SISÄLLYSLUETTELO. Lukion tuntijako 4. Ohjeita valintojen tekemisessä 5. Tulevien ykkösten valinnat 6. Sievin lukion kurssit, yhteenveto 9

SISÄLLYSLUETTELO Lukion tuntijako 4 Ohjeita valintojen tekemisessä 5 Tulevien ykkösten valinnat 6 Sievin lukion kurssit, yhteenveto 9 Opiskelijan valintakortti 12 Äidinkieli ja kirjallisuus 13 Ruotsi 14 Englanti 16 Ranska 17 Saksa 18 Matematiikka, pitkä 20 Matematiikka, lyhyt 21 Biologia 22 Maantiede 23 Fysiikka 24 Kemia 26 Uskonto 27 Elämänkatsomustieto 27 Filosofia 28 Historia 29 Yhteiskuntaoppi ja Psykologia 30 Musiikki 32 Kuvataide 33 Liikunta 34 Terveystieto 35 Opinto-ohjaus ja Käsityös 36 Tietotekniikka 37 Yrittäjyysopinnot ja Muut yleissivistävät opinnot 38 Muut opinnot 39 3

N:o 955/2002 Annettu Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2002 Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 10 :n 1 momentin ja 39 :n nojalla, sellaisena kuin niistä on 10 :n 1 momentti laissa 1184/1998: Oppiaine tai aineryhmä Nuorille annettavan lukiokoulutuksen tuntijako on seuraava: Pakolliset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli (A-kieli) perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli) 6 2 5 2 muut kielet 16 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet 5 Liikunta 2 3 Musiikki 1-2 3 Kuvataide 1-2 3 Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit 47-51 Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppituntien lisäksi opinto-ohjauksessa opiskelijalle annetaan muuta ohjausta. Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A-kieltä. Jos toista kotimaista kieltä opiskellaan A-oppimäärän mukaisesti, on pakollisten kurssien määrä kuusi. Saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan hänen omaa äidinkieltään, opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kielten pakollisten kurssien yhteismäärät sekä opiskelijalle pakollisten kurssien kokonaismäärä voivat olla 1 momentissa säädettyä pienemmät. Tässä tapauksessa toista kotimaista kieltä opiskellaan valinnaisena aineena. Jos vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan suomen tai ruotsin kieltä suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen kotimaisen kielen tunnit saadaan jakaa mainittujen aineiden opetukseen siten kuin koulutuksen järjestäjä päättää. 4

LUKION OPISKELIJALLE Tähän valintaoppaaseen on koottu kaikki Sievin lukion opetussuunnitelman mukaiset oppiaineet ja niihin sisältyvät kurssit. Tämän oppaan avulla voit valita oman suunnitelmasi lukio-opintojesi läpiviemiseksi valtakunnallisen tuntijaon ja Sievin lukion oman tuntijaon mukaisesti. Tarkka opetussuunnitelma, jossa kurssien sisällöt ja tavoitteet, on osoitteessa http://opspro.peda.net/sievi/. Lukion läpi käydäksesi sinun on suoritettava vähintään 75 kurssia. Näistä pakollisia on oltava vähintään 47 kurssia, jos valitset lyhyen matematiikan tai 51 kurssia jos valitset pitkän matematiikan. Lisäksi sinun on suoritettava vähintään 10 syventävää kurssia ja loput, vähintään 14 18 kurssia valintasi mukaan syventäviä tai soveltavia kursseja. Edellä mainitut määrät ovat minimimääriä. Jos suoritat opintoja muissa toisen asteen oppilaitoksissa, kuten muissa lukioissa, ammattikouluissa, kauppaopistoissa jne., voidaan niiden kursseja hyväksyä opinto-ohjelmaasi tietyin kriteerein (ks. Muut yleissivistävät opinnot). Lukiomme ulkopuolisien opintojen hyväksymistä lukio-opintoihisi haetaan lomakkeella, jonka saat kansliasta. Kysy lisää asiasta. Joitakin lukiomme ulkopuolisia opintoja varten on valmis käytäntö kurssin saamiseksi. Niistä kerrotaan valintaoppaassa kohdassa Muut opinnot. Näitä opintoja ei merkitä valintakorttiin. KUN VALITSET OPINTO-OHJELMAASI, TOIMI SEURAAVASTI: Merkitse henkilötietosi valintalomakkeeseen! Tee valintasi huolellisesti, sillä opiskelijoiden valintojen perusteella päätetään, mitä kursseja seuraavana vuonna opetetaan ja minkä kurssin tunnit ovat päällekkäin lukujärjestyksessä. Muutamissa oppiaineissa valinnaiset kurssit alkavat jo ensimmäisenä vuonna ja on tärkeää miettiä jo lukioon tullessa, tarvitsetko näitä oppiaineita jatkoopinnoissasi tai aiotko kirjoittaa niitä, ks. takakansi. Vertaa aluksi valintakortin merkintöjä valintaoppaan kurssimerkintöihin: Pakolliset kurssit on merkitty aineen tunnuksella, numerolla ja kirjaimella p, esim.: RU1 p ja ne ovat oppaassa oppiaineen kohdalla otsikon pakolliset kurssit alla. Musiikin ja kuvataiteen neljästä pakollisesta kurssista on suoritettava yhteensä vähintään 3 kurssia. Opiskelijan on suoritettava uskonnon TAI elämänkatsomustiedon pakolliset kurssit. Muista aineista on suoritettava kaikki pakolliset kurssit. Syventävät kurssit on merkitty aineen tunnuksella, numerolla ja kirjaimella s, esim.: FY7 s ja ne ovat oppiaineen kohdalla otsikon syventävät kurssit alla. Soveltavat kurssit on merkitty aineen tunnuksella, numerolla ja kirjaimella v, esim. ÄI11 v jne. ja nämä ovat oppiaineen kohdalla otsikon soveltavat kurssit alla. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit ovat pohjana kirjoituksiin sekä jatko-opintoihin ja jatko-opintojen pääsykokeisiin. Soveltavat kurssit ovat lukion ja yläasteen niveltäviä opintoja tai aineen harrastuneisuutta lisääviä kursseja. 5

Tarkempaa tietoa kursseista löytyy valintaoppaan lisäksi myös internetistä Sievin lukion opetussuunnitelmasta (http://opspro.peda.net/sievi). Suunnittele ensin koko lukio-opintojesi ohjelma rengastamalla valitsemasi kurssit. Valintakortissa on mainittu kaikki ne kurssit, joita Sievin lukio tarjoaa normaalina opetuksena. Valintakortti on tehty sen mukaan, että opinnot kestäisivät 3 vuotta. Voit suunnitella myös 2 4 -vuotisen ohjelman. Tässä tarvitset kuitenkin opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan apua. Merkitse lomakkeeseen kurssien määrät vuosittain ja viimeiseen sarakkeeseen yhteismäärät. Muista, että mikäli aiot suorittaa ylioppilaskirjoitukset 3. opiskeluvuoden keväällä, on käytössäsi viimeisenä vuonna 4 jaksoa. Mikäli valitset kolmivuotisen suunnitelman minimikurssimäärällä, voit jakaa kurssit vaikkapa seuraavasti: 1. vuosi 28 kurssia, 2. vuosi 28 kurssia ja 3. vuosi 19 kurssia. Koska kaikki valitsemasi kurssit eivät välttämättä toteudu, valitse muutama kurssi enemmän kuin minimikurssimäärä (esim. 1 vuonna väh. 30 kurssia). Jos haluat suorittaa opinnot 2 vuodessa ja kirjoittaa ylioppilaaksi syksyllä, vaatii se itsenäistä opiskelua. Itsenäinen opiskelu on toki muutenkin suositeltavaa mm. jatko-opiskelussa tarvittavien valmiuksien kehittämiseksi. Käytä valintakorttia opintojen edistymisen seurantaan. Merkitse punakynällä viiva suoritetun kurssin yli. Valintoja tehdessäsi harkitse tarkoin omat edellytyksesi, ja aseta tavoitteesi sen mukaisesti. Älä siis valitse liian tiukkaa ohjelmaa, ellet ole varma suoriutumisestasi. Älä myös valitse liian löysää ohjelmaa, koska saatat pitkästyä tekemisen puutteeseen ja suorituksesi lukiossa mahdollisesti ei ole sitä, mitä se voisi olla. Valtakunnalliset kurssit arvioidaan numeroin (4 10). Koulukohtaisten kurssien arviointi ilmoitetaan viimeistään kurssin alkaessa. Mikäli kurssien suoritusjärjestyksessä tai arvioinnissa on jotakin erityistä, siitä on mainittu kyseisen oppiaineen kohdalla valintaoppaassa. 6

Tulevien lukion ykkösten valintojen tekeminen Mitä kursseja valitsen? lukiovuosi enimmäkseen pakollisia kursseja (p) valinnaisuus lisääntyy 2. ja 3. vuonna s = syventävä kurssi, v = soveltava kurssi Ykkösellä tärkeätä miettiä: Pitkä vai lyhyt matematiikka? Luenko saksaa, fysiikkaa, ranskaa tai psykologiaa? (näiden kurssien valinnaiset kurssit alkavat ykkösellä) Valintoihin vaikuttaa Mistä olet kiinnostunut? Haaveilemasi jatko-opinnot: mitkä aineet tärkeitä? Mitä aineita kirjoitat yo-kirjoituksissa? Jos tuntuu, että jossakin aineessa on heikko pohja katso, onko aineesta kertauskursseja kysy lukioaikana tukiopetusta tai muuta tukea kerro myös opettajille asioista, jotka voivat vaikuttaa opiskeluun tai yo-kirjoituksiin, jotta voimme ottaa ne huomioon: lukihäiriö, paniikkihäiriö, näkö- tai kuuloviat, sairaudet,... Tee valintasi huolella, sillä valintojenne perusteella päätetään, a) mitä kursseja ensi vuonna järjestetään. b) mitkä kurssit ovat lukujärjestyksessä päällekkäin. 7

Tulevien kakkosten ja kolmosten valintojen tekeminen Mitä kursseja valitsen? Valintoihin vaikuttaa Mistä olet kiinnostunut? Haaveilemasi jatko-opinnot: mitkä aineet tärkeitä? Mitä aineita kirjoitat yo-kirjoituksissa? Miten pystyt kirjoittamaan haluamasi reaaliaineet vaatiko se yo-kirjoitusten hajauttamista? Kirjoitukset perustuvat valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin valitse syventäviä kursseja aineista, joita kirjoitat Kerro opettajille asioista, jotka voivat vaikuttaa opiskeluun tai yo-kirjoituksiin, jotta voimme ottaa ne huomioon: lukihäiriö, paniikkihäiriö, näkö- tai kuuloviat, sairaudet,... Kevään yo-kokeisiin ilmoittautuminen on marraskuun puoleen väliin mennessä. Syksyn yo-kokeisiin ilmoittautuminen on ennen kesälomaa! Kysy opettajilta diplomeista tai päättökokeista, joita ehkä suoritat. Tee valintasi huolella, sillä valintojenne perusteella päätetään, a) mitä kursseja ensi vuonna järjestetään. b) mitkä kurssit ovat lukujärjestyksessä päällekkäin. 8

Sievin lukion kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI1 p: Kieli, tekstit ja vuorovaikutus ÄI2 p: Tekstien rakenteita ja merkityksiä ÄI3 p: Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ÄI4 p: Tekstit ja vaikuttaminen ÄI5 p: Teksti, tyyli ja konteksti ÄI6 p: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti ÄI7 s: Puheviestinnän taitojen syventäminen ÄI8 s: Tekstitaitojen syventäminen ÄI9 s: Kirjoittaminen ja nykykulttuuri ÄI11 v: Luova kirjoittaminen ÄI12 v: Ilmaisutaidon peruskurssi ÄI13 v: Elokuvan ja television tarinoita ÄI14 v: Teatterin erityiskurssi ÄI15 v: Kirjallisuusdiplomi ÄI16 v: Lehtikurssi Ruotsi RU1 p: Koulu ja vapaa-aika RU2 p: Arkielämää Pohjoismaissa RU3 p: Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa RU4 p: Elämää yhdessä ja erikseen RU5 p: Elinympäristömme RU6 s: Puhu ja ymmärrä paremmin RU7 s: Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen RU8 s: Yo-preppauskurssi RU9 s: Yo-kuuntelukurssi (½) RU10 v: Yläasteen kertauskurssi RU11 v: Kuuntelukurssi (½) RU12 v: Pelit ja leikit suullisessa kielitaidossa RU13 v: Teksti- ja kirjoitelmakurssi RU14 v: Lehtikurssi Englanti EN1 p: Nuori ja hänen maailmansa EN2 p: Viestintä ja vapaa-aika EN3 p: Opiskelu ja työ EN4 p: Yhteiskunta ja ympäröivä maailma EN5 p: Kulttuuri EN6 p: Tiede, talous ja tekniikka EN7 s: Luonto ja kestävä kehitys EN8 s: Puhu ja ymmärrä paremmin EN9 s: Yhteiskunta, ihmissuhteet, media EN10 v: Yläasteen kertauskurssi (½) EN11 v: Kuuntelukurssi (½) EN12 v: Suullisen ilmaisun kurssi EN13 v: Yo-kuuntelukurssi abeille (½) EN14 s: Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Ranska RA1 s: Hyvää päivää, hauska tutustua RA2 s: Näin asiat hoituvat RA3 s: Vapaa-aika ja harrastukset RA4 s: Meillä ja muualla RA5 s: Ennen ja nyt RA6 s: Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat RA7 s: Kulttuuri RA8 s: Yhteinen maapallomme RA9 s: Tiede ja tekniikka RA10 s: Luonto ja kestävä kehitys RA11 s: Yo-preppauskurssi RA12 s: Yo-kuuntelukurssi (½) RA13 s: Suullisen viestinnän kurssi Saksa SA1 s: Hyvää päivää, hauska tutustua SA2 s: Näin asiat hoituvat SA3 s: Vapaa-aika ja harrastukset SA4 s: Meillä ja muualla SA5 s: Ennen ja nyt SA6 s: Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat SA7 s: Kulttuuri SA8 s: Yhteinen maapallomme SA9 s: Tiede ja tekniikka SA10 s: Luonto ja kestävä kehitys SA11 s: Yo-preppauskurssi SA12 s: Yo-kuuntelukurssi (½) SA13 s: Suullisen viestinnän kurssi Matematiikka, pitkä MA1 p: Funktiot ja yhtälöt MA2 p: Polynomifunktiot MA3 p: Geometria MA4 p: Analyyttinen geometria MA5 p: Vektorit MA6 p: Todennäköisyys ja tilastot MA7 p: Derivaatta MA8 p: Juuri- ja logaritmifunktiot MA9 p: Trigonometriset funktiot ja lukujonot MA10 p: Integraalilaskenta MA11 s: Lukuteoria ja logiikka MA12 s: Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä MA13 s: Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi Koulukohtaiset kurssit MA14 s: Talousmatematiikka MA15 s: Matematiikan kokonaisuus MA16 v: Matematiikan aloitus- ja tukikurssi 9

Matematiikka, lyhyt MB1 p: Lausekkeet ja yhtälöt MB2 p: Geometria MB3 p: Matemaattisia malleja I MB4 p: Matemaattinen analyysi MB5 p: Tilastot ja todennäköisyys MB6 p: Matemaattisia malleja II MB7 s: Talousmatematiikkaa MB8 s: Matemaattisia malleja III MB9 s: Matematiikan kokonaisuus MB10 v: Matematiikan aloitus- ja tukikurssi Biologia BI1 p: Eliömaailma BI2 p: Solu ja perinnöllisyys BI3 s: Ympäristöekologia BI4 s: Ihmisen biologia BI5 s: Bioteknologia BI6 v: Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi (½) BI7 v: Biologian tutkimusmenetelmiä (½) Maantiede GE1 p: Sininen planeetta GE2 p: Yhteinen maailma GE3 s: Riskien maailma GE4 s: Aluetutkimus GE5 s: Suomen maantiede GE6 v: Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi (½) Fysiikka FY1 p: Fysiikka luonnontieteenä FY2 s: Lämpö FY3 s: Aallot FY4 s: Liikkeen lait FY5 s: Pyöriminen ja gravitaatio FY6 s: Sähkö FY7 s: Sähkömagnetismi FY8 s: Aine ja säteily FY9 s: Fysiikan kokonaiskuva FY10 v: Elektroniikka FY11 v: Kokeellinen fysiikka FY12 v: Fysiikan tiedekurssi Kemia KE1 p: Ihmisen ja elinympäristön kemia KE2 s: Kemian mikromaailma KE3 s: Reaktiot ja energia KE4 s: Metallit ja materiaalit KE5 s: Reaktiot ja tasapaino Koulukohtaiset soveltavat kurssit KE6 v: Kertauskurssi 10 Uskonto UE1 p: Uskonnon luonne ja merkitys UE2 p: Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta UE3 p: Ihmisen elämä ja etiikka UE4 s: Maailman uskonnot UE5 s: Mihin suomalainen uskoo? UE6 s: Raamatun maailma ja meidän maailmamme Elämänkatsomustieto ET1 p: Hyvä elämä ET2 p: Maailmankuva ET3 p: Yksilö ja yhteisö ET4 s: Kulttuuriperintö ja identiteetti ET5 s: Maailman selittäminen katsomusperinteissä ET6 v: Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi Filosofia FI1 p: Johdatus filosofiseen ajatteluun FI2 s: Filosofinen etiikka FI3 s: Tiedon ja todellisuuden filosofia FI4 s: Yhteiskuntafilosofia FI5 v: Nykyajan filosofia FI6 v: Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi Historia HI1 p: Ihminen, ympäristö ja kulttuuri HI2 p: Eurooppalainen ihminen HI3 p: Kansainväliset suhteet HI4 p: Suomen historian käännekohtia HI5 s: Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan HI6 s: Kulttuurien kohtaaminen HI7 v: Maailman tilanne nyt HI8 v: Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (½) HI9 v: Suomen historia elokuvissa Yhteiskuntaoppi YH1 p: Yhteiskuntatieto YH2 p: Taloustieto YH3 s: Kansalaisen lakitieto YH4 s: Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni YH5 v: Yhteiskuntaopin erikoiskurssi (½) Psykologia PS1 p: Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus PS2 s: Ihmisen psyykkinen kehitys PS3 s: Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet PS4 s: Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta PS5 s: Persoonallisuus ja mielenterveys PS6 s: Sosiaalinen ihminen, yksilön ja ryhmän väliset suhteet (sosiaalipsykologia)

PS7 s: Kertauskurssi PS8 v: Henkilökoht. ihmissuhdetaitojen kehittäminen PS9 v: Psykologian tutkimuskurssi Musiikki MU1 p: Musiikki ja minä MU2 p: Moniääninen Suomi MU3 s: Ovet auki musiikille MU4 s: Musiikki viestii ja vaikuttaa MU5 s: Musiikkiprojekti MU6 v: Kuoro MU7 v: Yhteissoitto MU8 v: Musiikin aktiivinen harrastaminen MU9 v: Musiikin lukioaikainen harrastaminen Kuvataide KU1 p: Minä, kuva ja kulttuuri KU2 p: Ympäristö, paikka ja tila KU3 s: Media ja kuvien viestit KU4 s: Taiteen kuvista omiin kuviin KU5 s: Nykytaiteen työpaja KU6 v: Keramiikka KU7 v: Valokuvaus KU8 v: Diplomikurssi KU9 v: Muotoilu ja tekniikka AT6 s: ATK-ekspertti Käsityö KÄ1 v: Käsityö 1 KÄ2 v: Käsityö 2 KÄ3 v: Käsityön lukiodiplomi Yrittäjyysopinnot YR1 v: Yrittäjyys YR2 v: Yrityksen perustaminen YR3 v: Työelämään tutustuminen YR4 v: Yrityksen liiketoiminnan pyörittäminen Muut opinnot Seuraavien kurssien suoritus kouluajan ulkopuolella ja niistä voidaan lukio-opintoihin hyväksyä kork. 2: MO1 v: Opintoretki MO2 v: Liikennekurssi MO4 v: Vapaaehtoistoiminnan kurssi SIEVIN LUKION KURSSITARJOTIN Seuraavat kurssit tarjotaan joka toinen vuosi: I/II tarjotaan lukuvuonna pariton - parillinen (2017 2018, 2019 2020 jne.) II/I tarjotaan lukuvuonna parillinen - pariton (2018 2019, 2020 2021 jne.) Liikunta LI1 p: Taitoa ja kuntoa LI2 p: Liikuntaa yhdessä ja erikseen LI3 s: Virkisty liikunnasta LI4 s: Yhdessä liikkuen LI5 s: Kuntoliikunta LI6 s: Vanhojentanssikurssi (½) LI7 s: Lajikurssi LI8 v: Lukiodiplomi Terveystieto TE1 p: Terveystiedon perusteet TE2 s: Nuoret, terveys ja arkielämä TE3 s: Terveys ja tutkimus TE4 s: Terveystiedon kertauskurssi (½) Opinto-ohjaus OP1 p: Koulutus, työ ja tulevaisuus OP2 s: Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta OP3 v: Kymmensormijärjestelmäkurssi (½) Tietotekniikka AT1 s: Tietotekniikka tutuksi (½) AT2 s: ATK-työkalut AT3 s: Kuvankäsittelyä ja grafiikkaa tietokoneella AT4 s: Kotisivut AT5 s: Ohjelmoinnin alkeet I/II II/I KU3 s KU4 s LI3 s KU6 v RU14 v LI5 s GE5 s MB7 s=ma14 s TE2 s HI6 s HI5 s TE3 s MB8 s MU3 s MU4 s UE5 s UE4 s Muut s- ja v- kurssit tarjotaan tarvittaessa, esim. kun kurssin valinneita on riittävästi. Merkinnät: p = pakolliset kurssit s = syventävät kurssit v = soveltavat kurssit Valintakortin täyttäminen: = valinnat tuleville vuosille X = suoritettu kurssi / = kurssin suoritus kesken - Merkitse kurssien yhteismäärät. - Suorita yhteenlaskut. Puolikkaat kurssit merkitty valintakortissa kursiivilla. Käytä oppaan lomaketta opintojen edistymisen seurantaan! 11

Valintakortti tulee tälle sivulle 12

Ä I D I N K I E L I JA K I R J A L L I S U U S Kurssi ÄI1 p: Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä. Viestintätilanteen ja välineen vaikutus tekstiin. Tekstikäsityksen syventäminen. Erilaisten tekstien kielen, sisällön, havainnollisuuden ja selkeyden havainnointia. Tekstien referointi ja kommentointi. Ryhmäkeskusteluja. Kurssi ÄI2 p: Tekstien rakenteita ja merkityksiä Tutustutaan tekstuaalisiin keinoihin: lausetyypit, sanavalinta, kuvallisuus, jaksotus, viittaussuhteet, fokusointi, näkökulma. Informatiivinen puheenvuoro rakentaminen, esittäminen ja arviointi. Kirjoittaminen prosessina: aineksen haku, valikointi, viittaaminen, kieliasun hiominen. Kurssi ÄI3 p: Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa. Proosan kerrontateknisiä keinoja. Lyriikan käsitteitä. Draama kirjallisuudenlajina. Novellien, runojen ja draaman erittelyä. Kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä. Kurssi ÄI4 p: Tekstit ja vaikuttaminen Suora ja epäsuora vaikuttaminen. Vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja. Argumentointitavat ja retoriset keinot. Kantaa ottavia puheharjoituksia. Vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta. Tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki. Viestijän vastuu: mediavalinnat ja verkkoetiikka. Kurssi ÄI5 p: Teksti, tyyli ja konteksti Eri aikakausia ja tyylejä edustavien kaunokirjallisten ja muiden tekstien erittelyä kulttuurisen kontekstin näkökulmasta. Tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä. Tyylin aineksien vaikutus tekstiin. Pohdiskeleva teksti. Oman tyylin hiontaa ja huoltoa. Kurssi ÄI6 p: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa. Suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen. Kielenohjailun periaatteet. Kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa. Suomalaista kaunokirjallisuutta. Kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista. Kurssi ÄI7 s: Puheviestinnän taitojen syventäminen Vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet. Verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä. Esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat. Esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Puheviestintätaitojen päättökokeen ryhmäkeskusteluja ja puheenvuoroja. Kurssi ÄI8 s: Tekstitaitojen syventäminen Tämä kurssi valmentaa yo-kirjoitusten tekstitaidon kokeeseen. Käydään läpi tekstitaidon kokeen käytänteet. Kerrataan tekstityypit ja tekstilajit, tekstianalyysin käsitteet, tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, tyylin hionta, otsikointi, ulkoasun viimeistely. Kielenhuoltoa. Kurssi ÄI9 s: Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Tämä kurssi valmentaa yo-kirjoitusten esseekokeeseen. Käydään läpi esseekokeen käytänteet. Harjoitellaan päättökokeen tavallisia tekstilajeja. Tarkastellaan mediatekstien ajankohtaisaiheita. 13

KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi ÄI11 v: Luova kirjoittaminen Tehdään erilaisia kirjoitusharjoituksia. Tutustutaan runon ja novellin tekemisen teoriaan. Kirjoitetaan aforismeja, erityyppisiä runoja, novelleja jne. Kootaan kokoelma kurssin teksteistä. Kurssi ÄI12 v: Ilmaisutaidon peruskurssi Kurssilla tehdään esim. improvisointi-, kontakti-, tunnetila-, liikunta- ja aistiharjoituksia. Jos kurssilaiset haluavat voidaan myös valmistaa näytelmä. Kurssi ÄI13 v: Elokuvan ja television tarinoita Perehdytään elokuvan historiaan. Eritellään ja tulkitaan elokuva- ja tv-ilmaisua, juonen rakennetta, henkilö- ja ohjelmatyyppejä. Kirjoitetaan analyysejä, arvosteluja ja esittelyjä. Lisäksi mahdollisesti tehdään ryhmätyönä sarjafilmin jakso. Kurssi ÄI14 v: Teatterin erityiskurssi Kurssin voi suorittaa osallistumalla koulun hyväksymälle koulun ulkopuolella järjestetylle teatterikurssille ja kirjoittamalla raportti ja itsearviointi aktiivisesta harrastajateatteritoiminnasta yhteistyössä ohjaajan kanssa. Ilmaisutaidon peruskurssin käyneet voivat suorittaa tämän kurssin myös ilmaisutaidon jatkokurssina. Kurssi tehdään yhtä aikaa peruskurssin kanssa. Kurssi ÄI15 v: Kirjallisuusdiplomi Syvennetään ja monipuolistetaan sekä vanhemman että uudemman maailmankirjallisuuden ja kotimaisen kirjallisuuden tuntemusta. Luetaan omavalintaisesti diplomin suorittamiseen kuuluvat kirjat kirjadiplomiluettelosta. Kirjat tentitään. Kurssi ÄI16 v: Lehtitekstien kurssi Tutustutaan yleisönosastokirjoituksiin, kolumneihin, arvosteluihin, reportaaseihin, henkilöjuttuihin ja mainoksiin. Kirjoitetaan ja analysoidaan erilaisia lehtitekstejä. Kurssi suoritetaan yhteistyönä Kalajokilaakso-lehden kanssa. Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä ja ne arvioidaan asteikolla 4 10. Syventävät kurssit ÄI7, ÄI8 ja ÄI9 suoritetaan pakollisten jälkeen. Syventävät kurssit arvioidaan asteikolla 4 10. Soveltavat arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty (suoritusmerkintä) R U O T S I Kurssi RU1 p: Koulu ja vapaa-aika Aiheina ovat opiskelu ja nuorten harrastukset. Kurssi RU2 p: Arkielämää Pohjoismaissa Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun ja vapaa-ajan tarkastelua. Kurssi RU3 p: Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Aihepiirinä on kotimaa. Vertaillaan myös muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Kurssi RU4 p: Elämää yhdessä ja erikseen Aihepiirinä kotimaa, Islanti ja terveys. 14

Kurssi RU5 p: Elinympäristömme Tarkastellaan luontoa eri näkökulmista. Kurssit RU6 s: Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Kurssi arvioidaan asteikolla 4 10. Valtakunnallisen suullisen kielitaidon kokeen voivat tehdä vain tämän kurssin suorittaneet. Kurssi RU7 s: Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssi arvioidaan asteikolla 4 10. KOULUKOHTAISET Kurssi RU8 s: Yo-preppauskurssi Kurssilla käydään monipuolisesti läpi eri aihealueita, kerrataan kielioppi ja tehdään harjoituksia, joiden avulla valmistaudutaan kirjalliseen yo-kokeeseen. Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty (suoritusmerkintä). Kurssi RU9 s: Yo-kuuntelukurssi (½ kurssia) Kuunnellaan aiempien vuosien ylioppilaskuunteluja. Harjoitellaan kaikkia yo:ssa esiintyviä koemuotoja. Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty (suoritusmerkintä). KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi RU10 v: Yläasteen kertauskurssi Kurssilla kerrataan keskeisimmät rakenteet (subst. verbien ja adj. taivutus, aikamuodot, pronominit, komparat. ja superlat.), laajennetaan sanavarastoa ja harjoitellaan tekstinymmärtämistä. Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty (suoritusmerkintä). Kurssi RU11 v: Kuuntelukurssi (½ kurssia) Kurssilla kuunnellaan erilaisia kuuntelutehtäviä. Kurssi on tarkoitettu 1. vuoden opiskelijoille. Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty (suoritusmerkintä). Kurssi RU12 v: Pelit ja leikit suullisessa kielitaidossa Pelien ja leikkien avulla opitaan rohkeammin puhumaan vieraalla kielellä. Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty (suoritusmerkintä). Kurssi RU13 v: Teksti- ja kirjoitelmakurssi Kurssilla laajennetaan sanavarastoa erilaisten tekstinymmärtämis- ja kirjoitustehtävien avulla. Aloitetaan ohjatuista pienemmistä tehtävistä edeten yo-tason tehtäviin. Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty (suoritusmerkintä). Kurssi RU14 v: Lehtikurssi Tarkastellaan ruotsinkielisiä sanoma- ja aikakauslehtiä myös internetiä hyväksi käyttäen. Kurssin työt kerätään omaan opinnäytekansioon. Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty (suoritusmerkintä). Pakolliset kurssit RU1 RU5 suoritetaan numerojärjestyksessä ja ne arvioidaan asteikolla 4 10. Syventävät kurssit suoritetaan pakollisten jälkeen. Syventävät kurssit RU6 ja RU7 arvioidaan asteikolla 4 10 ja syventävät kurssit RU8, RU9 ja RU15 arvioidaan hyväksytty/hylätty (suoritusmerkintä). Soveltavista kursseista saa suoritusmerkinnän. 15

E N G L A N T I Kurssi EN1 p: Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin. Kurssi EN2 p: Viestintä ja vapaa-aika Kurssilla tutustutaan englantia puhuviin maihin, harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Kurssi EN3 p: Opiskelu ja työ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Kurssi EN4 p: Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssi EN5 p: Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Kurssi EN6 p: Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Kurssi EN7 s: Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kurssi EN8 s: Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Valtakunnallisen suullisen kielitaidon kokeen voivat tehdä vain tämän kurssin suorittaneet. KOULUKOHTAISET Kurssi EN14 s: Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Kurssilla käsitellään sekä yhteiseen maailmaan että suomalaiseen yhteiskuntaan liittyviä tekstejä. Kurssi EN9 s: Yhteiskunta, ihmissuhteet, media Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Kurssilla harjoitellaan myös erilaisia yo-tehtävätyyppejä. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi EN10 v: Yläasteen kertauskurssi (½ kurssia) Kurssilla kerrataan lähinnä kaikki aikamuodot, konditionaali, passiivi ja artikkelit. Lisäksi laajennetaan 16

sanavarastoa ja harjoitellaan tekstinymmärtämistä. Kurssi tarkoitettu 1. vuoden opiskelijoille. Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty (suoritusmerkintä). Kurssi EN11 v: Kuuntelukurssi (½ kurssia) Kurssilla kuunnellaan erilaisia kuuntelutehtäviä. Kurssi arvioidaan S/H (suoritusmerkintä). Kurssi EN12 v: Suullisen ilmaisun kurssi Suullisen ilmaisutaidon harjoittamista keskustelujen, väittelyiden ja Role Play-harjoitusten avulla. Kurssi EN13 v: Yo-kuuntelukurssi abeille (½ kurssia) Järjestetään ennen kevään Yo-kuuntelua tehokurssina mahdollisesti useamman kerran viikossa. Aikaisempien vuosien yo-kuuntelutehtävien avulla harjoitellaan erilaisiin kuuntelutehtäviin vastaamista. Kurssit EN1 EN6 on suoritettava numerojärjestyksessä. Kaikki pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroarvosanoilla. Soveltavista kursseista saa suoritusmerkinnän. R A N S K A Kurssi RA1 s: Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Kurssi RA2 s: Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa. Kurssi RA3 s: Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaaajan viettoon ja harrastuksiin. Kurssi RA4 s: Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssi RA5 s: Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssi RA6 s: Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssi RA7 s: Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssi RA8 s: Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät tekstit. 17

Kurssi RA9 s: Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät tekstit. Kurssi RA10 s: Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. KOULUKOHTAISET Kurssi RA11 s: Yo-preppauskurssi Kurssilla kerrataan ja vankennetaan eri aihepiirien sanastoa ja kieliopin rakenteita sekä harjoitellaan Yo-kokeiden kirjallisen osan erilaisiin tehtävätyyppeihin vastaamista. Kurssi RA12 s: Yo-kuuntelukurssi (½ kurssia) Kurssilla kuunnellaan edellisten vuosien yo-kuuntelutehtäviä ja harjoitellaan erilaisiin kuuntelutehtävätyyppeihin vastaamista. Kurssi RA13 s: Suullisen viestinnän kurssi Erilaisten vaikeustasoltaan vaihtelevien viestinnällisten tehtävien avulla vankennetaan suullista ilmaisutaitoa ja pyritään kartuttamaan arkipäivän elämäntilanteissa tarvittavaa sanojen ja sanontojen määrää. Kurssit RA1 RA10 suoritetaan numerojärjestyksessä ja ne arvioidaan numeroilla 4 10. Kurssi RA11 arvioidaan asteikolla 4 10. Kursseista RA12 ja RA13 saa suoritusmerkinnän. S A K S A Kurssi SA1 s: Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Vaikka olisi opiskellut saksaa jo yläasteella, kurssit 1 ja 2 soveltuvat hyvin yläasteen oppimäärän kertaaville. Kurssit SA1 SA3 sopivat myös hyvin sellaiselle, joka haluaa oppia vain ns. turistisaksan, eikä välttämättä tähtää opiskelussaan ylioppilaskirjoituksiin saakka, sillä pääpaino kursseilla on puheen ymmärtämisessä. Kurssi SA2 s: Näin asiat hoituvat Opiskelu jatkuu käytännön tilanteiden avulla. Aihepiireinä ovat esim. suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät arkirutiinit. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja opitaan itsekin selviytymään arkipäivän tärkeistä viestintätilanteista. Kurssi SA3 s: Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin ja vapaa-ajan viettoon. Opitaan mm. ilmaisemaan oma mielipide ko. asioista. Saksaa jo yläasteella lukeneen on mahdollista jatkaa opintojaan tästä kurssista lähtien. Kurssi SA4 s: Meillä ja muualla Aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielen maiden asukkaat, maiden historia ja maantiede sekä lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan edelleen saksan kielen ymmärtämistä ja vahvistetaan perusrakenteiden osaamista. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestintätehtävien avulla. 18

Kurssi SA5 s: Ennen ja nyt Tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilö että yhteiskunnan kannalta. Aihepiireinä ovat mm. terveys ja hyvinvointi. Kurssin pääpaino on edelleen puheviestinnässä ja perusrakenteiden hallinnan vahvistamisessa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan pienten viestintätehtävien avulla. Kurssi SA6 s: Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Aihepiirit painottuvat kouluun, opiskeluun ja tulevaisuudensuunnitelmiin. Harjoitellaan sekä suullisesti että kirjallisesti ilmaisemaan omia toiveita ja suunnitelmia. Kurssi SA7 s: Kulttuuri Aihepiireinä ovat kohdemaiden kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri ja urheilu. Harjoitellaan kaikkia kielitaidon alueita. Kurssi SA8 s: Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja erilaisten yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Kurssi SA9 s: Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kurssi SA10 s: Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt sekä luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. KOULUKOHTAISET Kurssi SA11 s: Yo-preppauskurssi Kurssilla syvennetään aiemmin opittuja asioita ja kerrataan mm. kielioppia. Harjoitellaan ylioppilaskirjoitusten kirjallista osiota ajatellen. Kurssi arvioidaan asteikolla 4 10. Kurssi SA12 s: Yo-kuuntelukurssi (½ kurssia) Kuunnellaan aiempien vuosien yo-kuuntelutehtäviä ja harjoitellaan niiden avulla, kuinka kuuntelukokeiden erilaisiin tehtävätyyppeihin on vastattava. Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty (suoritusmerkintä). Kurssi SA13 s: Suullisen viestinnän kurssi Kurssilla aloitetaan helpoilla ohjatuilla keskusteluilla (esim. kahvila- ja puhelinkeskustelut) ja laajennetaan keskustelua kurssin edistyessä vapaampaan, omaan suulliseen tuotokseen. Kurssin käytyään oppilaalla on mahdollisuus osallistua valtakunnalliseen kielidiplomikokeeseen. Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty (suoritusmerkintä). Kurssit SA1 ja SA2 ovat lukiossa saksan aloittaville, mutta sopivat hyvin myös niille, jotka haluavat kerrata yläasteen oppimäärän. Jos haluaa opiskella ns. turistisaksan voi suorittaa kurssit SA1 SA3. Syventävät kurssit SA1 SA11 suoritetaan numerojärjestyksessä ja ne arvioidaan 4 10. Kurssi SA12 ja SA13 arvioidaan hyväksytty/hylätty (suoritusmerkintä). 19

M A T E M A T I I K K A, PITKÄ Kurssi MA1 p: Funktiot ja yhtälöt I Potenssifunktio, potenssiyhtälön ratkaiseminen, juuret, murtopotenssi ja eksponenttifunktio. Kurssi MA2 p: Polynomifunktiot Polynomien tulo ja binomikaavat. Polynomifunktio. Toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä. Toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen. Toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin. Polynomiyhtälön ratkaiseminen. Kurssi MA3 p: Geometria Kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus. Sini- ja kosinilause. Ympyrä, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria. Kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen. Kurssi MA4 p: Analyyttinen geometria Pistejoukon yhtälö. Suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt. Itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen. Yhtälöryhmän ratkaiseminen. Pisteen etäisyys suorasta. Kurssi MA5 p: Vektorit Vektoreiden perusominaisuudet. Vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektoreiden kertominen luvulla. Koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo. Suorat ja tasot avaruudessa Kurssi MA6 p: Todennäköisyys ja tilastot Diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma. Jakauman tunnusluvut. Klassinen ja tilastollinen todennäköisyys. Kombinatoriikka. Todennäköisyyksien laskusäännöt. Diskreetin jakauman odotusarvo. Normaalijakauma. Kurssi MA7 p: Derivaatta Rationaaliyhtälöt ja epäyhtälöt. Funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. Polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen. Polynomifunktionkulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen. Kurssi MA8 p: Juuri- ja logaritmifunktiot Juurifunktiot ja yhtälöt. Eksponenttifunktiot ja yhtälöt. Logaritmifunktiot ja yhtälöt. Yhdistetyn funktion derivaatta. Käänteisfunktio. Juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat Kurssi MA9 p: Trigonometriset funktiot ja lukujonot Suunnattu kulma ja radiaani. Trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen. Trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen. Trigonometristen funktioiden derivaatat. Lukujono. Rekursiivinen lukujono. Aritmeettinen jono ja summa. Geometrinen jono ja summa Kurssi MA10 p: Integraalilaskenta Integraalifunktio. Alkeisfunktioiden integraalifunktiot. Määrätty integraali. Pinta-alan ja tilavuuden laskeminen. Kurssi MA11 s: Lukuteoria ja logiikka Lauseen formalisoiminen. Lauseen totuusarvot. Avoin lause. Kvanttorit. Suora, käänteinen ja ristiriitatodistus. Kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö. Eukleideen algoritmi. Alkuluvut. Aritmetiikan peruslause. Kokonaislukujen kongruenssi. 20

Kurssi MA12 s: Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Absoluuttinen ja suhteellinen virhe. Newtonin menetelmä ja iterointi. Polynomien jakoalgoritmi. Polynomien jakolaskuyhtälö. Muutosnopeus ja pinta-ala. Kurssi MA13 s: Differentiaali ja integraalilaskennan jatkokurssi Funktioiden jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen. Jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia. Funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä. Epäoleelliset integraalit KOULUKOHTAISET Kurssi MA14 s: Talous- ja yritysmatematiikkaa Kurssilla saa valmiuksia jokapäiväisten raha-asioiden hoitamiseen, oppii ymmärtämään talous- ja yrityselämässä käytettyjä käsitteitä sekä saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun. Kurssilla käsitellään mm. indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina- ja verotuslaskentaa. Kurssi antaa hyvän pohjan yhteiskuntatieteellisille ja kaupallisille aloille sekä yritystalouteen. Kurssi MA15 s: Matematiikan kokonaisuus Aikaisempien opintojen kokoaminen ja täydentäminen. Runsaasti monipuolisia harjoitustehtäviä. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi MA16 v: Matematiikan aloitus- ja tukikurssi Kurssin tavoitteena on antaa pohjaa lukion matematiikan, fysiikan ja kemian opinnoille: antaa tukea matemaattiseen ajatteluun, päättelyyn, ilmaisuun, merkintöihin, laskimen käyttöön, ym. Kerrataan keskeisiä asioita, kuten yhtälön ratkaisu, murtoluvut ja -lausekkeet, lausekkeiden sieventäminen. Graafisen laskimen ja taulukkokirjan hyödyntäminen matemaattisluonnontieteellisissä aineissa. M A T E M A T I I K K A, L Y H YT Kurssi MB1 p: Lausekkeet ja yhtälöt Perustaidot lukion matematiikkaan: peruslaskutoimitukset, yhtälön ratkaiseminen, sanallisten tehtävien matemaattinen käsittely, niiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen sekä ratkaisun arvioiminen. Lineaarinen riippuvuus, verrannollisuus, ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt. Kurssi MB2 p: Geometria Tasogeometrian perusteet (mm. yhdenmuotoisuus, suorakulmaisen kolmion ominaisuudet). Tavallisimmat kolmiulotteiset kappaleet. Geometriaa koordinaatistossa. Kurssi MB3 p: Matemaattisia malleja I Ilmiöiden riippuvuuksien kuvaaminen matemaattisilla malleilla. Lineaarinen ja eksponentiaalinen malli sekä näiden käyttö sovelluksissa. Lisää yhtälönratkaisutaitoja (potenssiyhtälö, eksponenttiyhtälö). Kurssi MB4 p: Matemaattinen analyysi Ilmiön tutkiminen matemaattisin menetelmin (milloin ilmiön minimi/maksimi, nousua/laskua, ). Derivaattakäsite - sen sisäistäminen ja hyödyntäminen. Polynomifunktion tutkiminen derivaatan avulla. Kurssi MB5 p: Tilastot ja todennäköisyys Tilastollisen aineiston kokoaminen, tilaston laatiminen, esittäminen ja tulkitseminen. Tilastollisia tunnuslukuja ja riippuvuuksien tulkintaa. Todennäköisyyslaskennan perusteet. Normaalijakauman käyttö sovelluksissa. 21

Kurssi MB6 p: Matemaattisia malleja II Ilmiöiden tutkiminen yhtälöryhmien ja lukujonojen avulla (aritmeettinen ja geometrinen jono). Yhtälönratkaisutaitoja lisää (mm. yhtälöpari, kahden muuttujan epäyhtälö). Lineaarinen optimointi. Kurssi MB7 s: Talousmatematiikka Kurssilla saa valmiuksia jokapäiväisten raha-asioiden hoitamiseen, oppii ymmärtämään talous- ja yrityselämässä käytettyjä käsitteitä sekä saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun. Kurssilla käsitellään mm. indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina- ja verotuslaskentaa. Kurssi antaa hyvän pohjan yhteiskuntatieteellisille ja kaupallisille aloille sekä yritystalouteen. Kurssi MB8 s: Matemaattisia malleja III Jaksollisten ilmiöiden matemaattinen mallintaminen ja käsittely. Trigonometriset funktiot ja trigonometriset yhtälöt; vektorit, vektoreiden hyödyntäminen 2- ja 3-ulotteisessa koordinaatistossa. KOULUKOHTAISET Kurssi MB9 s: Matematiikan kokonaisuus Aikaisempien matematiikan opintojen kertaaminen, kokoaminen ja täydentäminen. Runsaasti monipuolisia harjoitustehtäviä, joilla pyritään saamaan hyvä pohja ylioppilaskirjoituksia ja jatko-opintoja varten. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi MB10 v: Matematiikan aloitus- ja tukikurssi Kurssin tavoitteena on antaa pohjaa lukion matematiikan, fysiikan ja kemian opinnoille: antaa tukea matemaattiseen ajatteluun, päättelyyn, ilmaisuun, merkintöihin, laskimen käyttöön, ym. Kerrataan keskeisiä asioita, kuten yhtälön ratkaisu, murtoluvut ja -lausekkeet, lausekkeiden sieventäminen. Graafisen laskimen ja taulukkokirjan hyödyntäminen matemaattisluonnontieteellisissä aineissa. Kurssi MB10 arvioidaan suoritusmerkinnällä (S/H) ja se on suunnattu ensisijaisesti lukio-opintonsa aloittaville. Kurssi MB1 luo pohjan matematiikan opintoihin, joten se on syytä opiskella ennen muita pakollisia kursseja. Jos kirjoitat matematiikan jo syksyllä, voit kysyä opettajalta, onko sinulla mahdollista suorittaa kurssi MB9 itsenäisesti jo esim. 2. vuoden keväällä tai kesällä (materiaali netissä). Lisää tietoa lyhyen matematiikan kursseista löytyy osoitteesta http://peda.net/veraja/sievi/lukio/mb. B I O L O G I A Kurssi BI1 p: Eliömaailma Biologia tieteenä, luonnon monimuotoisuus, evoluutio, miten luonto toimii? Kurssi BI2 p: Solu ja perinnöllisyys Solu elämän perusyksikkönä, solun energiatalous, solujen toiminnan ohjaaminen, solujen lisääntyminen, periytymisen perusteet, populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria 22

Kurssi BI3 s: Ympäristöekologia Ekologinen tutkimus, biodiversiteetti, ekologiset ympäristöongelmat, Suomen luonnon haavoittuvuus, kestävä tulevaisuus Kurssi BI4 s: Ihmisen biologia Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet, elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys, elintoimintojen säätely, ihmisen lisääntyminen, ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys, perimän merkitys, elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit Kurssi BI5 s: Bioteknologia Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä, solut proteiinien valmistajina, geenien toiminta, geenitekniikka, mikrobit, biotekniikka teollisuudessa KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi BI6 v: Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi (½ kurssia) Kurssi BI7 v: Biologian tutkimusmenetelmiä (½ kurssia) Perehtyminen biologian keskeisiin laboratorio- ja maastotyömenetelmiin Ensin suoritetaan kurssit BI1 ja BI2, sitten muut. Kurssit BI6 ja BI7 arvostellaan suoritusmerkinnällä. M A A N T I E D E Kurssi GE1 p: Sininen planeetta Maantieteellinen ajattelu, Maan planetaarinen luonne, ilmakehä, vesikehä, sää ja ilmasto, muuttuvat pinnanmuodot, kasvillisuusvyöhykkeet, luonnonmaisemien tulkinta kuvien ja karttojen avulla Kurssi GE2 p: Yhteinen maailma Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät, väestö ja asutus, luonnonvarat, alkutuotanto ja ympäristö, teollisuus ja energia, liikkuminen ja vuorovaikutus, ihmistoiminnan alueellinen rakenne, kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys Kurssi GE3 s: Riskien maailma Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys, ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet, ihmiskunnan riskit ja riskialueet, tekniset riskit Kurssi GE4 s: Aluetutkimus Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot, paikkatietojärjestelmä, oma aluetutkimus KOULUKOHTAISET Kurssi GE5 s: Suomen maantiede Jääkaudet, maa- ja kallioperä, vedet, metsät ja suot, väestö, talous ja elinkeinot, maankäyttö ja kaavoitus, oma aluetutkimus. 23

KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi GE6 v: Yo-kirjoituksiin valmentava kurssi (½ kurssia) Suoritusjärjestys vapaa. Muut kurssit arvioidaan numeroilla, paitsi GE6-kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. F Y S I I K K A Kurssi FY1 p: Fysiikka luonnontieteenä Fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana yksilön, yhteiskunnan ja koko ihmiskunnan kannalta, maailmankuvan muodostajana. Ympäristössä näkyvien ilmiöiden havaitseminen, tutkiminen ja mallintaminen. Liikkeen tutkiminen ja kuvaaminen. Vuorovaikutus (voima) liikkeen muutoksen aiheuttajana. Energia. Säteily. Aineen ja maailmankaikkeuden rakenne ja perusvuorovaikutukset. Kurssi FY2 s: Lämpö Mitä tapahtuu ihmiselle, jos se astuu Kuun pinnalle ilman avaruuspukua? Kumpi uppoaa keväthangilla, koira vai koirantaluttaja? Miksi kokispullo tuppaa kuohumaan, kun se avataan? Miksi tuskanhiki tuntuu kylmältä? Miksi lämpimälle hellalle pudonnut vesitilkka haihtuu nopeasti, mutta tulikuumalla levyllä vesitilkka haihtuu hyvin hitaasti? Lämmön (energian) merkitys luonnon ilmiöissä ja ilmiöiden hyödyntäminen. Millaisia ilmiöitä aiheuttavat mm. lämpötilan ja paineen muutokset luonnossa ja tekniikassa? Lämpöopin pääsääntöjen merkitys luonnon prosessien selittäjänä. Tarkastellaan mm. lämpenemistä/jäähtymistä, olomuodonmuutoksia. Kurssi FY3 s: Aallot Näkyykö taivalla sateenkaari vai halo? Miksi sillan yli marssiva armeija voi aiheuttaa sillan sortumisen? Miksi aallot tulevat aina rantaa kohti riippumatta tuulen suunnasta? Miten laserilla voi tehdä silmäleikkauksen? Miten onnistuu suolen tähystys? Kuinka tiheässä on raitoja CD-levyssä? Luonnossa ja ympärillämme näkyvät aaltoilmiöt, valoilmiöt ja ääni-ilmiöt sekä niiden hyödyntäminen. Aaltoliikkeen syntyminen ja ominaisuuksia. Värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin perehdytään tutkimalla mm. mekaanista värähtelyä, ääntä, valoa ja sähkömagneettisia aaltoja. Kurssi FY4 s: Liikkeen lait Miten kala säätelee uintisyvyyttä? Kuinka suuren nopeuden saa Benji-hypyssä? Miksi jääkaapin ovessa pysyy paperi paikallaan paremmin voimakkaalla magneetilla? Miten kannattaa raskasta huonekalua siirtää? Kestääkö muovikassi 15 l maitoa miten kassia kannattaa kantaa? Miksi pyssy potkaisee ammuttaessa? Tutkitaan etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehdytään niiden avulla Newtonin lakeihin. Tutkitaan mm. erilaisia voimia, etenemisliikkeen määrää, kappaleen liiketilan muuttamista, etenemis- ja värähdysliikkeeseen sisältyvää energiaa, potentiaali-energiaa ja työn merkitystä. Kurssi FY5 s: Pyöriminen ja gravitaatio Kumpi pyörii nopeammin, vatkain vai pyykkikoneen linko? Kuinka monta kertaa vatkain pyörähtää sen jälkeen, kun virta on katkaistu? Miten toimii pullonavaaja? Kestääkö maalaustellinkisi? Miksi polkupyörällä on helpompi pysyä pystyssä suuremmassa vauhdissa? Miten tähdet syntyvät? Mikä on musta-aukko? Miten saa auton pysymään kurvissa tiellä? Tutkitaan pyörimisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti. Tutkitaan mm. erilaisia pyörimisliikkeitä, pyörimisliikkeen määrää, kappaleen pyörimisen määrän muuttamista, pyörimisliikkeeseen sisältyvää energiaa, ympyräliikettä, heittoliikettä, planeettojen ja satelliittien liikettä (gravitaation alainen liike). 24

Kurssi FY6 s: Sähkö Mitä tapahtuu, kun on ukkonen? Miksi villapuserosi tai autosi antaa sähköiskun? Miksi linnut eivät kuole, vaikka ne istuvat korkeajännitelangalla? Miten toimii kopiokone? Entä kiharrin tai hella? Tarkastellaan sähköön liittyviä ilmiöitä. Tutkitaan erilaisia sovelluksia. Tutkitaan kokeita tehden mm. hankaussähköä, tasavirtapiirejä, puolijohteita. Perehdytään sähköturvallisuuteen. Kurssi FY7 s: Sähkömagnetismi Mistä johtuu Maan magneettikenttä? Entä revontulet? Miten pysäköintimittari tunnistaa kolikot? Miten toimii induktioliesi? Miten kännykän viesti lentää perille? Tutkitaan kokeellisesti magneettisia ilmiöitä ja sähkömagneettisia ilmiöitä, kuten induktiota. Sähkömagneettisten ilmiöiden merkitys yhteiskunnalle; ilmiöiden hyväksikäyttö energiantuotannossa ja sähköenergian siirtämisessä, viestinnässä, erilaisissa laitteissa jne. Sähköturvallisuus. Kurssi FY8 s: Aine ja säteily Miten voidaan tietää auringon lämpötila tai että siellä on paljon vetyä? Miten syntyy röntgenkuva? Ruoan säteilytys? Kuinka ison pamauksen saat 2 kilolla uraania? Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus - mitä tapahtui? Mitä sinä olet enimmäkseen tyhjää? Kurssilla selvitetään, miksi klassisen fysiikan selitysmalleja jouduttiin laajentamaan uusilla malleilla 1900-luvulla etenkin valon kvanttiteorian avulla. Perehdytään atomi- ja ydinfysiikan perusteisiin sekä ionisoivan säteilyn syntyyn ja vaikutuksiin sekä hyödyntämiseen. Aineen pienimmät osaset. KOULUKOHTAISET Kurssi FY9 s: Fysiikan kokonaiskuva Pyritään osoittamaan yhteyksiä eri fysiikan osa-alueiden välillä ja löytämään eri osa-alueiden teorioita yhdistäviä periaatteita. Kurssi kertaa, kokoaa ja täydentää lukion fysiikan osa-alueita. Käsitellään mahdollisesti ajankohtaista luonnontieteellistä tutkimusta. Saat pohjaa esim. pääsykokeita, jatkoopintoja tai ylioppilaskirjoituksia varten. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT Kurssi FY10 v: Elektroniikka Mitä piirilevyltä löytyy? Haluaisitko rakentaa radion? Tutustutaan elektroniikan perusteisiin itse töitä tekemällä. Voidaan rakentaa myös jokin laite tai tutustua elektroniikkateollisuuden perusteisiin (esim. Scanfil) tai mahdollisuuksien mukaan tutustua esim. digitaalitekniikkaan tai ohjata helposti tietokoneella piirin toimintaa - oppilasryhmä voi itse vaikuttaa kurssin sisältöön. Kurssin sisältö voi vaihdella myös oppilaskohtaisesti riippuen oppilaan kiinnostuksesta sekä pohjatiedoista ja taidoista. Kurssi FY11 v: Kokeellinen fysiikka Miten kuva muodostuu piirtoheittimessä? Miten ruokalan lautasteline toimii? Miten kiikussa narujen pituus vaikuttaa keinumiseen? Miten kinkun suolausveden sopivan suolaisuuden voi tarkistaa? Tutkitaan ympäristön ilmiöitä tekemällä havaintoja ja mittauksia. Kurssin töitä voi tehdä yksin tai ryhmänä oppilaan itse valitsemina ja opettajan kanssa sopimina ajankohtina esim. vapaatuntien aikana tai kotona. Voit tehdä töitä myös tavallisilla kotoa löytyvillä välineillä. Kurssia voi suorittaa vaikka koko lukiossa olon ajan. Töitä tehdään fysiikan eri aloilta. Tekemällä työn esim. sillä hetkellä tai viimeksi opiskelemastaan fysiikan kurssista voi itse käytännössä hyödyntää ja syventää opiskelemiaan asioita. Opettaja voi esitellä vaihtoehtoja eri töistä. Voit myös itse esittää, mitä haluaisit tutkia. Vinkkejä löytyy myös netistä (http://peda.net/veraja/sievi/lukio/fy). Jos haaveilet mahdollisesti jatkoopinnoista esim. luonnontieteiden tai tekniikan alalla, kurssi antaa jatko-opintoja varten todella hyviä taitoja, joita varmasti tarvitset. 25