Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015



Samankaltaiset tiedostot
LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

MÄNTSÄLÄ HAUSJÄRVI Kapuli Hikiä 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2015

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Juupajoki Perttulan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Akaa (Toijala) Matinlahti arkeologinen valvonta 2017

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014

Tampere Viitapohja aurinkovoimalan alueen muinaisjäännösinventointi 2017

Aura Suni-Keskitalo arkeologinen valvonta 2017

Mänttä-Vilppula Kolho-Uitonsalmi viemärilinjauksen arkeologinen inventointi 2012

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Soini Murtokangas osayleiskaava-alueen laajennusosan muinaisjäännösinventointi 2018

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

TOHMAJÄRVI Kemie vt. 9 Onkamo-Niirala linjausvaihtoehto D:n muinaisjäännösinventointi 2015

Siikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Alavus Tusanranta muinaisjäännösinventointi 2018

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

ISOJOKI Salomaa Maakaapelilinjan arkeologinen tarkkuusinventointi 2018

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Vesanto Honkamäki tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Salmenranta-Taipale-Kirma-Kilpijärvi osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösten täydennysinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa

PIELAVESI Lampaanjärvi Joensuu löytöpaikan arkeologinen tarkastus 2018

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan

Lappeenranta Mustola Salpalinjan inventointi 2013

Iitti Perheniemi tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2017

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Sastamala viemärikaivannon kaivuun arkeologinen valvonta Mäkitalon kivikautisen asuinpaikan läheisyydessä 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala

Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

MAANINKA Silmusharju Maa-aineksen ottoalueen muinaisjäännösinventointi 2014

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Hyrynsalmi Iso-Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Lieto Kukkarkoski I sähköpylväiden poiston arkeologinen valvonta 2017

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Merikarvia Köörtilä Tuulivoimapuiston täydennysinventointi 2013

Akaa (Toijala) Kirjoniemi arkeologinen valvonta 2017

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Kauhajoki Suolakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kolari Kurtakko - Ylläsjärvi 110 kv voimajohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Antti Bilund

Hausjärvi Hikiä Vehkalukko asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2015

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kangasala Kirkko-Aakkula Arkeologinen valvonta 2012

Punkalaidun Vanttila arkeologinen valvonta 2012

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016

Pälkäne Tauriala vesihuoltolinjan kaivamisen arkeologinen valvonta 2016

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

Asikkala Salonsaari Rismalahti ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2017

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Rääkkylä Oinaanniemen ranta-asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2018

MÄNTSÄLÄ Mattila Ohkola voimajohtoreitin maastotarkastus/inventointi. Esko Tikkala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo

Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Savonlinna Punkaharju Ruokojärvi muinaisjäännösinventointi 2016

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola

Nokia Kahtalammen alue (Teernijärven kaakkois-itäpuolinen alue) muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Teemu Tiainen Timo Jussila

Nokia Kossikatu muinaisjäännösinventointi 2017

Kontiolahti Kulho Pohjavesikaivojen ja vesijohtolinjan muinaisjäännösinventointi 2014

Sastamala Liuhalantien kivikautisen asuinpaikan kupeeseen rakennettavan kevyen liikenteen väylän perustamisen arkeologinen valvonta 2012

Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015

TAIPALSAARI Virranniemi Kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Padasjoki Tihjärvi ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016

Saarijärvi Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2014

Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009

LOHJA Kisakallion alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014

Pukkila 110 kv voimajohtolinjausten muinaisjäännösinventointi 2013

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Nokia Rengaskatu (Leppäkorpi) muinaisjäännösinventointi 2017

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011

TAIPALSAARI Päiviö Kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Hyrynsalmi Lumivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014

Sipoo Tallbacka 1 kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus 2014

Nokia Sahanranta arkeologinen tarkkuusinventointi 2017

Akaa Toijala Sampolantie Kiinteistön muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa

Ikaalinen Sarkkila, tien parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Nokia Tottijärvi Pajulahti Vesihuoltoputkiston kaivannon koneellisen kaivamisen valvonta 2011 Tapani Rostedt

Tampere Teisko Pappilansaari muinaisjäännösinventointi 2018

Transkriptio:

1 Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Elenia Oy

2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat... 4 Inventointi... 6 Kivetty ramppi (mahdollinen muinaisjäännös Ylä-Kolho 2) sijaitsee kaapelilinjan vieressä. Luoteeseen. Perustiedot Alue: Mänttä-Vilppulaan rakenteilla olevan Onnelanmäki-Loila maakaapelin linja, Kolhon alueella sekä pieniltä osin Kaijanselän pohjoisrannan Aholanmäen alueella. Tarkoitus: Selvittää sijaitseeko kaapelilinjalla muinaismuistolaissa tarkoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita suojeltavaksi katsottavia kulttuurihistoriallisia jäänteitä. Työaika: Toukokuu 2015. Kustantaja: Elenia Oy. Aiemmat tutkimukset: Vadim Adel inventointi 1999. Tekijät: Mikroliitti Oy, Teemu Tiainen. Tulokset: Inventoidun maakaapelilinjan kohdalla ja liepeillä linjan pohjoisosassa, Aholanmäellä ei havaittu mitään arkeologisesti mielenkiintoista. Eteläosassa, Kolhossa sijaitsee entuudestaan tunnettu mahdollinen muinaisjäännös Ylä-Kolho 2 (mj-rek 1000007543). Suunniteltu kaapelilinja ohittaa sen noin 8 metrin päästä, mutta linjan kohdalla ei muinaisjäännöstä ole. Alueen kaakkoislaidalla havaittiin lisäksi yksittäinen viljelyröykkiö, joka ei ole kiinteä muinaisjäännös eikä suojelukohde. Tutkimusalue vihreän ympyrän sisällä Selityksiä: Koordinaatit, kartat ja ilmakuvaotteet ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa (Euref). Kartta ja ilmakuvapohjat ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta (kevät 2015). Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia. Valokuvat ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä. Kuvaaja: Teemu Tiainen.

3 Yleiskartat Maastossa inventoidut kaapelilinjat on merkattu karttaan vihreällä viivalla. Pirkanmaan maakuntamuseon hankkeesta antaman lausunnon mukana ollut kartta, johon inventoitavaksi edellytetyt alueet on merkattu sinisellä viivalla ja liistekatiskan löytöpaikka punaisella pallolla (lähin tunnettu muinaisjäännös).

4 Vanhat kartat Ote pitäjänkartasta (v. 1848) pohjoisemman inventointialueen kohdalta. Inventoitu linja merkattu vihreällä viivalla ja se sijoittuu kokonaisuudessaan asumattomalle alueelle. Isojaonjakokartan (v. 1840, vuoden 1791 mittausten perusteella) päälle merkatut inventointihavainnot: kaakossa oleva vihreä piste on pellonraivausröykkiö ja luoteessa oleva vihreä viiva on mahdollisena muinaisjäännöksenä pidetty kivetty ramppi. Inventoitu kaapelilinja on merkitty tumman vihreällä.

5 Pitäjänkartan (1800-l lopulta) päälle merkatut havainnot: kaakossa oleva vihreä piste on pellonraivausröykkiö ja luoteessa oleva vihreä viiva on kivetty ramppi. Inventoitu linja tumman vihreällä. Otteet vuoden 1960 peruskartoista. Vasen: Eteläisempi inventointialue. Kivetty ramppi on merkattu karttaan katkoviivalla. Peltoröykkiö ei enää sijaitse pellolla, kuten aikaisemmissa kartoissa. Oikea: Inventoidun maakaapelilinjan kohdalla on sijainnut puutarhaa, peltoa ja tietä.

6 Inventointi Elenia Oy on tekemässä Mänttä-Vilppulan Kolhon alueella maakaapelointia. Pirkanmaan maakuntamuseo edellytti hankkeesta antamassaan lausunnossa (31.12.2014 DIAR: 510/2014), että kahdella kohtaa kaapelilinjaa tulee suorittaa arkeologinen inventointi: Aholanmäellä Kaijanselän pohjoispuolella ja Kolhon alueella. Elenia Oy tilasi edellytetyn muinaisjäännösinventoinnin Mikroliitti Oy:ltä 4.5.2015. Inventoinnin maastotyön suoritti Teemu Tiainen 8.5.2015, työn kannalta erinomaisissa olosuhteissa. Kaapeloinnin suunnitelmakartoissa sekä Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnon mukana olleissa kartoissa oli eriäväisyyttä eteläisemmän inventointialueen koillisosan kohdalla. Maastotöiden aikana tarkastettiin sekä maakuntamuseon inventoitavaksi vaatimat alueet että tilaajan toimittamien kaapelisuunnitelmakarttojen mukaiset alueet kokonaisuudessaan. Inventoitava maakaapelilinja käveltiin läpi koko matkalta ja maan alaisille muinaisjäännöksille potentiaalisiksi katsottuihin paikkoihin tehtiin koekuoppia sekä kairauksia ns. geologin t-kairalla (käsikaira, pesän koko 1 cm). Ennen inventoinnin maastotöitä alueelta tarkastettiin vanhat kartat: peruskartta vuodelta 1960, pitäjänkartat 180- luvulta ja niiden uusintakartat 1800- l lopulta, sekä isojaonjakokartta vuodelta 1840 (perustui vuoden 1791 mittauksiin). Inventoitavalta maakaapelilinjalta ja sen läheisyydestä tunnetaan entuudestaan kolme arkeologista kohdetta. Ylä-Kolho 1 (mj-tunnus 1000010169) on kivikauteen ajoittuvan reikäkiven löytöpaikka. Reikäkivi löydettiin vuonna 1968 Kolhon päärakennuksen itäpäädyn läheisyydestä maata kaivettaessa. Kyseistä kohtaa ei tarkastettu nyt tehdyn inventoinnin yhteydessä. Mahdollinen muinaisjäännös, Ylä-Kolho 2 (mj-tunnus 1000007543), on kivetty ramppi, joka sijaitsee Kolhon tilakeskuksesta luoteispuolella. Kivetty ramppi on tehty 1900-luvun alkupuoliskolla ja sen päällä on kuljetettu hiilikärryjä. Aholanmäeltä, linjasta noin 900 m itään on löytynyt liistekatiskan jäännökset. Pirkanmaan maakuntamuseo on suorittanut paikalla tarkastuskäynnin vuonna 2001. Kohteesta ei ole muinaisjäännösrekisterimerkintää, eikä sitä tarkastettu tämän inventoinnin yhteydessä. Kaapelilinja oli merkattu maastoon puupaaluilla. Kaijan- ja Aholantien risteysaluetta. Etelään. Inventoitavan linjan pohjoisemman osan, Aholanmäen, alueella ei 1800-luvun pitäjänkartoissa ole merkattu asutusta. Alla olevaan karttaan on merkattu inventoitu kaapelilinja vihreällä viivalla sekä turkooseilla ympyröillä ne kohdat joihin tehtiin useita koekuoppia sekä kairauksia. Koekuopat ja kairaukset keskitettiin niihin kohtiin, joissa katsottiin olevan potentiaalia pyyntikulttuurin jälkien löytymiseksi. Näiden alueiden väliin jäänyt itä-länsi suuntaisen tien eteläpuoli on pengerretty tien teon yhteydessä ja samalla kohtaa kulkee viemäri, jonka vuoksi siihen ei tehty koekuoppia tai kairauksia. Alueelta ei tavattu mitään arkeologisesti kiinnostavaa.

Aholantien kaakkoislaidan kurvin alue. Lounaaseen. 7

8 Ilmakuva Kolhon alueesta. Tumman vihreä viiva osoittaa suunnitellun kaapelilinjan, punainen piste ja ympyrä osoittavat 1960-luvulla löydetyn reikäkirveen löytöpaikan, violetti rajaus 1700- luvun kylätontin paikan, kaakossa oleva kirkkaan vihreä piste merkkaa peltoröykkiötä ja luoteessa oleva kirkkaan vihreä viiva osoittaa kivetyn tien/rampin kohdan. Kolhon, alueella kaapelilinja kulkee tilakeskuksen ja kerrostalojen länsipuolelta, kun taas Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa reitti kulkee niiden itäpuolelta. Nyt tehdyn inventoinnin yhteydessä tarkastettiin molemmat reittivaihtoehdot. Vanha kylätontti sijaitsee isojaonjakokartan (v. 1840 vuoden 1791 mittausten mukaan) ja pitäjänkartan (v. 1848) mukaan keskellä Kolhon mäkeä, Kolhontien molemmin puolin. Rajatun kylätontin pohjoislaidassa on nykyään kaksi ulkorakennusta. Ulkorakennusten pohjois- ja luoteispuolella on näkyvissä viemärikaivanto, joka on todennäköisesti laskettu maahan tällä vuosikymmenellä. Kylätontin keski- ja eteläosa on Kolhontietä ja sen pengertä ja ojaa, hoidettua nurmea sekä marjapensasviljelmää. Kylätontin kohdalla tarkastettiin ojien leikkaukset, sekä maanpinta niiltä osin, mistä se oli rikkoutunut. Kohdalla tehtiin lukuisia koekairauksia. Vanhasta kylätontista ei havaittu merkkejä: ojien leikkaukset ja rikkoutuneen maanpinnan kohdilla havaittiin muutama tiilenkappale sekä modernia roskaa. Maakairauksista ei havaittu kulttuurikerroksia tms. poikkeamia, jotka viittaisivat vanhaan kylätonttiin. Maalaji kairausten perusteella kohdalla on 10-30 cm paksun muokkauskerroksen jälkeen kivistä hiekkaa.

9 Vanha kylätontti on sijainnut rakennusten kohdalla ja niistä oikealle. Kaakkoon. Vanhan kylätontin aluetta. Pohjoiseen. Inventoitavan kaapelilinjan kaakkoisosassa havaittiin pellonraivausröykkiöksi tulkittu kivikasa. Röykkiö koostuu erikokoisista kivistä ja se on levinnyt epäselvärajaiseksi kyseessä lähinnä heittokivikko. Röykkiön halkaisija on 3-4 metriä ja korkeus korkeimmillaan alle puoli metriä. Vanhoilla kartoilla (1700- ja 1800-luvun taitteiden isojako ja pitäjänkartat) kyseinen röykkiö sijaitsee pellon kohdalla. Vuoden 1960 Peruskartalla kohdalla ei enää ole peltoa. Vanha peltoröykkiö inventoidun linjan kaakkoisosassa. Koilliseen.

10 Inventoidun kaapelilinjan länsilaidalla sijaitsee kivetty ramppi (Ylä-Kolho 2, mj-rek 1000007543 ), joka on merkattu muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä. Kivetty ramppi on kaakko luode suuntainen, maksimissaan neljästä kivikerrasta tehty, kivinen tien pohja. Tietä on mitä ilmeisimmin käytetty hiilikärryjen kuljetusreittinä, mikä liittyy alueella toimineeseen tervatehtaaseen. Tie on noin viisi metriä leveä ja sen koillispuoli on matalampi, johtuen tien suuntaisen rinteen noususta. Kivetty tie/ramppi on selkeästi näkyvissä kahdessa osassa. Luoteen puoleinen osa on noin 30 metriä pitkä ja kaakon puoleinen osa reilu 20 metriä. Kivetyn rampin lounaispuolella on viemäri tms. kaivanto. Kaivanto ei vaikuta olevan kovin vanha. Viemärikaivanto on todennäköisesti hajottanut ramppia, minkä seurauksena ramppi on keskeltä poikki. Varmuutta viemärikaivannon osuuteen rampin katkeamisessa ei inventoinnin yhteydessä saatu. Kivetyn rampin luoteisosa on noin GPS mittausten ja laserkeilausaineiston perusteella n. metrin tarkkuudella arvioituna n. 8 metrin päässä rakenteilla olevasta kaapelilinjasta. Kivetty tramppi (Ylä-Kolho 2) näkyy myös laserkeilauskuvassa. Inventoitu linja merkattu vihreällä viivalla ja kivetty tie ympyröity turkoosilla. Kuvasta näkyy myös kivetyn tien katkennut osa. Pusikoitunut ja puuston osin hajottama kivetty ramppi. Pohjoiseen.

11 Kivetyn rampin eteläpuolella on tämän vuosituhannen puolella tehty maankaivutöitä, jotka ovat todennäköisesti vahingoittaneet rakennetta. Luoteeseen. Yhteenveto Mänttä-Vilppulan Kolhon alueella suoritettiin arkeologinen inventointi rakenteilla olevan kaapelihankkeen linjalla. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnon mukaisesti inventoitavia alueita oli kaksi, pohjoisempi Aholanmäen alue ja eteläisempi Kolhon alue. Aholanmäen alueelta ei havaittu mitään arkeologisesti kiinnostavaa. Kolhon alueella on sijainnut vanha kylätontti, jonka etelälaitaa suunniteltu kaapelilinja viistää. Kohdalta ei havaittu mitään vanhaan kylätonttiin viittaavaa. Kolhon alueen eteläosassa havaittiin pellonraivausröykkiö. 1700/1800-lukujen taitteessa kohdalla on ollut vanha pelto. Yksittäistä ja osin hajonnutta peltoröykkiötä ei esitetä kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kolhon alueen länsiosassa on kivetty ramppi (Ylä-Kolho 2). Muinaisjäännösrekisterissä kohde on mahdollinen muinaisjäännös. Suunniteltu kaapelilinja ohittaa rampin luoteispään noin kahdeksan metrin etäisyydeltä. Tätä kivirakennetta on syytä varoa maakaapelin kaivantoa kaivettaessa. Kaapelin kaivamiselle, käytössämme olleen suunnitelman mukaisesti, en havainnut mitään muinaismuistolain mukaista estettä. 22.5.2015 Teemu Tiainen Lähteet: Vilppula isojaonjakokartta 1840 E51b:14/1-8. Keuruu pitäjänkartta 1840 -l (2232 07 +04). Vilppula pitäjänkartta 1800-l lopulta (2232 07). Peruskartta v. 1960 (Kolho 2232 07). Maanmittauslaitos, laserkeilausaineisto N4141F1. Vilppula, arkeologinen perusinventointi 1999. Vadim Adel, Tampereen museot 1999.

12 Liite, inventoinnissa tarkastetut alueet: Koko tutkimusalue tutkittiin ja arvioitiin kokonaisuudessaan eri menetelmin. Tarkemmin maastossa tarkastettiin kartalla sinisellä korostuksella esitettyjä alueita.