripäätä edustanevat Kuolan teollisuusalueiden läheisyydestä todetut 2 100-2 200 ppm:n pitoisuudet (Kukkola 1999). Neulasiin kulkeutuu rikkiä paitsi suoraan kaasujen otossa ja laskeumana neulasen pinnalle myös juurien kautta maaperästä sulfaattina (SOl-). Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu neulasten kokonaisrikkipitoisuuden nousun kuormitetuilla alueilla ja koeoloissa johtuvan rikin kulkeutumisesta suoraan neulasiin ilmasta eikä juurien ottaman rikin vuoksi. Tutkimusten perusteella on päätelty, että jos S02-pitoisuus on kasvukauden aikana luokkaa 2 Ilg m- 3 (3-4 Ilg m- 3 vuotuisena keskiarvona) ja siihen yhdistyy kuormituspiikkejä, joiden aikana pitoisuudet nousevat tasolle 100 Ilg m- 3 tuntikeskiarvoina, on tämä haitallista pohjoisessa kasvaville männyille (Manninen ym. 1998). Oulun seudulla pitoisuudet jäävät näistä kuormitustasoista. Vuonna 1998 pääkaupunkiseudulla otetuissa näytteissä 2-vuotiaissa neulasissa oli rikkiä keskimäärin 937 ppm (minimi 795 ppm, maksimi 1 110 ppm; määritykset ICP-AES-menetelmällä) ja pitoisuudet olivat pienentyneet 1990 luvun puolivälin tasosta (Niskanen ja Ellonen 1998). Kuopiossa v. 1999 kerättyjen 2-vuotiaiden neulasten rikkipitoisuus vaihteli välillä 668-1 170 ppm. Pitoisuudet olivat keskimäärin n. 200 ppm alhaisempia kuin v. 1996 (menetelmä ICP-AES; Kuopion kaupungin ympäristökeskus 1999). 1:\OULUNKAU\9!10124\OUTEKSTdoc Neulasvuosikertoja todettiin männyissä olevan lähes normaalina pidettäviä määriä. Harsuuntumista ei arvioitu erikseen, mutta kasvanut vuosiluokkien määrä viittaa neulasmassan puissa kasvaneen edelliseen tutkimuskertaan verrattuna. Aiempaa suurempi yhteyttämiskapasiteetti vaikuttaa monella tavalla puun elämään positiivisesti, esim. kasvuun, ravinteiden liikkumiseen ja varastointiin (Salemaa ym. 1993). Hyvässä kunnossa olevat puut kestävät myös rasituksia paremmin kuin heikot puut. 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU

.JAAKKO PÖYRY INFRA PSV Maa ja Vesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS 1999-2000 15 12.07.2000 Oulussa vilkkaimman ihmistoiminnan alueella kasvavissa männyissä on edelleen selvästi enemmän muutoksia kuin muilla puilla. Kuormitetuimmilla alueilla, eli kaupungin keskustan seudulla, Toppilan - Taskilan alueella ja siitä itään Pyykösjärven alueella, jo 1-vuotiaissa neulasissa näkyy vakaviakin vaurioita, jotka yleensä tulevat esiin vasta neulasten vanhetessa. Myös hyönteisten ja kasvitautien aiheuttamat tuhot ovat Oulussa suurimmillaan kunnan länsiosissa. Positiivisena seikkana aiempaan varrattuna vaaleat ja ruskeat laikut neulasissa olivat vähentyneet selvästi esim. vuoteen 1994 verrattuna. Neulasten kunnosta tehdyt havainnot viestivätkin puiden voivan aiempaa paremmin ainakin osittain vähentyneiden ilmansaasteiden ansiosta. Oulussa 12.7.2000 PSV-Maaja Vesi Oy -00_-_1 ~ FM Olli-Matti Tervaniemi l:'oulunkau\s901241outekst.dix 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU

..IAAKKD PÖYRY INFAA PSV Maa ja Vesi P00228 OULUN ILMANLAATU. NEULASTEN RIKKIPITOISUUS- JA VAURIOKARTOITUS 1999-2000 16 12.07.2000 KIRJALLISUUS Anon. 1998: Oulun ilmanlaatu. Sammalten raskasmetallipitoisuudet 1997-1998. - Oulun kaupunki, ympäristövirasto. Julkaisu 411998. Bäck, J. 1994: Effects of acidic precipitation on Scots pine and Norway spruce needles and their low temperature tolerance. - Acta Univ. Oul. A 254. Jussila, 1., Joensuu, E. ja Laihonen, P. 1999: Uman laadun bioindikaattoriseuranta metsäympäristössä. - Ympäristöopas 59. Ympäristönsuojelu. Ympäristöministeriö. ISBN 952-11-0458-9. ISSN 1238-8602. Kukkola, E. 1999: Effects of copper and nickel on subarctic Scots pine needles. - Acta Univ. Oul. A 336. Kuopion kaupungin ympäristökeslnls 1999: Kuopion kaupungin ilman laadun bioindikaattoriseuranta vuonna 1999. - Kuopion kaupungin ympäristökeskus. Kuopio. Moniste. Manninen, S. Huttunen, S. ja Perämäki, P. 1998: Effect on ambient SOz levels on S fractions in Pinus sylvestris foliage growing in the Subarctic. - Scand. J. For. Res. 13: 306-316. Niskanen, 1. ja Ellonen, T. 1998: Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 1998- - Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 1998: 12. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuslnmta (YTV). Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus. Oulun kaupunki 1994: Oulun ilmanlaatu. Männynneulasten rikkipitoisuus- ja vauriokartoitus 1994. - Oulun kaupunki, ympäristövirasto. Julkaisu 511994. Oulun kaupunki 1996: Oulun ilmanlaatu. Jäkäläkartoitus 1996. - Oulun kaupunki, ympäristövirasto. Julkaisu 511996. Oulun kaupunki 1998a: Oulun ilmanlaatu. Sammalten raskasmetallipitoisuudet 1997-1998. - Oulun kaupunki, Ympäristövirasto. Julkaisu 411998. Oulun kaupunki 1998b: Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1997. - Oulun kaupunki, Ympäristövirasto. Julkaisu 3/1998. Oulun kaupunki 2000: Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1999. - Oulun kaupunki, Ympäristövirasto. Julkaisu 4/2000. Salemaa, M., Jukola-Sulonen, E-L., Nieminen, T. ja Nöjd, P 1993: Latvustunnukset ja puun kasvu elinvoimaisuuden ilmentäjinä. - Teoksessa: Hyvärinen, A., Jukola-Sulonen, E-L., Mikkelä, H. ja Nieminen, T. (toim.): Metsäluonto ja ilmansaasteet. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 446:77-91. Helsinki. Suomen Standardisoimisliitto SFS 1990: UmansuojeJu. Bioindikaatio. Havupuiden neulasten kokonaisrikkipitoisuus. Näytteenotto, esikäsittely ja tulosten esittäminen. - Standardi SFS 5669. Suomen Standardisoimisliitto SFS. I:\OUWNKAU\990124\OUTEKST.doc 4 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU

"15.. J, " 42 44 68,"; n 90 "52 7/ 6 78 ~.-. 82r--r--...-r' c 58 o 1 2 3 4 5 km "49 N!iytealojen sijainti. b: "

Liite 2.1 Rikkidioksidipitoisuudet Oulussa v. 1997 (llglm3; Oulun kaupunki 1998). \ Nokela keskiarvo 2.korkein vrk- korkein vrk- 99 %:n tunti- korkein tunti (~ka.) ka. ka. ka. ka. tanunikuu 3 13 13 30 50 helmikuu 4 9 11 18 49 maaliskuu 4 JO 13 37 59 huhtikuu 3 9 15 29 125 toukokuu 3 13 18 46 65 kesäkuu 2 5 7 24 43 heinäkuu 2 9 JO 30 65 elokuu 1 4 5 13 25 syyskuu 1 5 8 17 70 lokakuu 1 3 4 JO 17 marraskuu 1 3 6 9 49 ioulukuu 1 4 6 '. JO 16 Pvvkösiärvi tanunikuu 2 6 10 16 29 helmikuu 4 9 JO 19 28 maaliskuu 2 8 14 17 22 huhtikuu 2 4 9 14 24 toukokuu 1 3 9 15 58 kesäkuu 1 3 3 11 20 heinäkuu 2 4 7 21 51 elokuu 1 3 7 11 33 syyskuu 1 3 3 11 42 lokakuu 1 3 3 7 20 marraskuu 1 3 4 7 26 joulukuu 2 7 9 13 23 Pateniemi tanunikuu 2 7 12 22 26 helmikuu 3 10 JO 19 27 maaliskuu 1 5 6 15 40 huhtikuu 2 8 8 14 16 toukokuu 1 2 3 8 11 kesäkuu 1 2 3 8 17 heinäkuu 1 3 3 9 15 elokuu 1-2- 2-5- 10- syyskuu 2 5 5 12 17 lokakuu 1 3 7 10 20 marraskuu, ioulukuu -Tuloksia käytettävissä vam 61 %.

Liite 2.2 Rikkidioksidipitoisuudet Oulussa v. 1998 ("glm 3 ; Oulull kaupullki 1999). Nokela keskiarvo 2.korkein vrk- korkein vrk- 99 %:n tuntj- korkein tunti- (=ka.) ka. ka. ka. ka. tammikuu I 4 5 lj 48 helmikuuli (5) (10) (14) (25) (39) maaliskuu 3 6 12 23 67 huhtikuu 4 II 13 51 97 toukokuu 3 7 16 36 58 kesäkuu I 4 6 14 39 heinäkuu I 6 6 17 45 elokuu I 4 7 18 41 syyskuu I 2 6 12 19 lokakuu 0 2 2 6 14 marraskuu I 2 2 4 65 Ijoulukuu 2 5 7 16 75 Pvykösjärvi tammikuu 3 8 12 19 24 helmikuu 7 14 15 23 36 maaliskuu 3 6 6 14 \ 22 huhtikuu 3 6 7 15 24 toukokuu 2 4 4 18 28 kesäkuu 2 4 4 13 25 heinäkuu l ' (2) (3) (4) (10) (17) elokuu 1 4 4 14 21 syyskuu 1 3 4 8 lj lokakuu 1 3 II 15 26 marraskuu 2 4 6 7 13 Iioulukuu 2 5 6 9 18 1 'TulokSIa käytettävissä vam 58 %. ''ruloksia käytettävissä vain 68 %.

Liite 2.3 RikJddioksidipitoisuudet (llg/m 3 ) Oulussa v. 1999 (Oulun kaupunld 2000). Nokela keskiarvo 2.korkein vrk- korkein vrk- 99 %:n tunti- korkein tunti- (=ka.) ka. ka. ka. ka. tammikuu(l (1 ) (5) (7) (10) (30) helmikuu 3 6 7 9 27 maaliskuu 2 5 6 12 58 huhtikuu 3 7 7 23 56 toukokuu 2 10 11 34 76 kesäkuu 3 6 9 28 42 heinäkuu 1 4 6 13 42 elokuu 1 5 6 14 24 syyskuu 1 7 8 21 38 lokakuu 1 3 5 11 31 marraskuu 1 3 4 9 15 joulukuu 2 6 6 9 18 Pvvkösiiirvi tammikuu 3 6 7 11 14 helmikuu 4 7 8 18 28 maaliskuu 4 9 16 25 34 huhtikuu 2 4 5 13 22 toukokuu 1 3 3 10 15 kesäkuu 1 2 5 9 41 heinäkuu l 2 4 10 31 elokuu 0 2 2 7 12 syyskuu 1 3 4 7 42 lokakuu 1 3 4 6 10 marraskuu 1 3 4 7 13 joiiiukuu 3 6 7 15 23 l'fuloksia käytettävissä vam 69%.

Liite 3 Tuulitietoja Oulun kauppatorilta v. 1998 ja 1999 (tuuliruusut) ja tuulensuuntien keskimääräinen jakautuminen kuukausittain vuosina 1991-1999 (viivadiagrammi; Oulun kaupunki 1999 ja 2000) 20 :'.---------------- 1998 % 20 --.... -----.- 1999 0l-+--+ 5 % 30%1------------------------------------------- 5 ~ 20 % 15% 10%... -.,,, ; I I "... I I I I I I...,... -"",: _._. tyyni ~N -o-ne ---"'-E - - SE.._. -5 -<>--SW --W -<>-NW 5% ---"--'- 0% lammi helmi maalis huhu touko -'-..--'-- ----. -'--".-..-.-.-~ k... heina "0 syys loka marras joulu

Liite 4 MÄNNYN NEULASTEN RIKKIPITOISUUDET OULUSSA V. 2000. 2-VUOTlAAT NEULASET. Piste S ppm P 2 1171 P 3 1303 P 6 1069 P 7 1191 P 8 1024 P 9 1302 P 10 1181 P 11 1336 P 14 1354 P 15 1089 P 16 1414 P 17 1258 P 19 1428 P 21 1133 P 24 1369 P 25 1473 P 26 1171 P 27 1275 P 29 1077 P 30 1214 P 32 1201 P 33 1136 P 34 1203 P 35 1307 P 37 1055 P 38 1134 P 40 1105 P 42 1060 P44 1115 P 45 1104 P 46 1075 P 48 1105 P 49 1085 P 52 934 P 55 1048 P 57 985 P 58 1090 P 60 1016 P 61 1051 P 66 1156 P 68 1103 P 71 1189 P 73 970 P 78 1108 P 80 1088 P 82 1024 P 83 1048 P 90 967 P 92 1077 P 96 959 P 97 1047 ka 1145 min 934 max 1473 s 128,20 kpl 51

Sivu I NEULASTUTKIMUSTEN PERUSTULOSTUS l-vuotlaat neulaset KIoroolIIsien Ja/loi nekroolllsten lolkkujen esiintyminen limarakojen Neulosvuoslympör11lö: (n=30) Kloroollislo Hyönteisten /0/101 keiloja + ykslllölslö! naulonen InekroolHsl0 kasvitautien (keskiarvo! Nöyleolan Naulaslen ++ useita, ryppäiläl naulonen neuloslo (%) vaurioitlomat Neulosvuosinöyloero) mo kärklen vörl +++ run500511/ naulonen n 30 neulaset (%) 0_30 kerloja Muul nöyleokslssc silmin hovo1ltovol vörlvourlol Nöyleolueen nimi 2 vihr-kelt + 43 37 3/3/4+/4/3 3.5 1 oksa 5% neu1. kuollut Herukko 3 vihr-rusk + 43 27 4+/4/4,5/5/5 4,6 2 oksaa 5% kärjet rusko, 1 oksa 10% kuollut Patenlemi 6 vlhr-kelt + 27 17 3.5/4,5/4/4/5 4,2 4 oksaa 5% neul. kuollut Herukka 7 vihr-kelt + 27 30 3,5/3,5/5.5/5/5.5 4,6 3 oksaa 5% neul. kärjet rusk.. 2 oksaa 10% kuollut Rajakylä 8 vlhr-kelt + 43 47 3,5/4+/4+/4/4+ 4, I 1 oksa 5% neul. kärjet rusko Potenleml 9 vlhr-kelt + 27 20 4.5/5/4+/4+/3.5 4,3 1 oksa 10% neu1. kärjet rusko Tosklla 10 vlhr-kelt + 53 53 3+/4+/3+/4/4,5 3,9 Rajakylä II vlhr + 30 7 5/4/4/3,5/4,5 4,2 1 oksa 5% neul. kärjet rusko Hietasaari 2 oksaa 5%KCiiJlsta rusk., 2 oksaa 5% kuol.. 2 oksaa 20% 14 vihr-rusk + 30 47 4,5/5,5/4,5/3/4 4,3 kuol., 1 oksa 60% kuol. Toppila 15 vlhr-rusk + 40 20 3+/4/3+/3+/3,5 3,5 1 oksa 5% kuol" 1 oksa 5% puoliksi ruskea Kulvasjärvi 16 vlhr-kelt + 50 63 3/4+/3,5/4,5/3+ 3.7 1 oksa 5% neul. kärjet rusko Nuottasaari 17 vlhr-kelt + 50 57 3+/3,5/4/3,5/3,5 3,6 3 oksaa 5% neul. kärjet rusko Mustasuo 19 vihr-kelt + 53 30 4/4,5/4/4/4 4,1 Limingantulll 21 vihr-kelt + 13 20 4,5/5/4,5/4+/3,5 4.4 AlppIla 24 vihr-kelt + 20 20 4,5/4+/4/5/4+ 4.4 4 oksaa 5% neul. kärjet rusko Tulra 25 vihr + 10 33 5+/4,5/4/4/4,5 4,5 limlngantulli 26 vlhr-rusk + 43 30 5/4+/4+/4/4,5 4.4 4 oksaa 5% neul. kärjet rusk., 1 oksa 5% rusko Ja syöpynyt Ranta-Koskela 27 vihr kelt + 17 30 5+/3+/3+/3,5/4 3,9 Älmärautio 29 vihr-rusk + 33 27 4,5/4/3,5/4,5/6 4,5 2 oksaa 5% kuo1.. 2 oksaa 5% neul. kärjet rusko Nokela 30 vihr-kelt + 43 50 4+/4/4+/5+/4,5 4,4 2 oksaa 5% kuol. Puolivälinkangas 32 vlhr kelt ++ 37 53 4+/4+/4/4+/5+ 4,5 2 oksaa 5% neul. kärjet rusko Mäntyjä 33 vlhr-rusk + 23 63 3,5/3,5/4/4,5/4+ 4,0 1 oksa 5% neul. kärjet rusko Tokalaanlla 34 vlhr + 33 20 5/4,5/5/4/4 4,5 Kulvasjärvl 35 vlhr + 33 47 4,5/4/4+/4/3,5 4,1 Kaukovainio 37 vlhr-kelt + 17 40 4+/4,5/5/4+/4,5 4,5 4 oksaa 5% neul. kärjet rusko Kontinkangas 38 vihhusk + 30 43 3,5/3,5/3,5/4,5/5 4,0 1oksa 5% kuol" 1 oksa 10% kuol.. 1 oksa 40% kuol. Tahkokangas o,so O~ neul. KorJeT rusk" I OKSa 0-" TOya rusk" I OKSa 40 vlhr-kelt + 27 13 3,5/3/4/4/3.5 3.6 10% täyd. rusk Kaakkurl 42 vihr-kelt + 17 7 4/4+/4,5/4+/3 4,0 1 oksa 5% täyd. rusk., 2 oksaa 10% täyd. rusko Kulvosjärvl 44 vlhr-kelt + 40 50 3+/3,5/3.5/4/3+ 3,5 Rusko 45 vlhr-kelt + 43 40 5/3+/4+/3,5/3+ 3,9 Kynsl1ehto 46 vlhr-rusk + 37 60 4,5/4,5/3,5/3,5/5 4,4 Lämsänjärvl 48 vlhr-kelt + 60 43 3,5/4,5/3/4+/4,5 4,0 Maikkula 49 vihr-kelt ++ 43 30 4,5/4/4+/4/4+ 4,2 1 oksa 5% tävd. rusk.. 2 oksaa 5% neul. kär et rusko Kuivala

Sivu 2 NEULASTUTKIMUSTEN PERUSTULOSTUS l-vuotiaat neuiaset Klorooltisfan /0/101 nekrootllstan lclkkujen esiintyminen ilmarakojen ympörillä: (n=30) Kloroolllslo Hyönteisten /0/101 + yk!;ltiörslö/ naulonen lnekroottisfo kasvitaullen Nöyfeolon Neulasten ++ usello, ryppärtäl naulonen naulosla (%) vourlolltamal Neulosvuosl- Neulosvuosl kertoja (keskiarvo! näyleola) 0<0 kärklen väli +++ runsaasll! naulonen n 30 neuloset (%) n=30 kertola Muu! nöyleokslsso silmin hovolltovol värlvourlol Nöyleolueen nimi 52 vlhr rusk + 30 30 4/4+/4.5/4/3+ 4.0 1 oksa 40% keli. Ylö-Hoapalehto 55 vihr-kelt + 53 30 4/4/3.5/4+/3.5 3.9 Kuivasjärvl, Myllyk.kangas 57 vihr-kelt + 13 43 4.5/4+/3.5/4+/4 4.1 Malkkula 1oksa 5% karjat rusk.. I oksa 10% karjaf rusko, I oksa 40% 58 vlhr-rusk ++ 53 27 3+/3.5/3.5/3/3.5 3,4 kuol.. 1 oksa 30% kuol. I1nattl 60 vlhr-kelt + 27 37 5/3.5/4/4.5/4.5 4.1 1 oksa 5% kuo1. Saarela 61 vlhr-rusk + 40 27 4.5/3.5/3.5/4.5/4 4.1 1 oksa 10% töyd. rusk Heikinharju 66 vlhr-rusk + 47 37 4/3+/3+/4.5/5 4.0 Markkuunkangas 68 vlhr + 10 23 3.5/4/4+/3.5/3 3.7 2 oksaa 5% neul. kärjet rusko Hönttämäkl 71 vlhr kelt + 27 17 2.5/4/4/4/4.5 3.8 Valklalsjörven W-puoll 73 vlhr-kelt + 20 10 4+/5+/5+/4/4,5 4.7 Sääskensuo 78 vlhr-kelt + 53 43 3/4.5/3/4/4 3.7 1 oksa 5% neul. kärjet rusko Valklalsjärvl 80 vihr-kelt + 13 13 4/4/3.5/4/4 3.9 Sanginsuu 82 vlhr-kelt + 37 20 4.5/4/4/4/4 4.1 Holflnkylä 83 vihr~kelf + 73 17 4.5/4/4/4/3.5 3.9 1 oksa 5% kuollut 1 oksa 5% kelt.-rusk. Sanginsuu, golf-kenttä 90 vlhhusk + 30 43 4/4.5/4.5/4/4 4.2 Plfkänselänkangas 92 vlhr kelt + 27 27 4.5/4/5/4.5/4.5 4,4 1 oksa 10% kuollut Plkkarala, Asemakylä 96 vlhr-kelt + 43 27 4.5/4+/4/4.5/4 4.3 Sanginjoki, Sadlnselkö 97 vlhr + 23 30 5.5/4.5/4/4/5 4.6 1 oksa 5% kuollut, 1 oksa 20% kuollut Plkkaralan E-puoli t: ~. la N

NEULASTUTKIMUSTEN PERUSTULOSTUS 2-vuotiaat neulaset Kloroottlsten jollal nekroottlsten lalkkujen esiintyminen Ilmarakojen ympärillä: (n=30) Hyönteisten Ja/tai + yksittäisiä/ neulanen Kloroottlsla kasvitautien Neulasten ++ useita, ryppältä/ /nekroottlsla aiheuttama vaurto Näytealan kätkien naulanen neulasia (%) (% neulasia) nro väri +++ runsaasti! naulonen n-30 n=30 Muut näyteoksissa silmin havaittavat värivauriot Näytealueen nimi 2 vlhr-kelt ++ 60 27 2 oksaa 5% neul. kärjet rusko Herukka 3 vlhr-rusk + 70 40 2 oksaa 5% neul. kärjet rusk.. 2 oksaa 10% neul. kärjet rusko Patenleml 6 v1hr-kelt + 70 30 1 oksa 5% neul. kärjet rusk.. 2 oksaa 10% neul. kärjet rusko Herukka 7 v1hr-kelt + 47 37 2 oksaa 5% neul. kärlet rusko Rajakylä 6 vlhr-kelt ++ 73 27 1 oksa 5% neul. kärjet rusk.. 1 oksa 5% neul. puoliksi rusk Pafenlemi 9 vihr-rusk + 77 20 4 oksaa 5% neul. kärjet rusko Tasklla 10 vlhr-kelt + 60 57 1 oksa 10% neul. kärjet rusko Rajakylä vihr-kelt ++ 63 30 5 oksaa 5% neul. kärjet rusk.. 1 oksa 10% neui. kärjet rusko Hietasaari " 14 vihr-rusk ++ 67 53 2 oksaa 5% neul. kärjet rusko Toppila 15 vlhr-kelt + 60 30 KulvasJärvl 16 vihr-rusk +++ 100 93 4 oksaa 5% neul. kärjet rusk.. 1 oksa 10% neul. kärjet rusko Nuottasaari 17 vlhr-kelt ++ 60 57 2 oksaa 5% neul. kätlet rusko Mustasuo 19 vihhusk ++ 77 53 1 oksa 10% neul. kärlet rusko UmlngantulII 21 vihr-kelt + 53 13 2 oksaa 5% neul. kärjet rusk.. 1 oksaa 10% neul. kärjet rusko AlppIla 24 vlhr-rusk + 63 27 TulTa 25 vlhr-rusk + 73 67 1 oksa 5% neul. kärjet rusk.. 1 oksa 10% neul. kärjet rusko UmlngantulII 3 oksaa 5% kärjet rusk.. 1 oksa 30% kärjet rusk.. 1 oksa 20% neul. kelt.- 26 vihr-rusk + 73 60 vlhr. Ranta-Koskela 27 v1hr-kelt + 67 53 1 oksa 5% neul. kärjet rusko Älmärautlo 29 v1hr-kelt + 47 30 3 oksaa 5% neul. kärtet rusko Nokela 30 vlhr-rusk + 67 46 PuolIvälInkangas 32 vlhr-rusk ++ 70 53 2 oksaa 5% neul. kärjet rusko Mäntylä 33 vihr-kelt ++ 67 63 TakalaanIlo 34 vihr-kelt + 77 23 Kulvasjärvl 35 vihr-rusk + 57 50 1 oksa 5% neul. kärjet rusko Kaukovainio 37 vihr-rusk + 43 30 2 oksaa 5% neul. käriet rusko KontlnkanQas 36 vihr-rusk + 70 37 Tahkokangas 40 vihr-kelt ++ BO 13 Kaakkurl 42 vihr-rusk + BO 20 4 oksaa 5% neul. kärjet rusko Kulvasjärvl t: ~. U> W Sivu 1

NEULASTUTKIMUSTEN PERUSTULOSTUS 2-vuotlaat neulaset 44 vlhr-rusk + 83 20 1 oksa 5% neul. kärlet rusko Rusko 45 vihr-rusk + 23 40 3 oksaa 5% neul. kärjet rusk.. 2 oksaa 10% neui. kärjet rusko KynsIlehto 46 vihr-kelt ++ 57 37 LämsänJärvl 48 vihr-kelt + 73 50 1 oksa 5% neul. kärjet rusko Molkkula 49 vlhr-kell +++ 90 30 Kulvala 52 vihr-rusk + 30 30 Vlä-HaaDalehlo 55 vlhr-kelt ++ 80 47 Kulvasjörvl. Myllykangas 57 vihr-kelt + 87 53 Maikkula 58 vihr-rusk ++ 97 17 1 oksa 5% neul. kärjet rusk.. 1 oksa 10% neul. kärjet rusko IInoHI 60 vlhr-kelt + 80 60 Saarela 61 vihr-kelt ++ 83 47 2 oksaa 5% neul. kärlet rusk.. 1 oksa 5% neul. kärlel keli. Heikinharju 66 vihr-kelt +++ 97 30 1 oksa 5% neul. kärjet rusk.. 1 oksa 5% neul. kuollut MarkkuunkanQos 68 vlhr-kelt + 60 43 Hönttämäkl 71 vihr-rusk ++ 73 53 Valkials örven W-Duoll 73 vihr-kelt + 70 23 Sääskensuo 78 vihr-kelt + 50 20 Valklalsjärvl 80 vlhr-kell ++ 30 37 Sanginsuu 82 vihr-rusk ++ 97 43 1 oksa 5% neul. kuollut HoItInkylä 83 vlhr-rusk ++ 100 43 1 oksa 15% neul. kelt-rusk. Sanoinsuu. oolt-kenttä 90 vihr-kelt ++ 73 43 6 oksoo 10% neul. puoliksi rusko Pltkänselänkanoos 92 vlhr-kell + 77 27 Plkkarala. Asemakvlö 96 vihr + 37 13 Sanginjoki. Sadlnselkä 97 vihr-kelt + 57 17 Pikkaralan E-Duall t: ~. la Ä Sivu 2

Liite 6 _-.-:s- 1--.6.68.,. 2,,, x < 50 1. _40 0 2 3 4 5 km.6. 51 70 1. 71 80 1. 81 90 1. 0 Q1-100 1. Kloroottisetja nekroottiset laikut 2-vuotiaissa neuiasissa v.i 999. Pahimmat vaurioalueet rasteroitu.

Liite 7.68 I-vuotiaat neulaset x 0-/0 % /1-25 % 26-50% 5/-75 % o 76-100% r, 012345km rt 78 ~.71"\.~ 'S.8'y-.~~r 2-vuotiaat neulaset x 0-10 % 11-25 % 26-50 % 5/-75 % o 76-100 % j,...,.-, 012345km Kasvitautienja eläinten aiheuttamat vauriot 1- ja 2-vuotiaissa neulasissa v.1999.

Liite 8 MÄNNYN NEULASTEN RIKKIPITOISUUDET OULUSSA V. 1999. HYLÄTYT TULOKSET. Nävteala Neulasten S-oitoisuus ikä ppm Oulu P 2 1 v 1400 Oulu P 3 1 v 1460 Oulu P 6 1 v 1350 Oulu P 7 1 v 1420 OuluP 8 1 v 1310 OuluP 9 1 v 1550 Oulu P 10 1 v 1390 Ouiu P 11 1 v 1580 OuluP 14 1 v 1600 Oulu P 15 1 v 1370 Oulu P 16 1 v 1110 OuluP 17 1 v 1490 Oulu P 19 1 v 1560 Oulu P 21 1 v 1350 OuluP 24 1 v 1640 OuluP 25 1 v 1840 Oulu P 26 1 v 1430 Oulu P 27 1 v 1430 OuluP 29 1 v 1540 OuluP 30 1 v 1650 Oulu P 32 1 v 1370 Oulu P 33 1 v 1520 Oulu P 34 1 v 1480 OuluP 35 1 v 1400 OuluP 37 1 v 1610 Oulu P 38 1 v 1380 Oulu P 40 1 v 1370 OuluP 42 1 v 1290 Oulu P 44 1 v 1400 OuluP 45 1 v 1450 Oulu P 46 1 v 1280 Oulu P 48 1 v 1340 Oulu P 49 1 v 1200 OuluP 52 1 v 1200 Oulu P 55 1 v 1310 OuluP 57 1 v 1300 Oulu P 58 1 v 1670 Oulu P 60 1 v 1360 OuluP 61 1 v 1370 Oulu P 66 1 v 1260 Oulu P 68 1 v 1450 OuluP 71 1 v 1310 Oulu P 73 1 v 1290 Oulu P 78 1 v 1170 OuluP 80 1 v 1180 Oulu P 82 1 v 1470 Oulu P 83 1 v 1270 Oulu P 90 1 v 1200 OuluP 92 1 v 1360 Oulu P 96 1 v 1100 Oulu P 97 1 v 1250 Nävteala Neulasten S-oitoisuus ikä ppm Oulu P 2 2v 1310 Oulu P 3 2v 1650 Oulu P 6 2v 1450 Oulu P 7 2v 1410 Oulu P 8 2v 1420 Oulu P 9 2v 1630 Oulu P 10 2v 1570 Oulu P 11 2v 1610 Oulu P 14 2v 1590 Oulu P 15 2v 1460 Oulu P 16 2v 1840 Oulu P 17 2v 1610 Oulu P 19 2v 1690 Oulu P 21 2v 880 Oulu P 24 2v 1670 Oulu P 25 2v 1860 Oulu P 26 2v 870 Oulu P 27 2v 1660 Oulu P 29 2 v 1480 Oulu P 30 2v 1640 Oulu P 32 2v 1450 Oulu P 33 2v 1590 Oulu P 34 2v 1900 Oulu P 35 2v 1580 Oulu P 37 2v 1670 Oulu P 38 2v 1390 Oulu P 40 2v 1410 Oulu P 42 2 v 1430 Oulu P 44 2v 1420 Oulu P 45 2v 1610 Oulu P 46 2 v 1250 Oulu P 48 2v 1380 Oulu P 49 2v 1280 Oulu P 52 2v 1130 Oulu P 55 2v 1230 Oulu P 57 2v 1210 Oulu P 58 2v 920 Oulu P 60 2v 1540 Oulu P 61 2 v 1120 Oulu P 66 2v 1260 Oulu P 68 2v 1490 Oulu P 71 2v 1490 Oulu P 73 2v 1400 Oulu P 78 2 v 1150 Oulu P 80 2v 1340 Oulu P 82 2 v 1410 Oulu P 83 2 v 1320 Oulu P 90 2v 1260 Oulu P 92 2 v 1430 Oulu P 96 2v 1290 Oulu P 97 2v 1270 k.a. max min s kpl 1394 1840 1100 152,09 51 1430 1900 870 227,34 51

Oulun kaupungin ympäristöviraston julkaisuja: 1/1988 2/1988 3/1988 1/1989 211989 3/1989 4/1989 5/1989 6/1989 1/1990 211990 1/1991 2/1991 3/1991 4/1991 5/1991 6/1991 1/1992 2/1992 3/1992 4/1992 1/1993 2/1993 3/1993 4/1993 5/1993 1/1994 2/1994 3/1994 4/1994 5/1994 6/1994 1/1995 2/1995 3/1995 4/1995 1/1996 211996 3/1996 4/1996 5/1996 1/1997 211997 3/1997 4/1997 5/1997 1/1998 211998 3/1998 4/1998 1/1999 211999 3/1999 4/1999 1/2000 2/2000 3/2000 4/2000 5/2000 Oulun ilmanlaatu. Päästökartoitus 1987. Eräiden Oulun alueiden luonnontilan perusselvitys 1. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1987. Ympäristönsuojelun kehittämisohjelma. Osa 1. Ympäristön tila. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1988. Oulun suuret ja erikoiset puut. Eräiden Oulun alueiden luonnontilan perusselvltys 2. Ympäristönsuojelun kehittämisohjelma. Osa 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Oulun ilmanlaatu. Neulasten rikkipitoisuus- ja vauriokartoitus 1989. Ympäristönsuojelutietoa oululaisille. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1989. Oulun ympäristömeluselvitys. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1990. Oulun ilmanlaatu. Jäkäläkartoitus 1991. Sinilevät ja rehevöityminen Oulun järvissä 1991. Oulun kaupungin maisema- ja maa-ainesselvitys. Oulun ilmanlaadun kehitys 1979-1990. PiIpasuan alueen luonto. Luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1991. Oulun ilmanlaatu. Sammalten raskasmetallipitoisuudet 1992. Hietasaaren alueen maankäyttö. Ympäristövaikutusten arviointi. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1992. Sinilevät ja rehevöityminen Oulun järvissä 1992. Oulun ympäristön tila 1993. Tölkkisäilykkeiden raskasmetallitutkimus 1993. Uppopaistorasvatutkimus 1993. Ympäristötietoa Oulun seudun asukkaille. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1993. Sinilevät ja rehevöityminen Oulun järvissä 1993. Ympäristönsuojeiun tavoite- ja toimenpideohjelma vuoteen 1997. Oulun ilmanlaatu. Männynneulasten rikkipitoisuus- ja vauriokartoitus 1994. Valmisruokien ja leipien suolapitoisuus sekä pakkausmerkinnät Oulussa ja lähikunnissa 1994. Maasto-opetuskohteila Oulun kouluille ja päiväkodeille. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1994. Sinilevät ja rehevöityminen Oulun järvissä 1994. Arvio Oulun kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 1994. Kempeleenlahden luonnonsuojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Sinilevät ja rehevöityminen Oulun järvissä. Järviseurannan viisivuotiskatsaus 1991-1995. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1995. Ympäristönsuojelulautakunta - ympäristölautakunta kymmenen vuotta. Oulun ilmanlaatu. Jäkäläkartoitus 1996. Oulun ympäristön vesistöjen kalojen elohopeapitoisuuden seuranta vuosina 1995-96 ja yhteenveto Oulun ympäristöstä pyydettyjen ja Oulussa kaupan pidettyjen petokaiojen elohopeapitoisuuksista vuosina 1985-96 Selvitys päiväkodeissa ja ala-asteen kouluissa tarjottavien ruokien suolapiloisuudesta 1994-96 Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1996 Oulun ympäristön tila 1997 Oulun kaupungin Iinnustolaskennat 1990-1996. PKT-yritysten ympäristöasioiden hoito. Toimialakohtaisia selvityksiä Oulussa 1996-1997. Oulun seudun auto- ja ko~aamoalan jäteopas. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset 1997. Oulun Ilmanlaatu. Sammalten raskasmetallipitoisuudet 1997-1998. Oulujoen suiston luonnonolot. Kirjallisuusselvitys. Ympäristölautakunnan vuosikertomus 1998. Oulun Ilmanlaatu. Mittaustulokset 1998. Koulu ja kestävä kehitys. Yhteenveto kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutuksesta 1999. Oulun koulujen ja päiväkotien sisäilmaston kartoitus. Ympäristölautakunnan vuosikertomus 2000. Oulun Ilmanlaatu. Mittaustulokset 1999. Oulun Ilmanlaatu. Männynneulasten rikkipitoisuus ja vauriokartoitus 1999 ja 2000. Oulun kaupunki,, Ympäristövirasto Kauppatori, PL 34 ~ 90015 OULUN KAUPUNKI ISSN 1236-5246