Lukioarvosanat ja ylioppilastutkinto

Lukioarvosanat ja ylioppilastutkinto Sirkku Kupiainen 1..01 Centre for Educational 1..01 1 Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilastutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa parantamalla koearvosanojen vertailukelpoisuutta ja kehittämällä ylioppilastutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta yleissivistystä sekä tiedon käsittelyn ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilaskirjoituksissa. Jyrki Kataisen I hallituksen hallitusohjelma s. Centre for Educational 1..01 Ylioppilastutkinto pähkinänkuoressa Tarjolla olevasta 0 eri kokeesta yhden opiskelijan tulee valita vähintään neljä (ka. koetta). Vain äidinkielen koe on kaikille pakollinen (suomi / ruotsi / saame) ja loput tulee valita joukosta A-kieli, B-kieli, matematiikka ja reaaliaineen koe (eli eri koetta). Yleisin yhteinen koe on A-englanti. Lopputulos: heterogeeninen kokelasjoukko jakautuu tiedoiltaan ja taidoiltaan toisistaan selvästi poikkeaviin osajoukkoihin valitessaan omaan kurssivalikoimaansa ja/tai jatko-opintotoiveisiinsa mahdollisimman hyvin soveltuvan tutkintokokonaisuuden. Centre for Educational 1..01 1

Suhteellinen arvostelu laudatur % eximia cum laude approbatur 1 % magna cum laude approbatur 0 % cum laude approbatur % lubenter approbatur 0 % approbatur 11 % improbatur 0 % Centre for Educational 1..01 Lukiokurssien määrä eri oppiaineissa Pakolliset Syventävät Yht. Äidinkieli 9 A-kieli 8 B-ruotsi C-kieli 8 8 Matematiikka pitkä 10 1 Matematiikka lyhyt 8 Fysiikka 1 8 Historia Biologia Kemia 1 Psykologia 1 Uskonto / ET Filosofia 1 Maantiede Yhteiskuntaoppi Terveystieto 1 Centre for Educational 1..01 Arvosanojen vaihtelu oppiaineittain lukion otos 01, N = 000 opiskelijaa Pakolliset kurssit Matematiikka lyhyt,0 B-ruotsi,0 Matematiikka pitkä,9 A-englanti, Biologia,9 Kemia, Historia, A-saksa, Filosofia, Äidinkieli, Yhteiskuntaoppi,8 Uskonto E,9 A-ruotsi,81 Maantiede,81 Fysiikka,8 Terveystieto,9 Psykologia,9 Uskonto O 8,10 ET 8,..01

Lukion kurssiarvosanat / sukupuoli ( lukiota 01, N = 01 opiskelijaa) Naiset Miehet Matematiikka Lyhyt,0,8 B-ruotsi,, Matematiikka Pitkä,9, Kemia,, A-englanti,, Fysiikka,1,1 Biologia,,8 Historia,,0 A-saksa,80, Yhteiskuntaoppi,8,0 Maantiede,8,80 Filosofia,88, ÄI Suomi,9, Uskonto E,98,9 Psykologia 8,10, C-saksa 8,1, C-ranska 8,, Terveystieto 8,, ET 8, 8,0..01 Mitä pidemmälle etenet, sitä heikompi olet? Pakolliset & Pakolliset syventävät Matematiikka lyhyt,0,98 B-ruotsi,0,00 Matematiikka pitkä,9,1 A-englanti,,9 Biologia,9, Kemia,, Historia,,8 A-saksa,, Filosofia,,1 Äidinkieli,,9 Yhteiskuntaoppi,8, Uskonto (ev),9,8 A-ruotsi,81, Maantiede,81,8 Fysiikka,8,8 Terveystieto,9,9 Psykologia,9,8 Uskonto O 8,10 8,09 ET 8, 8,..01 8 Koevalinta / kokelasmäärä Aineisto vuosien 00 009 n. 10 000 ylioppilasta. 10000 10000 100000 80000 0000 0000 0000 0 Centre for Educational 1..01 9

Ainereaali Yksittäisten kokeiden varsin hyvä erottelukyky TERV USK OR GEO PSY USK EV HIST YHT BIO ET FIL FYS KEM improbatur aprobatur lubenter cum laude magna cum laude eximia laudatur Reaaliaineiden kokelaiden keskimääräinen menestys tutkintoonsa sisällyttämissä muissa kokeissa ao. reaalikokeen arvosanan mukaan = approbatur, = lubenter, = cum laude, = magna, = eximia, = laudatur Centre for Educational 1..01 10 Matematiikkavalinta ja koemenestys EI MAT LYHYT PITKÄ ÄI suomi ÄI ruotsi A-englanti muut A-kielet B-ruotsi C-kielet biologia fysiikka kemia historia yhteiskuntaoppi maantiede psykologia terveystieto filosofia ET uskonto E uskonto O Centre for Educational 1..01 11 Sukupuoliero koemenestyksessä matematiikkavalinnan mukaan Ei matematiikkaa N Ei matematiikkaa M Matem. Lyhyt N Matem. Lyhyt M Matem. Pitkä N Matem. Pitkä M Äidinkieli Matematiikka A-englanti B-ruotsi A-kielet (muut) C-kielet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Historia Yhteiskuntaoppi Filosofia Psykologia Uskonto / ET Terveystieto Centre for Educational 0..01 1

Useimmissa oppiaineissa lukio- ja yo-menestys ovat koulutasolla yhteydessä toisiinsa, mutta erot koulujen välillä ovat huomattavat. Ero on keskimääräistä suurempi useimpien ylioppilaiden tutkintoon kuuluvissa kokeissa (äidinkieli suomi, pitkä matematiikka, A-englanti). Esim. pitkän matematiikan cum laude arvosanan saaneiden kokelaitten lukiokurssien arvosanakeskiarvo vaihteli kouluittain välillä,1,. Ammattikorkeakouluun pyrittäessä arvosanojen merkitys voi kuitenkin olla jopa ylioppilastutkintoa suurempi ja niiden käyttö perustuu oletukselle vertailukelpoisuudesta. Centre for Educational Kupiainen, Marjanen, Vainikainen & Hautamäki 01 1..01 1 Lukio- ja yo-tutkintoarvosanat 01 lukion otos, oppiaine: äidinkieli ja kirjallisuus (suomi) 1.0 1.00.0.00 YO Lukio -.0-1.00 1 8 9 10 11 1 1 1 1 1 1 18 19 0 1 8 9 0 1 Lukioarvosanojen yhteys yo-kokeen arvosanaan vaihteli terveystiedon r=. ja A- englannin r=.8 välillä (selitysosuus 8 % 1 %). Äidinkielen ja kirjallisuuden (suomi) ylioppilaskokeen arvosanan vaihtelusta puolet selittyy muulla kuin kokelaan lukiomenestyksellä ao. oppiaineessa (tai toisinpäin). Reaaliaineista vain fysiikassa, kemiassa ja psykologiassa lukion kurssiarvosanojen keskiarvo ennusti yli 0 % ylioppilaskokeen arvosanassa ilmenevästä vaihtelusta. Centre for Educational.10.01 1 Ylioppilastutkinnon jälkeen Arvosanojen hyvittäminen opiskelijavalinnassa perustuu oletukseen, että ne ilmaisevat hakijan osaamista ja jatko-opintokelpoisuutta muihin hakijoihin verrattuna. Näin onkin sellaisissa kokeissa, joiden kokelasjoukko on suuri tai joista saatavat alkupisteet on korvamerkitty vain kyseisen oppiaineen kokeelle. Tyypillinen tällainen koe on äidinkielen, toisen kotimaisen kielen tai vieraan kielen (A-englanti) koe. Myös matematiikasta myönnettävät alkupisteet on korvamerkitty joillain koulutusaloilla ja useimmilla aloilla pitkän matematiikan kokeesta myönnetään enemmän lähtöpisteitä kuin lyhyestä. 1..01 1

Lähtöpisteet ovat ongelma silloin, kun niitä myönnetään vapaavalintaisesti eri kokeista. Monen hakukohteen kaksi parasta arvosanaa mistä hyvänsä muista kokeista voi kärjistetyimmillään tarkoittaa lukiokurssin terveystiedon vertautumista 1 kurssin pitkän matematiikan kokeeseen sekä (todennäköisesti paremman) hakijan että korkeakoulun tappioksi. Reaaliaineiden tasa-arvoinen kohtelu monessa hakukohteessa suhteessa eroihin eri kokeen valinneiden (yleis)osaamisessa osoittaa, että ainereaaliuudistus ei ole kaikin osin lunastanut siihen asetettuja odotuksia. Ei myöskään ole selvä, onko tietyn kokeen tutkintoonsa valinnut kyseisessä oppiaineessa sen osaavampi kuin opiskelija, joka on valinnut jonkun muun kokeen. 1..01 1 Perusasiat: äidinkieli ja matematiikka Menestys tutkinnon muissa kokeissa I A B C M E L Äidinkieli I A B C M E L Matematiikka Suomi Ruotsi Lyhyt Pitkä Lähes kaikissa koulutusohjelmissa alkupisteitä saa äidinkielen kokeesta. Käytäntöä voi pitää perusteltuna sekä äidinkielen keskeisen roolin vuoksi että ottaen huomioon kokeen hyvä erottelukyky suhteessa muissa kokeissa menestymiseen ja siis todennäköinen hyvä ennustavuus opinnoissa etenemiselle. Monella koulutusalalla huomioidaan myös erikseen matematiikka. Tätä voi pitää perusteltuna, mutta myös merkittävänä ottaen huomioon, että lähes kolmannes naisylioppilaista ei matematiikan opiskelun pakollisuudesta huolimatta sisällytä sitä tutkintoonsa. 1..01 1 Opintomenestyksen ennustaminen Helsingin yliopisto, syksy 009 kevät 01 Eri aloille hyväksytyt erosivat toisistaan ylioppilastutkintomenestyksensä sekä koevalintojensa suhteen. Hyväksytyistä % oli saman kevään (009) ylioppilaita ja 0 % edellisen vuoden ylioppilaita (kevät tai syksy 008). Eniten saman kevään ylioppilaita oli kemian ja eniten yli viisi vuotta aiemmin tutkinnon suorittaneita sosiaalityön ja luokanopettajakoulutuksen aloilla. biologia historia oikeustiede luokanopettaja sosiaalityö valtio-oppi biologia historia oikeustiede luokanopettaja sosiaalityö valtio-oppi Äidinkieli A-Englanti Matematiikka Matematiikka Reaali lyhyt pitkä 1..01 18

Opintomenestyksen ja ylioppilastutkinnon arvosanojen välillä vallitsee positiivinen yhteys. Yhteys on hieman muita kokeita selvempi äidinkielen, pitkän matematiikan ja B-ruotsin kokeen kohdalla. Myös valintakoemenestys on yhteydessä opintomenestykseen, mutta yhteys on selvästi ylioppilastutkintomenestystä heikompi. Yhteyden voimakkuudessa on kuitenkin huomattavia opintoalakohtaisia eroja. 1..01 19 Biologia Historia Kemia Oikeustiede Luokanopettaja Sosiaalityö Valtio-oppi Äidinkieli,,1,,0,,1 Matematiikka lyhyt,1,,,1,9, Matematiikka pitkä,0,,,0 -,1,1 A-englanti,19,1,18,,, B-ruotsi,09,8,,,1 Reaalikoe (ka),,9,,0,9,1,0 Yo-tutkinto (ka),,,,,8, Lähtöpisteet,,,,0,8,,8 Valintakoe,09,0,11,,19,11,0 1..01 0 Monella alalla ylioppilastutkinnon kaikkien arvosanojen huomioiminen sellaisenaan tuottaisi paremman ennusteen opintomenestykselle kuin nyt käytössä olevat usein varsin monimutkaisesti laskettavat lähtöpisteet. Opinnoissa etenemisessä valintakoe on ainoa ennustava tekijä, joskin se selittää enimmilläänkin vain kaksi prosenttia opintopistekertymässä ilmenevästä vaihtelusta. 1..01 1

Päätelmät Huolimatta siitä, että ylioppilastutkinto kattaa lukion kaikki teoreettiset oppiaineet, se ei tarjoa toivotunlaista pohjaa verrata opiskelijoiden osaamista. Löytyykö ongelmaan ratkaisua? Pakollisen osuuden laajentaminen oppisisältöihin, jotka kaikkien ylioppilaiden tulisi hallita? Keväällä 01 ensi kertaa sovellettu SYK-malli? Arvosanojen painottaminen niiden takana olevien opintojen (kurssien) määrällä? 1..01 Tutkinto kohtelee erityisen epäoikeudenmukaisesti kokelaita, joiden opinto-ohjelmaan sisältyy pitkään opiskeltuja muita useamman lukiokurssin oppiaineita siis opiskelijoita, joiden voi olettaa olevan erityisen kypsiä ja motivoituneita jatko-opintoihin. Erityisen vahvana tämä kohdistuu pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian sekä nk. harvinaisten A-kielten lukijoihin, joiden nyt saamat arvosanat eivät heijasta heidän todellista osaamisen tasoaan suhteessa muiden oppiaineiden arvosanoihin. 1..01 Ylioppilastutkintoon perustuvat lähtöpisteet vaarantavat tämän seurauksena sekä hakijan oikeusturvan (paras tulkoon valituksi) että korkeakoulun edun (parhaat tulkoot valituiksi). Lähtöpisteiden myöntämisen mekanismit ovat myös tarpeettoman monimutkaiset ilman, että siitä olisi vastaavaa hyötyä. Arvokasta tietoa hakijoiden osaamisesta jää käyttämättä heidän voidessa jättää huomiotta keskeisessäkin oppiaineessa saadun heikon arvosanan tai kokonaan tutkinnosta jätetyn kokeen. 1..01 8

Ratkaisua ei myöskään näytä löytyvän lukioarvosanojen laajemmasta käytöstä opiskelijavalinnassa johtuen niiden huomattavasta koulukohtaisesta vaihtelusta suhteessa samojen opiskelijoiden kaikille yhteisessä ylioppilaskokeessa osoittamaan osaamiseen (vs. Opetushallituksen oppiainekohtaiset perusopetuksen arvioinnit). Centre for Educational 1..01 Kiitos! Kupiainen 01 1..01 9