Kesän kohokohdat lehden sivuilla!

Hyvinkään Golfseuran syyslehti 2013 jäsenille ja yhteistyökumppaneille Kesän kohokohdat lehden sivuilla! Pääkirjoitus Kiitos Petteri Oksaselle puheenjohtajuudesta ja menestystä uuteen tehtävään Kaakon Golfissa. Mikan analyysi Tilastotietoa Kapteenilta Vantaanjoki osa 2 Toimikuntien artikkelit Kesän kilpailut Henkan Floridan terveiset Ihmeellinen kineesioteippaus Pekka Tamminen Afrikassa Mike Holopainen Dubaissa Hyvinkää Tour Portugalissa

Golf Center Weekend täytti kentän ja klubitalon kesällä 2013.

S Y K S Y 2 0 1 3 E VERYBODY PÄÄKIRJOITUS 20.11.2013 Päätoimittaja, tuottaja Jukka Rimpiläinen 0400 484 027 Ennätyskesä, joka jää mieleen Jokainen meistä aikuisista muistaa ne lapsuuden upeat kesät, jolloin aurinko vain paistoi, päivästä toiseen. Nyt saimme kokea sen uudelleen aikuisiässä tästä ei kesä enää parane, ajattelin. Upea kesä vaikutti myös ainakin Etelä-Suomen kenttien toimintaan sitä vilkastaen. Kierrosmäärät ovat lisääntyneet parhaimmillaan noin 15 %:lla ja uskaltaisin väittää, että vuokrapelioikeusmarkkinatkin saivat ilmastolta vetoapua. Ja hyvä niin, sillä edelliskesä olikin sitten jotain ihan muuta. Laukaan Peurunkagolfin lehdessä kerrottiin, kuinka kesällä 2012 oli 3 aurinkoista, pilvetöntä päivää ja 66 sadepäivää huh. Tämä kesä tullaan muistamaan myös Hyvinkään kentän kierrosmääräennätyksestä yli 27 000 kierrosta, eli pelaajaa, eli enemmän elämää kentällä kuin koskaan. Keväällä lanseerattu Pieni pallo, iso ilo -kampanja näyttää siis toimineen. Eikä kausi ollut ennätyspitkä kuten vuosina 2007 ja 2008, jolloin pelattiin huhtikuussakin jo yli tuhat kierrosta. Ja vielä sekin, että vieraspelaajamäärät ovat pudonneet parissa vuodessa noin tuhannella, eli kierrosmääräennätyksestä vastasivat omat jäsenemme. Yhteisömme strategia siis toimii. Nyt on sitten marraskuu, pimeää ja märkää ja kohta tulee joulu. Golfareille tämä aika on joko taukoa golfkaudesta, tai sitä pidennetään etelän pelireissuilla. Osalla ovat alkaneet talvilajien harrastamiset, kuntosalit ja sisäpalloilulajit. Luulen, että äärimmäisen harvat siirtyvät saman tien golfin sisäharjoitteluun. Hyvinkään oma talviharjoittelupaikka avattiin marraskuun puolivälissä. Suurin käyttäjäjoukko sille löytynee opetusryhmistä, joita Heikki Hirvonen vetää. Talvi onkin erinomaista aikaa kehittää lihaskuntoa, kestävyyttä ja golfin vaatimaa notkeutta yhdessä lajiharjoittelun kanssa. Joka näihin asioihin keskittyy, saa nauttia ensi kesänä paremmasta tuloskunnosta. Tässä lehdessä kerromme miten kausi 2013 sujui ja palautamme mieliin sen huippuhetket. Syyskokouksessa 14.11. toimikuntien puheenjohtajat esittelivät tulevan kauden toimintasuunnitelmat ja niiden pohjalta palvelupäällikkömme Markus Junni rakentaa jälleen kilpailu- ja tapahtumakalenterin kaudelle 2014. Näitä toimintasuunnitelmia esitellään myös tässä lehdessä toimikuntien vetäjien kirjoittamina. Parinkymmenen hengen vapaaehtoisjoukko suunnittelee ja rakentaa siis jo ensi kesää teille hyvät jäsenet. Kollektiivinen kumarrus siihen suuntaan ja kiitos. Pieniä muutoksiakin tullaan ensi kaudella näkemään ja jäsenistöä aktivoidaan jälleen viihtyisään yhdessäoloon. Everybody syksy 2013 Lehden kansikuvassa väistyvä puheenjohtajamme Petteri Oksanen, joka aloittaa Kaakon Golfin toimitusjohtajana. Everybody-lehti kertoo kesän 2013 tapahtumat ja esittelee mielenkiintoiset taustat. Lehti postitetaan kaikille seuran jäsenille ja yhteistyökumppaneille. Päätoimittaja Jukka Rimpiläinen Puh. 0400 484 027 jukka.rimpilainen@mvjr.inet.fi Avustajat Lehden avustajina toimivat toimikuntien puheenjohtajat, caddiemasterin toimiston henkilökunta, palvelupäällikkö Markus Junni sekä toimitusjohtaja Mika Nieminen. Valokuvat Jukka Rimpiläinen, Heikki Hirvonen ja seuran jäsenet Ilmoitusmyynti Kevään 2014 lehden ilmoitustilavaraukset osoitteella: jukka.rimpilainen@mvjr.inet.fi Painopaikka SP-Paino Oy, Nurmijärvi 2013 3

E VERYBODY S Y K S Y 2 0 1 3 Mikan analyysi Hienossa kunnossa ollut kenttä ja hyvät säät hellivät pelaajia kuluneena kesänä. Hyvigolfin pelioikeuksien kysyntä on säilynyt hyvänä, mikä pitää sellaiset osakkeenomistajat tyytyväisinä, jotka eivät itse käytä omaa pelioikeuttaan. Osakkeet sisältävät yhteensä 850 pelioikeutta, jotka olivat lähes kaikki tänäkin vuonna pelaajien käytössä. Runsas omien pelioikeudenhaltijoiden määrä näkyy positiivisesti mm. aktiivisena seuratoimintana. Perinteisten kilpailutapahtumien massiiviset osallistujamäärät ihmetyttävät niin omia kuin vieraita. Hyvän seurahengen ylläpitäminen onkin yksi yhteisömme tärkeimpiä menestystekijöitä. Valtaosalla golfyhtiöitä menee edelleen hyvin Talouden matalasuhdanne ja toimialan rakennemuutos ovat näkyneet myös golfrintamalla muutaman kentän todella hankalana taloudellisena tilanteena. Vaikka muutamalla yksittäisellä kentällä on suuriakin haasteita, ei kuitenkaan pidä luoda sellaista kuvaa, että golfyhtiöillä menisi kauttaaltaan huonosti. Valtaosalla suomalaisista golfyhtiöistä osakkeet ovat vapailla markkinoilla ja tulorahoitus on sitä kautta turvattu. Jostain syystä yleinen keskustelu velloo golfosakkeiden arvojen romahtamisessa, mikä ei useimmissa golfyhtiöissä vaikuta millään tavalla itse toiminnan pyörittämiseen. Suurimmalla osalla golfyhtiöistä kassavirta riittää toiminnan kehittämiseen siinä missä ennenkin ja asiat ovat kaikin puolin kunnossa. Mika Nieminen, Hyvigolf Oy:n toimitusjohtaja Kentän hoitotaso laajenee Myös Hyvigolfin talous on hyvässä kunnossa ja yhtiövastiketaso edelleen valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Omaisuuden pitäminen kunnossa vaatii kuitenkin vuositasolla paljon rahaa. Kenttä ja klubirakennus ovat jo 25-vuotiaita ja peruskorjauksia tehdään koko ajan. Kentän viime vuosien hyvän kunnon johdosta ei ole tarkoitus aloittaa mitään massiivisia kentän peruskorjauksia lähitulevaisuudessa. Nykyinen hoitotaso pyritään säilyttämään viheriöillä ja ensi vuoden tavoitteena on saada sama hoitotaso laajennettua myös väylille ja aloituspaikoille. Myös kentän kuivatusjärjestelmän jatkuva parantaminen on työlistoilla. Julkisivu klubitalossa kuntoon Klubirakennuksen viihtyisyys näyttelee tärkeää roolia sekä omien pelaajien, vieraiden että yritystapahtumien järjestämisessä. Klubin pintoja on viime vuosien aikana uusittu ja samaa työtä jatketaan alkavan talvikauden aikana. Tavoitteena on remontoida yläkerran wc takaisin pelaajien käyttöön sekä uusia molempien pukuhuoneiden lattiat ja wc-tilat. Klubille on tarkoitus tehdä myös täydellinen julkisivuremontti keväällä 2014. Kustannukset on tarkoitus kattaa tulorahoituksella. Alennuksia vain sitoutuneille Hyvigolfin uusi vieraspelaajien green fee -hinnoittelumalli toimi kuluneella kaudella hienosti. Jatkossakin kaikki alennetut green fee -hinnat perustuvat siihen, onko vieraalla itsellään aktiivinen pelioikeus jollekin Suomen kentälle vai ei. Kaikki vieraat ovat erittäin tervetulleita, mutta hinta määräytyy sitoutumisen perusteella. Eli osakkeenomistajan vieraatkin ovat oikeutettuja alennettuun hintaan vain jos vieraalla on aktiivinen pelioikeus jollekin kentälle. Huomio vuokrapelioikeusmarkkinoihin Osakkeiden jälkimarkkinat ovat Hyvigolfin hyvistä osakaseduista huolimatta heikot. Ainoa keino saada osakkeet kiinnostaviksi näyttäisi olevan vuokrapelioikeusmarkkinoiden kehittäminen. Silloin kun kaikki vuokrapelioikeudet menevät kaupaksi, eikä pelioikeuksia yksinkertaisesti ole enää tarjolla, alkaa osakkeidenkin kysyntä taas lisääntyä. Lähivuosien tavoitteena on siis kasvattaa vuokrapelioikeuksien kysyntä yli tarjonnan. Tällöin ainoa tapa turvata oma pelaaminen Hyvigolfin kentällä on ostaa oma osake. Vuokrapelioikeusmarkkinoiden toimivuus tuleekin jatkossa olemaan yksi tärkeimpiä osakasetuja. Kultakortin rinnalle hopeakortti Yksi tapa lisätä vuokrapelioikeuksien kysyntää on lisätä etuja. Tällä hetkellä kaikki edut on suunnattu vain pelaaville osakkeenomistajille. Jo tulevana vuonna tulemme laajentamaan osan eduista koskemaan myös pelioi- 4

S Y K S Y 2 0 1 3 E VERYBODY Klubitalon julkisivulle tehdään täysremontti ensi vuonna. keudenhaltijoita. Kultakortin rinnalle olemme kehittämässä hopeakorttia, joka nostaisi vieraspelaamiseen liittyvät etuisuudet myös vuokrapelioikeuden haltijan näkökulmasta uudelle tasolle. Talvi on toimiston kiireisintä työaikaa Tähän aikaan vuodesta ihmiset usein kysyvät, mitä golfkentän toimitusjohtaja tekee talvella, kun kenttä on suljettu. Oletuksena ihmisillä on, että hektisen kesän jälkeen pidetään pitkät lomat, mutta asia on päinvastoin talvel- la tehdään kaikki työt. Runsas työmäärä liittyy luonnollisesti organisaatioiden pienuuteen. Golfyhtiöissä on ympärivuotisia toimistotyöntekijöitä yleensä 1 4, kentän koosta riippuen. Meillä ympärivuotisia on toimistossa minun lisäkseni palvelupäällikkömme Markus Junni. Talven aikana saa ihan tosissaan tehdä töitä, että kaikki on valmista, kun uusi golfkausi alkaa. Kesä menee sitten talvella suunniteltujen asioiden toteuttamisessa, arkirutiinien hoitamisessa, talouden seuraamisessa sekä tulipalojen sammuttelemisessa. Itselleni kulunut kesä oli koko Hyvigolfin työurani kiireisin ja kävellen pelatut golfkierrokset jäivät säälittävään kolmeen. Onneksi juostuja Speedgolf-kierroksia tuli kuitenkin kymmenkunta. Yhtenä aamuna pelattiin Janne Linnermon, Heikki Hirvosen ja Ville Miettisen kanssa 36 reikää aikaan 1 h 57 min. Eli ihan turha väittää, että golfaaminen veisi liikaa aikaa! Hienosta golfkesästä kaikkia kiittäen, Mika Jatkossakin kaikki alennetut green fee -hinnat perustuvat siihen, onko vieraalla itsellään aktiivinen pelioikeus jollekin Suomen kentälle vai ei. 5

E VERYBODY S Y K S Y 2 0 1 3 Taiteellinen johtajamme Petteri Oksanen kertoi syyskokouksessa joutuneensa luopumaan laulu-urastaan korvien tinnityksen vuoksi. Puheenjohtajana hän toimi seurassamme vuosina 2010-2013 ja jatkaa nyt golfuraansa Kaakon Golfin toimitusjohtajana. Kuvassa Petteri vasemmalla näyttämötaiteen parissa. Seuran puheenjohtaja Petteri Oksanen siirtyy uusiin haasteisiin Tämä on viimeinen puheenjohtajan palstan juttuni, ja kirjoitan sitä melko haikein mielin. Vajaan kymmenen vuoden aika seuran hallituksessa, joista neljä viimeistä puheenjohtajana, on päättymässä. On ollut todella antoisaa ja mieluista toimia näissä luottamustehtävissä. Koko tämän ajan seuran henki on ollut erinomainen, tapahtumissa käy paljon osallistujia ja kentälle tullessa näkee aina iloisia ihmisiä. Puheenjohtajan olo on myös aina ollut melko huoleton, sillä kaikki työ ei jää yksille tai kaksille harteille, vaan seurastamme löytyy runsaasti aktiivista väkeä, joka ottaa erilaisia tehtäviä vastattavakseen ja tällöin poikkeuksetta myös toteuttaa ne. Iso kiitos kaikille, joiden kanssa on yhdessä hoidettu seuran asioita ja tapahtumia, erityisesti Mikalle ja Markukselle, joiden ammattitaitoon on aina voinut luottaa. Tulevana kesänä työ vie siis minut maantieteellisesti pois Hyvinkäältä, mutta aion tietysti pysyä kenttämme osakkaana ja seuran jäsenenä sekä mahdollisuuksien mukaan hengailla kentällämme. Kaikki vähääkään kentällä käyvät tulevat varmasti näkemään minut lähes entiseen tapaan. Kansallisella tasolla on syksyn mittaan ollut pienimuotoista kohua Golfliiton taloustilanteesta. Tilannehan ei ole huono, päin vastoin kuin monilla henkitoreissaan pyörivillä perinteisillä menestyslajeilla on asian laita. Suomen Golfliitto on yksi vauraimmista erikoisliitoista, kyse on ollutkin siitä, miten golfareitten yhteisiä varoja tulisi käyttää, jotta ne parhaiten edistäisivät golfin asiaa Suomessa. Konkreettisia päätöksiä saatetaan saada marraskuun lopun liittovaltuuston kokouksesta. Joka tapauksessa laajempi keskustelu siitä, mitkä ovat oikeita toimintatapoja, on varmasti hyväksi. Meidän yksittäisten pelaajien harrastamiseen näiden koko maan asioiden ei tarvitse liikaa antaa vaikuttaa. Jatketaan me golfin edistämistä omassa seurassamme ja omalla paikkakunnallamme ylläpitämällä aktiivista ja ennen muuta hauskaa toimintaa kotikulmilla. Me amatöörithän toimimme, kuten sanan rakkaus lingvistinen perusta ilmaisee, rakkaudesta jotain asiaa kohtaan. Mikäpä sen parempi motiivi toiminnalle. Petteri Oksanen Puheenjohtaja Hyvinkään Golf r.y. 6

S Y K S Y 2 0 1 3 E VERYBODY Kaikkien aikojen golfkesä? Golfkausi hyväkuntoisella kotikentällä kohta muisto vain. Takana on myös ensimmäinen kesä seuramme kapteenina, joten summailen tässä kesää myös kapteenin näkövinkkelistä. Seuran ensi kauden toimintaa suunnitellaan talven aikana. Ajatuksia, ideoita, toiveita ja palautetta otan mielelläni vastaan (kapteeni@hyvigolf.fi). Liekö ennätysosanotto talkoisiin toukokuun alussa ennakoinut kaudelle hyvää kentän kuntoa! Muistikuvieni mukaan kenttämme ei ole ollut näin laadukkaassa kunnossa vuosiin jo kesäkuun alusta lähtien, mihin juttuni otsikkokin viittaa. Griinit, joka kesäinen kestopuheenaihe ja kritiikin kohde, ovat olleet erinomaisessa kunnossa kauden loppuun asti ja kestäneet vertailun muihin kenttiin. Vieraspelaajatkin ovat kenttämme kuntoa lähes poikkeuksetta kehuneet. Kentänhoitajille siis iso kiitos tästä kaudesta. Toivottavasti alkaneen talvikauden sää mahdollistaa olosuhteet kentän hyvälle talvehtimiselle. Kesä on ollut vilkasta toimintaa seurassamme, mikä myös osaltaan kertoo hyvästä seurahengestämme. Pitkin kesää on ollut kilpailuja, tapahtumia, teemapäiviä jne., joita erityisesti nais- ja senioritoimikunnat ovat järjestäneet. Seuran omat perinteiset kilpailut (mm. juhannus, Everybody, scramblet) ovat kestosuosikkeja. Marathon on saanut viime vuosina liikkeelle vain runsaat kymmenkunta golfaajaa. Suosittelen kisaa kaikille. Junioritoiminnassa junnujen määrä ei ole vähentynyt, joten se on hyvin pystynyt vastaamaan haasteeseen harrastajista lajien välillä. Mutta aina mahtuisi mukaan lisää. Tällä kaudella pelaaminen aloitettiin useimpien kohdalla uudella tasoituksella, koska kotikenttämme sloupattiin uudelleen. Tammikuussa tasoitukset päivittyivät ja uusi slope-tasoitus vei lyönnin tai useamman kunkin pelitasoituksesta. Kenttämme on siis helpottunut?! Käytössä on ollut myös EGA-tasoitusjärjestelmän kilpailuihin mukanaan tuoma CBA-laskenta (tasoitusvyöhykesäätö), joka huomioi kilpailuolosuhteet. CBA:sta johtuen ainakin allekirjoittaneella tasoitus kesällä laski kolmeen otteeseen pelaamatta kertaakaan tasoitukseensa (36 bp). Ja toisaalta huonokaan kisatulos ei nostanut tasoitusta kuin muutamasssa kisassa. Tasoitusjärjestelmän hyödyt jäivät ainakin minulle aukeamatta. Maantieteellinen sijaintimme ei taida soveltua koko maanosamme järjestelmään. Takana on siis hieno golfkausi. Kiitokset kaikille menneestä kesästä. Golfkauden päättymisestä huolimatta pitäkää itsenne liikkeellä! Lyöntituntumaa kannattaa ylläpitää talvella Willatehtaan uudessa sisäharjoitteluhallissa. (Swingin) Talvehtimisterveisin Topi Naamanka, Kapteeni Jutun otsikko omalta osaltani siinä mielessä kohdallaan, että 4.10. löin ensimmäisen holarini kenttämme väylällä #7, 19 v. pallonlyömisen jälkeen. (Topi) Kapteeni Topi Naamanka (vas.) kesän 2013 Maraton-kisassa yhdessä Jari Torkkelin kanssa. Hyvinkään Golfseuran syyskokous pidettiin torstaina 14.11. klo 18.00 klubitalossa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kari Penttilä ja sihteeriksi palvelupäällikkö Markus Junni. Seurallemme jouduttiin hieman yllättäen valitsemaan uusi puheenjohtaja Petteri Oksasen siirtyessä ensi kesänä Kaakon Golfin toimitusjohtajaksi. Nopealla rekrytoinnilla hallitus esitti seuran puheenjohtajaksi Esa Honkalehtoa ja koska vastaehdokkaita ei tullut, Esa Honkalehto tuli valituksi. Onneksi seurassamme oli nopealla aikataululla löydettävissä jäsenten laajasti arvostama henkilö. Esa Honkalehto kertoi puhelinhaastattelussa ottavansa tehtävän mieluusti vastaan. Kovin paljoa Esa ei ole asiaa ehtinyt vielä pohtimaan, mutta seuran klubihengen ylläpitämistä hän pitää oleellisena sekä koko yhteisön strategian kirkastamista ja sen viestintää jäsenille tärkeänä. Topi Naamanka valittiin edelleen jatkamaan kapteenina. Hallituksen erovuoroiset jäsenet valittiin myös jatkamaan, joten hallituksen kokoonpano pysyi ennallaan. Kokouksen osanottajille jaettu seuran toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan. Kokous päättyi klo 18.30. Läsnä oli noin kolmekymmentä jäsentä. Talviharjoittelutila avattiin perjantaina 15.11. Fit24-kuntosalin vieressä, Wanhalla Villatehtaalla. Sisäänkäynti harjoitushalliin kulkee Fit24-tiloista. 7

E VERYBODY S Y K S Y 2 0 1 3 Näkökulma Vantaanjoki HYVÄSSÄ JA PAHASSA osa 2 Lupailin viime kevään jutussa selvittää kesän aikana miksi kentällämme tulvii. Oletin jonkinlaisen ahtauman löytyvän alajuoksulta, mutta syy lienee paljon monimutkaisempi. Melontareissuakaan ei kesän aikana saatu aikaiseksi, sillä vedenkorkeus pysyi säiden ansiosta matalalla. Tosin asiantuntijana toimivan Tero Laakson mukaan hankalaa se olisi ollut muutoinkin ja rannan ryteiköissä olisi joutunut pääosin jalan kulkemaan. (Tapio Laaksoa haastatteli J. Rimpiläinen) Tero Laakso on isänsä Martin kanssa kuvannut lähialueen luontoa jo kauan. Kuvamateriaalia löytyy vuosikymmenen takaa ja sinä aikana monet tulvat ovat tulleet ja menneet. Näin Tero kertoi kokemuksistaan Vantaanjoen tulvista. Olen vuosien saatossa melonut tulva-aikaan Keihäsjoelta tai Kytäjärveltä lähtien Maaseutuopistolle tai Kittelän sillalle. Tähän liittyen uusimmat kuvat ja kommentit on itse kokoamassani luontovihkossa (linkki jutun lopussa). Näiden kokemusten perusteella vaikuttaa siltä, että tulvien syy Vantaan latvaosalla Hyyppärässä ja golfkentällä ei ole mikään yksittäinen tukos vaan pääosin Kytäjoelta tulevat suuret vesimassat. Jokiuoma, joka sinällään näyttää vetävän hyvin ei yksinkertaisesti riitä purkamaan valtavia vesimassoja, jotka kertyvät Neitsytsaaren suureen tulvajärveen ja Keihäsjoella ainakin kolmeen pienempään, pelloille kertyviin tulvajärviin. Kytäjoki (ja edelleen Vantaanjoki) virtaa Neitsytsaaren tulvajärven jälkeen (joka päättyy noin puoli kilometriä ennen Palstojen tien siltaa) riittävän syvässä uomassa aina Nukarin koskille asti ellei se nouse pelloille tällä alapuolisella osuudella. Osuudelle ei kuitenkaan ole juuri ollenkaan pudotusta ja kesällä ainoastaan muutama virtapaikka, joita en kutsuisi edes koskiksi. Vaikka uoma lienee siis tällä alapuolisella osuudella vapaa tukoksista niin se ei vain riitä purkamaan valtavia vesimassoja. Pääosa tulvavesistä tulee Kytäjoesta (ja sen sivujoesta Keihäsjoesta), mikä osiltaan tukkii myös Vantaan Riihimäeltä tulevan uoman purkauskanavan. Olisi mielenkiintoista käydä ensi keväänä melomassa väli Arolampi - Maaseutuopisto ja ensi kertaa todeta miten tämä osuus käyttäytyy tulva-aikana. Sinullahan on tietoa ainakin osalta tästä osuudesta. Mikä on sinun käsityksesi asiasta? Oman käsitykseni mukaan Vantaanjoen melottavuus kesäaikaan on varsin huono. Lähinnä Arolammilta alaspäin voisi meloa kajakeilla, mutta silloin saa Kytäjoen yhtymäkohtaan asti varautua pusikoihin ja pohjakosketuksiin. Toisaalta on sitä vuosien varrella paljon pahempiakin paikkoja koluttu. Erot vesien korkeuksissa (kuten olette varmaankin golfkentällä todenneet) on tällaisissa pikku ojissa valtavat. Keihäsjoella olen kuivana kesänä Vihtijärvelle menevän maantiesillan kohdalta löytänyt 10 senttiä vettä, ei siis alkuunkaan melontakelpoinen. Muutamina päivinä vuodesta kevättulvien aikaan samassa paikassa pelloilla velloo satojen metrien pituinen ja levyinen tulvajärvi ja joskus vesi menee jopa tien yli. Eläkkeellä oleva isäni voisi järjestää jossain vaiheessa kesää/syksyä melonnan muutamalla kajakilla Arolammilta vaikkapa Maaseutuopistolle tai Nukarille asti. Vanhemmillani on läpi vuoden vuokrattuna kesäpaikka Erkylän kartanon yhteydestä, jossa meillä on pari kajakkia ja inkkari. Olisiko joen ruoppaamisesta apua? En aiemmin tullut ajatelleeksi, että golfkentän jälkeen on jonkin verran pudotuskorkeutta, joka seikka helpottaisi tulvan purkamista golfkentän osalta perkaamalla Vantaanjoen uoma aina Hyyppärään asti. Tämä kuitenkin siirtäisi nämä vedet tulva-aikana Hyyppärän kohdille, koska Kytäjoen yhtymäkohdassa uoma tuskin vetäisi sen paremmin. Perkaaminen olisi muutenkin ongelmallista lupien vuoksi. Lisäksi se olisi esteettisesti ja kalastuksellisesti huono ratkaisu. Ja ennen kaikkea hyvin toimiva tulvaränni kuivaisi joen kesällä lähes tyystin eli sitten tarvittaisiin säännösteltävä pohjapato. Näkisin, että nykytilanne, jossa Keihäsjoen, Kytäjoen ja Vantaanjoen eri osiin tulee monia pikku tulvajärviä, on aika hyvä tulvariskien kannalta. Jos nämä kaikki haluttaisiin purkaa niin silloin koko uoma pitäisi tehdä tulvaränniksi aina merelle asti, koska kukaan tuskin haluaa yhtä valtavaa tulvajärveä alueelleen. Toisaalta kuivumisen ehkäisemiseksi pitäisi 8

S Y K S Y 2 0 1 3 E VERYBODY rakentaa patoja sinne sun tänne. Oikeastaan suuntaus on ollut hyvin päinvastainen, kun virtausta on kiveämisillä melkein koko joen mitalta vähennetty. Minkäänlaista kokonaisratkaisua muuttaa koko Vantaanjoki tulva- ja kuivuussuojatuksi puistojoeksi ei varmaankaan maanomistuksen ja politikoinnin vuoksi voine ajatellakaan. Eli mielestäsi ongelma on ja pysyy johtuen sen monitasoisuudesta ei yksittäisestä ahtaumasta? Näkisin, että ongelma tällaisissa tapauksissa ei ole niinkään yksittäiset ahtaumat tai uoman vetävyys, vaan ongelma on nimenomaan se, että metsien ja kaupunkien ojat ovat aivan liian tehokkaita. Pidemmällä tähtäimellä ojitusta sekä metsissä että asutuilla seuduilla pitäisi kehittää siten, että näille varattaisiin tilaa omille pienille tulvalammille. Jokaisen yksittäisen alueen pitäisi vähäksi aikaa kyetä säilömään tulvatilanteessa oma osuutensa tulvavedestä. Sen sijaan, että varsinaisen pääjoen uomasta tehtäisiin luonnottoman vetävä, pitäisi pikkuojiin tehdä tukoksia ja pikkuisia tulvalampia. Nyt tilanne on se, että suurin osa ojista sekä metsissä että kaupungeissa on melkein aina täysin kuivia eli käytännössä niiden tarkoitus onkin siis tulvatilanteissa työntää omat tulvavedet naapurin tontille tai vielä pidemmälle. Kesällä 2013 märkyydestä ei ollut tietoakaan kuten ongelmaväylän 13 kuva osoittaa. Entäs jos ihan ajatusleikkinä kehitellään ratkaisu golfkentän tulvaongelmaan. Millainen se olisi? Tämä nyt menee varsin yleisluontoiseksi pohdiskeluksi. Sinällään golfkentän osalta hakisin tulvaratkaisua pikemminkin yläjuoksulta päin, kun parantamalla joen virtaamaa alajuoksulle päin. Virtaama yläjuoksulla pitäisi saada useissa paikoissa tukittua siten ettei vesi keräänny golfkentän kohdille. Yksinkertainen ajatusleikki olisi, että Arolammin kohdalla olisi riittävä tulvapato, joka säilöisi ja vapauttaisi tulvavedet vähitellen. Käytännössä kuitenkin Arolammilla tuskin pidettäisiin ajatuksesta, vaikka kuntatasolla tämä voisikin tuntua kohtuulliselta, varsinkin kun Riihimäki taitaa edelleenkin laskea tulva-aikana osan likavesistään suoraan Vantaaseen. En kuitenkaan näe tulvaongelmaanne muuta järkevän tuntuista ratkaisua kuin rakentaa yläjuoksulle useita tai yksi isompi tulvasäiliö. Alajuoksulle juoksutus vain siirtäisi vedet seuraavaan tukokseen, joka ei liene toivottavaa. Vantaanjoessa on pitkä pätkä Kytäjoen yhtymäkohdasta (ja ylempänä koko Kytäjoki ja suuri osa Keihäsjokea) aina Nukarinkoskelle asti, jossa ei käytännössä ole yhtään pudotuskorkeutta. Yläpuolisten tulvajärvien purkamiseksi tämä koko uoma pitäisi kaivauttaa syvemmäksi, mikä ei tietenkään tule kysymykseen, varsinkin kun tämä kasaisi kaikki tulvavedet seuraavaan tukokseen. Tuli vielä mieleeni, että Erkylän- ja Lallujärvellä, josta Vantaanjoki lähtee, tulvanehkäisy on varsin hyvin toteutettu. Ensinnäkin Vantaassa on pian Erkylänjärvestä lähtemisen jälkeen pohjapato, joka varsin hyvin tukkii virtaamaa tulvatilanteissa. Lisäksi Lallujärveen laskeva ojitus on järkevästi toteutettu siten, että yhteen pääojaan laskee paljon yleensä kuivia ojia. Tässä pääojassa, jossa on aina vettä ja jossa on runsaasti tulvavaraa on laskupään tukkiva suo ja suo-osassa ainoastaan hyvin kapea, lähes ummessa oleva osuus, ennen Lallujärveen laskemista. Jos suurin osa yläjuoksun ojista olisi lähellekään näin tulvaystävällisesti toteutettuja niin golfkentälle tuskin tulisi minkäänlaista kevättulvaa normaalivuotena. Toivottavasti näistä mietteistäni virisi edes jonkinlaisia rakentavia ajatuksia ongelmanne pienentämiseksi. Kiitos mielenkiintoisesta tietopaketista Tero. Ongelman ratkaisu on siis huomattavasti monimutkaisempi kuin alun perin ajattelin. Jatketaan kuitenkin edelleen asian tutkimista. http://www.talaakso.fi/luontovihko/ 9

E VERYBODY S Y K S Y 2 0 1 3 Tilastot kesä numeroina Kesän suurimmat pudottajat Kesän 2013 Suurimman tasoituksen pudottajan titteli menee Hirvosen Heikille, joka nollasi tasoituksensa. Ja vaikka muutos numeraalisesti on vain -0,3 on se prosentuaalisesti suurin (100 %). Klubipelaajista Marko Multisilta on kehittynyt vauhdilla pudottaen tasoitustansa 21 pykälää (48,8 %). Samoin Jussi Virtanen, jonka lähtötaso oli 54, ja tasoitus nyt 28,5. Kovaa kehitystä osoittivat myös Petri Autero ja Timo Välisaari pudottaen tasoituksensa 54:stä 31:een. Junioreistamme esiin nousevat Sami Santala 9,7 > 6,0 ja Jenna Björnström 13,2 > 8,7. Senioreille uskoa oman pelin kehittämiseen antaa Lassi Lehtomäki, joka esimerkillisellä harjoittelullaan pudotti tasoitustaan 9,1:stä 6,8:aan. Samoin naisten puolella Kristiina Junni onnistui kesän aikana pudottamaan tasoitustaan pari pykälää. Seuramme kilpapelaajista Krista Ontronen pudotti händäriään lähes puolella ja ison veden taakse opiskelemaan suunnannut Henrik Honkalehto hieman enemmän. Nimi Lähtötasoitus Lopputasoitus Muutos % Hirvonen Heikki 0,3 (6.10.2012) 0,0 (24.8.2013) -0,3-100 % Viremo Mikko 5,1 (29.1.2013) 1,9 (22.9.2013) -3,2-62,7 % Honkalehto Henrik 0,7 (29.1.2013) 0,3 (8.8.2013) -0,4-57,1 % Multisilta Marko 43,0 (5.9.2012) 22,0 (12.5.2013) -21-48,8 % Virtanen Jussi 54,0 (13.5.2013) 28,5 (19.8.2013) -25,5-47,2 % Vaaralahti Mikko 4,1 (29.1.2013) 2,2 (22.9.2013) -1,9-46,3 % Andersson Harri 3,4 (29.1.2013) 1,9 (13.9.2013) -1,5-44,1 % Autero Petri 54,0 (15.8.2013) 30,9 (15.9.2013) -23,1-42,7 % Välisaari Timo 54,0 (27.5.2013) 31,0 (23.9.2013) -23-42,5 % Kuronen Juuso 2,6 (29.1.2013) 1,5 (25.8.2013) -1,1-42,3 % Nevalainen Jukka 54,0 (12.6.2013) 31,5 (31.8.2013) -22,5-41,6 % Ontronen Krista 1,2 (14.2.2013) 0,7 (25.8.2013) -0,5-41,6 % Viikinkoski Aleksi 19,2 (31.8.2012) 11,2 (25.7.2013) -8-41,6 % Berg Niklas 9,1 (15.9.2012) 5,4 (22.9.2013) -3,7-40,6 % Niskanen Tero 54,0 (10.5.2013) 33,0 (5.8.2013) -21-38,8 % Santala Sami 9,7 (29.1.2013) 6,0 (22.9.2013) -3,7-38,1 % Rouvinen Jari 2,9 (29.1.2013) 1,8 (22.9.2013) -1,1-37,9 % Eklund Jarno 54,0 (9.7.2013) 34,0 (20.9.2013) -20-37,0 % Heikkilä Juho 54,0 (20.5.2013) 34,0 (25.8.2013) -20-37,0 % Sarkola Tuomas 54,0 (25.5.2013) 34,0 (29.9.2013) -20-37,0 % Tamminen Pekka 3,6 (29.1.2013) 2,3 (22.9.2013) -1,3-36,1 % Salonen Jukka 33,0 (1.9.2012) 21,5 (29.9.2013) -11,5-34,8 % Siivonen Pasi 54,0 (23.7.2013) 35,5 (15.9.2013) -18,5-34,2 % Björnström Jenna 13,2 (2.8.2012) 8,7 (18.8.2013) -4,5-34,0 % Kämäräinen Jari 49,0 (14.5.2010) 32,5 (24.7.2013) -16,5-33,6 % Metsovuori Markus 18,8 (9.7.2012) 12,5 (24.8.2013) -6,3-33,5 % Miettinen Ville 0,9 (29.1.2013) 0,6 (25.8.2013) -0,3-33,3 % Markkula Jaakko 54,0 (5.9.2012) 36,0 (9.9.2013) -18-33,3 % Antinkoski Jaakko 5,5 (29.1.2013) 3,7 (22.9.2013) -1,8-32,7 % Jokinen Mirva 36,0 (25.8.2012) 24,4 (18.8.2013) -11,6-32,2 % Kettunen Timo 43,0 (19.3.2013) 29,2 (27.8.2013) -13,8-32,0 % Tilaeus Matti 14,2 (29.1.2013) 9,7 (22.9.2013) -4,5-31,6 % Karimies Päivi 54,0 (30.8.2012) 37,0 (19.9.2013) -17-31,4 % Nimi Lähtötasoitus Lopputasoitus Muutos % Tossavainen Ismo 54,0 (3.7.2013) 37,0 (13.9.2013) -17-31,4 % Levander Minka 50,0 (13.8.2012) 34,5 (24.8.2013) -15,5-31,0 % Marsela Marko 54,0 (1.8.2013) 38,0 (15.9.2013) -16-29,6 % Karimies Kalervo 51,0 (30.8.2012) 36,0 (11.9.2013) -15-29,4 % Tulkki Jori 20,4 (7.7.2011) 14,4 (24.8.2013) -6-29,4 % Meller Rasmus 45,0 (5.8.2010) 32,0 (18.8.2013) -13-28,8 % Toivonen Kalle 15,6 (1.10.2012) 11,2 (22.9.2013) -4,4-28,2 % Naamanka Antti 30,0 (6.6.2012) 21,7 (13.9.2013) -8,3-27,6 % Vuori Teemu 51,0 (20.8.2012) 37,0 (29.7.2013) -14-27,4 % Pohjolainen Jesper 48,0 (5.8.2011) 35,5 (3.7.2013) -12,5-26,0 % Kärkkäinen Petri 54,0 (25.1.2013) 40,0 (25.5.2013) -14-25,9 % Vähäkuopus Mika 54,0 (3.6.2013) 40,0 (9.9.2013) -14-25,9 % Heikkinen Matti 24,4 (5.9.2012) 18,1 (11.9.2013) -6,3-25,8 % Lehtomäki Lassi 9,1 (29.1.2013) 6,8 (29.9.2013) -2,3-25,2 % Levander Kiia 42,0 (10.8.2012) 31,5 (24.8.2013) -10,5-25,0 % Junni Kristiina 7,6 (29.1.2013) 5,7 (29.9.2013) -1,9-25,0 % Nikkilä Jukka 54,0 (19.7.2013) 41,0 (20.9.2013) -13-24,0 % Rantanen Johanna 54,0 (8.6.2013) 41,0 (28.8.2013) -13-24,0 % Honkalehto Esa 5,9 (23.6.2012) 4,5 (24.8.2013) -1,4-23,7 % Santala Sini 13,2 (29.1.2013) 10,1 (22.9.2013) -3,1-23,4 % Niittukari Pasi 19,0 (29.1.2013) 14,6 (22.9.2013) -4,4-23,1 % Nummelin Waltteri 19,0 (25.8.2012) 14,6 (24.8.2013) -4,4-23,1 % Räsänen Janne 6,6 (31.8.2012) 5,1 (21.9.2013) -1,5-22,7 % Karjalainen Pirjo 54,0 (26.7.2012) 42,0 (15.9.2013) -12-22,2 % Toivonen Tuukka 54,0 (13.5.2013) 42,0 (20.8.2013) -12-22,2 % Tuunainen Vesa 54,0 (4.7.2012) 42,0 (29.8.2013) -12-22,2 % Heikkilä Joel 17,6 (29.1.2013) 13,7 (6.9.2013) -3,9-22,1 % Brotherus Anders 23,7 (31.3.2010) 18,5 (7.8.2013) -5,2-21,9 % Landtman Berndt 40,0 (3.8.2012) 31,5 (5.9.2013) -8,5-21,2 % Hirvonen Samuli 3,3 (29.1.2013) 2,6 (25.8.2013) -0,7-21,2 % Huikuri Jyrki 18,4 (23.7.2012) 14,5 (21.8.2013) -3,9-21,1 % Miettinen Matti 3,8 (29.1.2013) 3,0 (22.9.2013) -0,8-21,0 % 10

S Y K S Y 2 0 1 3 E VERYBODY Pelaajamäärät 2003-2013 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 huhtikuu 219 292 1475 1181 toukokuu 3665 4192 4184 3521 4326 4152 4479 4242 3173 3915 4331 kesäkuu 5232 4275 4610 4861 4585 4324 4771 5381 5751 5311 5819 heinäkuu 5526 5092 5473 5754 5103 5837 6060 5771 6364 6409 6390 elokuu 5372 4988 4825 5508 5147 4838 5645 5637 6254 5650 5858 syyskuu 3871 3206 3811 3782 3041 3650 4143 3637 3674 3064 3664 lokakuu 1075 1214 1919 1197 1061 1588 1018 951 1077 733 970 YHT. 24741 23186 25114 24623 24738 25570 26116 25619 26293 25082 27032 Sääolojen vaikutus pelaamiseen näkyy selvästi vertailussa vuosina 2003 2013. Ja myös pelikauden pituus vuosina 2007 ja 2008 erottuu selvästi. Silti viime kesä rikkoi tämän vertailujakson ennätyksen pelikierrosmäärissä nousten yli 27 000:n. Oli tietojemme mukaan ensimmäinen kerta yhteisön historiassa. Eniten varauksia tehneet pelaajat 2013 Top 10 1. Kurri Jaakko 85 2. Valtonen Tapio 82 3. Virta Rauno 74 4. Jokinen Pentti 71 5. Ruuttu Harri 70 6. Vento Kari 70 7. Patteri Tapani 66 8. Suomalainen Keijo 66 9. Miikki Vuokko 65 10. Hurme Mika 63 Slope-vertailu 2012 (vas.) ja 2013 (oik.) annetun ja toteutuneen välillä. Laskennallinen hcp on pelaajien kilpailuissa saavuttamien tulosten mukainen. Internetvarausten määrä jatkaa kasvuaan ja sen kautta varattiin kaudella 2013 peräti 81 % pelikierroksista. Henkilökohtaisten pelivarausten määrän kärkeen nousi viime vuoden kakkossijalta Jaakko Kurri. 85 varausta ansaitsee hatunnoston. Viime vuonna Jaakko sai kasaan 68 peliaikavarausta. Vieraspelaaajat seuroittain 2013 2012 Nurmijärven Golfklubi (NGK) 322 295 Vihti Golf Club Ry (VGC) 192 205 Kytäjä Golf (KyG) 182 181 Hirvihaaran Golfseura (HGS) 172 181 Hattula Golf (HaG) 159 268 Kotojärvi Golf (KotoG) 156 160 Keimola Golf Vantaa (KGV) 140 149 Suur-Helsingin Golf (SHG) 129 143 Golf Talma (GT) 120 Aulangon Golfklubi (AGK) 118 Ylläoleva taulukko kertoo kentän käyttöasteesta eri viikonpäivinä ja kellonaikoina. Vieraspelaajien määrä on viime vuosina tasaisesti vähentynyt, kertoen siitä, että strategian mukaiset toimet omien osakkaiden ja pelioikeutettujen suosimisesta ovat onnistuneet. Vieraspelaajia kaudella 2013 oli yhteensä 4560, kaudella 2012 hieman enemmän 4865 ja kaudella 2011 kaikkiaan 5654. Pudotus parissa vuodessa noin 1000 pelikierrosta. Kuten ylläolevasta luettelosta käy ilmi, nurmijärveläiset ovat edelleen ahkerimpia vieraita kentällämme ja heidän määränsä on hieman noussut. Hattulalaiset ovat sen sijaan suunnanneet muille viheriöille, koska heidän määränsä on pudonnut yli sadalla. Muiden osalta ei suuria muutoksia ole, Kultakortti-kenttien osuus näkyy vieraspelaajissa. 11