ELÄMÄ &VALO ROMANILÄHETYSLEHTI N:O 3/2009 5,50 euroa Loharit Intian romaneja? Lasten festivaali Ukrainassa Viljo Lindeman Mies, jonka sydän muuttui Laina Vuolasranta 90 vuotta
Pääkirjoitus Tässä numerossa sisällys nro 3 2009 JÄSEN VAI OPETUSLAPSI? LENDA ELLE SIKJIBOSKOKENTOS? Seurakunnan suurin voimavara on sen jäsenet, se eri-ikäiset, erilaiset sosiaaliset ja etniset taustat ovat seurakunnan suuri rikkaus. Nämä muodostavat Kristuksen ruumiin maan päällä. Käytännössä kuitenkin välillä tuntuu, että pääpaino on kohdistunut aivan toisiin asioihin. Haluammeko rakentaa seurakunnan, joka on suuntautunut ihmisiin vai sellaisen, jonka painopiste on toiminnassa? Seurakunnan eri toimijoiden kokouksissa käsitellään lähinnä käytännön kysymyksiä. Harvoin on mitään harkittua suunnitelmaa, miten jäsenien tulisia kehittyä ja kasvaa kristillisessä elämässään. Elinkeinoelämässä puolestaan tehdään paljon töitä organisaatiossa olevien ihmisten kehittämiseksi. He ymmärtävät, että ihmiset ovat heidän suurin resurssinsa, vasta kun nämä ovat kehittyneet. Tämän jälkeen kun he saavat luottamuksen, vapautuu heistä se voimavara, jota muilla toimenpiteillä ei voida saavuttaa. Seurakuntaorganisaation ja toiminnan ei tule kehittyä, vaan jäsenten. Yleensä toiminnot ovat hyviä, mutta ongelmana on, että muutamat jäsenet tekevät kovasti työtä pitääkseen toiminnan hengissä. Suuri enemmistö istuu katsojan paikalla antaen arvosanoja aktiivisten seurakuntalaisten aikaansaannoksista. Saattaa myös olla siten, että aktiiviset jäsenet ovat usein niin sidottuja seurakunnan toimintaan, että he eivät lopulta enää jaksa kehittää omaa hengellistä elämäänsä Sanan ja rukouksen kautta. Miten voisimme siirtää painopisteen jäsenyydestä opetuslapseuteen? Niille, joille riittää vain jäsenyys seurakunnassa, eivät ymmärrä lainkaan tätä kysymystä. Ikävä kyllä monet seurakunnan jäsenet suhtautuvat seurakuntaan samalla tavalla kuin mihin tahansa yhdistyksen tai järjestön jäsenyyteen. Niin kauan kun hyväksymme tällaisen matalan tason jäsenyyden, emme tule kehittymään hengellisessä elämässämme. Seurakunnan on oltava kasvupaikka, missä sen jäsenet kasvavat. Kun opetuslapseus kehittyy tällä tavalla, tulee pyhityselämästä, rukouksesta ja sielujen voittamisesta luonnollinen osa kristityn elämää. Jumalan seurakunnassa tulisi olla syvä kaipuu saada kasvaa asteittain opetuslapseudessa. Jäsen ja opetuslapsi kuuntelevat eri tavalla. Jäsenyyteen tyytyvä on harjaantunut seurakuntademokratiaan ja hän kuuntelee enemmistöä ja tekee ratkaisunsa sen mukaan. Kasvava opetuslapsi kuuntelee Jumalaa ja harjoittaa itseään tekemään kuulemansa mukaan. Herra, Herra on minulle antanut opetuslasten kielen, niin että minä taidan sanalla virvoittaa väsynyttä; hän herättää aamu aamulta, herättää minun korvani kuulemaan opetuslasten tavalla. (Jes. 50:4) Kasvava opetuslapsi kommunikoi Jumalan kanssa asettamalla kuuntelemisen etusijalle ennen omaa puhetta. RAINER LINDEMAN Khangaresko koni baaride d oor aa ena doolesko lenda, doolesko fro sosiaaliko ta etniako paalune aa ena khangaresko baro barvilba. Daala tßeerena Kristusesko kroppos apo phuv. Aro sakko diivesko d iviba butvares hin jakkes, te ame dikkaha endo vaure saaki. Kammahako ame tßeeren khangari, so d ala kajo komunis, elle ajasaavo so d ala kajo tßeeriba? Aro khangaresko samlibi rakkavena butvares sakko diivesko pu ibi. Doori naa horttas tßi tenkiba, sar lendako komuja lenas te parjuven aro lengo deulikaano d iviba. Aro buttiako d iviba tßeeraha buut buttia doolesko organisatiosko komujengo naalal d aabenesko khaal. Doola hajuvena, te komuja aa ena lengo koni baaride d oor, endo ka joon d ana naalal. Doolesko paalal ka joon lena passiba lenge, lenna aavela auri douva d oor, so na la aha vaure buttiaha. Khangaresko organisatios ta buttia na hyövyla te aavel baarideske, bi doolesko lenda hyövyla te d an naalal. Doola tßeeribi aa ena alti tßihka, bi doolesko problemos hin douva, te alti it komuja tßeerena buut buttia, te khangari d alas naalal. Baaride skokka khangaresko lendenna pe ena aro dikkibosko stedos ta dena ilaka laave dola komujengo buttiatta, koonen freistavena te tßeeren lengo fendiba. Fani vojula niina aa es, te dola aktiviako komuja aa ena jakke buut phallo aro khangaresko tßeeribi, te doola aa en jaalimen te d an naalal aro lengo iego deulikaano d iviba. Sar ame hajuvahas te paruven lendiba aro sikjibosko kentiba. Doola, koonenge rökkyla endo lendiba aro khangari, joon na horttas hajuvena dauva bu iba. Ilako saaka eija hin, te buut khangaresko lenda tenkavena khangaresta it sar skokkengo lendibosta. Jakke arhal ke ame aa aha aro ajasaavo stöt lendiba, ame na vaha baarideske aro amengo deulikaano d iviba. Khangari mostula te aa el barjuboskostedos, kai doolesko lenda lena te barjuven. Ka sikjibosko kentiba barjula ajasaaveske, aavela kurkod ivibosta, mangjibosta iek naturaalo dielos deulikaano komunesko d ivibosta. Deevelesko khangares mostulas aa es baro haaniba te lel barjuves aro sikibosko kentiba. Lenda ta sikjibosko kentos hunnena fro laages. Lendako komunis d aanela khangaresko demokratia ta jou hunnela lendako baariba ta tßeerela jakkes sar vaure tßeerena. Barjubosko sikjibosko kentos hunnela Deeveles ta tßeerela butti doolesko khaal te jou tßeerelas jakkes sar jou hin hunjas. Rai,rai hin mange diijas sikjibosko kentosko tßimb, jakkes te ma laa laaveha d oraves jaalime komunis; jou phirila maan apre sarrako sartti, phirila mango kaane te unnel sar sikjibosko kentos. (Jes.50:4) Barjubosko sikjibosko kentos rakkila Deevelessa jakkes, te jou tßuuvela hunniba naalunes sar iego rakkiba. Risiba/käännös: TUULA ÅKERLUND 30 Kristillinen romanityön lehti Ilmestyy 5 kertaa vuodessa 45. vuosikerta Julkaisija ja kustantaja: Elämä ja Valo ry. Päätoimittaja: Rainer Lindeman info@elamajavalo.fi 040-7000 134 Toimitussihteeri: Jukka Mäkinen jukkatapiomakinen@gmail.com Julkaisumateriaali: Elämä ja Valo lehti PL 85 32701 HUITTINEN info@elamajavalo.fi Pankkiyhteys ja lahjoitukset: Nordea 111930-109322 Taitto/Kuvien käsittely: Valfrid Åkerlund /GRAFIMUS OY Toimitus: Tuula Åkerlund, Sari Lindeman, Keijo Svart, Aila Svart, Jukka Mäkinen, Valfrid Åkerlund ja Rainer Lindeman Kansikuva: Rainer Lindeman 21 12 Asiakaspalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: 040-7000 134 info@elamajavalo.fi kts. palvelukortti s. 36 Tilaushinnat: Kestotilaus, Suomi ja Pohjoismaat 25,00 euroa Kestotilaus, muut maat 27,00 euroa Vuositilaus, (5 nroa) Suomi ja Pohjoismaat 27,00 euroa Laina Vuolasranta 90 vuotta 4 Mikä hetki yöstä on? 10 Viljo Lindeman 12 Mies, jonka sydän muuttui 12 Kolumni 16 Pietari ja Pyhän Hengen vuodatus 18 Romanilasten festivaalit Ukrainan Uzhgorodissa 21 Elämä näyttää hyvältä 24 Maailma on liian julma 25 Kotisatama odottaa 26 Loharit - Intian romaneita? 30 Vuositilaus, muut maat 29,00 euroa Lahjatilaus, ((5 nroa) Suomi ja Pohjoismaat 25,00 euroa Lahjatilaus, muut maat 27,00 euroa ISSN 0781-058X Painopaikka: PK-Paino Oy, Tampere 2 Elämä ja Valo 3/2009 Elämä ja Valo 3/2009 3
TEKsTi Ja VaLoKuVaT: Jani Lindroos Oon yksi laumasta Hyvän Paimenen, vaik heikoin oonkin käyn laumaan pyhien. Mä tiedän paikan mi on niin turvaisa, kun syliin pääsen on armo suojana. Laina Vuolasranta 90 vuotta Oon yksi laumasta Hyvän Paimenen Vaik usein lankeankin matkalla, kun Kiusat monet niin estää kulkua. Mä Silloin huudan, oi Herra puolees sun: oi auta lastas mä turviis suojaudun Oi kerran kohtaan mä Hänen katseensa, silloin tiedän Hän mua rakastaa. Ei tunnu Silloin polku okainen, mä kotiin pääsen vain johdos Paimenen. Oon yksi laumasta Hyvän Paimenen, runoilee Laina eräässä rakkaimmassa laulussaan. Lainan lauluja lauleltiin ja elämän kaarta muisteltiin 90-vuotispäivänä, helmikuussa 2009 Mäntässä Pian koittaa päivä tuo suuri valtava on kaikist kansoista joukko valkea. Siel laulaa voittajain virttä Karitsan, vain yhtyy lauluun tuo lauma Voittajain. San. ja säv. Laina Vuolasranta Laina Vuolasranta 90 vuotta ja yksi antibioottikuuri, naurahtaa nuorempi väki Monet ystävät ja sukulaiset saapuivat onnittelemaan 90 vuotiasta Jumalan palvelijatarta 26.2.2009. Mitään isompia juhlia Laina Vuolasranta vaatimattomasti ei halunnut järjestettävän, niinpä koti täyttyikin päivän aikana moneen kertaan onnittelijoista. Kahvipöydän äärellä kuljettiin kaukaa menneestä nykypäivään, kun ihmiset kuuntelivat tapahtumia kymmenien vuosien takaa. Laina kun on tehnyt kymmeniä lauluja, niitä laulettiinkin sitten Lainan ja hänen tyttärensä Raija Uddin johdolla. Onnittelu puheenvuoroista ei puuttunut kyyneliä kun päivänsankari sai kuulla palautteita, tekemistään lauluista, uskollisesta ja merkityksellisestä palveluksestaan tummien ja vaaleiden keskellä. Puheenvuorot herkistivät 90- vuotiaan vanhuksen, nöyränä hän totesi: Minä olen ollut vaan mukana, ei mitään isoa tässä ole itse tehty ja jatkaa: Psalmi 23 on tuttu ja se on rakkain. Herra on minun Paimeneni! Johdatus on ollut matkalla selvä ja kirkas. Jumalan suunnitelma on mennyt eteenpäin, Hän on koonnut kaikista kansoista itselleen lauman. Me kaaleina saamme olla mukana tässä suunnitelmassa. Jumalan antamaa auktoriteetti Laina Vuolasrannan vanhemmat oli Albinus Piini ja Anna Mäntyniemi. Peräseinäjoelta on lähdetty taivaltamaan ja 25 vuotta elelty nyt Mäntässä. Äitinsä Anna Mäntyniemi oli romanityön uranuurtajia, joka antautuneella sydämellä rukoili romanikansan puolesta ja teki evankeliumintyötä. Niinpä esikuvana ja sytyttäjänä Lainan elämässä on ollut hänen äitinsä, niin kuin myös edesmenneelle veljelleen Viljo Mäntyniemellekin. Yhdessä Viljon kanssa Laina saikin palvella ja kulkea kokouksesta kokoukseen jo alle parikymppisenä. Jumalan läsnäolo ja johdatus oli ollut todellista. Äitini rukoili: Ellet tätä kansaa pelasta. älä minuakaan pelasta, tämä rukous siirsi voimakkaasti myös työnäkyä minun ja veljeni Viljon elämään, kertoo Laina. Kokemuksia kertyi vuosien aikana mitä erilaisimpia. Eräänkin kerran muistan, kun lähdin Viljon mukana Kokkolaan. Oli markkina-aika. Miehiä oli humalassa kokouksessa ja jouduin keskeyttämään lauluni. Hetken päästä oli jo puukot ja pyssy esillä. Viljolle Jumala antoi aina sellaista auktoriteettia, että, kun hän meni väliin, niin tilanteet rauhoittuivat. Toimiiko tämä tänä päivänä? Eräs mies sitten murtui ja totesi: Te nuoret täällä evanke- lioitte meitä, on se ihmeellistä Oltiinhan me vain parikymppisiä. Siinä kokouksessa tapahtui myös muutakin todella merkittävää romanityön kannalta. Liikemies Ernst Mattsson astui puhujanpaikalle murtuneena ja sanoi seuraavaa: Olen ollut kauan uskossa ja miettinyt hengellistä työnäkyä ja tänään sen tiedän ja hän antautui ihmisten ja Jumalan edessä romanityön kutsuun tuossa tilaisuudessa. Ernst Mattsson on yksi niistä Eeli Jokisen kanssa, jotka loivat lujaa pohjaa romanityöhön, muistelee Laina tapauksia kuin eilistä päivää. Vuodet riensivät eteenpäin ja noin vuonna 1944 elämään astui mukaan Vihtori Viki Hedman. Yhdessä elettiin siunattuja ja värikkäitä vuosikymmeniä. Viki pelastui -50 luvun lopulla ja yhteisenä rukouksena oli saada taivaallista viisautta johtaa nuorempaa väkeämme Hyvän Paimenen laumaan. Laina ja Vihtori taivalvasivat yhteistä tietä kymmeniä vuosia. 4 Elämä ja Valo 3/2009 Elämä ja Valo 3/2009 5
A Tunnusta tarvitsevasi Jeesusta. Kukaan ei tule Taivaallisen Isän luo muutoin kuin Jeesuksen kautta. Hän kuoli sovittaakseen syntisi. Hän nousi kuolleista ja elää ollakseen aina Sinun Vapahtajasi. Laina ja Viljo lapsuudenkuvassa. Siunaus on virrannut kolmanteen ja neljänteenkin sukupolveen asti. Tästä toimme yhdessä kiitosta lauluin ja rukouksin mieheni Vikin kanssa. Hän oli tunnettu huuliharpun soitostaan. Kuitenkin Ylipaimenemme näki parhaaksi kutsua Vikin vuonna 2001 taivaan kotiin, se oli kesän alkua. No matka jatkuu vielä Antakaa koko sydämenne On vierinyt 45 vuotta yhdistyksen perustamisesta. Tämä osoittaa, että Jumala on tahtonut meidänkin maassamme tehtävän määrätietoisesti työtä aitovierikansan, mustalaiskansan parissa. Ja mitä lehteen tulee, niin oli ollut tämä Vaeltajakansa -niminen lehti. Mietimme nimeä tulevaan lehteen ja yhtäkkiä mieleeni tuli Elämä ja Valo ja niin se on tänä päivänäkin. Olen saanut olla mukana siis ihan alkupäivistä lähtien. Toivottavasti vieläkin löytyisi niitä, joille Jumala puhuu tästä työstä. Mukana voidaan käväistä ja heittää ajatuksia, mutta Jumala kun osoittaa työalueen, antakaa koko sydämenne. Silloin alkuvaiheissa monilla oli selkeä kutsu olla mukana, se kantoi. Nyt on nuorempien aika Eletään aikaa, minkä tähden on muistutettava: Jeesus tulee takaisin pian. Rukouksiimme on vastattu monin tavoin, tämän kansan kohtaloa on käännetty. Siellä täällä maailmassa kaaleita on pelastunut, tullut uskoon, voi miten suuri asia. Viimeisten päivien -ajanhenki ja meininki tekee kuitenkin ihmisistä entistä enemmän itsekkäämpiä ja lihallisempia. Pyydetään armoa Jumalalta ja viisautta elämäämme ja käyttäytymiseemme tulevina aikoina, sillä monet ovat hukassa. Kuitenkin Hän on sama tänään kuin ennenkin. Olen nähnyt konkreettisesti ihmeitä, kuinka kerrankin Tommy Hicks n kokouksessa Helsingissä kuuro-mykkä sukulaislapseni sai kyvyn puhua ja kuulla. Monet, monet ihmeelliset pelastumiset jne. Ennen kaikkea romanit Suomessa ovat saaneet evankeliumin, nyt on teidän nuorempien aika näyttää mitä teette Sanoman suhteen. Tänä päivänä koen suurta armoa, kun näin korkea ikä on saavutettu ja terveyttä on riittänyt. n B Tunnusta rikkomuksesi Jumalalle Jokainen ihminen on rikkonut Jumalan tahdon ja elää erossa Hänestä. Jeesukseen uskova voi pelotta tunnustaa syntinsä ja rikkomuksensa, sillä Jeesus on syntisten ystävä. Voit rukoilla vaikkapa seuraavin sanoin: Taivaallinen Isä. Tiedän, että olen rikkonut Sinua vastaan ja poikennut Sinun tahdostasi. Uskon, että Jeesus on kuollut minun puolestani ja että Hän sovitti minun syntini. Tahdon antaa koko elämäni Jeesukselle ja kääntyä Hänen avullaan synneistäni. Jeesus on minun Herrani ja Vapahtajani. Aamen. C Jokainen, joka uskoo Jeesukseen, saa synnit anteeksi Uskoontulo ei ole tunteen, vaan uskon asia. Sinulla on lupa ja etuoikeus tunnustaa uskosi.raamattu sanoo: Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt Hänet kuolleista, olet pelastuva. D Tutustu Raamattuun ja toisiin uskoviin Lue Raamattua ja opettele henkilökohtaisesti tuntemaan, millainen Jeesus todella on ja mitä Hän sanoo. Etsi ystäviä, joiden kanssa voit jakaa löytösi. Taivaallinen Isä tahtoo, että Hänen lapsensa löytävät itselleen hengellisen kodin, jossa he voivat kasvaa ja vahvistua. Saatat kuulla monia mielipiteitä ja eri näkemyksiä seurakunnista, kasteesta ja muista kysymyksistä, mutta älä unohda, että Sinulla on aina mahdollisuus tutkia asioita omasta Raamatustasi. Elämä ja Valo 3/2009 Elämä ja Valo 3/2009
Elämä ja Valo -lehden 45-juhlavuoden johdosta tämän vuoden lehdissä julkaistaan kirjoituksia vanhemmista Elämä ja Valo -lehdistä. Oheinen aukeama on ilmestynyt vuoden 1981 lehdessä numero 3. 8 Elämä ja Valo 3/2009 Elämä ja Valo 3/2009 9
Mikä hetki yöstä on? Oletko pannut merkille, miten suuresti Paavali ja Apostolit (1.Tess. 4:15) odottivat Jeesuksen tuloa. Meidän näkökulmastamme katsoen on jännää todeta, miten jo 2000 vuotta sitten uskovilla oli jatkuva odotus Jeesuksen puoleen. Maranata (käännettynä = Herramme tulee) oli Paavalin huulilla jo vuonna 55 hänen kirjoittaessaan kirjettään korinttilaisille (1.Kor. 16:22). Pyhä Henki oli vaikuttanut uskoviin ihmisiin valvovan mielenlaadun. Kun ihmisen sisällä palaa Jumalan Hengen tuli, sydän huutaa Hengen kanssa yhteen ääneen: Tule pian Herra Jeesus! (Ilm.22:17,20) Olen valitettavasti kuullut nykyaikaisten teologien ja raamattukoulujen oppineiden suusta sellaista puhetta, että Herramme tulo viipyy eikä hän välttämättä tulekaan satoihin vuosiin. Jos ihminen päästää tällaisen ajattelutavan omaan sydämeensä, hän ei voi olla niiltä osin Pyhän Hengen johdossa, koska Pyhä Henki saa aina hallitessaan ihmistä Jeesusta odottavan mielenlaadun. Jeesus itse sanoo: jos palvelija on paha, hän sanoo sydämessään: Minun herrani viipyy. (Matt. 24:48) Huomaatko, että Jeesus määrittelee sellaisen palvelijan pahaksi palvelijaksi, joka ei odota Herransa tulemista. Jumalan sana on jalkaimme lamppu (Ps. 119:105), jonka Pyhän Hengen voitelu ja öljy pitää liekeissä (Joh. 16:13-15). Jos lampusta otetaan öljy pois, se ei pala. Näin käy myös uskovalle, joka tutkii Jumalan sanaa inhimillisen viisauden mukaan eikä rukoile vilpittömästi Pyhän Hengen voimaa Sanan avautumiselle. Yöllä on mahdotonta nähdä tietä ilman palavaa lamppua, joten inhimillisen mielen mukaisella Raamatun vääntelyllä eksyy hyvin nopeasti. Tällainen palvelija joutuu ilman Hengen ohjausta lihan valtaan, jolloin hän ei enää valvokaan vaan nukahtaa. Lihan mieli ja saatana saavat nukkuvalle uskovalle valheellisen rauhan, jolloin hän sanoo sydämessään: herrani tulo viipyy. Jeesuksen mukaan tällainen palvelija on paha palvelija. Näin toteutuu profeetta Jeremian sana: He parantavat minun kansani vamman kepeästi, sanoen: Rauha, rauha! vaikka ei rauhaa ole. (Jer. 6:14) Jeesus itse sanoo opetuslapsilleen: Niin olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee. (Luuk. 12:40) Jeesus siis on ilmoittanut varman merkin hänen tulostaan. Hän tulee hetkenä, jona opetuslapset eivät osaa aavistaa. Kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä? (Luuk. 18:8) Todellinen usko syntyy vain ja ainoastaan Kristuksen sanan kautta (Room. 10:17), kun Pyhä Henki sen meille kirkastaa. Lamppumme voi olla yöllä palavana vain, jos siinä on taivaasta vuodatettu öljy. On hirvittävää joskus ajatella ja tutkia kymmenen morsiusneidon vertausta (Matt. 25:1-13), kun havaitsee toisen puolen morsiusneidoista jääneen oven ulkopuolelle vain siksi, että heidän lampussaan ei ollut öljyä silloin kuin ylkä saapui. Voisiko olla niin, että yöllä tuleva ylkä jättää puolet morsiusseurakunnasta maan päälle, koska he tutkivat Raamatun sanaa oman inhimillisen viisautensa mukaan eivätkä tällöin sitä ymmärtäneet. Raamattu sanoo: Siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamin sanoin vaan Hengen opettamin, selittäen hengelliset asiat hengellisesti. Sielullinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä on Jumalan Hengestä, sillä se on hänelle hullutusta, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska sitä on tutkittava hengellisesti. (1.Kor. 2:13-14) On surullista, että nykyajan liberaaliteologit allekirjoittavat Raamatun vuosituhansia vanhoja ennustuksia omalla lankeemuksellaan. Raamattu on jo edeltäpäin nähnyt, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta. (1.Piet. 3:3-4) Miten suoraan ja täydellisesti Pyhä Henki onkaan kirjoituttanut Raamattuun meidän aikamme liberaaliteologien lankeemuksen pääsanoman. Kaikilla on tosin mahdollisuus parannuksentekoon, mutta valitettavasti tämän maailman ajan viisaus, tittelit, diplomit ja arvonimet houkuttelevat monia teologeja pois Jumalan Hengen kirkastamasta Raamatun totuudesta. Raamattu sanoo, että tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon Raamatun kirjoituksia omaksi kadotuksekseen. (2.Piet. 3:16). Jos Jeesuksen tulon odotuksen liekki ei pala morsiusseurakunnan sydämessä, Pyhä Henki ei tällöin ole hallitsemassa sitä. Pyhän Hengen tehtäväksi Jeesus antoi muun muossa Kristuksen kirkastamisen (Joh. 16:14), Kristuksen sanojen opettamisen (Joh. 14:26) ja tulevaisten ilmoittamisen (Joh. 16:13). Jeesus sanoi tulevansa pian, ja Hengen työhön kuuluu aina pitää tämä ilmoitus ja odotus uskovan ihmisen sydämessä palavana, kestävänä ja voimallisena. Kun Jeesuksen toisen tulemuksen odotuksen jännite katoaa yksilöuskovan kohdalla, alkaa välittömästi Hengen liekki himmentyä lampussa. Tällaiselle uskovalle kuuluu rankka Pyhän Hengen varoitus: Kun ihmiset sanovat: Rauha ja turvallisuus, silloin turmio yllättää heidät yhtäkkiä niin kuin synnytyskipu raskaana olevan naisen, eivätkä he pääse pakoon (1.Tess. 5:3) Raamattu sanoo: te tiedätte varsin hyvin, että Herran päivä tulee kuin varas yöllä. (1.Tess.5:2) Pyhä Henki vetoaa siihen, että me varsin hyvin tiedämme Herran päivän tulevan kuin varas yöllä. Jokainen valistunut uskovainen varmasti sen tietää, mutta se ei hyödytä, jos uskova ei tee asialle mitään. Tulisi palata takaisin Golgatalle, takaisin Jeesuksen veren vihmonnan alle, ainoalle paikalle, jossa Hengen liekki virittyy palavaksi lampussamme. Tällöin tuo päivä ei voi meitä yllättää (1.Tess. 5:4-5), koska Henki saa hallita ja puolustaa meitä. Silloin toteutuu kirjaimellisesti Raamatun sana: Kristus teissä, kirkkauden toivo. (Kol. 1:27) Jo 2000 vuotta sitten Pyhä Henki kehotti uskovia: Yö on pitkälle kulunut, ja päivä on lähellä. Pankaamme sentähden pois pimeyden teot, ja pukeutukaamme valkeuden varuksiin. (Room.13:12) Jos jo tuolloin yö oli pitkälle kulunut, kuinka lähellä aamua olemmekaan nyt, kun Raamatun profetiat viimeisille päiville ovat pitkälti toteutuneet? Mitä vastaat, kun Pyhä Henki kysyy sinulta: Vartija, mikä hetki yöstä on? Vartija, mikä hetki yöstä on? (Jes: 21:11) Vastaatko pahan palvelijan tavoin, että yö on aluillaan ja Herramme tulo viipyy? Vastaatko hänelle: rauha, rauha, vaikka rauhaa ei ole? Vai vastaatko hänelle, että yö on jo hyvin pitkälle kulunut, ja aika on lähempänä kuin koskaan? Raamattu vastaa: Aamu on tullut, mutta silti on yö. (Jes. 21:12) On tultu niin lähelle aamua, että on enää silmänräpäys aamunkoihin. Tahdotko uskoa, että Jumalan sana on kokonansa totuus, ja vain se voi Pyhän Hengen kirkastamana sytyttää sinun liekkisi sellaiseen roihuun, ettei yön pimeys valtaa sinua ennen aamua? Palaa siis takaisin Golgatalle, ja kuuntele mitä Herra tahtoo sinulle sanoa sinulle tänään Henkensä kautta. Vielä tänään on olemassa avoin lähde syntiä ja saastaisuutta vastaan (Sak. 13:1). Vielä tänään Golgatan veren vuolas virta on avoin syntisille sydämille, jotka väsyneinä yön pimeyteen tahtovat tulla Vapahtajansa eteen itkien. Henki huutaa Raamatun viimeisissä jakeissa koko maailmalle: Tule! Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi. (Ilm. 22:17) Valitkaa tänä päivänä, ketä tahdotte palvella. (Joos. 24:15) Kirkas aamu pian koittaa jälkeen aikojen yön. Päivä varjot jo voittaa kautta Golgatan työn. Huomenkellojen soiton kaiku sielussa soi. Meille kertoen: voiton Jeesus matkaamme toi. Taivaskotihin johtaa kaita elämän tie. Herra lastansa kohtaa, kantain perille vie. Täältä katseeni nostaa ylös vuorille saan. Sieltä sieluuni loistaa valo taivahan maan. Oi, nyt taivaisen saaton nään mä riemullisen. Jeesus-nimessä voiton saivat voimallisen. Heidän kanssansa astun maahan kirkkauden. Silloin perille saavun joukkoon voittajien. * * Paavo Virtanen Kirkas aamu pian koittaa (HL-627) Timo Lindroos Mikä hetki yöstä on? 10 Elämä ja Valo 3/2009 Elämä ja Valo 3/2009 11
Viljo tutkimassa 50-vuotispäivillä saamaansa lahjakelloaan. Kannattaako romanipoikaa kastaa Viljon vanhemmat tulivat ensin uskoon ja Viljo seurasi melkein kohta perässä. Se oli 50-luvun alkua ja Luvialla kävi kotikokouksia pitämässä Heikki Taipale. Ja käytiinhän meiltä Porin Eelimissä kokouksissa. Ei siihen aikaan juuri ollut romaneja uskossa, saati sitten seurakunnissa. Kyllä meihin alkuun suhtauduttiin aika ennakkoluuloisesti. Viljo sai sen tuntea nahoissaan silloinkin, kun ilmoittautui kasteelle. Osa sen aikaisista päättävistä veljistä olisi jättänyt nuoren romanipojan kastamatta. Kai he arvelivat, etten minä romanipoikana oikein käsittänyt kasteasiaa ja kai siinä epäiltiin minun uskossa pysymistänikin. Joulukinkkua nauttimassa. Oikealla myös Viljon veli Väinö. Viljo Lindeman Mies, jonka sydän muuttui 1980-luvun puolessa välissä Viljo ja Kyllikki asuivat perheineen Kokemäellä. Kuvassa myös Harjavaltalainen romanityöntekijä Lumikki Eskola (vas.) Teksti: Jukka Mäkinen Valokuvat: Viljo Lindemanin valokuva-albumi Viljo Lindemanille vankilatyö on sydämen asia, sen hän kokee saaneensa Jumalalta. Joku voisi vetää tästä sellaisen johtopäätöksen, että Viljolla itsellään on takanaan linnakierre ja että hän on löytänyt pelastuksen jossain Kakolan sellissä. Näin ei kuitenkaan ole, mies ei ole eläessään viettänyt aikaa vankilassa yhteiskunnan pakottamana. Voi olla, ettei hän olisi joutunut sinne muutenkaan, mutta uskoontulo 12-vuotiaana on varmasti toiminut varjelevana tekijänä. Varhaisnuoruuden uskonratkaisu on kantanut tänne asti, mies on jo täyttänyt 71 vuotta. Vuodet Viljon elämässä eivät ole olleet helppoja, monet kovat hän on joutunut käymään elämässään lävitse. Jeesuksen avulla hän on mennyt eteenpäin taivastiellä. Lapsuutensa Viljo vietti Porin lähellä Luvialla. Siellä hän aloitti koulunkäyntinsäkin, tosin vaikeuksien kautta, mutta aloitti kuitenkin. Ennakkoluulot olivat romanilasta kohtaan voimakkaat, eikä ensimmäinen koulu häntä suojiinsa huolinutkaan. Toiseen kouluun sitten pääsin ja suoraan kolmannelle luokalle, koska osasin jo kirjoittaa. Ei se sielläkään ihan mutkatonta ollut, mutta vähitellen tutustuttiin ja tultiin tutuksi. Puolin ja toisin ennakkoluuloja oli aluksi. Välit valtaväestön kanssa olivat hyvät ja Viljokin meni koulun jälkeen maataloon töihin. Tein kaikkea, mitä käskettiin. Eivät ne palkat päätä huimanneet, mutta jokainen markka oli kotiinpäin. 12 Elämä ja Valo 3/2009 Elämä ja Valo 3/2009 13
Kasteelle hän kuitenkin pääsi. Kastejuhla pidettiin isojen kesäjuhlien aikana Toejoen rannalla, väkeä oli paljon kasteella ja vielä enemmän sitä katselemassa. Se oli iso tapaus siihen aikaan, huveja oli paljon vähemmän kuin tänä päivänä. Siksi suurta valkopukuisten joukkoa kokoontui ihmettelemään myös suuri joukko ulkopuolisia. Vaikka kasteelle pääsy aluksi olikin hankalaa, Viljo muistaa, että Porin seurakunta otti heidät hyvin vastaan. Vuosien varrella on tietysti vastaan tullut monenlaista uskovaa, mutta Viljo Lindeman toteaa kaikkien olevan vain ihmisiä. Se täytyy ymmärtää. Mutta pääsääntöisesti minuun on seurakunnissa luotettu. Seurakunta on Viljolle rakas paikka, siellä hän mahdollisuuksien mukaan monessa mukana. Kantaa vastuuta omalla vuorollaan, laulaa kuorossa ja tekee vankilatyötä. Ohitusleikkaus muutti sydämen - monella tavalla Vankilatyö Viljon kohdalla alkoi merkillisellä tavalla. Tai oli hän sitä ennenkin tehnyt, mutta vasta sydämen ohitusleikkauksen jälkeen hän sai sen sydämelleen. Kuva kokouksesta 1960-luvulta. Laulamassa vasemmalta lukien, Viljo Nyman, Viljo Lindeman, Kusti Lindeman, Sonja Nyman, Sandra Lindeman ja Aini Lindeman. Minulla oli ennen se ongelma, etten oikein tahtonut hyväksyä juoppoja tai linnanasukkeja. Kävi kuitenkin niin, että leikkauksen jälkeen minun oli kuntoni takia alettava liikkumaan. Kuin itsestään miehen lenkit alkoivat aina suuntautua Huittisten kirkkopuistoon ja siellä istuskelevat miehet tulivat Viljolle tutuksi. Juteltiin ja syntyi molemminpuolinen ymmärrys ja luottamus. Siinä yhteydessä minä sain kipinän KAN-työhön ja vankilatyöhön. Leikkaus oli iso ja siksi toipuminenkin vei aikaa. Etukäteen mies pyysi kuoroa rukoilemaan, että hänelle ei tulisi leikkauksen pelkoa. Jumala vastasi rukouksiin, ja Viljo selvitti leikkauksena ilman pelkoa. Ajattelin näinkin, että jos lähtö tulee, määränpää on taivas. Ohitusleikkaus suoritettiin vuonna 1995 ja sen jälkeen uusi into oli vallannut miehen. Sitä ennen hän oli käynyt vankilalähettien kanssa vankilassa. Nyt hän meni sinne ilman heitä. Yksin ei tarvinnut lähteä, sillä Jumala vaikutti neljässä äetsäläisnaisessa halun lähteä mukaan laulamaan. Vankilatyö on raskasta ja näkyviä voittoja tulee harvoin, mutta joka tapauksessa miehet kuulevat evankeliumin. Monta kertaa se jää puhuttelemaan ja ratkaisu tehdään myöhemmin. Vaikka se onkin lohdullista, niin sellaiset tilaisuudet, joissa joku tekee julkista ratkaisua, kyllä ne ovat vankilatyön tähtihetkiä. Viljo muistelee erityisesti tilaisuutta, jossa heti alusta lähtien oli voimakas Pyhän Hengen läsnäolo. Kokouksen kuluessa kaksi vankia pyysi esirukousta ja yksi vanki tuli uskoon. Viljo ja Kyllikki ovat palvelleet vuosia Huittisten helluntaiseurakunnan kuorossa. Kuvassa kuorolaisia koolla illanvietossa. Jumalalta saatu näky kantaa Jo 1960-luvulta lähtien Viljon suku on asunut Turun seudulla. Kuva Turun helluntaiseurakunnan rukoushuoneelta, jossa vietettiin Viljon isän, Kustin 70-vuotis juhlia. Kuvassa Viljon sisarrukset Kreetta (vas.), Alinda, Suoma, sekä edesmennyt veli Olavi. Veljeksistä kuvasta puuttuu Väinö. Kyllä minulle välillä on tullut mieleen, että voisin jo jättää työn nuoremmille. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että sen työn, jonka on saanut Jumalalta, sitä ei voi ilman Jumalan lupaa lopettaa. Ja kai se niin on, että kun on saanut itse aikanaan ottaa pelastuksen vastaan, siitä haluaa kertoa eteenpäin. Viljon mielestä vankilassakin toimivat parhaiten laulut, jotka ovat Hengessä saadut. Ehkä eniten toivottu laulu vankiloissa on vanha, mutta aina yhtä tuore Niin alhaalla ei kenkään kulje. Vankiloissa on paljon kaipausta, niin uskovien kotien lasten kuin muidenkin joukossa. Täytyy vaan olla niitä, jotka menevät uskollisesti julistamaan sanomaa Vapahtajasta, joka pystyy auttamaan tilanteessa kuin tilanteessa. Kun kysyn Viljolta, mitä hän haluasi sanoa, silloin kun taivaan portit hänelle aukenevat, seuraa pitkä hiljaisuus. Yksinäinen kyynel valuu poskelle ja hiljaisella äänellä tulevat sanat. Jumala, tässä olen minä ja ne, jotka olet minulle uskonut. n 14 Elämä ja Valo 3/2009 Elämä ja Valo 3/2009 15
Voimavarojen oikea käyttö Jokainen ihminen kaipaa elämälleen tarkoitusta. Tietoa siitä, miksi on olemassa ja minne on menossa. Elämän päämäärän etsiminen ja sen löytyminen tuo tyydytystä ja hyvää oloa. On hienoa, että voi käyttää omia kykyjään ja taitojaan ja laajentaa omaa osaamistaan. Oikean koulutus- tai työpaikan saaminen on tärkeää ja vahvistaa itsetuntoa. Se luo myös varmuutta tulevaisuutta ajatellen. Kuitenkin moni kokee näiden asioiden täytyttyäkin elävänsä vailla tarkoitusta. Elämä tuntuu turhauttavalta, vaikka kaikki ulkoisesti näyttäisikin olevan kunnossa. Elämän perimmäisen tarkoituksen oivaltaminen luo kestävän pohjan elämälle. Itsetunnon ja itsetuntemuksen rakentaminen on helpompaa, kun ymmärtää olevansa Jumalan luoma, ainutkertainen yksilö. Monien kokema tyhjyydentunne on usein hälytyssignaali, joka kertoo Jumala-suhteen uupumisesta. Kun ihminen ei täytä Jumalan hänelle asettamaa tarkoitusta, hän ahdistuu. Tätä ahdistusta hän saattaa paeta synnin avulla, seurauksena lyhytaikainen apu, jonka jälkeen ahdistus syvenee. Ihmisessä on synnynnäinen, polttava tarve kasvaa kohti jotakin päämäärää. Usein koemme tämän tarpeen koulutuksen, sosiaalisen aseman tai ehkä jonkin ylennyksen saamisen tarpeena. Jotakin jää kuitenkin puuttumaan, vaikka saavuttaisimmekin kaiken tämän. Todellisuudessa tämän tarpeen voi tyydyttää vain oikea suhde Jumalaan. Sisäinen voima, joka pakottaa meitä kasvamaan, on Jumalan asettama. Hän on kuitenkin antanut meidän valita suunnan, johon tämän voiman käytämme. Tämä voima aivan kuin liikkuu eri suuntiin ja etsii uomaansa päästäkseen ulos. Vain sinä itse voit määrätä sen suunnan. On tutkittu, että ihmiset, jotka ovat kokeneet elämässään esimerkiksi vainoa tai ovat joutuneet kidutetuiksi, selviytyvät traumaattisista kokemuksistaan paremmin, jos heillä on jokin elämänkatsomuksellinen vakaumus. On siis selvää, että ihminen, jonka suhde Jumalaan on kunnossa, kestää paremmin myös elämän tuomat paineet. Täysikasvuisen viljan kasvamisen mahdollisuudet ovat pienessä siemenessä. Siihen kätkeytyy kaikki kasvin ominaisuudet. Tulos voidaan nähdä kuitenkin vasta kasvuprosessin myötä. Jumalan lapsen kasvumahdollisuudet ovat Jumalan sanassa. Jos kaipaat elämääsi suunnan tarkistusta ja oman kapasiteettisi uudelleen suuntausta, löydät Raamatusta oivallisen oppaan tätä kasvuprosessia varten. Sari Lindeman Isä meidän -rukous Maro Daad, koon sal aro deulenni. Kurkimen mo aahhel to nau. Mo vel to vollako poliba. Mo pherjuvel to kammiba apo them sar aro Deulenni. Dee menge aka diives amaro sakko diivesko maaro. Ta dee prossiba mengo grehhi, jakkes sar ame daha prossiba doolenge, koonen hin uuhliba menge. Ma muk meen aro kvinniba, bi muk meen nikki bengibosta. Dooleske tiiro hin volla ta dzoor ta patti alti. Aamen. 16 Elämä ja Valo 3/2009 Elämä ja Valo 3/2009 17
TEKsTi: JuKKa mäkinen PiirroKsET: mikael mäkinen Pietari ja Pyhän Hengen vuodatus Jerusalemissa opetuslapset odottivat kiihkeästi, mitä seuraavaksi tapahtuisi. Jeesuksen ristiinnaulitsemisen oli opetuslapsille kauhea paikka ja he olivat varmoja, että koko uskonasia jää tähän. Jeesus oli kuitenkin tullut lukitun oven lävitse ja ilmoittanut nousseensa kuolleista. Ai, miksikä hänen piti tulla lukitun oven lävitse. No siksi, että ovi oli lukossa. Lukossa se taas oli ollut siksi, että opetuslapset olivat pelänneet, että heidän käy samoin kuin Jeesuksen. Kun Jeesus oli tullut paikalle, oli syntynyt riemu vailla vertaa. Sitten hän oli käskenyt opetuslasten odottaa, kunnes saisivat Pyhän Hengen. Opetuslapset tottelivat ja odottivat takuulla jännityksestä täristen. Yhtäkkiä alkoi tapahtua. Ensin kohahti ja lujaa. Niin Raamatussa sanotaan. Kun sitten koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi. Eikö kuulostakin ihmeelliseltä, ja sitä se oli muittenkin mielestä. Jerusalemissa oli käymässä ihmisiä eri puolilta maailmaa. Ja voitteko kuvitella, nämä kaverit, jotka eivät olleet käyneet kouluja, puhuivat vaikka mitä kieliä. Meteliä oli, ja se houkutteli lisää väkeä paikalle ihmettelemään, mistä kummasta oli kysymys. Sitten joku alkoi pilkata ja sanoi, että opetuslapset ovat humalassa. Sen kuuli Pietari ja avasi suunsa. Kuulkaa minua, juutalaiset, te kaikki, jotka asutte Jerusalemissa! Tietäkää tämä: Eivät nämä miehet ole juovuksissa, niin kuin te luulette - nythän on vasta aamu. Tämä on sitä, mikä profeetta Joelin suulla on ilmoitettu. Mitä profeetta sitten oli sanonut? Että tulee aika, jolloin Pyhä Henki vuodatetaan ihmisiin. Sen hän oli sanonut ja paljon muutakin. Esimerkiksi sen, että jokainen, joka huutaa Jeesusta avuksi pelastuu. Kun ihminen antaa elämänsä Jeesukselle, Pyhä Henki tulee hänen asumaan. Pyhän Hengen täyteys on tilanne, jossa Jumala koskettaa ihmistä voimakkaasti ja usein ihminen puhuu samalla kieltä, jota hän ei ymmärrä. Eikö kuulostakin ihmeelliseltä ja vähän oudoltakin. Mutta ihan oikeasti se on kokemus, jota kannattaa pyytää. Sitä paitsi se antaa voimaa elää uskovaisena. Sen sai Pietarikin kokea. Sama kaveri, joka kielsi Jeesuksen. Hänestä tuli rohkea mies, joka kertoi Jeesuksesta kaikkialla, missä liikkui. n 18 Elämä ja Valo 3/2009 Elämä ja Valo 3/2009 19
ÄÄNIKIRJAN AMMATTILAISET PISTIVÄT RAAMATUN SOIMAAN Maailman levinnein kirja palaa alkujuurilleen ja tulee ihmistä lähelle Kuuluuko Pyhän kirjan tekstien soida korvissa matalalla ja jylhällä bassoäänellä, sekä erityisellä nuotilla, vai voisiko ihan tavallinen äänikirja-ammattilainen tuoda kotimaisen Raamatun omalla äänellään lähelle toista suomalaista? Suomalaisen Ääniraamatun kustantanut Gracevoice kuulostaa onnistuneen tässä ihmisläheisessä projektissa erinomaisesti. Yli puoli vuotta kestänyt luku-urakka sai välietapin viime kesänä kun Anssi Rönnqvist sai Uuden Testamentin lukemisen päätökseen ja sukelsi syksyn ja talven 2008 aikana Vanhan Testamentin tapahtumien keskelle. Kesän 2009 kynnyksellä Gracevoice on lopulta valmis kertomaan kaikille sen mitä on odotettu oikeastaan jo 17 pitkää vuotta, aina uuden käännöksen valmistumisesta saakka: koko Raamattu on valmis koko kansan kuunneltavaksi! Lukija Anssi Rönnqvistille työ avasi Raamatun kirjat uudella tavalla. Kuunnellessa ja ääneen lukiessa on tavallaan pakko keskittyä kokonaisuuteen enemmän kuin yksityiskohtiin, Anssi kertoo. Tavoitteena on ollut maanläheinen, miellyttävä ja helposti lähestyttävä kuuntelukokemus, ja tässä on onnistuttu hienosti. Aluksi oli iso haaste löytää oikea rytmi ja lukea tekstiä samaan aikaa elävästi, mutta painottamatta liikaa. Anssi Rönnqvist kertoo. Piti tavallaan unohtaa kaikki mitä oli ennen kuullut. Laatuun on panostettu paitsi lukijavalinnan, teknisen monipuolisuuden ja toimintojen puolesta, myös virheettömyydessä ja äänityksen tasossa. Saatavilla on CD ja Mp3 -versiot sekä lisäksi erityisesti näkövammaisille suunnattu Daisy-kirja. Kirjastot saivat myös omansa, lainauskäytön erityisvaatimukset huomioivat tuotteet. Niin teknisesti kuin kuuntelukokemuksenkin puolesta loistavan palautteen saanut Ääniraamattu vie kuulijansa matkalle. Kuuntelemaan, kuten aikana, jolloin suurista tapahtumista kerrottiin iltanuotion äärellä, avoimen taivaan alla. Suomalaiseen Ääniraamattuun tutustuminen onnistuu parhaiten kirjakaupoissa kautta maan, joihin Ääniraamatut ovat juuri saapuneet. Hinnat Mp3-Raamatulle alkavat noin 75 eurosta. Lisätiedot ja ääninäytteet löytyvät myös netistä osoitteesta www.aaniraamattu.fi. Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Suomalainen Ääniraamattu Laura Ilomäki (09) 4289 0042 asiakaspalvelu@aaniraamattu.fi Romanilasten festivaalit Ukrainan Uzhgorodissa Romanilasten festivaali järjestettiin tällä seudulla ensimmäistä kertaa, paikkana oli Uzhgorodin Minai seurakunnan (helluntaiseurakunta) rukoushuone. Varsinainen tapahtuma oli maaliskuun neljästoista päivä, mutta sitä ennen työtä oli tehty pitkään ja hartaasti ja monia esteitä oli pitänyt ylittää. Tapahtuman idea tuli Nadja Lackolta, joka usein kyseli, että eikö romanilapsille voida järjestää lastentapahtumaa. Jossakin vaiheessa alkoi varsinainen suunnittelu ja senkin miettiminen, mikä on sopivaa ja mikä ei. Nadja työsti asiaa ja teki sitä tosissaan. Suunnitelmissa oli, että sisältö muodostuisi lasten omista esityksistä. Nämä taas pitäisivät sisällään lauluja, runoja, näytelmiä jne. Läheisistä romanikylistä juhlaan osallistuisivat pyhäkouluissa käyvät lapset opettajineen. Väkeä sillä alueella kyllä oli, sillä Uzhgorodin lähellä sijaitsee kahdeksan kylää. Kaikki kylät piti ottaa mukaan, ettei mikään kylä kokisi, että heidän asukkaitaan syrjitään. Tapahtuman suunniteltiin olevan avoin kaikille lapsille, pääpaino ajateltiin kuitenkin olevan romanilapsissa. Vaikeuksista huolimatta voittoon Vähitellen aloimme viedä asiaa eteenpäin. Osalle ihmisistä tapahtuman järjestäminen tuntui olevan selvää ja luonnollista, mutta hiljalleen alkoi ilmaantua vastustakin. Jotkut epäilivät koko ajatusta mahdottomaksi ja myöhemmin VaLoKuVaT: VEiKKo HEKKaLa alkoi kuulua ääniä, että ainakaan näytelmät eivät ole sopivia esitettäväksi. Ihan tulivat mieleen entiset ajat mieleen Suomessa. Tosin on sanottava, että jos kehitys joissain asioissa on lännessä mennyt parempaan suuntaan, on se monin paikoin mennyt huonompaankin. Joka tapauksessa pidimme työkokouksia veljien kanssa, ja sen jälkeen oli vielä suurempi yhteinen neuvottelu Poroskovossa. Siellä päätimme, että festivaalit pidetään, mutta ilman näytelmiä. Kyllä minun kävi Nadjaa sääliksi, kun hän sii- 20 Elämä ja Valo 3/2009 Elämä ja Valo 3/2009 21
nä meidän veljien keskellä selitti, mitä festivaali on ja millainen on sen ohjelma. Hän joutui ahtaalle, mutta kesti, kiitos Jumalalle. Mielessäni tuumin, että parempi laiha sovinto kuin lihava riita. Nadja sai valtuudet ottaa kyliin yhteyttä ja laittaa asiaa eteenpäin. Tiiviisti ohjelman harjoittelut jatkuivat joka alueella, ja lapset olivat innokkaita pääsemään juhliin. Omin voimin ja itse suunnittelemalla yhteisöt puhalsivat samaan hiileen. Tässä toteutui Ukrainan romanikylien hankkeeseen ajateltuja useita tavoitteita. Paikalliset saivat itse tehdä, niin kuin hyväksi näkivät. Sitten piti tietysti miettiä kuljetus, olihan kyliä useita ja matkat suhteellisen pitkiä. Valkovenäjältäkin oli tulossa seitsemän hengen ryhmä. Tehtävät jaettiin, niin kuljetuksien kuin ruuan hankkimisenkin osalta. Nadja ystävineen kävi ostamassa lahjoja, ja niistä tehtiin pieni paketti jokaiselle juhliin tulevalle lapselle. Perjantai-iltayönä tuli pieni paniikki, yhteen kylään ei ollutkaan hakijoita. Pienen neuvottelun jälkeen, minä lupasin hoitaa asian. Samaan aikaan selvisi, että juhliin tilattu videokuvaaja ei pääsekään tulemaan. Yksi seurakunnan veljistä sai paikata tämän aukon ja toimia kuvaajana. Onnistunut juhla Sitten, tasan klo 11.00 aloitetaan ja festivaali lähtee käyntiin. On laulua, Jumalan sanaa ja rukousta aluksi. Nadja ja Maleka vetävät juhlan yhdessä ja onnistuvat siinä hyvin. Päivän mittaan saamme kuulla ja nähdä monenlaista mielenkiintoista ohjelmaa. Iltapäivällä on ruokailu ja juhlat kestävät puoli viiteen asti. Lapset saivat todella onnistuneet juhlat, vaikka välillä olikin pientä kitkan poikasta, mutta eihän se menoa haitannut. Olemme samaa perhettä ja siksi jaamme niin myönteiset kuin kielteisetkin asiat. Kumpiakin elämässä tulee väkisinkin vastaan. Keittiö toimi erittäin hyvin ja palveli juhlaväkeä. Kaikessa olivat tällä kertaa lapset ensimmäisiä, siinäkin on tällä alueella oppimista, ainakin romanien osalta. Kun juhlat ovat ohitse, alkaa kuljetus takaisinpäin, täytyyhän kaikkien lasten päästä ehjänä kotiinsa. Kun väki on lähtenyt, Joosef perheineen siivoaa juhlan jäljet. Jotenkin tuttua sekin Suomen päästä, mutta onhan se hyvä, että on ihmisiä, jotka ovat valmiit tekemään. Olen kaikesta kiitollinen Jumalalle. Myös lahjoittajia haluan kiittää. Uskomme, että uusia festivaaleja tulee tulevaisuudessa. Lapsityö jatkuu, lapsissa on tulevaisuus. Siksi emme koskaan panosta heihin liikaa. Samalla kun teemme lapsityötä, teemme perhetyötä. Ne ovat yksi ja sama asia. Kiitos kun muistatte työtä Karpaateilla. Yhdelle vähimmistä työ Elämä ja Valo Veikko Hekkala 22 Elämä ja Valo 3/2009 Elämä ja Valo 3/2009 23
Maailma on liian julma Elämä näyttää hyvältä Minun nimeni on Allan Nyman ja ikäni on kolmekymmentä vuotta. Melkein koko elämäni olen asunut Helsingin seudulla, mutta kun sukuni asuu täällä, muutin minäkin tänne Lahteen. Olen joskus aiemmin ollut uskossa, mutta välillä maailma vei, kunnes tämän vuoden keväällä sain uudistaa matkaliittoni Jeesuksen kanssa. Jokainen tekee loppujen lopuksi itse omat ratkaisunsa ja niin minäkin päätin, että elämä maailmassa saa riittää, se ei kerta kaikkiaan ollut minun juttuni. Kävin kasteella toukokuun alussa ja liityin Lahden helluntaiseurakuntaan. Lahden seudulla Jumala on vaikuttanut voimallisesti ja monia nuoria ja vanhempia romaneja on tullut uskoon. Seurakunnassa minut on otettu hyvin vastaan ja minulla ei ole pastoreista muuta kuin hyvää sanottavaa. Jos jotain lisää toivoisin seurakunnalta, niin ehkä nuorille romaneille voisi olla vielä jotain yhteistä toimintaa. Minua kiinnostaa kaikki hengellinen työ, mutta se on sitten eri asia, mihin Jumala johdattaa. Haluan juurtua Kristukseen ja siksi käyn seurakunnassa säännöllisesti ja pyrin rukoilemaan ja lukemaan Raamattua mahdollisimman paljon. Jos pitäisi nostaa jokin osa Raamatusta sellaiseksi, mikä on minulle tärkeä, niin se olisi varmaan Jobin kirja. Muuten luen sekä Uutta- että Vanhaa testamenttia yhtä mielelläni. Haluan ruokkia itseäni Jumalan Sanalla. Seurakunnassa opetetaan hyvin, mutta silti olen ajatellut, että olisi hyvä päästä raamattukouluun. Iso Kirja opistoa Keuruulla on minulle kehuttu. Vietän mielelläni aikaa muiden uskovien kanssa, ja ehkä siksi minut löytää usein täältä romanien toimintakeskuksesta. Elämästäni tällä hetkellä voin sanoa, että se näyttää hyvältä. Minun nimeni on Rainer Asp ja täytän 28 vuotta tämän vuoden heinäkuussa. Olen täällä Lahden romanikeskuksessa työharjoittelussa. Toimenkuvaani kuuluu oikeastaan kaikkea mahdollista. Leikkaan nurmikoita, haravoin, korjaan paikkoja, vaihdan autonrenkaita ja mitä milloinkin. Olen ollut täällä vuoden alusta ja ammatiltani olen kiinteistönhuoltaja, tai niin kuin ennen sanottiin talonmies. Uskossa olen ollut nyt vuoden verran, mutta ensi kosketuksen hengellisiin asioihin sain jo kotona, niin kuin moni muukin romani. Rippikoulu oli minulle hyvin merkittävä asia, sillä siellä kohtasin Vapahtajan ensimmäisen kerran. Leirin iltanuotiolla rukoilin muutaman muun leiriläisen ja isoisen kanssa ja annoin elämäni Jeesukselle. Halusin lähteä Häntä seuraamaan ja lähdinkin, sitä ei vaan kestänyt kuin pienen hetken. En päässyt juurtumaan uskoon ja niin tämä maailma vei mukanaan. Sitten tulivat vuodet, joiden aikana en miettinyt näitä asioita ollenkaan, ne eivät kerta kaikkiaan kiinnostaneet ollenkaan. Mitään kovin hurjaa en tehnyt, mutta tapahtuihan sitä elämässäni monen moista tänäkin aikana. Sekin tietysti vaikutti, että kaveripiirini oli sellainen, ettei siellä paljoa puhuttu hengellisistä asioista. Olin 23-vuotias, kun ikuisuusasiat nousivat uudestaan pinnalle. Rupesin tapaamaan ihmisiä, joille uskonasiat olivat tuttuja ja se loi oikeanlaista painetta laittaa asiat kuntoon Jumalan kanssa. Samaan aikaan omassa elämässä oli pieniä ongelmia ja se sai katsomaan kaikkea uudesta näkökulmasta. Varsinaisen ratkaisun tein melkoisen hurjan ravintolaillan päätteeksi, jonka aikana tosin itse olin kuskina ja siis aivan selvin päin. Ravintolassa syttyi melkoinen tappelunnujakka, ja vein sieltä yhtä tuttua miestä paikattavaksi sairaalaan. Sairaalan parkkipaikalla ajattelin, että tämä maailma on liian julma paikka. Ei minusta ole olemaan kenellekään armoton, paha ja kylmä. En yksinkertaisesti halua olla sellainen. Siinä tilanteessa päätin uudelleen lähteä taivastielle. Joskus maalis-huhtikuun vaihteessa kävin kasteella ja liityin Lahden helluntaiseurakuntaan. Olen alkanut pitämään määrätietoista yhteyttä Jumalaan lukemalla Raamattua, käymällä seurakunnassa ja rukoilemalla. 24 Elämä ja Valo 3/2009 Elämä ja Valo 3/2009 25
Kotisatama odottaa Meri on sanana moni-ilmeinen. Sanalla voidaan tarkoittaa vesialuetta. Se voi olla ihmisen nimi. Voimme toivottaa ystävillemme myötäistä matkaa elämän merellä. Sanalla voidaan kuvata monitahoisesti ihmiselämään liittyviä asioita ja tilanteita. Laulujen sanoista voi löytää haaveita maasta, jossa elämä olisi levollista. Muistaa tulisi, että elämän merellä purjehtiessamme varmin perille pääsyn ohjeistus löytyy Raamatusta. Jeesus tyynnyttää sisimpämme myrskynkin, vaikka laineet löisivät pelottavan kovaa. 1) Merta ja sen olomuotoa miettiessäni tulin ajatelleeksi miten vesi voi näyttää itsestään niin äärilaitaisen kuvan? Aurinkoisen päivän peilikirkas veden pinta voi hetkessä muuttua tummien pilvien ja tuulen myötä aallokoksi, joka voi olla hyvinkin vaarallinen. Samanlaista äärilaitaista löytyy ihmisen elämästä. Tänään kaikki on hyvin, mutta hetkessä taivaalle voi nousta hyvinkin synkkiä pilviä. Ne pysäyttävät, lamaannuttavat ja voivat viedä toivon tulevaisuudelta. Olkoonpa kysymys minkä ikäisestä, tai millaisessa elämäntilanteessa olevasta ihmisestä. Vakava sairaus, tai jokin vastaava vaikea ajallinen tilanne ei ole ainoa vauhtia hiljentävä tekijä. Pysäyttäjänä voi olla kysymys missä vietän iäisyyteni? Kysymys voi pysäyttää hyvinkin aurinkoisena päivänä, mutta myös elämän vaikeuksien keskellä. On tullut hetki, jolloin ihminen on etsikkoaikansa ratkaisuvaiheessa. Pitää vastata kysymykseen, haluanko tulla uskoon ja jättää elämäni Jeesuksen hallintavaltaan? Esirukoukset ovat tulleet kuulluiksi ja ihminen on valinnan paikalla. Muutos alkaa pysähtymisestä Pysähtymisen seurauksena on tehtävä valinta, kyllä tai ei. Tällaisessa tilanteessa on hyvä, jos löytyy tukijaksi ja rohkaisijaksi ihminen jota Jumala voi käyttää, joskus hyvinkin voimakkaasti mieltä myllertävässä pohdintavaiheessa. Yksi esimerkki löytyy Saulus tarsolaisen uskoontulovaiheesta. Lain tunteva ja lain puolesta kiivaileva, uskovien vainoihin syyllistynyt mies kohtasi itseään voimakkaamman. Matkalla kohti Damaskoa vastattavaksi tuli kysymys Saul, Saul, miksi vainoat minua? 2) Sokeutunut mies kulki eteenpäin, tietämättä mihin suuntaan mennä. Aavistusta ei ollut siitä, että Jeesuksella olisi valmis suunnitelma hänen tulevien päiviensä varalle. Raamattu kertoo miten Jeesuksen opetuslapsi Ananias, hidas liikkeelle lähtemään, suostui välittämään viestin Saulukselle. Veljeni Saul, Herra lähetti minut Jeesus, joka ilmestyi sinulle tiellä, jota tulit että saisit näkösi jälleen ja tulisit täytetyksi Pyhällä Hengellä. Ja heti putosivat hänen silmistään ikään 26 Elämä ja Valo 3/2009 Elämä ja Valo 3/2009 27
kuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi ja otti kasteen. Ja kun hän nautti ruokaa, niin hän vahvistui. 3) Samalla tavalla kuin Jeesuksen ajallisen elämän aikana, tänä päivänä tarvitaan Jeesuksen opetuslapsia viemään viesti Pyhän Hengen ohjaamana ihmiselle jolle Jeesuksella on asiaa. Kuinkahan monta kertaa olemme olleet yhtä varauksellisia lähtemisen suhteen, kuin Ananias? Määrätietoisesti kohti päämäärää Lähtiessään kulkemaan uskon tietä eteenpäin Paavalina, Pyhän Hengen antama viisaus oli erilaisissa elämän tilanteissa tarpeellisin matkavarustus. Tietenkin Paavali tarvitsi myös ruokaa joka vahvisti fyysistä olemusta. Yhdestä tällaisesta matkasta kerrotaan Apostolien tekojen luvussa 27. Paavali oli muutaman muun vangin kanssa laivamatkalla Roomaan. Alkumatka sujui suotuisissa merkeissä. 4) Jonkin ajan kuluttua piti vaihtaa laivaa paikallisen sadanpäämiehen käskystä. Ongelmat alkoivat laivan vaihdon myötä.. Laivamatka jatkui vaikeissa olosuhteissa, kunnes Paavali rohkaistui varoittamaan matkan vaaroista. 5) Raamattu kertoo, että varoitukset kaikuivat aluksi kuuroille korville, koska luotettiin enemmän laivan perämieheen ja laivaisäntään. Mitä lie Paavali ajatellut, kun vangittuna joutui lähtemään merimatkalle? Kertasiko mielessään niitä elämänsä vaiheita jolloin hän, Saulus, oli ollut uskovien vainooja? Mitä miettikään Paavaliksi muuttuneena, kun joutui uskonsa vuoksi olemaan vangittuna? Matkan jatkuessa alkoivat todelliset vaikeudet. Oli pakko purkaa lastia. Oli pakko heittää mereen laivan varusteita. Tuli epätoivo ja pelko hengissä selviämisestä. Matkalaisten kaikki toimintatarmo keskittyi hengissä selviämiseen. Syömiseen ei jäänyt aikaa ja ruokahalun pelko taisi viedä. Paavali muistutti matkalaisille, että hänen varoituksensa huomioiminen olisi auttanut ja vahingoilta olisi säästytty. 6) Sen sijaan, että Paavali olisi alkanut kovasanaisesti moittia vastuullisia ja muita matkalaisia, hän rohkaisi heitä pysymään laivassa ja jatkamaan matkaa. Paavali kertoi yöllisestä Jumalan enkelin ilmestymisestä, jonka mukaan he selviäisivät perille, kunhan pysyvät laivassa. 7) Paavali oli kuuliainen näyn ilmoitukselle. Tarvitaan rohkeutta ja oikeaa ravintoa Paavalilla oli rohkeutta varoittaa kanssamatkaajiaan. Olisikohan Paavalin toimintatavasta jotain opittavaa, meillä, tämän ajan elämän merellä purjehtivilla? Missä ovat rohkeat, jotka tulevat lähelle ja varoittavat vaaroista? Puukon selkään iskijöitä taitaa löytyä helpommin? Paavali piti tärkeänä, että matkalaiset pysyivät laivassa. Muuten he eivät pääsisi perille. Merimatkan jatkuessa Paavali toisti kehotuksensa, matkalaisten tulisi syödä, jotta he jaksaisivat loppumatkan. 8) Paavali tiesi, että voimia kuluisi loppumatkalla entistä enemmän. Ruoka olisi voiman lähde. Paavalin matkan vaiheet ovat ennen kaikkea hyvä ohjenuora sen ravinnon nauttimiselle, jota Jumalan Sanasta voimme saada. Miten helposti voikaan käydä niin, että kuuntelemme kaiken maailman sadanpäämiehiä emmekä kiinnitä huomiotamme Jumalan Sanan antamaan ravintoon? Jeesus sanoo itsestään; Minä olen elämän leipä, joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa. 9) Myrskyjen tullessa voi tulla väsymys ja unohdamme nauttia Sanan ruokaa. Tilalle tulee inhimillisiä ponnisteluja. Yritämme heittää pois yhtä ja toista lastia olettaen sen auttavan. Paavali rohkaisi matkalaisia pysymään laivassa ja syömään, jotta he pääsisivät perille. Ajatellessamme omaa vaellustamme, kuinkahan monelta vaaralta ja vahingolta, kuinkahan monelta lastin purkamiselta olisimme säästyneet ja säästyisimme, jos olisimme kuunnelleet ja kuuntelisimme Pyhän Hengen ääntä tarkemmin? Aiheellista on pysähtyä ja miettiä myös lähimmäisiämme. Kuinkahan moni elämän myrskyissä kulkenut on jäänyt ilman rohkaisua, lähtien ajelehtimaan jonkin lastina olleen varassa? Ellei löydy rohkaisijaa ja rinnalla kulkijaa, haaksirikko voi olla hyvinkin todennäköistä. Tärkeintä on pysyä laivassa yhdessä muiden kanssa. Seurakunta on laiva, jota Elämän Herra johtaa. Yhdessä on hyvä matkustaa, vajavaisina vajavaisten joukossa, mutta täydellisen Kapteenin ohjauksessa. Jeesus haluaa johdattaa meidät perille saakka, meidät elämän merellä matkaajat. Katsotaan Kristukseen ja kiitetään Häntä pelastuksesta. Hänen armostaan saamme olla uskossa ja Hänen ansiostaan pääsemme perille! Sinäkin, joka et vielä ole uskossa tule mukaan matkalle Jeesus odottaa Sinua! Viitteet: 1) Matt.8:26. 2) Apt.9:4. 3) Apt.9:17-19 4) Apt.27:1-5 5) Apt.27:10 6) Apt.27:21 7) Apt.27:23 24 8) Apt.27:33 9) Jh.6:35 Kari J. Heinonen Lapsuusmuistoja Illan varjot kun maillensa painuu, päivä iltaan tullut jo on. Istun yksin ja aatokset menneeseen vie, lapsuus aikaani onnelliseen. Kotimökkini pieni ja harmaa, kuinka rakkaalta tuntuu se nyt. Sinne koskaan en enää mä palata voi, vain aatokset sinne mun vie. Kotioven kun taakseni suljin, tahdoin koettaa siipiäni, luulin onneni löytyvän maailmalta, vain syvät haavat sain sieluuni. Eikä maailma säälinyt lastaan, kädet sen oli armottomat, siipirikkona tulla sain Jeesuksen luo, kädet arpiset siunasi mua. Tätä matkaa nyt uskossa vaeltaa saan, alla verensä puhdistuen. Ootan hetkeä milloinka perille saan, kotiin Isäni taivaallisen. Aili Lindeman Motala Ruotsi 28 Elämä ja Valo 3/2009 Elämä ja Valo 3/2009 29
Teksti ja valokuvat: Bipil Basil Luku- ja kirjoitustaitotunneilla tytöt oppivat lukemaan ja kirjoittamaan. Tätä kautta heidän itsearvostus nousee ja askeleet voimaantumiseen voi alkaa. Rajasthanin Loharit - Intian romaneita? Heimo, jonka parissa teemme työtä, tunnetaan nimellä Gadian Loharit. Lohar tarkoittaa metallityöntekijää. He vaeltavat eri paikkoihin härkävankkureillaan, rakentavat tilapäiset ahjot ja valmistavat metallityökaluja myyntiin. Kerrotaan, että heidän esi-isänsä olisivat olleet metalliseppinä legendaarisen Rajasthanin hallitsijan Rana Pratap Singhin armeijassa. Tarina kertoo Lo- hareitten olleen hallitsijalleen niin uskollisia, että kun Rana Pratap Singhin valta murtui, Loharit vannoivat valan, etteivät palaisi kotimaahansa ja eivätkä asettuisi mihinkään ennen kuin Rana Pratap Singhin valta palautettaisiin. Ehkä tämän valan vuoksi pieniä Lohari-yhteisöjä voidaan nähdä kaupunkien laidoilla, johon ovat perustaneet leirinsä. He ympäröivät alueensa ainoastaan matalalla saviaidalla, joka kertoo asumisen lyhytaikaisuudesta. Lohareilla on oma tapakulttuuri, mihin nykyaika on vaikuttanut erittäin vähän. Miesten vaatetus on nimeltään dhoti kamiz johon kuuluvat käsintehdyt perinteiset jalkineet mojarit. Naisten vaatetus on nimeltään kachli ghagra, jossa on paljon koristeita kyynärpäistä olkapäille asti. Naisten asusteeseen kuuluu myös kade-koristeet nilkkoihin. Heidän murteensa poikkeaa ympäröivistä murteista. Sekä miehet että naiset tekevät työkseen metallista kotitaloustavaroita. Suuren perheen äiteinä naiset joutuvat tekemään työtä aamusta iltaan. Tämä heimo on tällä hetkellä yksi halveksituimmista ryhmistä Rajasthanin osavaltiossa. Heidän sosiaali-poliittinen kehityksensä on edennyt ainoastaan hitusen, koska heiltä puuttuu koulutusta. Koulun käyneitä on vain pieni osa. Suuret lapsiperheet yhdistettynä huonoon toimentuloon antaa hyvän kasvualustan toimettomuudelle, joka taas johtaa syrjäytymiseen. Syrjäytymisestä johtuu Lohareitten parissa koulutuksen puute, alkoholismi ja muut myös kulttuurin huonot puolet. CHE-periaatteista apu yhteisölle Ensimmäinen vierailu Lohareitten parissa ja usean päivän seuranta osoitti, että tämän ryhmän halu on nousta sosiaalisesti ylöspäin, mutta se on aika mahdoton tehtävä ilman yhteisön koulutusta. Syrjäytymisestä johtuen, useat, varsinkin nuoret miehet, ovat ajautuneet epäterveellisten harrastusten pariin. Kun kartoitimme yhteisön tarpeet, perustimme ydinryhmän, jonka tehtävänä oli saada yhteys Lohareihiin, päästä vierailemaan heidän koteihin kertomaan kaivatusta muutoksesta. CHE (Community Healt Education = Yhteisö Terveys Koulutus) on systeemi, missä opetetaan toimintamalleja ihmisen elämän joka alueelle ja se on käyttökelpoinen jokaisen kansanryhmän parissa. CHE oli valonpilkahdus toivosta tälle kansanryhmälle ja auttoi heitä etenemään askel askeleelta kohti voimaatumista, muutosta parempaan. Eteenpäin askel askeleelta Aluksi kävimme läpi yhteisön kanssa Tule ja katso osion, jossa lähestyimme heitä varovaisesti. Annoimme heille apua kaikilla mahdollisilla tasoilla. Se innosti yhteisöä ja he antoivat nuorille luvan osallistua luku- ja kirjoitustaitotunneille, mikä järjestettiin paikallisen temppelin (mandir) eteisessä. Säännölliset vierailut ja tavoitteiden jakaminen toteutettiin yhdessä yhteisön sääntöjen ja tapojen kanssa. Myöhemmin kaikilla yhteisön lapsilla oli mahdollisuus terveystarkastukseen valtion koulussa. Vaikka vain osa lapsista osallistui siihen, heillä heräsi kiinnostus omaan terveyteen ja mm. aakkosten opetteluun. Kun olimme päässeet jonkun yhteisön jäsenen kohdalla eteenpäin, koimme, että hän on tärkeä avain koko yhteisön parissa. Kutsumme näitä henkilöitä mestareiksi, voittajaksi. Kun kerroimme voittajille ja koko yhteisölle tulevista ohjelmista he olivat tukemassa sitä ja perustimme yhteisöön kyläkomitean. Tämä kaikki tapahtui yhteisön parissa, joka oli aiemmin varautunut suhteessa nykyaikaiseen yhteiskuntaan ja ei ollut missään tekemisissä sen kanssa. Yhteisön miehet eivät seurustelleet ulkopuolisten kanssa ja naiset tuskin edes puhuivat ulkopuolisille. Kaikki nämä saavutukset olivat yhteistyön, CHE-koulutuksen ja opetusten toteuttamisen tulosta. Nuoria miehiä kuntosalilla. Luennoilla ymmärrys terveellisistä elämäntavoista kasvaa. 30 Elämä ja Valo 3/2009 Elämä ja Valo 3/2009 31
SAAVUTETUJA TULOKSIA Lapset kokoontuvat riemulla yhteisiin luentoihin, joissa opitaan uusia kiinnostavia asioita. Luentoja elämän eri alueille Kun lukutaitotunnit etenivät ja heidän mukanaolonsa lisääntyi, jatkoimme itsetietoisuus luennoilla. Tunneilla käsittelimme erilaisia aiheita mm. alkoholin väärinkäyttö, uhkapelaaminen, tupakan poltto, lapsiavioliitot jne. Kun nuoret ottivat vastaan itsetietoisuus luennot, jatkettiin luentoja terveydenhoidosta. Heille esiteltiin paikallista kuntosalia ja heitä rohkaistiin huolehtimaan omasta ruokavaliostaan ja terveydestään. Miehet ja naiset alkoivat huolehtia enemmän hygieniastaan ja terveydestään. Lohareitten parissa naisten asema on huono. He tekevät pitkiä työpäiviä ja tämän lisäksi hoitavat suuren perheen. Heiltä puuttuvat perusoikeudet ja koulutus. Myöskään tasa-arvoa he eivät koe. Useimmat heistä kärsivät myös aliravitsemuksesta. Tämä vuoksi pyrimme huomioimaan myös naisten aseman Lohareitten parissa. CHE-koulu Koulu aloitettiin niille lapsille, jotka eivät osallistu valtion kouluun. Koulussa opetetaan hindin- ja englannnin kieltä ja kirjoitustaitoja. Näiden lisäksi opetetaan myös matematiikkaa. Erityistä huomiota annetaan myös henkilökohtaisen hygienian ja moraalin opetukseen. Eräs, joka oli lopettanut koulun aiemmin kesken, käytyään tämän koulun alkeet ja sai CHE-ryhmältä rohkaisua, suoritti kahdeksannen luokan hyvin arvosanoin. Avustamme yhteisöä myös terveydenhuollon alalla. Toimitamme sairaille lääkkeitä ja todella sairaat ohjaamme lääkärin vastaanotolle. Yli 40 potilasta on saanut hoitoa. Tuntisuunnitelmat toteutetaan yhteisön jokapäiväisten tarpeiden mukaan. Keskitymme myös moraalikysymyksiin. Olemme aloittaneet myös rukousosaston, missä opetamme hengellisistä arvoista. Myös rukousapua tarvitsevat saavat apua. Loharit ovat perinteisesti työskennelleet metalliseppinä. Tämä ammatti on yleisin heidän parissaan myös tänä päivänä. Pienimuotoista yritystoimintaa CHE-konseptissa keskitymme myös pienimuotoisen yritystoiminnan kehittämiseen. Olemme opettaneet heitä mm. ompelemaan laukkuja. Hankimme heille ompelukoneita ja näin he voivat aloittaa toiminnan ilman kuluja. Olemme auttaneet yhteisöä muodostumaan omavaraiseksi. Laukun ompelulla yksi työntekijä voi tienata vähintään 100 rupia (1,50 euroa) päivässä. Opetustunneille osallistuu säännöllisesti noin 20 henkilöä. He ovat oppineet lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä on taas rohkaisut koulun keskeyttäneitä ja muitakin aloittamaan opiskelun. Suoritamme säännöllisesti heidän kanssaan tenttejä, jotta he kehittyvät opiskelussaan. Nuorten kanssa harjoitellaan kuntosalilla, jotta he eivät lorvi kadulla ja häiritse yhteisön rauhaa. Kuusi perhettä ansaitsee tuloja ompelemalla laukkuja. Viikoittain kokoontuu rukousryhmä, jossa opetellaan rukoilemaan ja tottelemaan Jumalan Sanaa. Moraaliarvot ovat kohonneet opetuksen myötä. Yhteisön kodit ovat avannet kotinsa ovet ottamaan vastaan vieraita ja opettajia. PARAS ON EDESSÄ -TELTTAKIERROS 2009 4.-7.6. Mikkeli, Katusoihdut -lauluryhmä, Juhani Tuominiemi, Seppo Ärling 11. 14.6. Kuopio, Henry Hedman, Viljo R. Koivisto, Henry Zitron ja Katusoihdut -lauluryhmä 17. 21.6. Keuruu, Iso Kirja juhannustapahtuma 25. 28.6. Pietarsaari, Tom Bollström, Kyösti Lindeman 9.-12.7. Ylivieska, Juhani Valentin, Henry Zitron 16. 19.7 Raahe, Juhani Valentin, Henry Zitron 23.-26.7. Rauma, Taisto Bollström 30.7.- 2.8. Forssa, Henry Nyman, Jussi Asp, Henry Zitron 6.-9.8. Hyvinkää, Feija Friman, Leonard Leukku Stenroos, Jussi Asp 13. 16.8. Järvenpää, Erkki Lindeman, Tuula ja Valfrid Åkerlund, Seppo Ärling USKON JA TOIVON -TELTTASARJA RUOTSISSA 21.05.2009 Uppsala, Allan Palm ja Leif Lindeman 04.06.2009 Tukholma, Alex Sofnikov, Pertti Lindeman, Jani Lindroos ja Nevo Jang -lauluryhmä 18.06.2009 Bålsta, Allan Palm, Ossi Borg ja Daniel Tan 20.08.2009 Tukholma 32 Elämä ja Valo 3/2009 Elämä ja Valo 3/2009 33
Hallituksen jäsenten Hallituksen ja toimihenkilöiden toimihenki- koti- jäsenten ja paikat löiden kotipaikat REHELLISTÄ JA ELÄMÄNMAKUISTA KERRONTAA MINUN TODISTUKSENI Juhani Eriksson Tunnetun vapaakirkollisen julistajan, laulajan ja lauluntekijän elämänvaiheita, jotka todistavat Jumalan todellisuudesta. TILAUKSET: Elämä ja Valo ry puh. 040 7000134 tai info@elamajavalo. TARJOUS 19 Hinta 23 34 Elämä ja Valo 2/2009 ROMANIPÄIVÄ 9.5.2009 romanityöstä ammatti Espoon helluntaikirkossa (Luomanportti 8) Markku Tuppurainen, Romanikuoro, seurakunnan ylistysryhmä ja solistit. TERVETULOA! Romanikulttuurin ohjaajan ROMANIPÄIVÄ 25.5.2009 ammattitutkinto Forssan vapaaseurakunnassa (Hämeentie 15) Tutkinto Klo 12.00 syventää Tulokahvit romanikysymysten kanssa työskentelevien henkilöiden Klo 13.00 osaamista Raamattutunti ja tarjoaa ammattinimikkeen esim. kunnan ja järjestöjen Klo 14.30 romanityössä Ruokailu toimiville. Tutkinto mahdollistaa myös erikoistumisalueen Klo 16.00 Musiikki niille, ja joilla todistuskokous on jo joku muu ammatillinen tutkinto. Opinnot Vierailevana koostuvat puhujana lähi- laulaja ja etäopiskelusta evankelista Tom sekä Bollström. työssäoppimisesta. Koulutuksen Lisäksi mukana voi suorittaa Taito Lehmusta, monimuoto- Pekka tai ja oppisopimuskoulutuksena. Opintojen Hannu Hietaniemi. kesto on Musiikkia, 1-2 vuotta esirukouspalvelu henkilökohtaisen ym. opiskelusuun- Eila Murtolahti, nitelman mukaan. Koulutus alkaa 14.9.2009. Kaikki tervetulleita! Hakulomakkeet ja esitteet Opintosihteeri Jyri Welling, puh. 044 358 8966 tai so.opintotoimisto@seurakuntaopisto.fi. Soita ja kysy lisää! Kathy Metsälä, puh. 044 712 4986 Riikka Tassi, puh. 044 906 3233 Sirpa Pöllönen, puh. 044 712 4970 (oppisopimusasiat). ELÄMÄ JA VALO -JULKAISUJA TUKEE www.seurakuntaopisto.fi Seurakuntaopisto Järvenpää puh. (09) 2719 61 34 Elämä ja Valo 3/2009 Elämä ja Valo 3/2009 35
Elämä ja Valo 3/2009 37