Stina Högnabba.. Suomen Schipperkekerho Terveyskyselyn yhteenveto.. Ylstä kyselystä Suomen schipperkekerhon jalostustoimikunta päätti keväällä tehdä kyselyn schipperken ylsestä terveydentilasta. Lisäksi kyselyn avulla saadaan kerättyä tietoa rodun tilanteesta jalostustoimikunnan työn pohjaksi. Näin ollen myös kaikki rodusta kiinnostuneet omistajat ja kasvattajat hyötyvät pidemmällä tähtäimellä tietomäärän kasvusta. Kysely lähetettiin paperisena kaikille schipperkekerhon jäsenille (n.) sekä mainostettiin yhdistyksen nettisivuilla. Syksyllä kyselyyn oli mahdollista vastata myös sähköisesti. Kyselyä on mainostettu useampaan kertaan Suomen Schipperke facebook sivuilla. Vastausten analysoimisen helpottamiseksi sähköinen kysely on toteutettu Digium-enterprise kyselyohjelmistolla... mennessä vastauksia tähän kyselyyn on kertynyt 5. Paperisena tai sähköpostitse palautui 95 vastausta ja sähköisen linkin kautta 57. Kaikki paperisena palautetut vastukset on viety käsin Digium-enterprise ohjelmaan. Terveyskyselyjä on toteutettu myös aiemmin mutta niitä vastauksia ole tässä yhteenvedossa mukana. Vastauksia on käsitelty täysin luottamuksellisesti ja yksityiskohtaiset koirakohtaiset tiedot ovat jatkossa ainoastaan jalostustoimikunnan ja tietojen käsittelijän (Stina Högnabba) nähtävillä. Tietoja koirista saa kysymällä jalostustoimikunnalta. Tietoja annetaan vain siinä tapauksessa, että omistaja on antanut tietojen luovutukseen suostumuksensa. Kaikki kyselyyn vastanneet antoivat luvan käyttää koirien tietoja rodun ylsen terveystilan kuvaamiseen ilman tunnistetietoja. Ylstietoja koirista Kyselyn vastausmäärä on pieni ja tulokset kuvaavat vain niitä 5 koiraa, jonka tietoja on käytettävissä. Tulosten perusteella voi tehdä johtopäätöksiä rodun ylsestä terveystilanteesta. Pidemmälle vietyä tilastollista analyysiä ollut mielekästä tehdä näin pienen vastausmäärän johdosta. Mainittavia eroja urosten ja narttujen välillä ollut kä niinkään iällä ollut merkitystä. Näin ollen tuloksia esitellään kokonaislukumäärinä ja jossain määrin prosenttna. Kaikkien kuvioiden luvut ovat kokonaislukuja (N). Jokaisen vastauksen kokonaislukumäärä ole 5, koska tietoja puuttuu osasta lomakksta (esim. sukupuolen on merkannut 9 vastaaja). Osassa kysymyksistä olisi kenties ollut hyvä olla en osaa sanoa vaihtoehto. Tällaisissa tilantssa vastaaja on todennäköisesti jättänyt vastaamatta.
Vastaajien koirista 65 on uroksia ja 8 narttuja. Kuollden koirien tiedot on annettu tapauksessa. Iältään koirat ovat: -v tai yli 6-9-v -5-v -v tai alle 9 8 7 58 6 8 Ruokinta Koirien ruokinta on monipuolista. Yli puolet saa kuivamuonaa ja usmmiten sen lisäksi lihaa tai kalaa. Kolmannes koirista on raakaruokinnalla. Vain neljällä koiralla on allergia ja aiheuttajaksi mainittiin vilja, nauta, kanamuna ja lisäaineet. sekaruokinta 55 itse tehty ruoka raakaruokinta säilyke kuivamuona 96 5 5 Näytttä on otettu jonkin verran Noin kolmasosalta on otettu Lohen tutkimuksen verinäyte. Osalta on lisäksi otettu DNA-tunniste sekä polveutumismääritys. Muita näytttä ovat Rabies vasta-ainetesti sekä Chromagene coat color-väritesti. MPSIIB näyte on otettu stsemältä koiralta, joista yksi on kantaja ja neljä tervettä. Kahdesta muusta ole tietoja. Muu, mikä Lohen tutkimuksen DLA monimuotisuustesti Polveutumismääritys DNA-tunniste 6 5
Sairauksia on vähän Autoimmuunisairautta löytyy kolmelta koiralta, jolla yhdellä kilpirauhasen vajaatoimintaa, toisella hiiva ja/tai sieni ja kolmannella SLO epäily. Sydänsairautta löytyi kuudella koiralla, kolmella sydämen vajaatoimintaa ja kolmella sydämen sivuääni. Yksi näistä on jatkuvalla lääkityksellä. Yhdeltätoista koiralta on löytynyt kasvaimia, joista kahdeksan hyvälaatuista ja neljä on lkattu. Ylsistä sairauksista silmätulehdusta oli eniten. Muita mainittuja sairauksia olivat mm. sikaripunkki, anaalirauhasfisteli, keuhkoputkentulehdus, alkava parodontiitti, yskä, nielurisaongelma, närästystä, munuaistulehdus, diardaasi, kennelyskä, furunkuloosi. muu silmätulehdus ripulointia herkkä vatsa suolistotulehdus niiskutusta virtsatietulehdus kohtutulehdus eturauhastulehdus 8 8 5 5 5 5 Suurimmalla osalla (9 %) uroksista kivekset ovat normaalit. Kolmella on myöhään laskeutuneet kivekset ja kolme on kastroitu. Vain yhden uroksen kohdalla oli maininta astutusongelmista. Nartuilla ollut yhtään mainintaa astutusongelmista. Vain noin kolmannes oli vastannut astutuskysymyksiin. Narttujen tiineys ja synnytysongelmia oli vähän. Kahdella oli ollut tiinehtymisongelmia ja jäänyt tyhjiksi. Synnytyksessä viidellä nartulla oli ollut vaikeuksia. Pennut tai osa pennuista oli syntynyt kuollna. Seuraavassa kuviossa näkyy, että hyvin harvalta koiralta löytyi kyselyssä mainitsemia sairauksia. Diagnosoidut koirat vät ole lkattu. Nivelrikko oli diagnosoitu n. kahdeksan vuoden iässä. Nivelrikko Polvilumpion sijoiltaanmeno Häntämutka Legg perthes Virtsakivet Napatyrä 6 % % % 6 % 8 % %
koiraa on kuvattu erilaisten vaivojen takia ( virallisia kuvaustuloksia). Tyypillisimmät ovat olleet lonkka, selkä ja silmät. Muutoksia selässä on löydetty 5 koiran osalta. Muutokset ovat olleet: ylimääräinen nikama, lannerangan vinoutuma, epämuodostunut rintanikama, kehityshäiriö lonkkanivelessä ja selkärangan rappeuma. Epilepsiaoirta vain harvalla Pienellä osalla koirista on ilmennyt epilepsiatyyppisiä kohtauksia. Näin on tapahtunut koiran osalta ja 5 koiran osalta näitä oirta ole havaittu. 5 5 5 Kohtaukset ovat ilmenneet varsin eri-ikäisillä koirilla, nuorin 7 kk ja vanhin vuotta. Eläinlääkärin diagnosoima epilepsia on kuitenkin vain viidellä koiralla ja jatkuva epilepsialääkitys on kahdella koiralla. Suurimmalla osalla kohtauksia on ollut yksi vuodessa, harvemmalla -. Vain yhdellä koiralla on ollut tai enemmän kohtausta vuodessa. Neljännes vastaajista vät tiedä onko koiran lähisuvussa todettu epilepsiaa ja noin puolet vastasi että ole todettu. en osaa sanoa 5 7 8 5 Suurin osa kohtauksista ovat ilmenneet normaalssa olosuhtssa ja satunnaisesti levon, rasituksen tai juoksujen yhteydessä. Stressin osalta ollut mainintaa. stressi rasitus lepo 6 6 8 Vapaamuotoisesti kuvattuna kohtaukset ovat olleet hetken poissaolevan oloinen, heräsi levosta ja hyökkäsi puremaan lähellä olevia esintä ja ihmisiä, koira ssoi ja huojui edestakaisin, kaatui kyljelleen, pissat alle ja kouristus kaarelle, koira veltto, uninen ja ikenet meni valkoiseksi, kesken lenkin meni jäykäksi ja alkoi kouristella ja hetken tajuttomuus, yritti purra.
Hampaat pääosin kunnossa 9 % koirista on lkkaava (saksi) purenta ja vain muutamalla tasa- tai alapurenta. yläpurenta alapurenta tasapurenta lkkaava 8 9 5 5 7 koiralla on kaikki hampaat ja koiralta puuttuu hampaita. Eniten koirilta puuttuvat alaleuan P ja P hampaita ja jonkin verran alaleuan etuhampaita. Harvalla koiralla on pudonnut hampaita aikuisiällä. Hampaat ovat puuttuneet jo alun perin tai ne on eri syistä jouduttu poistamaan. Kysely anna tarkkaa vastausta pudonnden hampaiden sijainnista ja lukumääristä koska kyselystä puuttui vasemman ja oikean puolen merkitsemismahdollisuus. M M M P P P P C I 7 5 9 5 5 alaleuka yläleuka Vain 5 % koirista on ollut poikkeuksellisen paljon hammaskiveä. Noin puolella ole ollut tarvetta hammaskiven poistoon ja osalla hampaita puhdistetaan vuosittain. Kuolleet koirat Kyselyn kymmenen koiraa ovat pääosin kuolleet 7-5 vuoden ikäisinä. Joukossa oli kaksi koiraa, jotka olivat menehtyneet alla kahden vuoden iässä. Kuolinsyitä olivat aortan laajentuma, kasvaimet, maksan tuhoutuminen, kilpirauhasen ja sydämen vajaatoiminta, munuaisvika, vanhuus tai lopettaminen sairauden takia. 5