STUL ry 80 vuotta sähköistysalan hyväksi 80 vuotta sähköistysalan hyväksi STUL ry 90 Jäsenet ja jäsenmäärät Sähkö- ja teleurakoitsijaliittoon kuuluu varsinaisina jäseninä lähes 2 000 sähkö-, tele- ja verkostourakointiyritystä. Liittoon kuuluu myös yhteistoimintajäseniä, jäsenjärjestöjä ja tiedotussopimuksen tehneitä oppilaitoksia. Jäsenistä suurin osa on varsinaisia jäseniä eli sähkö- ja teleurakointiyrityksiä. Nykyisin liiton sisällä toimii yhdeksän erilaista jäsenten asiantuntijaryhmää, jotka kukin edistävät oman sektorinsa toimintaa. Ryhmät ovat: Automaatioryhmä, Sähkötekniikkaryhmä, Teleryhmä, Verkostourakointiryhmä, Kunnossapitoryhmä, Liiketoimintaryhmä, Oppilaitosryhmä (korkea-aste ja toinen aste), Työmarkkinaryhmä ja Kokemustenvaihtoryhmä. Osa jäsenistä kuuluu liittoon jäsenjärjestöjen kautta. Yhteistoimintajäsenet edustavat alan teollisuutta, tukkukauppaa, tietotekniikkaa ja suunnittelua. Erilaisten jäsenyritysten lisäksi suuri joukko sähköistysalan oppilaitoksia on solminut tiedotussopimuksen liiton kanssa. Merkittävin syy varsinaisten jäsenten jäsenmäärän laskemiseen on yritysten lopettaminen eläköitymisen takia. Monesti yrittäjät jatkavat jäsenyydestä eroamisen jälkeenkin toimintaa pienimuotoisesti, mutta karsivat kaikki omasta mielestään turhat kulut, joihin jäsenmaksu lasketaan. Jäsenistön piirissä on varsinaisia puhtaita konkursseja ollut vähän, sillä tämä ala on yleisesti ottaen rakennusalan toimijoista selvinnyt lamoista parhaiten. Yhteistoimintajäsenten määrä on kasvanut ja sen taas selittää liiton aktiivisuus koko alan edistäjänä. Nämä jäsenyritykset ovat yleensä suurempia osakeyhtiöitä, joissa ei eläköityminen yhtä hyvin näy. Liiton merkitys näkyy myönteisesti myös oppilaitosjäsenmäärän kasvussa; nyt näitä tiedotussopimuksia on 100. Nykyisen jäsenistön yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4 miljardia euroa (sisältää alan sisäisen kaupankäynnin) ja jäsenyritysten palveluksessa on noin 20 300 työntekijää. STUL:n jäsenet 31.12.2012 Ilman päällekkäisyyttä Kaikkiaan Varsinaiset jäsenet: 1872 1872 91 Varsinaiset jäsenet Yhteistoimintajäsenet Jäsenjärjestöt Oppilaitokset Yhteensä 1990 945 54 223 0 1 222 1991 982 54 342 16 1 394 1992 951 55 325 17 1 348 1993 899 50 321 21 1 291 1994 913 51 476 28 1 468 1995 907 49 639 31 1 626 1996 972 49 742 40 1 803 1997 989 51 659 43 1 742 1998 1 364 59 687 49 2 159 1999 1 495 55 731 52 2 333 2000 1 567 66 1020 54 2 707 2001 1 522 66 1011 57 2 656 2002 1 914 79 994 63 3 050 2003 1 926 80 1103 72 3 181 2004 1 945 89 1076 75 3 185 2005 1 906 104 872 80 2 962 Yhteistoimintajäsenet: Teollisuus, tukkukauppa, tietotekniikkayritykset 109 109 Suunnittelutoimistot 18 18 Sähkölaitteistotarkastajat 18 18 Jäsenjärjestöt: Audiovisuaalisen ammattiviestinnän toimialaliitto AVITA ry 64 64 Avoin Automaatio ry 19 20 KNX Finland ry 37 61 Kunnossapitoyhdistys Promaint ry 130 134 Rakennusautomaatioliikkeiden liitto ry 36 41 Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry 87 106 Suomen Hissiyhdistys ry 26 29 Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry 134 134 Suomen Kylmäliikkeiden liitto ry 187 199 Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry 40 41 Suomen Valomainosliitto ry 36 36 2006 1 965 113 943 81 3 102 2007 2 002 117 948 86 3 153 2008 1 997 122 958 88 3 165 2009 1 971 131 928 89 3 119 2010 1 894 132 929 97 3 052 2011 1 871 136 934 100 3 041 2012 1 853 145 935 99 3 032 Sähkölaitteistojen Kunnossapitoyhdistys ry 66 66 Sähkölämmitysfoorumi ry 20 26 Turva-alan yrittäjät ry 53 106 Tiedotussopimusjäsenet: Oppilaitosjäsenet 100 100 YHTEENSÄ 3052 3 180
Urakoitsijapäivillä nähdään 7 Kahdesti vuodessa järjestettävät Sähköurakoitsijapäivät kokoavat urakoitsijat eri puolilta Suomea tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan alan ajankohtaisista kysymyksistä. Sähköurakoitsijain päivien nimellä kokoonnuttiin ensimmäisen kerran vuonna 1959 Helsinkiin, mutta vuotuiset kokoukset oli toki pidetty ennen tätäkin. 1 2 8 3 4 5 6 4. Liiton vuoden 1975 kesäkokous pidettiin Tallinnassa. 5. Sähköurakoitsijaliiton pienurakoitsijajaoston kokous hotelli Haagassa Helsingissä huhtikuussa 1986. Kokouksen yhteydessä pidettyjen koulutuspäivien aiheina olivat sähköturvallisuusmääräykset ja ATK-laitteiden sähköistyksessä esille tulevat kysymykset. 6. Syksyn 1994 Sähköurakoitsijapäivät Aulangolla. Vasemmalla tummassa puvussa liiton puheenjohtajana vuosina 1986 1991 toiminut Terho Häkkinen Vantaalta. Etualalla liiton puheenjohtajana vuosina 1992 1993 toiminut Pentti Koivisto Lahden Sähkö ja Kone Oy:stä. 7. Vuoden 1996 kevään Sähköurakoitsijapäivien paneelikeskustelussa mielipiteensä työelämän joustokysmyk- Kuvat ylhäältä vasemmalta alkaen: sistä pääsivät kertomaan Tammerneo Oy:n toimitusjohtaja Markku Koskenniemi (vas.), ABB Installaatiot 1. Liittokokouksen osallistujia 1950-luvun alussa. He edustivat 300 suurta sähköistysalan yritystä. Oy:n pääluottamusmies Voitto Saviahde, Ajansähkö Oy:n toimitusjohtaja Timo Haapajärvi, 2. Liiton johtryhmää 1960-luvun alussa, keskellä liiton toimitusjohtaja Sakari Maaniemi. Sähköalojen ammattiliiton puheenjohtaja Seppo Salisma sekä toimitusjohtaja Matti Höysti. 3. Liiton 40-vuotisjuhlat järjestettiin kesäkokouksen yhteydessä 14.6.1973 8. Vuoden 2000 kevään urakoitsijapäivät pidettiin Tampereella. Helsingin hotelli Intercontinentalissa. Kuvassa etualalla Guy Hellman, Antti Lari ja Sakari Pirhonen.
Yhdessä valtakunnallisesti Valtakunnallista liittoa ei olisi ilman liiton aktiivisia, eri puolilla Suomea toimivia jäseniä. STUL:n 16 alueosastoa toimivat omien alueidensa yhdyssiteenä ja keskustelufoorumina ja välittävät alueidensa terveiset ja toivomukset hallitukselle ja liittotoimistolle. Liiton ensimmäinen virallinen paikallisosasto perustettiin vuonna 1971 Pohjanmaalle. Vuosina 1973 1974 perustettiin osastot Lappeenrantaan, Kokkolaan, Ouluun, Rovaniemelle, Kajaaniin, Kuopioon ja Lahteen. Vuonna 1970 laadituissa säännöissä linjattiin, että paikallisosaston sai perustaa, mikäli paikkakunnalta löytyi mukaan kolme liiton jäsenyritystä. Varsinkin aluksi toiminnassa keskityttiin paikallisiin kysymyksiin, mutta myös liiton toimihenkilöitä pyydettiin usein mukaan kokouksiin.1980-luvulle tultaessa paikallisosastotoiminta laajeni nykyisen kaltaiseksi alueosastotoiminnaksi, ja liitolla oli 15 yhteistä alueosastoa Sähkötyönantajain Liitto ry:n kanssa. STAT irtautui alueyhteistyöstä vuonna 1997. 1 2 3 4 7 8 Kuvat ylhäältä vasemmalta alkaen: 1. Lappeenrannan paikallisosaston perustamiskokouksen osanottajat vuonna 1973. Etuoikealla Suomen Sähköurakoitsijaliitto ry:n tj Sakari Maaniemi. 2. Tunnelmia Pohjanmaan alueosaston Kokkolassa 5.10. 1978 pidetystä kokouksesta. 3. Varsinais-Suomen paikallisosasto perustettiin Turussa 26.10. 1979. 4. Kainuun alueosaston tapaaminen syksyllä 2001. Edessä sinisissä paidoissa Paikallis-Sähkön Harto Laamanen ja Ari Härkönen. 5. Pohjois-Savon alueosaston urakoitsijoiden vuoden 2007 syyskokous pidettiin 11.10. Valkeisen motellilla Kuopiossa. Vasemmalla liiton alueosastotoiminnasta vastaava järjestöpäällikkö 5 6 Toivo Lötjönen Kuopiosta/Helsingistä sekä osaston silloinen pj Jukka Heiskanen. Jukkaa vastapäätä Pekka Finne. 6. Alueosastoilla on mahdollista syyskokousten yhteydessä järjestää jäsentensä jaksamista ja työhyvinvointia tukevia tapahtumia liiton tukemana. Tässä keskisuomalaiset urakoitsijat valmistautumassa kuntotestiin marraskuussa 2006. 7. Pohjoiskarjalaiset urakoitsijat kokeilivat syyskokouksen yhteydessä laitesukellusta alalla tavanomaisen hintasukelluksen sijasta marraskuussa 2011. 8. Antero Taskilan tyylinäyte Pohjois-Suomen ja Kainuun alueosastojen vuotuisessa pilkkikilpailussa 6. huhtikuuta 2009.
Yhdessä maailmalle Liitto ja liiton jäsenjärjestöt ja alueosastot ovat järjestäneet vuosikymmenten varrella lukuisia opintomatkoja eri puolille maailmaa. Vierailuilla on tavattu paikallisten sähköurakoitsijaliittojen edustajia ja urakoitsijoita ja vierailtu työmailla ja voimalaitoksissa. Liiton matkat ovat aina olleet hyvä tapa virkistäytyä arkisen aherruksen ohessa ja tavata kollegoita vapaammissa merkeissä. Erään monilla matkoilla mukana olleen urakoitsijan mukaan nykypäivien meno on rauhoittunut ja siistiytynyt huomattavasti 1980-luvun villimmistä vuosista. Nykyisin illallisten ruokalasku on jo monesti juomalaskua suurempi, mutta urakoitsijan mukaan tämä johtuu osaltaan myös siitä, että matka-aterioiden laatuun on alettu viime vuosina kiinnittää selvästi aiempaa enemmän huomiota. Pohjoismainen yhteistyö aloitettiin vuonna 1945 Tanskassa pidetyssä kokouksessa, mutta liiton matkusteluhistorian todellisena merkkipaaluna pidetään vuonna 1964 Amerikan Yhdysvaltoihin tehtyä opintomatkaa. Tämän jälkeen yhteisen reissut ovat suuntautuneet yhä kauemmaksi ja kauemmaksi. Japanissa käytiin ensimmäisen kerran vuonna 1983, ja ovatpa sähköseniorit käyneet Pohjois-Koreassakin. 5 1 2 6 3 4 Kuvat ylhäältä vasemmalta alkaen: 1. Vuonna 1975 liiton edustajat osallistuivat Islannissa pidettyyn pohjoismaiseen sähköurakoitsijakongressiin. 2. Liiton vuoden 2003 kaukomatka suuntautui Meksikoon. Urakoitsijat tutustuivat Soneparin paikalliseen sähkötukkuun, missä myös koottiin ja valmistettiin esimerkiksi kaapelihyllyjä. 3. Satakunnan alueosasto Münchenissa vuonna 2010. 4. Sähköseniorit vierailivat Pohjois-Koreassa vuonna 2010. Kiinan kautta tehdyllä, vajaan parin viikon mittaisella avec-matkalla tutustuttiin esimerkiksi Kim Il-sungin mausoleumiin. 5. Japaniin vuonna 2006 suuntautuneella opintomatkalla harjoiteltiin esimerkiksi maanjäristyksestä selviytymistä ja vierailtiin Toyotan tehtailla Toyota cityssä. 6. Liiton viimeisin, vuoden 2012 kesäkokousmatka suuntautui Milanoon ja kuvan komeisiin Como-järven maisemiin.
Tammikuussa 2013 Sähkötalossa työskenteli 33 Sähköinfon, 12 STUL:n ja 4 Setin työntekijää. Takaa vasemmalta talouspäällikkö Martti Ylimaula, toimistosihteeri Kristiina Manninen, ST-kortiston kehityspäällikkö Pentti Härkönen, myyntineuvottelija Martti Karhu, Setin toimitusjohtaja Veli-Pekka Vitikka, huoltomies Harri Tuomi ja Setin pääarvioija Tauno Hovatta. Seuraava rivi vasemmalta viestintäjohtaja Paula Ihamäki, tekninen asiantuntija Pertti A. Mäkinen, osastopäällikkö Juha Grönlund, myynti-insinööri Kari Jaakola, Setin pääarvioija Arto Kari, järjestöpäällikkö Arto Saastamoinen ja tekninen asiantuntija Jenna Kauppila. Seuraava rivi vasemmalta lakimies Pekka Niskanen, lakiasiainjohtaja Esa Larsén, Sähkömaailma-lehden toimituspäällikkö Ari Uusitalo, tulostusoperaattori Juha Kangas-Rautio, tekninen johtaja Timo Rasimus ja lakimies Roger Lehtonen. Seuraava rivi vasemmalta: järjestöpäällikkö Keijo Ukkonen, myyntisihteeri Dinna Sinkkonen, pääkirjanpitäjä Birgit Hiljander, Sähköala-lehden toimituspäällikkö Maria Heinola, taloussihteeri Salla Pesonen, markkinointisuunnittelija Eila Hilpi, kehittämispäällikkö Satu Lehtonen, kirjanpitäjä Merja Heiskanen, lakimies Inka-Liisa Ahokas, myyntisihteeri Maija Aspelin, tekninen asiantuntija Ville Reinikainen ja tekninen asiantuntija Henrik Rousku. Edessä vasemmalta järjestöpäällikkö Toivo Lötjönen, tekninen asiantuntija Veijo Kauppi, toimistosihteeri Pirjo Kejonen, toimistosihteeri Birgitta Pessi, toimistopäällikkö Marja Niemi, kustannustoimittaja Eeva Karppinen, taittaja Auli Ekroos, taloussihteeri Jessica Eldsbacka, STUL:n ja Sähköinfon toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen, toimistoapulainen Anitta Kuki ja lakimies Sari Rissanen. Kuvasta puuttuvat työtehtävien tai lomien takia estyneet tiedotussihteeri Marita Holmström, kustannustoimittaja, graafinen suunnittelija Arja Metsikkö, tekninen johtaja Esa Tiainen, toimistoapulainen Riitta Torniainen, tekninen asiantuntija Timo Ylinen sekä kuvan ottanut verkkotoimittaja Mikko Arvinen.
STUL ry 80 vuotta sähköistysalan hyväksi 80 vuotta sähköistysalan hyväksi STUL ry STUL TOIMINTAORGANISAATIO 2013 100 Liiton henkilöstön kehitys: 1933 sivutoiminen asiamies 1951 sivutoiminen tj 1953 tj ja konttoristi 1963 edellisten lisäksi kaupallinen neuvoja 1973 9 henkilöä, joista 3 liiton tilitoimistossa 1983 21 henkilöä 1993 35 henkilöä 2003 47 henkilöä, joista 5 osa-aikaista 2013 49 henkilöä 101 Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n ja sen yhtiöiden palveluksessa oli vuoden 2013 alussa 49 henkilöä. STUL:n palveluksessa oli 12, Sähköinfon palveluksessa 33 ja Setin palveluksessa 4 henkilöä. Lisäksi liitto on jo useiden vuosien ajan palkannut Otaniemen teekkareita vakituisiksi avustajiksi. STUL:n väki on tottunut pitämään samaa tahtia joskus kaoottisessakin toimintaympäristössä. Liiton porukka osallistuu yhteistyökumppaniensa kanssa joka vuosi Sulkavan Soutu -kirkkovenekilpailuun.