TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen korkeammin palkattuihin tehtäviin työuran aikana. Osa naisten osaamisesta jää työnantajalta käyttämättä. Prolaisista naisista seitsemän sadasta oli esimiesasemassa eli työskenteli esinaisina vuonna 2014, miehistä esimiehinä työskenteli 35 prosenttia. Prolaiset naiset tienasivat vuonna 2014 keskimäärin 2760 euroa ja miehet 3430 euroa. Esinaisten *keskiarvopalkka oli 3200 euroa ja esimiesten 3650 euroa. n työmarkkinatutkimus on seurannut vuosina 2008 2014 miesten ja naisten välistä palkkaeroa. Kun palkasta vakioidaan vaikuttavat taustatekijät, työn luonne ja työhön käytetty tuntimäärä, jäljelle jää kahdeksan prosentin selittämätön, vain sukupuolesta johtuva palkkaero. Tämä ero on pysynyt tarkasteluaikana ennallaan. Sama selittämätön ero löytyy myös esinaisten ja esimiesten palkkojen väliltä. Liiton hallitusohjelmatavoitteiden mukaan naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen tulee olla myös seuraavan hallituksen konkreettinen tavoite. Palkkaero on keskeinen tasa-arvon mittari. Perusteettomien palkkaerojen poistosta on puhuttu useita vuosia, myös päätöksiä sen poistamiseksi on tehty. Todellisuudessa asiassa ei ole muutosta tapahtunut. Tämä epäkohta on sukupuolten välisessä palkkauksessa saatava häivytettyä. Samasta tai samanarvoisesta työstä täytyy saada samat edut ja oikeudet sukupuolesta riippumatta. Sukupuoli ei saa olla jarru ura- tai palkkakehityksessä, kertoo n puheenjohtaja Jorma Malinen. Palkkaerot esimiesasemassa olevien miesten ja naisten välille syntyvät jo uran alussa ja ovat suurimmillaan uran loppuvaiheessa. Keskimäärin esinaiset saavuttivat huipputulonsa noin 50-vuoden iässä, esimiehet kolme vuotta aikaisemmin. Esimiesasemassa olevien naisten tulojen kasvu saattaa pysähtyä ja palkkataso kääntyä laskuun. Miesten tulot pysyvät useammin samalla tasolla tai jatkavat kasvuaan iän myötä, kertoo tutkija Petri Palmu sta.
TIEDOTE 2 (5) Prolaiset naiset sijoittuvat asiantuntijoiksi ja assistenteiksi miehiä useammin. Katso kuvaaja: http://tiedostot.proliitto.fi/tmt/tutk_public_index_fi.html#naisetmiehet_til1 Esimiesasema ei irtoa naiselle välttämättä edes samalla koulutuksella Naisten ja miesten päätymistä erilaisiin asemiin työelämässä on usein perusteltu sukupuolelle tyypillisillä koulutusvalinnoilla. Naiset valitsevat useammin kaupallisen alan koulutuksen ja miehet teknisen.
TIEDOTE 3 (5) Kuitenkin koulutustaustasta, iästä ja työkokemuksesta riippumatta naisten ja miesten sijoittumisessa työelämään on selvä ero miesten hyväksi. Miehet valikoituvat keskimäärin 4,5 kertaa todennäköisemmin esimiestehtäviin kuin naiset, selviää Pron työmarkkinatutkimuksesta. Insinööri- ja tradenomimiehet sijoittuivat naisia useammin esimiesasemaan. Prolaiset insinöörinaiset sijoittuivat useimmin esimiesasemaan kiinteistöpalvelualalla, jossa heidän määränsä oli noin 30 % vuonna 2014. Katso kuvaaja: http://tiedostot.proliitto.fi/tmt/pics/xyplot_esimieheksi_valikoituminen_sopala_insinoori.png
TIEDOTE 4 (5) Prolaiset tradenominaiset sijoittuivat todennäköisimmin esimiesasemaan palvelu- ja kulutustavaraaloilla, jossa heidän määränsä oli alle 20 %. Katso kuvaaja: http://tiedostot.proliitto.fi/tmt/pics/xyplot_esimieheksi_valikoituminen_sopala_tradenomi.png Näyttää siis siltä, kouluttautuminen yksin ei suoraan auta naisten urakehitystä. Koulutuksella on kuitenkin naisille suurempi merkitys kuin miehille, ilman sopivaa tutkintoa naisten on turha haaveilla urakehityksestä, muistuttaa työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Lehtoranta Ammattiliitto Prosta. Jos esimiesasema on tavoitteena, kannattaa heittää vaatimattomuus romukoppaan
TIEDOTE 5 (5) Perinteet, asenteet ja rakenteet saattavat hidastaa naisen kohoamista esimiesasemaan. Keskeinen tekijä naisten ja miesten työurissa ja urakehityksessä on edelleen perhevastuissa. Jos miehet pitäisivät enemmän perhevapaita, heijastuisi se positiivisesti naisten työmarkkina-asemaan ja urakehitykseen, kertoo Lehtoranta. Työpaikan tasa-arvoasioita, kuten miesten ja naisten perhevapaiden käyttöä tai naisten osuutta työpaikan esimiestehtävissä, on hyvä seurata vuosittain tasa-arvosunnitelmassa. Liika itsekritiikki saattaa olla naisilla urakehityksen esteenä. Naiset saattavat esimerkiksi hakea tehtävää vain, jos täyttävät hakuehdot täysin. On turha odottaa, että tasa-arvo työelämässä toteutuu odottelemalla, muutos on tehtävä ja meidän naisten on oltava siinä aktiivisia. On tärkeää uskaltaa ottaa haasteita vastaan avoimin mielin. Arvostaa itseään ja osaamistaan, eikä milloinkaan vähätellä kykyjään tai potentiaaliaan, Lehtoranta kehottaa. *Keskiarvopalkka sisältää peruspalkan ja palvelusvuosilisät. Lisätietoja: Jorma Malinen, puheenjohtaja,, puh. 050 576 0389 Petri Palmu, tutkija,, puh. 050 444 6390 (tilastot ja tutkimukset) Tanja Lehtoranta, työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija,, puh. 050 572 2568 (tasaarvo)