Lumejärjestelmä Xen Reino Miettinen
Miksi lumepalvelin Jos jokaiselle sovellukselle tarvitaan oma palvelimensa, niin tämä johtaa helposti raudan hukkakäyttöön. Taloudellisempaa on rakentaa lumepalvelimista samalle raudalle useampi sovelluskohtainen palvelin, jolloin bonuksena saadaan mahdollisesti riitelevät sovellukset erillään toisistaan!
Miksi lumepalvelin (jatkoa) Tarvittaessa yhdestä isosta koneesta koostuvat lumepalvelimet voidaan koota takaisin yhdeksi käytttämällä joko ryväs tai hilatekniikkaa. Ja lumelevykuvana toteutettu palvelin on helposti siirrettävissä muuttona (migraatio) toiselle raudallekin, jopa palvelimen käydessä.
Alkutoimet Ennen Xen lumejärjestelmän asennusta kannattaa varata asennusaineisto DVD levylle ja http palvelin, joka toimii asennuslähteenä asennettaville alijärjestelmille. CentOS 5, Fedora 7 Test 4 ja opensuse 10.2 hyväksyvät osin myös CD/DVD lähteen. Järjestelmää hallinnoiva päälumekone xen0 asennetaan käyttöjärjestelmän asennuksen yhteydessä, helpoiten.
Asennus (xenu koneet) Osittais, vai täyslume (para vs. fully virtual) koneelle nimi: varattava RAM (MB) ja VCPU määrä: Polku, johon lumelevy (osio tai levykuva): Paljonko lumelevylle tilaa (GB): Asennusaineiston lähde:
CentOS 5 lumeesta (32 bit)
OpenSUSE 10.2 lume
Fedora 7 Test 4 lume
CentOS 5.0 lume
Mitä kotona? CPU: AMD Athlon 64 X2 AM2 2 GHz Muistia: 4 GB Verkkokortteja: 1000 Mbit/s integroituna ja 100 Mbit lisättynä Sisäinen kovalevy 160 GB
Miksi CentOS? Laiskuus ja mukavuuden halu (versiokierto rauhallinen ja itsellä RH tausta 4.2 versiosta) Kotilabraan hankin vain edullisia tuotteita CentOS on lähes samaa soppaa kuin työssä tulevaisuudessa kohtaan
Miksi Xen? Laiskuus ja mukavuuden halu (tulee CentOS, Fedora ja opensuse järjestelmien mukana, ainakin) Testattavaa käyttöjärjestelmää varten ei tarvitse uutta laitetta (josta perhekin tykkää) tai jyrätä olemassa olevaa (tästä minäkin tykkään) Jos jokin ohjelma saatavissa vain yhteen järjestelmään, niin tuo käyttöjärjestelmä alilumekoneeseen!
Kokemuksia Xen:stä Etänä X ikkunasovellukset onnistuvat hyvin ja ssh X tunnus@palvelin xterm komennolla aloitettu yhteys toimii alustana usealle jokinxohjelma & käynnistykselle. Kesäkuussa 2007 Xen 3.0.3 graafiset konsolit suoraan käytettyinä eivät tunne ääkkös ja eräitä erikoisnäppäimiä kokeilluilla käyttöjärjestelmillä.
Kokemuksia Xen:stä (jatkoa) Täyslumekoneen näytönohjain Cirius Logic Ositaislumekoneen näytönohjaimena Xen Virtual Framebuffer
Lisätietoa Lumejärjestelmä Xen oli ansiokkaasti esillä Helsingin HP LinuxForum 31.5.2007 tapahtumassa, jonka aineisto järjestäjien jälkihoitosivuilta ja tietenkin googlesta.
Mitä ei kotona? Koska varsinainen Xen palvelimeni on ainoa 64 bittinen ja muut 32 bittisiä koneita, niin näillä ei voida hoitaa lumekoneen muuttoa (migraatiota). Lumekoneiden vikasietoisuus tiedon säilymisen kannalta on suoritettava muilla keinoin.
Lumekoneen muutto Varattava kaksi riittävän samanlaista rautaa Xen lumeympäristöiksi ja tietovarasto (NAS, SAN), joka näkyy sekä lähde että kohdekoneelle xm migrate live lume1 kohde Kopioidaan muuttunutta tietoa joitain kertoja Ja 60 300 ms taukoa ja lume1 kohde raudalla
Sanastoa (engl.) Host OS, Xen Domain0, dom0, xen0, privileged domain (Lumepääkone) Guest OS, domu, xenu, Unprivileged domain, Virtual Machine, VM (Lumealikone) Paravirtualization: Guest OS with a modified kernel
Sanastoa (engl. jatkoa) Full/Hardware virtualization, HVM: Non modified guest OS, CPU extensions Intel Vanderpool (VT) AMD Pacifica (AMD V) SAN: Storage Area Networks NAS: Network Attached Storage
Tästä eteenpäin Alkulähteille http://www.cl.cam.ac.uk/research/srg/netos/xen/ Kaupallinen versio http://www.xensource.com Suomeksi http://fi.wikipedia.org/wiki/xen