Matkaraportti Semester 1, 2013 (25.2.-22.6.2013) Antti Tervo k90509
Tässä matkaraportissa kerron maisterivaihtolukukaudestani University of Queenslandissa, Australian Brisbanessa keväällä (tai eteläisen pallonpuoliskon syksyllä) 2013. Kerron ensin valmistautumisesta vaihtoon ja sen jälkeen opiskelusta vaihtoyliopistossa. Lopuksi kerron vapaaajanviettomahdollisuuksista sekä annan yleisiä käytännön vinkkejä, joita noudattamalla saattaa selvitä vaihdosta hitusen helpommalla. Sisältö 1. Valmistautuminen vaihtoon... 2 1.1 Ennen lähtöä... 2 1.2 Saapuminen Brisbaneen... 4 2. Opiskelu University of Queenslandissa... 5 2.1 Suorittamani kurssit... 6 3. Vapaa-aika ja muuta... 9 3.1 Hintataso, opiskelijatoiminta ja St Lucian kampus... 9 3.2 Kulttuuri... 11 3.3 Brisbane kaupunkina ja ilmasto... 11 3.4 Matkustelu... 12 4. Loppukommentit... 12 1. Valmistautuminen vaihtoon 1.1 Ennen lähtöä Vaihtoprosessi alkoi kohdallani jo vuotta ennen kuin saavuin Australiaan, haettuani vaihtoon kevään 2012 vaihtohaussa tammikuussa 2012. Vaihtohaun tulokset sain tietää hieman myöhemmin keväällä, minkä jälkeen otin vaihtopaikan vastaan ja jäin odottamaan vaihtoyliopistolta yhteydenottoa. Sellaisen sainkin elokuun puolivälissä, jolloin sain sähköpostilla linkin University of Queenslandin (UQ) omaan hakulomakkeeseen, joka piti täyttää ja toimittaa
Kauppiksen kv. opiskelijapalveluihin, sillä UQ edellytti kaiken yhteydenpidon tapahtuvan kv. opiskelijapalveluiden kautta. Jo tässä vaiheessa kyseltiin alustavasti kursseja jotka aion suorittaa. Kurssien tietojen selailu onnistuu UQ:n nettisivulta http://www.uq.edu.au/study/index.html. Kurssien valinnasta tässä vaiheessa ei kannata stressata hirveästi, koska edes kurssien opetusajankohdat eivät ole vielä tässä vaiheessa tiedossa ja valinnat pitää tehdä kuitenkin uudestaan myöhemmin mysinetin kautta. Lisäksi todistukseksi kielitaidosta vaadittiin vähintään arvosanaa 8 A-englannista lukion päättötodistuksesta, ja skannasin tuosta todistuksestani kopion ja toimitin myös sen kv. opiskelijapalveluihin, jossa sen aitous vahvistettiin. Tuon hakemuksen täyttämisen deadline oli syyskuun lopussa, mutta se kannattaa hoitaa mahdollisimman nopeasti koska tällöin myös hakemus käsitellään nopeammin ja prosessi etenee. Sainkin syyskuun lopulla UQ:n hyväksynnän hakemukselleni sekä jälleen lisää kaavakkeita täytettäväksi, joissa mm. piti vakuuttaa omaavansa riittävät taloudelliset edellytykset vaihdolle (tätä ei tarvitse todistaa mitenkään). Tässä yhteydessä piti myös maksaa luottokortilla pakollinen 218$ OSHC-terveysvakuutusmaksu vaihtareille (itse vakuutuskortin voi tilata netistä saavuttuaan paikan päälle Australiaan). Nämä kaavakkeet palautettiin sähköpostin skannattuna liitteenä. Pian tämän jälkeen saapuikin virallinen hyväksymiskirje, ecoe (electronic confirmation of enrolment), runsaasti lisäinfoa sekä mm. UQ:n käyttäjätunnukset mysinetiin, paikalliseen Weboodiin. Näiden tunnusten avulla onnistui ilmoittautuminen kursseille ilmoittautumisajan alettua 1.12. Lisäksi ecoe:n numeron avulla voi myös anoa viisumia. Tämä onnistuu suomalaisilta kätevästi Australian Department of Immigrationin nettisivujen kautta. Hain viisumia marraskuussa, ja viisumi myönnettiinkin reilun vuorokauden kuluttua, josta sain ilmoituksen sähköpostilla. Viisumi on varsin kallis, yli 500$ mutta on voimassa kuukauden lukukauden päättymisen jälkeenkin, mikä on hyvä ottaa huomioon suunnitellessa mahdollisia reissailuja lukukauden päätyttyä. Lennot ostin joulukuussa ja meno-paluulle tuli hintaa noin 1370, hieman halvemmalla saattaa päästä jos on vielä aikaisemmin liikkeellä tai jos on valmis useampiin välilaskuihin ja pitempään matka-aikaan (en suosittele, 24 tuntia matkalla riitti ainakin minulle ihan hyvin). Lentoja ostaessa paluupäivältään joustava lippu saattaa olla hyvä valinta, mutta ainakin kannattaa varata muutama päivä lukukauden päättymisen jälkeen jotta ehtii valmistautua lähtöön tenttien jälkeen. Kaiken kaikkiaan hakuprosessi sujui ilman ongelmia. Jotkin kohdat pitkissä lomakkeissa aiheuttivat tosin hiukan hämmennystä, mutta ne eivät olleet ilmeisesti kovin kriittisiä kohtia eikä prosessi tökkinyt missään vaiheessa. Suosittelen, että hakuprosessissa mitään vaihetta ei kannata jättää
viime tippaan vaan hoitaa asiat pois alta hyvissä ajoin. Jos ennen vaihtoon lähteä tekee pientä taustatutkimusta kohdemaasta ja käytännön elämään liittyvistä asioista siellä (esim. julkinen liikenne, nähtävyydet, kiinnostavat matkakohteet, jne.) on tästä paljon hyötyä vaihdon aikana. Minä ja kenguru. 1.2 Saapuminen Brisbaneen Lensin itse Brisbaneen Singaporen kautta helmikuun 8.-9. päivä, matka-aika oli 24 tuntia. Perille saavuttuani niin aikaero kuin pakkasen vaihtuminen helteeseen sai aluksi aikaan hieman sekavan olon joka kesti pari päivää tänä aikana kannattaa keskittyä lepäilemään ja totuttautumaan uuteen ympäristöön. UQ:n nettisivujen kautta saa ja kannattaa tilata ilmainen nouto lentokentältä (ohjeet tähän saa aikanaan sähköpostilla). Noutamaan minua saapui muutaman muun kv. opiskelijan kera UQ:n airport receptionist ja vei minut hostelliini, jossa vietin ensimmäiset päivät. Ensimmäisinä päivinä kannattaa hommata koululta UQ:n opiskelijakortti heti kun se on mahdollista, sillä tätä korttia vaaditaan jotta saa -50% alennusta julkisesta liikenteestä antavan vihreän Concession Go-cardin. Go-card on edistyneempi kuin tuttu matkakortti, sen lataaminen onnistuu helposti netissä ja lisäksi lipun hinnoista ei tarvitse itse juuri huolehtia kun vain koskettaa kortilla kortinlukijaan liikennevälineeseen noustessa ja pois noustessa, jolloin laite veloittaa automaattisesti oikean summan kortilta matkan pituuden perusteella. Ensi tilassa kannattaa
hommata myös paikallinen pre-paid liittymä. Itse käytin Optus 4G Social liittymää, johon latasin netissä 30$ vajaan kuukauden välein. Tuo oli hyvä liittymä sillä 30$ sai 250 minuuttia puheaikaa Suomeen, rajattomat tekstarit Australian sisällä ja rajattoman sosiaalisen median käytön jos sinulla on sen mahdollistava älypuhelin. Suosittelen myös ehdottomasti paikallisen pankkitilin avaamista, sillä tämä helpottaa mm. vuokran maksua ja lisäksi saa myös paikallisen debit-kortin, jolla voi esimerkiksi nostaa käteistä oman pankin automaateista ilman nostopalkkiota. Hieman stressiä minulle alkuvaiheessa aiheutti asunnon etsiminen. Olin jo ennen maahan saapumista tutkinut vaihtoehtoja mm. Gumtreestä sekä koulun tarjoamasta palvelusta ja kaiken pitikin olla jo kunnossa, ennen kuin mahdollisuuteni päästä erääseen kimppakämppään yllättäen peruuntuikin paikan päälle päästyäni. Onneksi muutaman päivän intensiivisen asunnonmetsästyksen jälkeen pääsin kolmanneksi asukkaaksi rivitaloasuntoon ekvadorilaisen ja venezuelalais-sveitsiläisen opiskelijan kanssa kohtuullisen lähelle kampusta. Vuokrani oli varsin matala paikallisella hintatasolla, mutta huoneeni oli noin 1,5 * 3 metriä kokoinen verholla erotettu nurkkaus portaiden yläpäässä, jossa minulla oli vain sänky ja lisäksi pari vaatteidensäilytystelinettä sekä yöpöytä ja tuuletin. Kävin huoneessani tosin lähinnä vain nukkumassa ja oleskelin enemmän olohuoneessa. Brisbanen liikekeskustaa Eye of Brisbane maailmanpyörästä nähtynä. 2. Opiskelu University of Queenslandissa
Lukukausi käynnistyi pakollisella orientaatioviikolla 18.2. joka sisälsi tärkeitä infosessioita niin yleisesti kaikille uusille opiskelijoille kuin myös erityisesti kansainvälisille opiskelijoille. Lisäksi UQ:n opiskelijakunta UQ Union järjesti tuolloin erilaisia kivoja tapahtumia aina baarikierroksesta tervetuliaisbileisiin ja Australialaisiin eläimiin tutustumiseen. Jouduin tässä vaiheessa myös vaihtamaan yhden valitsemani kurssin toiseen, koska luennot olisivat menneet päällekkäin. Tämä johtui siitä, että maisteritason kurssit luennoitiin enimmäkseen iltaisin. Itse lukukausi starttasi 25.2. ja viimeinen opetusviikko oli toukokuun viimeinen viikko. Tämän jälkeen oli viikon vapaa joka on tarkoitettu tentteihin valmistautumiseen, ja tentit olivat 8.-22.6. välisenä aikana, jonka jälkeen lukukausi päättyi virallisesti. Myös esimerkiksi paikallinen opiskelijakortti vanhentuu tällöin, ja hyvästit joutuu heittämään mm. julkisen liikenteen edullisille hinnoille tuossa vaiheessa. Kurssivalikoima UQ:ssa on erittäin hyvä, vaikkakin monet minua kiinnostaneet kurssit olisivat menneet päällekkäin. Tänne pystyi vuonna 2013 tulemaan Kauppiksesta joko kandi- tai maisterivaihtoon, itse olin siis maisterivaihdossa. Kurssit voi valita melko vapaasti, tosin vain osa kursseista on pre-approved for study abroad / exchange students joten joissain tapauksissa tietyille kursseille pääsyä joutuu anomaan ao. laitokselta. Kursseille ilmoittautuminen tapahtuu WebOodia muistuttavan mysinet palvelun avulla. Kurssien valintaa helpottaa, kun katsoo osoitteessa http://www.uq.edu.au/study/studyarea.html?area=bel kauppatieteellisiin maisteri (=postgraduate) tutkintoihin sisältyviä kursseja ja valitsee niistä. Kaikki kurssit ovat luonnollisesti englanniksi (kieltenkursseja lukuun ottamatta). Yleisesti kurssien haastavuus oli mielestäni samaa luokkaa kuin Kauppiksen maisterikursseilla, joskin työmäärä per kurssi oli jonkin verran suurempi. Toisaalta kursseista sai myös paljon irti sillä professorit olivat asialleen omistautuneita, opetusryhmät pääosin varsin pieniä ja luennot yleensä varsin interaktiivisia seminaareja. Koska paikalliset kurssit ovat laajuudeltaan 7,5 opintopisteen laajuisia, jouduin käytännössä suorittamaan 30 op:n opinnot 24 op:n maisterisivuainetta varten. Tältä kannalta suosittelisin UQ:ta erityisesti kandivaihtokohteeksi. Seuraavassa esittelen lyhyesti jokaisen käymäni kurssin. 2.1 Suorittamani kurssit
IBUS7316 International Supply Chains and Distribution Management, postgrad., 2 units (7½ ECTS) Kurssi oli hyvä yleiskatsaus logistiikan ja toimitusketjunhallinnan keskeisiin asioihin ja teemoihin. Kurssin veti professori Henry Xu, ja kurssin opiskelijoistakin noin 80% oli taustaltaan itäaasialaisia jostain syystä. Luennoitsija oli mukavan oloinen mies mutta luennot etenivät välillä mielestäni turhankin hitaasti hänen selittäessään juurta jaksain ajoittain melko yksinkertaisiakin asioita. Kuten muillakin kursseilla, kolmen tunnin luento oli kerran viikossa koko lukukauden ajan. Kurssilla tehtiin 15% arvosanasta käsittänyt case neljän hengen ryhmässä sekä samassa ryhmässä 25% painoinen term paper. Jälkimmäinen oli varsin haastava tehtävä, sillä kirjoittamamme artikkelin piti olla sovelias jossain alan journaalissa julkaistavaksi noin periaatteessa ja edellytti laajan kirjallisuuskatsauksen laatimista. Lopuksi oli myös tentti, joka oli 60% arvosanasta. Se ei ollut onneksi hirmuisen vaikea ja luentojen sekä kurssilla käsiteltyjen casejen avulla pärjäsi hyvin. Kurssi oli hyvin mielenkiintoinen ja käsitteli erittäin ajankohtaisia teemoja toimitusketunhallinnassa, aluksi tosin luennoitsijan voimakkaaseen aksenttiin tottuminen vaati erityistä keskittymistä. Jos logistiikka ja toimitusketjunhallinta kiinnostavat, suosittelen kurssia ehdottomasti. AUST1000 Contemporary Australia, undergrad., 2 units (7½ ECTS) Tämä kurssi oli vaihtooni sisältyvä kulttuurikurssi. Kurssi oli virallisesti kanditasoinen, mutta kurssilla oli sekä kandi- että maisteriopiskelijoita. Kurssia veti professori Robert Hogg, joka olikin ehkä suosikkiprofessorini UQ:ssa. Luentojen sijaan kurssilla käytiin seminaarikeskusteluja ja katsottiin videoita tai dokumentteja niiden pohjustukseksi. Kurssi oli varsin työläs mutta antoisa. Joka viikoksi piti kurssikirjasta (joka maksoi noin 90$) lukea viikon kappale ja kirjoittaa siitä muutamalla ranskalaisella viivalla tiivistelmä kurssin nettisivujen keskustelupalstalle. Lisäksi kurssin aikana kirjoitettiin neljä 500 sanan (4*10% arvosanasta) seminaariesseetä vaihtelevista, Australian kulttuuriin ja historiaan liittyvistä aiheista. Lopuksi tehtiin 40% iso essee, jossa piti tutkia syvällisemmin itse valitsemaansa aihetta. Loput 20% arvosanasta muodosti aktiivisuus keskusteluissa. Kurssi oli erittäin antoisa lisä vaihtokokemukseeni ja antoi minulle erittäin hyvät tiedot ja ymmärryksen Australian historian käännekohdista, maan kulttuurihistoriasta ja polttavista
yhteiskunnallisista kysymyksistä. Suosittelen kurssia ehdottomasti jokaiselle vaihtoon tulijalle, sillä tämän kurssin käyneenä näkee Australian aivan uusin silmin. Käsiteltyjä aihepiirejä oli kymmenkunta, aina aboriginaalien kohtaloista valkoisten siirtolaisten saavuttua luonnonmaisemien merkitykseen kansallisidentiteetin kannalta ja nationalismin olemuksesta Australian kaupunkirakenteiden kehitykseen. ENVM7523 Systems Thinking for a Complex World, postgrad., 2 units (7½ ECTS) Tämä oli varsin erilainen kurssi verrattuna kaikkiin aiemmin suorittamiini kursseihin, mutta myös yksi opettavaisimmista. Kurssilla opetellaan soveltamaan systeemiajattelun periaatteita oikean maailman monimutkaisten haasteiden mallintamisessa ja ratkaisemisessa. Kurssilla käytetään kahta tietokoneohjelmaa, Vensim PLE:tä sekä ithinkä. Vensimin saa ladattua netistä ilmaiseksi mutta ithink maksaa 60$, tosin sitä voi myös käyttää niiltä koulun koneilta joihin se on asennettu ja välttyä tuolta 60$ ostokselta, kuten itse tein. Kurssilla ei ole tenttiä vaan kaksi yksilötyönä tehtävää harjoitusta sekä iso kolmen hengen ryhmissä tehtävä projekti, jossa oman tutkimuksen perusteella mallinnetaan jokin oikea, monisyinen ongelma ja ratkotaan sitä Vensimin ja ithink avulla. Työn laajuudesta kertoo jotain se, että loppuraportillemme kertyi pituutta 43 sivua. Kyse on siis haastavasta ja työläästä kurssista, mutta systeemiajattelu soveltuu loistavasti myös vaikeiden bisneselämän ongelmien käsittelyyn. Ryhmätyö oli 50% arvosanasta ja ryhmätyösuunnitelma 10%, lisäksi systeemiarkkityyppien mallinnustehtävä oli 10% ja ithink mallinnusharjoitus 30% arvosanasta. Kurssia veti leppoisa ja ystävällinen professori Carl Smith ja harjoituksissa auttoi vietnamilainen assistentti. Luento oli kerran viikossa mutta lisäksi oli vapaaehtoinen harjoitussessio, joka oli erittäin hyödyllinen harjoituksia ja ryhmätyötä tehdessä. Suosittelen kurssia jos ongelmien mallintaminen ja simuloiminen kiinnostaa eikä pelkää suurehkoa työmäärää. MGTS7607 Ethical Issues in Management, postgrad., 2 units (7½ ECTS) Tällä kurssilla käsiteltiin varsin laajasti ja monista näkökulmista bisnesetiikan kiperiä kysymyksiä. Kurssin vetäjänä toimi Australiassa erittäin tunnettu julkishallinnon professori Kenneth Wiltshire, joka oli iäkäs ja hieman ankara mutta myös erittäin pätevä ja hauska professori. Professorin taustasta johtuen kurssilla käytiin etiikan teemoja myös julkishallinnon perspektiivistä. Arvostelu
koostui yhdestä esseestä, jossa piti käsitellä omia arvoja (30%) sekä kahdesta eettisestä casesta, jotka piti laatia itse (30% ja 40%). Ensimmäinen case sai perustua omaan kokemukseen, kun taas toiseen vaadittiin omaa tutkimusta ja alan kirjallisuuden soveltamista. Tälläkin kurssilla oli luento kerran viikossa sekä yksi field trip erääseen aihetta käsitelleeseen seminaariin. Kurssia varten piti myös lukea eräs kirja, joka antoi kerrankin erittäin konkreettisia toimintaohjeita tilanteisiin, joissa tietää, mikä on oikein ja mikä väärin, mutta ei tiedä miten voisi toimia omien arvojensa mukaisesti ja muuttaa myös organisaation toimintaa. Kaiken kaikkiaan kurssi oli epäilemättä hyödyllisin käymäni etiikan kurssi eikä hirvittävän raskas, joten suosittelen tätä jos etiikan kysymykset kiinnostavat yhtään. Lisäksi opetusryhmä oli erittäin kansainvälinen, mikä loi kiinnostavaa lisäperspektiiviä keskusteluihin eettisten kysymysten ja kulttuurin vuorovaikutuksesta. 3. Vapaa-aika ja muuta 3.1 Hintataso, opiskelijatoiminta ja St Lucian kampus Aivan aluksi on todettava, että Australia on kallis maa. Maan taloudella on mennyt jo pitkään varsin vahvasti eivätkä eurokriisit ja taantumat ole Australiaa juuri horjuttaneet. Yleinen hintataso onkin jonkin verran Suomea korkeampi, mutta esimerkiksi ruokaostoksissa voi säästää rahaa käymällä kaupassa useammin ja ostamalla tarjoustuotteita, sillä alennukset voivat hyvin olla -50% luokkaa monesti jopa päivittäin vaihtuvista tuotteista. Julkinen liikenne on kutakuinkin Helsingin hinnoissa. Puhelinmenoihin minulla meni reilu 30$ kuussa ja vuokraan 440$ johon päälle tulivat vielä sähkö ja Internet. Minun vuokrani oli kuitenkin halvin jonka olin kuullut kellään vaihtarilla olevan, ja moni maksoikin 800-1000$ kuussa vuokraa. Alkoholi on myös varsin kallista, tosin 4 litran hanapakkauksissa myytävä halpisviini, goon, maksoi vain noin 11$ per neljä litraa. Tarve kurssikirjojen ostamiselle vaihtelee kurssilta toiselle. Itse jouduin ostamaan kaksi kirjaa, ja useimmista tenteistä selviää hyvin luentojen avulla. St Lucian kampuksella (pääkampus, jossa myös kaikki kauppatieteelliset opinnot suoritetaan) on käytettyjen kirjojen kirjakauppa sekä myös uusia kirjoja myyvä kirjakauppa. Kampukselta löytyvät muutenkin lähes kaikki mahdolliset palvelut,
pankeista parturiin ja apteekista matkatoimistoon. Lisäksi alueella on lukuisia ruokapaikkoja, joskin ne ovat varsin kalliita. Esimerkiksi iso annos päivittäin vaihtuvaa kansainvälistä ruokaa maksoi 8,40$. UQ Unionin kompleksissa on myös mm. opiskelijapalveluita sekä Red Room niminen baari. Kampuksella on myös vertaansa vailla olevat liikunta- ja urheilumahdollisuudet. Näihin kuuluvat mm. kolmikerroksinen kuntosali, vesiurheilu- ja uintikeskus, täysimittainen yleisurheilustadion sekä tennis-, koripallo-, softball- ym. palloilukenttiä. Nämä saa käyttöönsä ostamalla sopivan UQ Sportin jäsenyyden. Vaihtolukukauteensa lisätekemistä voi myös hankkia sadoista kerhoista ja yhdistyksistä, joita yliopistolla toimii. Itse osallistuin mm. viini- ja juustoyhdistyksen maistajaisiin sekä kävin salilla pari-kolme kertaa viikossa. Kerhot ovat hyvä tapa tutustua myös muihin opiskelijoihin, varsinkin australialaisiin joihin vaihtarikuplassa elävä ei muuten kovin helposti pääse tutustumaan. Suosittelen myös aktiivista osallistumista vaihtarijärjestö QUESTin tapahtumiin. Varsinkin QUESTin retket ovat hintansa arvoisia ja niillä pääsee hyvin tutustumaan muihin vaihtareihin sekä näkemään paikkoja, joihin meneminen omin päin olisi hyvin hankalaa. Brisbanessa on helppoa tuntea olonsa tervetulleeksi ja Brisbane on myös kaupunkina erittäin kansainvälinen, mikä myös osaltaan helpottaa vaihtarin sopeutumista uuteen ympäristöön. Maisemia Kangaroo Pointista kohti keskustaa.
3.2 Kulttuuri Kulttuurierot Australian ja Suomen välillä eivät ole niin isot että minkäänlaista kulttuurishokkia olisi tullut. Aussit ovat keskimäärin erittäin ystävällisiä, sosiaalisia ja auttavaisia sekä myös epämuodollisia esimerkiksi pukeutuminen yliopistolla oli keskimäärin Suomea(kin) rennompaa. Tärkeitä arvoja ausseille ovat mahdollisuuksien tasa-arvo ( fair go ), yrittäminen ( have a go ) sekä mateship johon sisältyy mm. kriittinen suhtautuminen auktoriteetteihin ja kaikkien kanssaihmisten kohteleminen omina vertaisina asemasta riippumatta. Australiassa hienoonkin ravintolaan on soveliasta mennä farkut jalassa ja taksissa matkustetaan aina etupenkillä mikäli mahdollista. Jouduin kylläkin jonkin verran tosin totuttautumaan kaupan kassojen tapaan kysellä joka asiakkaalta päivän kuulumiset. 3.3 Brisbane kaupunkina ja ilmasto Brisbane on yleisilmeeltään erittäin siisti ja roskaton (koska roskaamisesta rapsahtaa jopa 225$ sakko!) sekä varsin turvallisen oloinen yölläkin. Kaupungin keskustassa on runsaasti näyttäviä pilvenpiirtäjiä, mutta muuten kaupunki on erittäin pientalovaltainen ja peittää siksi alleen laajan alueen oikeus omaan takapihaan on australialaisille lähestulkoon ihmisoikeus. Kaupunkia halkoo Brisbane-joki, jota pitkin on mukava kiitää nopealla CityCat jokilautalla, joka kuuluu julkisen liikenteen piiriin. Ilmasto alueella on subtrooppinen kesät (marras-helmikuu) ovat kuumia ja usein myös varsin kosteita, tällöin lämpöä voi olla jopa 35-40 astetta ja toisaalta voi sataa myös rankasti. Esimerkiksi vuonna 2011 kaupunkia koettelivatkin rajut tulvat tammikuussa. Talvi eli touko-elokuu on enimmäkseen varsin kuivaa ja aurinkoista aikaa ja muistuttaa varsin paljon Suomen kesää. Päivisin kesäkuussa oli noin 19-23 astetta mutta yöt ovat tällöin viileitä, noin 7-14 astetta. Koska lähes missään rakennuksissa ei ole lämmitystä tai lämpöeristystä olivat yöt ajoittain todella vilpoisia ja jouduin nukkumaan neule päällä kahden peiton alla, sillä sisälämpötila oli monesti suunnilleen sama kuin ulkolämpötila. Suosittelenkin varaamaan siis mukaan myös lämmintä vaatetta! Toisaalta maaliskuussa yhtenä yönä lämpötila ei laskenut alle +27 asteen ja yli 20 asteen yölämpötilat kesällä ovat täysin tavanomaisia. Ukkonen voi Brisbanessa olla myös hyvin rajua näin suomalaisittain, vaikka itse koin sen vain pari kertaa.
3.4 Matkustelu En itse ehtinyt työläiden kurssien vuoksi matkustelemaan aivan niin paljoa kuin olisin halunnut. Australia on maana valtavan iso, verrattavissa USA:han tai EU:hun ja käytännössä kaikkiin muihin kaupunkeihin täytyy lentää. Kävin viikon pääsiäislomalla Uudessa-Seelannissa ihmettelemässä mm. kuumia lähteitä, kiiltomatoluolia ja Taru Sormusten Herrasta -elokuvista tuttua Hobittilaa sekä katsastamassa Aucklandin kaupungin. Australiassa kävin Sydneyssä, joka oli myös hieno kaupunki ja vielä paljon Brisbanea suurempi kansainvälinen suurkaupunki. Lisäksi kävin vaihtarijärjestö QUESTin kanssa Byron Bayn rantalomakohteessa New South Walesissa sekä kaveriporukalla Sunshine Coastilla Brisbanesta pohjoiseen sekä Gold Coastilla Brisbanesta kaakkoon. Varsinkin Gold Coast on todella näkemisen arvoinen paikka upeine rantoineen ja pilvenpiirtäjineen. Mietteliäs emu 4. Loppukommentit Voin suositella lämpimästi University of Queenslandia vaihtokohteeksi. Kuitenkin johtuen kurssien työläydestä suosittelisin tätä erityisesti kandivaihtokohteeksi, jolloin samalla työmäärällä saisi 6 op enemmän. Mikäli ei halua käyttää myös omia säästöjään / muuta varallisuuttaan vaihdon
rahoittamiseen, ei Australia ole oikea vaihtokohde. Suosittelen tulemaan vaihtoon näin helmikesäkuuksi, koska Suomeen on ainakin minusta mukava palata keskikesällä ja samalla saa itselleen junailtua varsin pitkän yhtäjaksoisen kesän. University of Queensland on selkeä huippuyliopisto ja tämän huomaa joka asiassa niin opiskelutilat kuin tekniikkakin ovat viimeisen päälle edistyksellisiä ja jättimäinen kampus tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia. Käytännön asiat hoituvat koulun suuntaan tehokkaasti ja apua ja opastusta on saatavilla erittäin hyvin, olipa aihe mikä tahansa. Kurssivalikoima on innostava ja erittäin monipuolinen, opetus tasokasta ja opetusmenetelmät vaihtelevia. Lisäksi, toisin kuin Kauppiksessa, kaikki harjoitustyöt ja tentit saa takaisin rakentavan palautteen kera, mikä tukee huomattavasti omaa oppimista. Näistä syistä voin lämpimästä suositella University of Queenslandia vaihtokohteena. Jos tulisin UQ:iin uudestaan vaihtoon, yrittäisin ehkä ehtiä matkustamaan enemmän. Pyrkisin myös valitsemaan kämppikseni paremmin, sillä nyt olin asuntoa etsiessäni melko tiukassa paikassa ja kun ykkösprioriteettinani oli ylipäätään asunnon löytyminen, en ehtinyt pohtia kämppisten sopivuutta tarpeeksi. Olisin myös ehkä pohtinut tarkemmin kurssivaihtoehtoja ja jo aikaisemmassa vaiheessa, vaikka näin loppujen lopuksi olenkin tyytyväinen suorittamiini kursseihin. Opin vaihdon aikana paitsi runsaasti kurssien asiasisältöjä myös kulttuurienvälistä kommunikaatiota ja tekemään yhteistyötä hyvin erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa. Tärkeä oppimani asia oli, että loppujen lopuksi erot eri ihmisten välillä ovat varsin pieniä kun heihin tutustuu paremmin. Tulin myös kaiken kaikkiaan rohkeammaksi ottamaan itse asioista selvää ja hoitamaan monenlaisia asiointitilanteita englanniksi ja rohkeuteni käyttää kieltä vahvistui huomattavasti. Lisäksi kaiken kaikkiaan luottamukseni omaan sopeutumis- ja oppimiskykyyni vahvistui vaihdon aikana. Myös kynnys muuttaa joskus valmistumisen jälkeen ulkomaille työn perässä madaltui tämän kokemuksen myötä selvästi. Jos sinulle tulee mieleen jotain kysyttävää, vastaan mielelläni! Minulle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen antti.tervo@aalto.fi.
Vesiputous eräässä kansallispuistossa lähellä Gold Coastia
Eye of Brisbane ja Queensland Performing Arts Centre yövalaistuksessa Bumerangin heittoa harjoittelemassa