H PUDASJÄRVI VARISNOKKA Kivikautisen asuinpaikan kaivaus Tuija Wallenius 986
SISÄLLYSLUETTELO. ARKISTOTIETOJA 2. JOHDANTO 2 3. ASUINPAIKAN SIJAINTI JA TOPOGRAFIA 3 4. KAIVAUSTEKNIIKKA 3 5. MAALAJIT 4 a. alue I 4 b. alue II 5 6. LÖYDÖT 6 7. NÄYTTEET 7 a. Hiilinäytteet 7 b. Fosfaattinäytteet 7 8. YHTEENVETO 9. NEGATIIVILUETTELO 3 0. DIAPOSITIIVILUETTELO 6. KUVATAULUT 7-25 2. KARTAT 26-42
. ARKISTOTIETOJA Kunta: Pudasjärvi Kylä: Sotkajärvi Tila: Koskenkorva, RN:o 29:55 Maanomistaja: Paavo Holmström PPA 3 Hirvaskoski 93270 Sotkajärvi Peruskartta 3532 04 HIRVASKOSKI, painettu 97 Kaivausalueen koordinaatit: x = 7253 37 y = 56 23 z = 26-27 m mpy Vuoden 986 löydöt: KM 23433:-252 Diar. 7..986 Aikaisemmat löydöt: KM 242, 8845:-2, 8982, 2792:-3 Aikaisemmat tutkimukset: Koekaivaus, S. Pälsi 928 Inventointi, M. Torvinen 982 Kertomukseen liittyvät negatiivit: 673-67370 Kertomukseen liittyvät diapositiivit: 2482-2507
2 2. JOHDANTO Varisnokan kivikautinen asuinpaikka löytyi 928 jolloin maanviljelijä Bertel Holmström löysi paikalta taltan ja kaksi hioimen katkelmaa (KM 8845:-2). Sakari Pälsi suoritti paikalla koekaivauksen kesällä 928 (koekaivauksen tarkka paikka ei ole tiedossa). Hän ei kuitenkaan, muutamaa kvartsi-iskosta lukuun ottamatta, havainnut paikalla mitään asuinpaikkaan viittaavaa, ja oletti asuinpaikan kokonaan tuhoutuneen soranotossa. Iijoen keskijuoksun inventoinnin yhteydessä Markku Torvinen tarkasti kohteen elokuussa 982 ja huomasi hiekkakuopan koillisreunassa kvartsia ja rautakuonaa (KM 2792:-3) sekä kulttuurimaata ja palaneita kiviä. Harjanteella hiekkakuopan koillispuolella hän havaitsi 5 laakeaa 4-5 m halkaisijaltaan olevaa kuoppaa. Vuoden 986 tutkimukset rahoitettiin valtion työohjelman varoilla, ja työhön osallistui 9 Pudasjärven kunnan osoittamaa kaivajaa. Allekirjoittanut toimi kaivauksen johtajana, piirtäjänä toimi fil.yo Simo Vanhatalo, ja tutkimusavustajana HuK Maija Tusa. Tutkimukset suoritettiin 0.9. - 3.0.986. Helsingissä päivänä helmikuuta 987 r;-. /~/2 v~-;'~ //. Tuif'a Wallenius :/ ffi-c-tti-,'-'u?t.\.j
3 3. ASUINPAIKAN SIJAINTI JA TOPOGRAFIA Varisnokan asuinpaikka sijaitsee Pudasjärven Hirvaskoskella Hirvasjoen ylittävältä maantiesillalta (maantie nro 78) noin 80 metriä ENE ja Hirvaskosken talosta 750 metriä SE olevan hiekkakuopan pohjoispuolella. Paikka on SW-NE -suuntainen, soiden reunustama harjuniemeke, jossa kasvaa männikköä. Aluskasvillisuutena on lähinnä jäkälää ja puolukkaa. Maaperä on lähes kivetöntä hienoa hiekkaa (ks. s. 8-20, kuvat -8). 4. KAIVAUSTEKNIIKKA Tutkimukset aloitettiin paaluttamalla peruslinja 400 SW-NE -suuntaisesti keskelle harjuniemekettä. Tämän jälkeen paalutettiin kohtisuorat, korkeuskäyriä vastaan kulkevat koeojat 900 ja 920, ja peruslinjan suuntainen koeoja 42 hiekkakuopan kaakkoisreunaan. Koko harjanne hiekkakuopasta koilliseen koe- ja fosfaattikuopitettiin 0 metrin verkostossa, sekä hiekkakuopan kaakkoispuoli 20 metrin verkostosaa (s. 26, yleiskartta). Kun koeojasta 900 lähellä hiekkakuopan pohjoisreunaa löytyi kvartsij~ - kivilaji-iskoksia ja paikalla näkyi kulttuurimaata, kohtaan avattiin tasokaivausalue. Ensimmäiseksi tutkittiin koeojan ja h iekkakuopan välinen alue (SW-alue), ja sen jälkeen avattiin toinen alue koeojan koillispuolelle (NE-alue). Myös yksi harjanteella sijaitsevista painanteista päätettiin tutkia, ja niistä valittiin suurin niemekkeen luoteisreunassa noin 5 metriä koeojasta 920 pohjoiseen. Koska painanne ei näytä kuuluvan asuinpaikkaan vaan olevan nuorempi (ks. s. 6), se tutkittiin ainoastaan puoliksi ja sen pohjoispuolisko jätettiin koskemattomaksi. Koeojat ja kaivausalueet kaivettiin 0 cm:n tasoissa 2-7 kerrosta. Tasot valokuvattiin, piirrettiin mittakaavaan :50 ja vaaittiin. Koeojan 900 etelänpuoleinen profiili ja alueen II profiili painanteen keskeltä piirrettiin mittakaavaan :25. Kiintopisteenä toimi kanto alue I:n ja koeojan 920 välissä (s. 26, yleiskartta). Sen absoluuttinen korkeus on 27m mpy, ja lukema koneel-
4 ta 098. Kiintopisteen korkeus siirrettiin TVL:n mittauspisteestä 752 maantien varressa (s. 26, yleiskartta). Sen koordi naatit ovat x ~ 7253279. 459, y = 5650. 690 peruskartalla 3532 04 HI RVASKOSK I, ja sen absoluuttinen korkeus on 26 m mpy. Kaivauksen loputtua kaivausalueet, koeojat ja -kuopat täytettiin ja peitettiin turpeilla. 5. MAALAJIT a. Alue I Tasossa (s. 22, kuvat 2 ja 5 ; s. 3, tasokartta) oli alueen keskellä SW-NE-suuntaisesti ruuduissa 892-906/398-402 melko voimakas, yhtenäinen kulttuuri- ja likamaa- alue. Seassa oli palauut ta hiekkaa ja nokea. Molemmin puolin tätä aluetta oli paikoin ruosteensekainen ruskea rikastumiskerros, ja ruuduissa 896-900/404-406 puhdasta, vaaleaa hiekkaa. Tasossa 2 (s. 22, kuvat 3 ja 6; s. 32, tasokartta) kult t uurimaa-alue pieneni lännestä ja koillisesta keskittyen nyt ruutuihin 894-900/ 400-402. Ruutujen 896/400-402 rajalla oli tummempi kulttuurimaaläiskä jossa oli pieniä nokiläiskiä ja punaiseksi palauutta h iekkaa. Ruutujen 892-896/400 kaakkoisreunassa kulki selvä soraraita kulttuurimaa-alueen ja puhtaan, vaalean hiekan välissä. Tasossa 3 (s. 22, kuva 4; s. 33, tasokartta) kult tuurimaa-al ue pieneni entisestään ja sijoittui nyt lähinnä ruutuihin 896-900/402, joissa sitä esiintyi läiskittäin. Soraraita kulki kolmannessa tasossa lähes yhtenäisenä läpi koko kaivausalueen linjassa 400. Muuall a oli joitakin läiskiä palauutta hiekkaa ja kulttuurimaata melko ruostepitoisessa vaaleassa hiekassa. Tasossa 4 (s. 34, tasokartta) esiintyi kulttuuri- ja l i kamaata s ekä palauutta hiekkaa enää yksittäisinä läiskinä puhtaass a vaal eassa hiekassa. Sora oli vetäytynyt alueen koillisnurkkaan.
5 b. Alue II Painanne oli läpimitaltaan 4 metriä ja erottui selvästi ympäröivästä maasta noin 40 cm syvänä. Siitä tutkittiin eteläpuolisko. Turpeen alta paljastui vomakas nokikerros jonka seassa oli hiiltä ja hiiltyneitä puunpalasia (s. 23, kuva 9). Vasta tämän alta tuli esille huuhtoutunut hiekka. Tasossa (s. 23, kuva 20; s. 36, tasokartta) painanteen keskellä oli huuhtoutuneen kerroksen alla palanutta hiekkaa ja jonkin verran nokea ja hiiltä. Tämän ympärillä oli ruskea rikastumiskerros, jonka päällä paikoitellen oli vaaleaa hiekkaa. Ruutujen 926/390-392 rajalla oli joitakin palaneita kiviä ja niiden itäpuol ella nokial ue. Tämä hävisi toiseen t asoon mentäessä. Tasossa 2 (s. 24, kuva 2; s. 37, tasokartta) painanteen keskellä olevassa palaneessa hiekassa oli suuria palamattomia kiviä, joiden ympärillä oli hieman nokea ja hiiltä. Ruudun 926/390 koillisosassa ol i pieni nokialue samoin kuin ruudussa 926/392. Tasossa 3 (s. 38, tasokartta) palanut hiekka jatkui pienentyen keskellä ja seassa oli runsaasti nokea ja hiiltä. Tämän ympärillä oli puhdasta hiekkaa joka oli hyvin ruostepitoista alueen etelänurkassa, palaneen h i ekan ympärillä ja alueen länsiosassa. Tässäkin tasossa oli joitakin pieniä, erillisiä nokialueita. Tasossa 4 (s. 24, kuva 22; s. 39, tasokartta) palamattomia kiviä painanteen keskellä oli enemmän kuin edellisissä tasoissa, ja niiden välissä oli enää pieni läiskä palanutta hiekkaa. Kiviä ympäröivä hiekka oli hyvin ruosteista. Tasossa 5 (s. 24, kuva 23; s. 40, tasokartta) oli edelleen palanutta hiekkaa, palamattomia kiviä ja ruostetta pai nanteen keskellä. Kivien ympäril lä j a all a oli voimakas hiilikerros. Kuoppa erottui nyt selvästi ympäröivästä vaaleasta hiekasta ruosteisempana puolipyöreänä aluee-
6 na, jonka halkaisija oli noin kolme metriä. Tasossa 6 (s. 24, kuva 24; s. 4, tasokartta) painanteen keskellä oli voimakas, kova ruostealue, joka jatkui noin metrin syvyyteen maanpinnasta (s. 42, profiilikartta). Selvästi erottuva kuoppa oli nyt halkaisijaltaan kaksi metriä ja jatkui pieneten metrin syvyyteen. Kuopan rajat erottuivat siis selvästi. Koska ruskean rikastumi skerroksen päällä paikoin oli vaaleaa hiekkaa, joka voi olla peräisin kuopan keskeltä, saattaa olla että kuoppa on kaivettu paikalle myöhemmin, kivikautisen asutuskerroksen läpi. Paikalle oli kuitenkin kerinnyt muodostua huuhtoutunut kerros, joten aivan uusi kuoppa ei voi olla. 6. LÖYDÖT Löytöjä tuli koko alueelta I 2-5 : ssä kerroksessa. Ne pysyttelivät täällä kuten koko harjanteella lähes poikkeuksetta 26 metrin korkeuskäyrän yläpuolella, ja 4-5 kerroksessa löytöjä tuli pääasiassa kaivausalueen läpi kulkevan soraraidan itäpuolelta. Ruuduissa 896-898/406 löydöt kuitenkin loppuivat tasoon 2. Alueella II löytöjä tuli kuopan ulkopuolelta, ja tämänkin takia vaikuttaa siltä, että kuoppa olisi kaivettu paikalle jälkeenpäin asuinpaikkakerroksen läpi. Alueella II löytöjä tuli eniten alueen länsikulmasta ruudusta 926/390. Koekuopista tuli löytöjä linjasta 400 eli harjanteen korkeimmasta kohdasta. LUETTELO LÖYDÖISTÄ kpl g Kirveitä 5 Kirveen teelmiä 235 Talttoja 2 80 Taltan teräkatkelmia 2 9 Reikäkiven teelmiä 378 Liuskeriipuksia 3
7 kpl g Liuskeveitsiä 3 28 Hioimia 2 5 Hioimen katkelmia 5 73 Hiotun liuske-esineen katkelmia 9 299 Liuske-iskoksia 88 904 Kvartsikaapimia 28 54 Kvartsi-iskoksia 339 5 768,5 Palanutta luuta 45,7 IRTOLÖYDÖT HIEKKAKUOPAN REUNASTA Hiotun liuske-esineen katkelmia 3 53 Kvartsi-iskoksia 2 80 7. NÄYTTEET a. Hiilinäytteet Hiilinäytteitä otettiin ainoastaan yksi alueelta II. Se otettiin keskeltä painannetta ruudusta 928/392 kerroksesta 5. Syvyys maan pinnasta oli 53 cm, korkeus 25,75 m mpy ja näytteen määrä oli 32 g. ~ Tarkoituksena on selvittää liittyvätkö painanteet kivikautiseen asutukseen vai ovatko ne myöhempiä, joka kaivaustulosteen perusteella on mahdollista. Muita hiilinäytteitä ei kaivaukselta saatu koska alueella ei ollut liesiä ja hiiltä oli ainoastaan pintakerroksissa. b. Fosfaattinäytteet Fosfaattinäytteitä otettiin hiekkakuopan koillispuoleiselta harjanteelta 0 metrin verkostossa, sekä hiekkakuopan kaakkoispuolelta 20 metrin verkostossa. Näytteitä oli yhteensä 39 kpl. Näytteet analysoi fil.yo. Tuija Jantunen, ja fosfaattikartan laati fil.yo Tryggve Gestrin.
8 Fosfaattianomaalisen alueen raja osoittaa fostaattikeskittymän noin 80 metriä pitkällä ja 20-25 metriä leveällä alueella linjojen 880 ja 960 sekä linjojen 400 ja 420 välissä (ks. s. 27, fosfaattikartta). Tämä alue osuu lähes täydellisesti yhteen löytöalueen kanssa, ainoina poikkeuksina kuopat 950/400, 930/40 ja 940/40, joista ei tullut löytöjä (vrt. s. 27, fosfaattikartta, ja s. 26, yleiskartta).
9 uutos 5 h 5 h so-55 C { 5 g ~ 0,5 mm näytettä 50 mk 2% sitr.happoa 0 ml uut osta 0 ml amm.heptamol. ml natr.sulf. ~ hydrokinonia 78 ml deionisoitua vettä PUDASJÄRVI VARIS NOKKA.2.-5.2.986 VIIKKI/ T. JANTUNEN NÄYTE 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 27 28 29 KOORD 804/462 820/442 820/462 840/462 860/442 860/462 880/380 880/422 880/442 890/380 890/390 890/422 900/380 900/390 ARVO 7 2 208 4 78 95 009 548 006 063 28 392 43 230 ruskea conc.adj.= 256 abs.= 565 200=203 400=400 600=555 800=700 000=784 900/400 790 laim. vedellä :2=58 900/44 347 900/422 285 90/390 24 90/400 455 90/40 206 920/380 93 920/390 84 920/400 403 920/40 80 930/400 285 930/40 337 940/390 09 940/400 35 940/40 249
0 NÄYTE KOORD ARVO 30 950/390 4 3 950/400 303 32 950/40 080 33 960/400 32 34 970/400 057 35 970/40 00 36 980/400 040 37 980/40 004 38 990/400 02 ruskea 39 990/40 042
8. YHTEENVETO Varisnokan kivikautinen asuinpaikka l öytyi 928, jonka jälkeen Sakari Pälsi suoritti paikalla koekaivauksen (tarkka paikka ei ole tiedossa). Hän ei kuitenkaan havainnut mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa, ja oletti asuinpaikan tuhoutuneen. Vuonna 982 FM Markku Torvinen kävi paikalla Iijoen keskijuoksun inventoinnin yhteydessä, ja huomasi hiekkakuopan reunassa kvartsi-iskoksia ja kulttuurimaata. Syyskuussa 986 Varisnokassa suoritettiin kaivauksia neljän viikon ajan. SW-NE - suuntainen harjanne koe- ja fosfaattikuopitettiin, ja korkeuskäyriä vastaan tehtiin koeojia. Hiekkakuopan reunalle avattiin tasokaivausalue (alue I), ja toinen yhteen harjanteella sijaitsevista painanteista (alue II). Tutkittu alue oli yhteensä 200m2, koe- j a fosfaattikuopitettu alue 4 400 m2. Alueella I oli kauttaaltaan 20-40 cm paksu, paikoin melko voimakas kultt uuri- ja likamaakerros. Kulttuurimaata näkyi myö s koekuopassa 90/400, mutta muualla ei värjäytynyttä maata ollut näkyvissä. Liesiä ei alueella ollut. Harjanteen luoteisreunassa sijaitsevasta painanteesta tutkittiin eteläpuolisko (alue II). Keskellä painannetta erottui kaivauksen aikana selvä, kaivettu kuoppa, jonka sisällä maa oli huomattavasti ruostepitoisempaa kuin ympäröivä hiekka. Kuopan keskellä oli suuria, halkaisijaltaan 30-50 cm olevia palamattomia kiviä sekä palauutta hiekkaa, nokea ja hiiltä. Ennen kaikkea kivien alla oli sangen voimakas hiilikerros, jonka alta paljastui erittäin kova ruoste. Kuoppa erottui selvänä noin metrin syvyyteen maan pinnasta. Löytöjä tuli koko alueelta I ja alueelta II kuopan ulkopuolelta. Löydöt sijoittuivat koko harjanteella 26 metrin korkeuskäyrän yläpuolelle tai juuri sen tuntumaan. Sekä koekuopituksen että f osfaattitulosten perusteella asuinpaikka
2 jatkuu noin 80 metriä pitkällä ja 20-25 metriä leveällä alueella hiekkakuopasta koilliseen. Koska keramiikkaa ei löytynyt ja jotkut kiviesineistä osoittavat alkeellisia piirteitä, voi otaksua asuinpaikan kuuluvan esikeraamiseen aikaan.
3 9. NEGATIIVILUETTELO 673 Yleiskuva hiekkakuopan laidalta (asuinpaikan SE-reunalta). NW-SE. 6732 (kuva 4) Yleiskuva. Asuinpaikan SE-osaa. Kuvattu hiekkakuopan NE-reunalta NW-SE. 6733 (kuva ) Yleiskuva. Kuva harjanteen pohjoispäästä kohti hiekkakuoppaa. N-S. 6734 (kuva 3) Yleiskuva. Terassia hiekkakuopan reunalta kuvattuna. SE-NW. 6735 (kuva 2) Peruslinja 400 (SW-NE) paalutuksen jälkeen. SW-NE. 6736 (kuva 9) Koeoja 920 paalutettuna. NW-SE. 6737 Painanne koeojan 920 pohjoispuolella ennen paalutusta. S-N. 6738 Sama, W-E. 6739 (kuva 7) Sama, N-S. Taustalla kaivetaan koeojaa 920. 67320 (kuva 8) Sama paalutuksen jälkeen. S-N. 6732 (kuva 0) Koeojan 920 itäpää pohjaan kaivettuna. SE-NW. 67322 (kuva ) Koeojan 920 länsipää pohjaan kaivettuna. SE-NW. 67323 Koeoja 900, ruudut 900/44-420, taso 2. NW-SE. 67324 Alue I, SW-osa tasossa. Linjat 396-398. SSE-NNW. 67325 (kuva 2) Sama, linjat 390-400. SSE-NNW. 67326 (kuva 5) Sama, ruudut 894-896/398-400, taso. NW-SE. 67327 (kuva 9) Alue II, painanne turpeen poiston jälkeen. E-W. 67328 (kuva 3) Alue I SW-osa, taso 2. NW-SE. 67329 (kuva 6) Alue I SW-osa, ruudut 894-896/400-402, taso 2. NW-SE. 67330 (kuva 20) Alue II, taso. SE-NW. 6733 Työkuva. Koeojaa 920 täytetään. SE-NW. 67332 (kuva 26) Työkuva. Aluetta I kaivetaan. 67333 Sama. 67334 (kuva 4) Alue I SW-osa, taso 3. NW-SE. 67335 Sama, SSW-NNE. 67336 Koeoja 42 peitettynä. NE-SW. 67337 (kuva 2) Alue II, taso 2. SE-NW. 67338 (kuva 22) Alue II, taso 4. SE-NW. 67339 Sama. Painanteen keskiosaa. SE-NW. 67340 (kuva 25) Ryhmäkuva. 6734 Alue I NE-osa, taso. NW-SE. 67342 (kuva 23 ) Alue II, taso 5. SE-NW. 67343 Sama SW-NE.
4 67344 Sama NW-SE. Painanteen keskiosaa. 67345 Työkuva 26.9.986 alueen I NE-osasta. Aluetta kaivetaan tasoon 2. 67346 (kuva 27) Sama. 67347 (kuva 24) Alue II, taso 6. SE- NW. 67348 Sama SW-NE. 67349 (kuva 7) Panoraama Pudasjärvi-Puolanka-tieltä noin NW-E. Keskellä kuvaa Hirvasjoki. 67350 (kuva 7) Sama. 6735 (kuva 7) Sama. Varisnokan asuinpaikka sijaitsee kuvan taka-al all a kohdassa jossa on korkeampaa männikköä. Kuvan oikeassa laidassa Puolangalle vievä tie ja Hirvaskosken silta. Tien vasemmalla puolella Pudasjärvi 56 Varisnokka 2. 67352 (kuva 7) Sama. Kuvan etualalla Puolangalle vievä tie. Pudasjärvi 57 Varisnokka 3 joen toisella puolella kuvan vasemmassa laidassa. 67353 (kuva 7) Sama. Var isnokan asuinpaikka sijaitsee kuvan taka-alalla kohdassa jossa on korkeampaa männikköä. Kuvan oikeassa l aidassa Puolangalle vievän t ien penkkaa. Hirvasjoki kulkee kuvan keskellä olevan pensaikon takana. 67354 Alue I NE-osa, taso 3. NW-SE. 67355 Sama, taso 4. NW-SE. 67356 (kuva 28) Alueen I eteläosaa peitettynä. W-E. 67357 Aluetta I peitettynä. Kuva hiekkakuopan reunalta S-N. 67358 (kuva 29) Aluetta I peitettynä E-W. 67359 Aluetta I peitettynä. Taustalla näkyy kaivausalueen vieressä olevat kaksi painannetta. W-E. 67360 (kuva 8a) Panoraama asuinpaikalta W-N- E-SE. Kuvattu alueen I ja koeojan 900 yhtymäkohdasta noin 900 /396 kaivauksen jälkeen. Vasemmalla puiden lomasta näkyy osa Hirvaskosken kylää ja Hirvasjokea. 6736 (kuva 8a) Sama 67362 (kuva 8a) Sama. 67363 (kuva 8a) Sama. Taustalla koeoja 920 peitettynä. 67364 (kuva 8b) Sama. 67365 (kuva 8b) Sama. Etualalla näkyy aluetta I peitettynä. 67366 (kuva 8b) Sama. Edessä kaivausaluetta, oikealla hiekkakuoppa. 67367 (kuva 8b) Sama. 67368 Yleiskuva harjanteen eteläpäästä. Hiekkakuoppa oikealla olevan j uurakon oikealla puolella. N- S.
5 67369 (kuva 5) Yleiskuva. Hiekkakuoppaa kaivausalueen kohdalla. S-N. 67370 (kuva 6) Yleiskuva. Harjanteen päätä Hirvaskosken talolle vievän tien länsipuolella. Sakari Pälsin tekemät koekuopat tällä alueella. NNE-SSW.
6 0. DIAPOSITIIVILUETTELO 2482 2483 2484 2485 2486 2487 2488 2489 2490 249 2492 2493 2494 2495 2496 2497 2498 2499 2500 250 2502 2503 2504 2505 2506 2507 Yleiskuva harjanteen pohjoispäästä kohti hiekkakuoppaa. N-S. Yleiskuva. Peruslinja 400 (SW-NE) paalutettuna. Kuva hiekkakuopalta SW-NE. Yleiskuva hiekkakuopan SE-reunalta kohti harjanteen N-osaa. Asuinpaikka jää vasemmalle. S-N. Yleiskuva. Oikealla Pudasjärveltä Puolangalle vievä tie ja Hirvaskosken silta, asuinpaikka keskellä kuvaa korkeassa männikössä. Sen edessä Hirvasjoki. Yleiskuva, otettu hiekkakuopan reunalta. Kaivausalue jää etuvasemmalle, oikealla hiekkakuoppaa lähinnä olevat kaksi painannetta. SW-NE. Yleiskuva hiekkakuopalta kohti harjanteen eteläpäätä. NW-SE. Alue I, SW-osa, taso. E-W. Sama, taso 2. W-E. Sama, taso 3. W-E. Sama, taso 3. Soraraita. SW-NE. Alue I, NE-osa, taso. NE-SW. Sama, taso 2. NE-SW. Sama, taso 3. NW-SE. Painanne koeojan 920 pohjoispuolella (alue II) ennen paalutusta. W-E. Sama. Taustalla kaivetaan koeojaa 920. N-S. Alue II paalutettuna. N-S. Alue II turpeenpoiston jälkeen. SE-NW. Alue II, taso. SE-NW. Sama, taso 2. SE-NW. Sama, taso 4. SE-NW. Sama, taso 5. SE-NW Sama, taso 5. Painanteen keskiosa. NW- SE. Sama, taso 6. SE-NW. Sama. Profiili painanteen keskeltä. S-N. Km 23433:53 liuskeriipus, KM 23433:06 liuskeveitsen katkelma, KM 23433:200 liuskeveitsi KM 23433:34 taltta, KM 23433:9 kirves, KM 23433:30 taltan katkelma
.. PUDASJARVI VARISNOKKA sivu 7 Ote peruskartasta 3532 04 HIRVASKOSKI :20 000 kaivausa lue X= 7253 ~ y = 56 23 z = 26-27 m mpy
PUDASJÄRVI [D VARISNOKKA sivu 8 ~ r. Yk,s4wv""../# Lk,.. ~ F. k"'tv4.44u., fr~/~. ~-,t./.
sivu 9 PUDASJÄRVI [TI VARISNOKKA KPna.t.
sivu 20a PUDASJÄRVI OJ VARISNOKKA Kim!! ~4.f>4...,~4fn,~ -"SVtn;u"l~/4 lf~n E ~E. Kw..,#v k4,~vk.rv»?'af~ ~~~~~~ [jq ~4') 9dl) yhf'r~~"':~~l-. n~!,..!/l~/3~t. f4it.m"?4/ei f"'tltn /~4.., ~"~f! ~4 /rir.-4s~n~ <y/44"j~,4~. fxlesd kou,r, ~()() r~~~i'. /lt~"' n~n'fl k~r ~.2() fu't-'yn~l.
~--------------------~------~--------------------~----------~--------------~--- 7.~#~~/9&6 sivu 20b PUDASJÄRVI QJ VARISNOKKA F./: ' K'VM 6 6. J>_,_,_... APi''/"'''k,INr Hl- N! Sli:. -.J'.)k"" ~II f) a.. f'.u""'"""// "-{.,/{"' ""']; k ""/"' 9.ZO,Y,.~f,f f"' '47""~ ktsk./4',.,/vu.;, Z l'&l!,lfttj' /la"- j4 kt4~~ts64qwf. ;;,f<ta/4 ~'i:yr t\4 ;G,~ tl(')~lf
sivu 2 PUDASJÄRVI ITJ VARISNOKKA KvV4 g_ K~.;, d~t> ~lv/z.//cn7q. HW S
PUDASJÄRVI QJ VARISNOKKA sivu 22 Kvv /6. A!vt.l,.f4 '"ki, -e-w<l~f 894- ~!,/.l.f~t>--lt~.?. fllf~.t. NW.SE.
sivu 23 PUDASJÄRVI [J]vARISNOKKA K"w-. 6. S-fm-. f74edvti-~"*".5""a.i.
PUDASJÄRVI[!] varisnokka sivu 24
sivu 25.-::tnr~ /. hb/lo!n tu /?.%
--------------------- 0 sivu 26 PUDASJÄRVI 0J Varisnokka Tuija Wallenius 986 0 0 D --\II yleiskartta : 000 ~ piirt. S. Vanhatalo 0 - kaivousalue koekuoppa kiint opiste z=27.00 mmpy 950-0 ~!:: Ell lvl:n mi ttauspiste z=26.00 m mpy, x= 7253279.459, y=5650.690 inventointi kohteen numero M. Tor vinen v. 982 :.~ painanne l<f7>''r:ilvt.. rne:~l/v 0 900- f\-. ~ N. A (\ ' t.: --~~..,..._, t:--..._ {\ RHo: 29.36 RNo: 29.54 Varisnokka 3 4 50 /
sivu 27 950 - PUDASJÄR VI 0J Vari snokka Tuija Wallenius 986 Fosfaattikartta mk :000 Pii rt. T. Gestrin + näytteen ottopiste >249 mgp/ kg >386 m<)p/kg asuinpa i kan aiheuttaman fosfaattianorn aalis en alueen raja keskimääräinen fo sfaattianomal ian s uuruus 59,25 / o näytteiden lukumäärä 39 vaihteluväl i 00-693 mgp/kg med iaani 93 :::'gf/k g luottamusväli 4S..f~249 m9p!kg + + '-. ' \ " \ ' \ " '- \ ' '... '. ' \... \.. 9oo- 800- '. ' ' 450 """,. - - - -...., \.' ' \ \ ' ', '' '. \ ' ' \ ' \. ' '. ' ' ' ' " ', \ ' \ \ \' \ ' \
/J.3.Sl + -=.2.. PUDASJARVI f}] VARISNOKKA Tuija Wa Ilenius 986 pinta- ja pohjavaaituskartta 2m mk :00 ' piirt. S. Vanhatalo pintaluvut metreinä merenpinnasta -44 kai vetun kerroksen paksuus Y /23-8! -:w pohjataso.2.".7.3 I.Z''.6>Z. II ~~~:oa /:ls:~~ -~ -33 -:l.l ~sz 2.3.9{ l.l.y..yo ~~-86 /..5'.32 :2~" + -2~ +3 +.2: +2-2?+ %0? +~ +m.'f.9 + I.Z6~'f.26.85.+ 2&.'f8 -t'"' -t') -rz -lfl /l(,.')o 2,."2 2,_~6 -.Y2 7-Y -JS' ]][ ~U..'tg ;,u.:5"o /2/,2. /2'-ft -'2 - f.2 -r3 -lfg ~N 26.52 IU.5'3 :/i,.~ -~ -lf'f -'.3 --- ~ -- I.U.5 ~~~ -'8 /:U - ~0 /. -!!f;;q _.., ":f +,._,+ n~ IS y /~-~ Yo,;.,. 0 -~ _.., ::..,+ ' ~' -- + i'!!'r- + lfj _ ~"~ IZ?.o'3 f:v: + 2/..'tf>.Yt:..&...,.,..,... -f - SIVU 28 -.Y3+ +... '"" -w "' "' ~ - J2<_So.., puu,,, --u-..-:.7- - - _-'f~ -- ;;J3 tu-'#2 ~(,.3Y ~.f33 +[~~ ~.3' -$ -s3 m -J3- - -:.~ :Zf:!.z--rr_ ':~-;;.J'.-. 8 26.!/6 -'tl 55-5' /.6.,"( Y ;u. e~ V.Z&.9o l:t?.2j - -~it.~t6 - - -;~o + :"6_[ + -55 - t;-~f- - ~l /.U.J ~ -~ -~ "3 ~.'(} 2b.5.Y /2. :2.6.% /.'U3 -'Ie I3l -.>a -<t? puu -Sl -..z s -5'' -6 m n ±--- -+ --+- ~ +. +!:l..t-'(. ;.z.(,,s"j.. I.U:"3 /.2.6-~3 /:l.'f.o? 2/f.)O -~ -tz -58.4f8-3/ -:z.:j ~ _!2~.fl _ / U.j)/ Y, /2/,.0J IJ.'!.IO 'U..U -ts" -;-s- -sr -'IS ;:u..:jy -:z.:, ~.Y6 - -3.2 - - - + IJI,."ff( l.2!.co t.2f.t8-7:2, :~.fj /~ +-6e_ - + + /4,,52 :J.l,. ~""?- '~' A" _± -.t.j -3 + -t2 -FI 2'-(" -f3 ljo- - m /2/,.'57 -~ - ;;;}:s-.z -'II + 900 890 380 390 400
SIVU 29 44 420 t:u.89-2:; 2(,_.'!"!:.6.83.:~.;>;> ~+'3 +...:.U=--- +2'~':... _ +~=---- +~" 900 PUDASJARVI [}] VARISNOKKA Tuija Wallenius 986 pinta- ja pohjavaaituskartta mk :00 Zm p i i rt. S. Van h a ta o pintaluvut metreinä merenpinnasta -23 kaivetun kerroksen paksuus J[ pohjataso ~~--s -:zo m /26-5"/ -6 + t2t.si -2/ 89 0 ~ N.2?.0'( -.2: 27-.0!j -2,+ 2-.ot -).o m ~~: 880
SIVU 30 PUDASJÄRV W Tu ija Wallenius VAR ISNOKKA 986 pinta- j a pohjavaaituskartta 2 mk :00 m piirt. S. Vanh atalo pin t aluvut met rein ä m erenpi n nost a -23 kaivetun ke rrok sen p a ksuus Y pohjataso +.25'.& t.zo.se 390 /.2').') + /~.0~ /:tt.bb /..U..Cf/ + /,U./6 + 26..2. IU..Zf' + /.2..:Z,Z + 2..30 - /2~.90 /.2).5 I :U..2."f w -ro - 6+' +.2.~.!5 +26.03 +~'.) :U..3/ H -ro {,/ -M'+ /2,,(),?( I:J.,,, + -" n /.2.../'J - 2(,.3 -rf' 26.3 / 2L35" 2,.3-f' +'' +';t.,j+ 930 926 ~N ~ I.Z"f.OfJ 2.'/.'f"f 2~. 8~ -~ 7:2.S:~ t:h:t3 U.2i,t 2'--"i3 - --I:U.--:;y3 /2'-'-'"' 26.3 ~ -u -2.,. -:z7-30 -a, -:z:r - ~ -J' -37- -.3' '2" '' /2".2' rr 2.'f.8:J ;.z..f..2s-.z~. '? /2,.3 ;:u. ~? m 2.r..-v:z I:Z6.~;j...:u.,. /.2' "} + -3o +-32 +~0 -.t+l'f +38 +"'.z +"'~ =l-" +''.:f"- -3Y.f,. [> 920 380 390 400 [> ~.!3-38 /.2.. -38 m /.26. '3~ + --" '------' puu /.2.6.?) -%.2,.60 + - :.5' /.2.,.'8-33 /.U..'?'f' -.2. /.U.~ 2.3 2'-"'" /:l,.tf m,.z,.rz.26.6"~ +-3 +.2.! v~ +:.5' 920 400 40
sivu 3 PUDASJÄRVI DJ VARISNOKKA T. WALLENIUS 986 ALUE I taso : 00 2m kp 27,00 m mpy lukema 098 piir i. S. Vanhalolo E;] [i] [[] []] IIJ 0 likamaa. tumma ja vaalea kulttuurimaa. tumma ja vaalea punaiseksi palanut hiekka noki hiili ruoste turve huuhtoutunut hiekka rikastunut hiekka vaalea hiekka kivi 906 904 902 4 900 3..,., 3 898 896 ~ - - ~ ~ 030 894 4 892 890 392 394 396 398 400 402 404 406
sivu 32 PUDASJÄRVI DJ VAR ISNOKKA T. WALLENIUS 986 ALUE I t aso 2 :00 2m kp 27,00 m mpy, lukema 098 piir. M. Tusa S. Vanhatalo ~ ~ likamaa. tumma jo vaalea W&2J kulttuurimaa, tumma ja vaalea ~ punaiseksi palanut hiekka ~ noki EI] hiili E;] ruos!e D. sora w huuhtoutunut hiekka rn rikastunut hiekka []] vaalea hiekka () kivi -..., ~ 4@ ~ _~ -,;;;..., ~ 07fi. ~ 906 904 4 lw J a l IUI - -,~ -,:;;- -;;; ~ -,;;:- L 4 4 - ml:- -,.,,- 902 4-900 -;; - 898 -,;;.... ~ 4... - ~ ~- 4 () ;::,- -;::-- 896 894 892 "' 4 890 392 394 396 398 400 402 404 406
sivu 33 PUDASJÄRVI [D VARISNOKKA T. WALLENIUS 986 ALUE I taso 3 :00 2m kp 27,00 m mpy, lukema 098 piiri. S.Vanhatalo ~ likamaa, tumma ja vaalea ~ kulttuurimaa, tumma ja vaalea ~ punaiseksi polonut hiekka ~ noki ~ hiili E;] ruoste ~ L:..!J sora m vaalea hiekka 0 kivi 906 904 902 "',, 4.. 4,._ ::;. ~,.. 4 -=~,... '" - ;;7------ - ;,:-- 900 "'~.. : 898 "' -~- 896 894,..,. 4 892 '!!-- 890 392 394 396 398 400 402 404 406
.--------------- ---------- - - ------- ------------------, s ivu 34 PUDASJÄRVI [D VARISNOKKA T. WALLENIUS 986 ALUE I taso 4 : 00 2m k p 27,00 m mpy. lukema 098 piiri. S. Vanhatolo ~ Iikamao. tumma jo vaalea ~ kulttuurimoo. tumma ja vaalea ~ punaiseksi polonut hiekka ~ noki EJ ruoste 0 sora m vaalea hiekka 906 904 902 puu 900 t",. " 4,.,. "" """,-,.,. ' 4,.., ;;o,------ - -,- - - _.t!!l f2it, [:!!:- 4 puu ml- ~~- ~... :~.. ~~ "' - ~~---!!_...~ 4 - -::-------=:::- ---- 898 896 894 892 890 392 394 396 398 400 402 404 406
sivu 35 PUDASJÄRVI OJ VARISNOKKA T. WALLENIUS 986 ALUE l koeojan 900 etelöprofiai {900380-406) pohjoisesta katsottuna 50? so '90= kp 27,00 m mpy. tukema 098 8 Iikamao ~ kulttuurim aa ll@ punaiseksi polanut hiekka ~hiili ~ noki E;J ruoste D sora [IJ turve m rikostunut hiekka ITJ vaalea hiekka W hiesu [[]] huuhtoutunut hiekka piiri. S.Vonhatolo T. Wottenius mmpy -~- 900/406 -~- 900/404 -~- 900/402 -~- 900/400 -~- 900/398 -~- 900/396 -~- mmpy 050 075 27,00-00 25 25.so-50 75 25 50-26,50 75 4 -~-~ 20o-26,00 225 50 -~- 900/394 -~- 900/392 -~- 900 /390 -~- 900/388 -~- 900/386 -~- 900/384 -~- 50 75 75 26,00-200 200-26,00 225 250-25,50 275 275 25.oo-300 300-25,00 325 350 -~- 900/382 -~- 900/380 -~- mmpy 325 350-24,50 375 375 400-24,00 24,00-400 400-24,00 425 23,!:()- 450 450-23,50 475 475 '?ivlt/>ntf!s l'rofti"h"l.:t?or-fns-f.q,.,k._ :-:.z~
sivu 36 PUDASJÄRVI OJ VARISNOKKA T. WALLENIUS 986 ALUE II taso mk : 50 0 2m kp 27,00 m mpy, lukema 098 piirt. S. Vanhatalo I88'8J punaiseksi palanut hiekka noki [lj rikastunut hiekka [IJ vaalea hiekka "~ hiili 0 kivi /W\~ ruoste 928 926 390 392 394
sivu 37 PUDASJÄRVI ITJ VARISNOKKA T. WALLENIUS 986 ALUE II taso 2 mk : 50 0 2m kp 27,00 m mpy, lukema 098 piirt. S. Vanhatalo f888j,., hiili punaiseksi palanut hiekka noki [lj rikastunut hiekka [D vaalea hiekka 0 kivi ~ ruoste 928 ~36 3.AM Ml 3 /~ ""'Aij ~ 3 ~9 ".Nr'l 3,N\.+',.(M ~ Ml 3 I~D 926 l.u.~t /4J.D~ _ 390 392 /f3 ml 394
sivu 38 PUDASJÄRVI [D VARISNOKKA T. WALLENIUS 986 ALUE II toso 3 mk : 50 0 2m kp 27,00 m mpy, lukema 09B piirt. T.Wallenius ~ punaiseksi palanut hiekka QJ rikastunut hiekka noki ITJ ~ hiili Q kivi EJ ruoste vaalea hiekka ~II ~IS" 928 4 AM """',#t,m'\ t"' fh ;WI ~,." ;M ).3 :42. 926,AM """ """ foltt ;vv...4 """ twi,.,.,..4 fy' J"'' M,tY" J\lt\ M."30 """ """,M '~ -- -- 390 392 394
sivu 39 PUDASJÄRVI OJ VARISNOKKA T. WALLENIUS 986 ALUE II taso 4 mk : 50 0 2m kp 27,00 m mpy, lukema 098 piirt. S. Vanhatalo ~ punaiseksi noki l~\ hiili 6J ruoste palanut hiekka []] vaalea hiekka 0 kivi J.fl..t5"t ~n.4';..._-\t~_mi ~35".t.%.. '-'' ~.~~ ~- f'a ~ j~~...:.. """?ji -~~... 4 ~ 4 IWI IM-\ 'l'd..t't't l 2:3 ~ ;,:;-,- 928 4.lltD..t3 J. / ' ~ 4 ~ """ 926 l.z3, no.3.to3 -- 390 392 394
sivu 40 PUDASJÄRVI OJ VARISNOKKA T. WALLENIUS 986 ALUE II taso 5 mk f: 50 0 2m kp 27,00 m mpy, lukema 098 piirt. S. Vanhatalo m \l punaiseksi palanut hiekka D noki GJ ruoste. sora w hiili () kivi vaalea hiekka ~" JH ~:3.t..U-\' 928 4 ~~u 4.t.t3 ~ ~ 4 "" #II,lSJ ).'tl J.A't M 4 M ll-h "" J.'to J~.t J.lf' -- 390 392 394 926
sivu 4 PUDASJÄRVI [2] VARISNOKKA T. WALLENIUS 986 ALUE II taso 6 mk : 50 0 2m kp 2 7, 00 m mpy, lukema 098 pii r t. S. Vanhatalo ~M ruoste [] sora ITJ vaalea hiekka J.?o.%?3,~.,.zu l 6) 4 ~. ~!' ml ~lto. ~. 4.f3 928 Jll.l$'0 k~pan raja.t33 N'V\ 926 4 lm ml -- -- 390 392,.t~O 4 394,%.l4 --
sivu 42 PUDASJÄRVI[!] VARISNOKKA T. WALLENIUS 986 ALUE II länsi - itä profiili painonteen keskeltä etelästä katsottuna : 50 0 50 00cm kp 27.00 m mpy. lukema 096 piirt. 5. Vanhatolo m punaiseksi palonut hiekka gpj noki [s:t hiili Ed ruoste 0 sora rrfij turve [[]] huuhtoutunut hiekka m rikastunut hiekka m vaalea hiekka 0 kivi m mpy 50 929 / 390 929 /392 929/394 50 m mpy 75 75 26.00-200 200-26,00 225 225 25.50-250 29J - 25.50 275 275 25.00-300 325 300-25.00 325 24,50-350 350-24.50 375 375 p,-..,.,.,,;.~ tror,;'!.'k-.rl,.5f<t - -,..f<..,, ~'