Ylioppilastutkinnon eriytyvät koevalinnat ja kokelaat. Onko ylioppilastutkinnosta yliopiston pääsykokeeksi? Sirkku Kupiainen Yoyo yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle Väliseminaari 30.11. 2011 30.11.2011 1
Johdanto Kasvatuksen taloustieteen piirissä vallitsee varsin yksimielinen näkemys päättökokeiden hyödyistä. (mm. Bishop 1998; Bishop, Mañe & Bishop 2001; Bishop, Mañe, Bishop & Moriarty 2001; Jürges Schneider & Büchel 2003) Pedagogisesti suuntautuneessa kirjallisuudessa niihin taas suhtaudutaan usein ristiriitaisemmin. Huolena on kokeiden vaikutus mm. opetukseen, oppimismotivaatioon ja heikoimpien opiskelijoiden menestysmahdollisuuksiin ja -uskoon (mm., Amrein & Berliner, 2002, 2003; Reardon, Atteberry, Arshan, & Kurlander, 2009). 30.11.2011 2
John Bishop (1998) esittää esimerkillisenä päättökoetyyppinä opetussuunnitelmaan perustuvat ulkoiset kokeet (CBEEES), joille on ominaista: Opiskelijan koesuorituksella on todellisia seurauksia. Määrittelee suorituksen suhteessa ulkoiseen standardiin. Sidottu tiettyyn opetussuunnitelman mukaiseen sisältöön. Arvostelu on moniportainen (ei vain hyväksytty / hylätty). Kattaa kaikki ao. tason opiskelijat. Suomalainen ylioppilastutkinto täyttää varsin hyvin Bishopin CBEEES:ille asettamat ehdot. Onko kaikki siis hyvin? Kupiainen2011 30.11.2011 3
Kaikille peruskouluun siirtymisen jälkeisille ylioppilastutkintoa koskeville uudistuksille on ollut tyypillistä pyrkiä sopeuttamaan tutkinto lukiolaisten määrän ja opiskelijoiden välisten erojen kasvuun. Käytännössä tämä on tarkoittanut valinnaisuuden lisäämistä niin koemahdollisuuksien määrässä kuin tutkintoon sisällytettävien kokeiden valinnassa. Lopputulos on nykyinen ylioppilastutkinto, joka koostuu n. 40 eri kokeesta 24 eri oppiaineessa, kaikki järjestettynä kahdesti vuodessa. 30.11.2011 4
Ylioppilastutkinto pähkinänkuoressa Tarjolla olevasta 40 eri kokeesta yhden opiskelijan tulee valita vähintään neljä (ka 5.5 koetta). Vain äidinkielen koe on kaikille pakollinen (suomi / ruotsi) ja loput 3 tulee valita joukosta A-kieli, B-kieli, matematiikka ja reaaliaineen koe (eli 24 eri koetta). Yleisin yhteinen koe on A-englanti. Lopputulos: heterogeeninen kokelasjoukko jakautuu tiedoiltaan ja taidoiltaan toisistaan selvästi poikkeaviin osajoukkoihin valitessaan omaan kurssivalikoimaansa ja/tai jatko-opintotoiveisiinsa mahdollisimman hyvin soveltuvan tutkintokokonaisuuden. 30.11.2011 5
Aineisto Kevään 2006 ja syksyn 2009 välillä valkolakkinsa saaneet 131 089 ylioppilasta (57,6 % n, 42,4 % m). Koevalinnan ohessa vertailua vaikeuttavia tekijöitä: Koekohtainen vaihtelu syksyn / kevään kokelasmäärissä ja kokelaitten osaamisen tasossa. Vuosittainen ja syksy / kevät vaihtelu kokeiden tasossa. Sukupuolittain eriytyneet ainevalinnat. Äidinkielen mukaan eriytyneet ainevalinnat. 30.11.2011 6
Eroja on myös lukion kurssimäärissä Pakolliset Syventävät Yht. Äidinkieli 6 3 9 A-kieli 6 2 8 B-ruotsi 5 2 7 C-kieli 8 8 Matematiikka pitkä 10 3 13 Matematiikka lyhyt 6 2 8 Fysiikka 1 7 8 Historia 4 2 7 Biologia 2 3 5 Kemia 1 4 5 Psykologia 1 4 5 Uskonto / ET 3 2 5 Filosofia 1 3 4 Maantiede 2 2 4 Yhteiskuntaoppi 2 2 4 Terveystieto 1 2 3 30.11.2011 7
Suhteellinen arvostelu laudatur 7 5 % eximia cum laude approbatur 6 15 % magna cum laude approbatur 5 20 % cum laude approbatur 4 24 % lubenter approbatur 3 20 % approbatur 2 11 % improbatur 0 5 % 30.11.2011 8
Suhteellinen arvostelu periytyy ajalta, jolloin ylioppilaskoe oli kaikille sama (esim. vuoden 1919 uudistuksen viisi koetta: äidinkieli, matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaalikoe). Suhteellisen arvostelun tavoitteena ja etuna on mahdollisuus verrata menestystä eri kokeissa ja eri tutkintokerroilla (Béguin ym. teoksessa Howie ym. 2008). Laajasta valinnaisuudesta ja kahdesta vuosittaisesta koekerrasta johtuen monen kokeen valitsee kuitenkin hyvin pieni (ja vino) opiskelijajoukko, mikä horjuttaa arvosanojen gaussilaista pohjaoletusta. 30.11.2011 9
Harvojen opiskelijoiden valitsema vaativa koe (esim. A-ranska tai kemia) Hyvin menestyväkin opiskelija voi saada heikon arvosanan, jos valitsee tutkintoonsa kokeen, jonka ovat valinneet lähinnä myös muut yhtä hyvin menestyvät kokelaat. Kun sana tästä leviää seuraavalle kokelaspolvelle, joukko kapenee entisestään ja aina vain paremmat opiskelijat saavat myös ne heikot arvosanat. 30.11.2011 10
Koevalinta osuus kokelaista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Mother tongue (Finnish) English A Swedish B Mathematics, advanced Mathematics, basic Psychology History Geography Biology Physics Health studies Civics Chemistry Religion German C Swedish A French C German A Philosophy Spanish C English C French A Kupiainen & Marjanen 2011 Finnish B Russian C Finnish as a 2nd lang. Russian A Ethics Italian C Latin C1 Religion (Orthodox) Spanish A Portuguese C Latin C7 Swedish as a 2nd lang. Sami C Sami (moth.) Swedish (moth.) Sami C2 Finnish A 30.11.2011 11
Äidinkieli, A-englanti, muut A-kielet, B-ruotsi, matematiikka, C-kielet, reaaliaineiden kokeet 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kupiainen & Marjanen 2011 30.11.2011 12
Koevalinnat matematiikan mukaan 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % No math Basic Math Adv. math 20 % 10 % 0 % Kupiainen & Marjanen 2011 30.11.2011 13
Matematiikkavalinta ja koemenestys 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 No math Basic math Adv. math 1,00,00 Kupiainen & Marjanen 2011 30.11.2011 14
Matematiikan arvosana ja menestys muissa kokeissa Kupiainen & Marjanen 2011 30.11.2011 15
Pitkän matematiikan huippujen osuus eri kokeiden osanottajista 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % Adv: Eximia Adv: Laudatur 5 % 0 % Kupiainen & Marjanen 2011 30.11.2011 16
Koevalintojen sukupuolittuneisuus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Girls Boys 20 % 10 % 0 % Kupiainen & Marjanen 2011 30.11.2011 17
Matematiikkavalinta Suomenkieliset Ruotsinkieliset naiset miehet naiset miehet Mat. lyhyt 44,7 % 44,8 % 46,0 % 44,5 % Mat. pitkä 27,7 % 46,1 % 22,8 % 39,6 % Ei mat. 27,6 % 9,1 % 31,2 % 15,9 % 30.11.2011 18
Päätelmät Huolimatta siitä, että ylioppilastutkinto kattaa lukion kaikki teoreettiset oppiaineet, se ei tarjoa toivotun-laista pohjaa verrata opiskelijoiden osaamista. Tutkinto kohtelee erityisen epäoikeudenmukaisesti kokelaita, joiden opinto-ohjelmaan sisältyy vaativia usean kurssin oppiaineita. Erityisen vahvana tämä kohdistuu pitkän matematii-kan, fysiikan ja kemian sekä nk. harvinaisten A-kielien lukijoihin (B-ruotsin pelastavat ne, jotka eivät valitse mitään matematiikan koetta). Viesti on väärä, jos yhä useampi alkaa kaihtaa näiden aineiden opiskelua heikon yo-arvosanan pelossa. 30.11.2011 19
Arvosanojen yhteismitattomuuden vuoksi tutkinto ei tarjoa kolmannen asteen opiskelijavalinnassa tarvittavaa vertailukelpoista tietoa pyrkijöiden tiedoista, taidoista tai osaamispotentiaalista ainakaan, jos vertailu kohdistuu vain arvosanoihin huomioimatta vääristymää, joka seuraa normaalijakaumaan pohjautuvan arvosana-asteikon soveltamisesta eri kokeiden toisistaan selvästi poikkeaviin kokelasjoukkoihin. 30.11.2011 20
Aalto University School of Economics Points are give for two best grades in science or humanities exams or for two languages A B C M E L 0 1 2 3 4 5 University of Eastern Finland Pharmasist Any science / humanities exam A B C M E L 6 9 12 15 18 21 Physics and Chemistry Civics and Biology Psychology and History eximia magna cum cum laude lubenter approbatur improbatur Kupiainen & Marjanen 2011 30.11.2011 21
Erilaisten opiskelijoiden huomioimiseen pyrkinyt valinnaisuuden lisääminen on siis johtanut kielteisiin ei-aiottuihin vaikutuksiin sekä yksilö- että järjestelmätasolla. Löytyykö ongelmaan ratkaisua? Uusi kaikille yhteinen koe, joka toimii normina eri kokeiden arvosanojen yhteismitallistamisessa? Tutkinnon rajaaminen oppiaineisiin ja -sisältöihin, jotka kaikkien ylioppilaiden tulisi hallita? Muu mikä? 30.11.2011 22
Kiitos! 16.11.2011 23
Lähteet Béguin, A. (2000) Robustness of Equating High-Stakes Tests. PhD Thesis. University of Twente. Druk: FEBODRUK B.V., Enschede. Béguin, A., Alberts, R. & Kremers, E. (2008). Normhandhaving bij examens. Retrieved 21.1.2011 from http://toetswijzer.kennisnet.nl/html/normering/home.htm. Bishop, J. (1998). The effect of curriculum-based external exit exam systems on student achievement. Journal of Economic Education 29, 172 182. Bishop, J.H., Mañe, F. & Bishop, M. (2001). How external exit exams spur achievement. Educational Leadership / September 2001 Howie, S.J., Long, C., Sherman, V. & Venter, E. (2008) The role of IRT in selected examination systems. An Umalusi Research Report, September 2008 / May 2009. Huovinen, V. (2009). Ainereaalin vaikutus fysiikanopiskelija-ainekseen. Pro Gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Jürges, H., Schneider, K. & Büchel, F. (2003) The Effect of Central Exit Examinations on Student Achievement: Quasi-Experimental Evidence from TIMSS Germany. CESifo Working Paper No. 939. Category 1: Public Finance. May 2003. Kupiainen, S. (2011) Students freedom of choice vs. commensurability of results. The case of the Finnish matriculation exam. Paper presented at the ICSEI 24th International Conference for School Effectiveness and Improvement. January 4-7. 2011, Limassol, Cyprus. Noah, H. J. and Eckstein, M. A. (Eds.) (1992). Examinations. Comparative and International Studies. Oxford: Pergamon Press. Reardon, S.F., Atteberry, A., Arshan, N., & Kurlander, M. (2009). Effects of the California High School Exit Exam on Student persistence, Achievement, and Graduation. Working paper #: 2009-12. Institute for Research on Education Policy & Practice. 30.9.2011 24