Kuva 1. Asumisen paloturvallisuus Luennoitsija kertoo koulutusosuuden sisällön. Asumisen paloturvallisuus Turvallisuuskulttuuri Riskit tulipalossa Miten palo syntyy Miten palo sammutetaan Palon syttymissyyt Palonehkäisy Kodinhoidon merkitys palonehkäisyssä Tarkistuslista Kuva: Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos 1
Kuva 2. Palokuolleitten määrä vuosina 1997-2004 ja tavoitteet vuosille 2005-2012 Suomi on asettanut tavoitteekseen olla yksi Euroopan turvallisimmista maista vuoteen 2012 mennessä. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, tulisi palokuolleiden määrä vähentyä n. 30 henkilöllä vuosittain. Palokuolemien määrä vuosina 1997-2004 ja tavoite vuosille 2005-2012 120 100 103 101 104 90 95 107 110 94 80 75 79 Palokuolemien määrä 60 68 57 49 40 41 35 30 20 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 e 2005 t 2006 t 2007 t 2008 t 2009 t 2010 t 2011 t 2012 t Tilastokeskus 1997-2003, ennuste 2004, tavoite 2005-2012 2
Kuva 3. Palokuolleiden määrä 1 miljoonaa asukasta kohden Verrattuna muihin pohjoismaihin koskevat Suomen paloturvallisuusongelmat erityisesti henkilöturvallisuutta. Omaisuusvahingot ovat selvästi alhaisemmalla tasolla muissa pohjoismaissa, mutta Suomessa kuolee enemmän ihmisiä paloissa. Suurin osa henkilövahingoista tapahtuu asuinympäristön paloissa. Siksi asumisen paloturvallisuuden parantaminen täytyy priorisoida paloturvallisuustyössä. Erityisryhmien paloturvallisuuden osalta erityisesti seuraavat kysymykset ovat tulleet esille paloturvallisuuden tutkimuksessa: PALOKUOLLEITTEN MÄÄRÄ POHJOISMAISSA JA ISO-BRITANNIASSA VUOSINA 1997 2004 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Suomi 103 101 104 90 75 95 107 109 Tanska 70 71 80 83 74 76 92 Ruotsi 152 177 110 106 137 137 134 66 Norja 68 52 60 55 65 64 57 55 Iso- Britannia 723 656 623 613 606 562 616 PALOKUOLLEIDEN MÄÄRÄ 100 000 ASUKASTA KOHDEN POHJOISMAISSA JA ISOBRITANNIAS- SA VUOSINA 1997-2004 Väestötiedot, joita on käytetty laskelmissa, ovat epätarkkoja. 1990 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Suomi 2,00 1,96 2,01 1,74 1,83 2,06 2,05 2,10 Tanska 1,32 1,34 1,51 1,57 1,38 1,42 1,70 Ruotsi 1,71 1,99 1,24 1,19 1,54 1,54 1,51 0,74 Norja 1,51 1,16 1,33 1,22 1,44 1,41 1,27 1,23 Iso-Britannia 1,23 1,12 1,06 1,04 1,01 0,95 1,04 Palokuolemien määrä 1 milj. asukasta kohti 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 19,7 14,6 14,3 13,2 10,6 9 Palokuolemat 1997-2004 1milj/asukasta Suomi Tanska Ruotsi Norja Britannia OECD 3
Kuva 4. Kuolemaan johtavien tapaturmien taajuus eräissä OECD-maissa. Tilastot pohjaituvat Ruotsin pelastuslaitoksen (Räddningsverket) ja NCO:n (Nationella centrum för erfarenhetsåterföring från olyckor) julkaisuun NCO 2004:2. Medlemsländer i OECD Australia Kanada Slovakia Belgia Korea Espanja Tanska Luxemburg Iso-Britannia Finland Meksiko Ruotsi Ranska Hollanti Tsekki Kreikka Norge Turkki Irlanti Uusi-Seelanti Saksa Islanti Puola Unkari Italia Portugal USA Japan Sveitsi Itävalta Kuolemaan johtaneiden tapaturmataajuus eräissä OECDmaissa vuosina1990-1999 250 OECD:n keskiarvo = 100 200 150 100 50 0 Tapaturmat Kaatuminen Liikenne Hukkuminen OECD Suomi Norja Ruotsi Isobrit. 4
Kuva 5. Turvallisuuskulttuuri Turvallisuuskulttuuri Suomessa on heikko. Turvallisuuskulttuuri Vertailu, Suomi Pohjoismaat Vertailu, Suomi EU Palokuolemat, Kotitapaturmat, Liikenneonnettomuudet, Työtapaturmat, Hukkumiset. Pointti!!! Turvallisuuskulttuuri Suomessa huono 5
Kuva 6. Palokuolleisuus Suomessa ikäryhmittäin 1.1.2002 31.12.2006 Riski kuolla tai vahingoittua palossa lisääntyy iän karttuessa (SPEKin tilasto). Palokuolemat Suomessa ikäjakauman mukaan 1.1.2002-31.12.2006 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 199 154 72 49 22 0-20 vuot. 20-40 vuot. 40-60 vuot. yli 60 vuot. ikä ei tiedossa 6
Kuva 7. Palokuolemat palopaikan mukaan 1.1.2002 31.12.2006 Suurin osa kuolemaan johtaneista paloista tapahtuu kotona, tilasto SPEKin. Palokuolemat Suomessa palopaikan mukaan 1.1.2002 31.12.2006 250 200 150 100 50 Omakotitalot Asuinkerrostalo Muu Pientalo Kesämökki Muu rakennus Ei rakennus 0 Palokuolemat palopaikan mukaan 7
Kuva 8. Erityisryhmät ovat suurimmassa vaarassa Erityisryhmillä tarkoitetaan: 1. Vanhuksia, joiden toimintakyky on alentunut ikääntymisen myötä 2. Vammaisryhmiä 3. Psyykkisesti tai fyysisesti sairaita 4. Päihteiden ja lääkeaineiden käyttäjiä. Yhteistä näille ryhmille on alentunut toimintakyky, joka voi johtaa vaarallisiin tilanteisiin asuinympäristössä päivittäisissä tilanteissa tai vaikeuttaa pelastautumista asunnosta hätätilanteessa. Fyysinen kunto, vammat, fyysinen ja psyykkinen terveydentila kuten myös lääkkeiden käyttö ja päihteet vaikuttavat toimintakykyyn. Fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen vaikuttaa liikkumisvarmuuteen ja altistaa tapaturmille. Psyykkisen toimintakyvyn ongelmat voivat ilmetä esimerkiksi puutteina tilanteen hahmottamisessa ja epätarkoituksenmukaisena toimintana, epäluulona erilaisia turvallisuusjärjestelmiä kohtaan ja puutteellisena elämänhallintana. Erityisryhmät suurimmassa vaarassa Ikä kasvaa, riski kasvaa Palokuolemat tapahtuu kotona Kuva: Tukes 8
Kuva 9. Miten palo kehittyy Hyvin harvat ihmiset ovat olleet palossa palomiehiä lukuun ottamatta ja voivat kertoa olosuhteista palavassa asunnossa. Tv-ohjelmat ja elokuvat välittävät täysin vääränlaista kuvaa palosta, ja useimmat ihmiset kuvittelevat palon kehittyvän Elokuvassa esitetyllä tavalla. Elokuvassa ei juuri esiinny savua ja näkyvyys on erittäin hyvä. Myös palon tuottama kuumuus puuttuu. Elokuvan sankarit pystyvät liikkumaan melko vapaasti palon keskellä vain kangaslappu suunsa suojana. Todellisuus on jotakin aivan muuta. Jos palo kuvattaisiin sellaisenaan, kuin se oikeasti on, ei näkyisi muuta kuin mustaa savua. Kouluttajana sinun pitäisi kuvailla seuraavat asiat filmin kuluessa: miten nopeasti palo kehittyy miten paljon savua todellisuudessa muodostuu savun myrkyllisyys rajoittunut näkyvyys tai täydellinen pimeys palossa muodostuva voimakas kuumuus. Kerro filmin alussa seuraavat asiat: Palo tapahtuu koeolosuhteissa, mutta etenee kuin tavanomainen palo. Palava huone voisi olla makuuhuone tai olohuone. Huoneessa on kaikesta huolimatta melko vähän palokuormaa, vähemmän kuin tavallisessa olohuoneessa. Ovi on auki, mikä merkitsee, että palo saa happea koko ajan. Huoneessa mitataan lämpötilaa silmien korkeudelta. Filmin aikana voit kertoa myös seuraavaa: Ihmisen keuhkot tuhoutuvat 150 asteessa. Tee filmin lopussa seuraavat kaksi kysymystä. Miten kauan kesti, ennen kuin palovaroitin alkoi hälyyttää? Miten pitkään kesti, ennen kuin koko huone oli tulessa? Palon kehittyminen 9
Kuva 10. Ajan kuluminen avun saapumiseen Kuolemaan johtaneessa asuntopalossa on melkein aina palon eteneminen ollut niin nopeaa, että palokunnalla ei ole ollut realistisia mahdollisuuksia pelastaa palossa kuolleita. Suhteessa paloissa loukkaantuneiden määrään on palokuolleiden määrä hyvin korkea. Rakennuksesta joko ehditään ulos suuremmitta vammoitta tai paloon menehdytään. Ajan kuluminen avun saapumiseen 0 min 1 min 2 min 3 min 4 min 5 min PALOVAROITIN HÄLYYTTÄÄ 300 O C YLEISSYTTYMINEN HAVAITSEMINEN HÄLYYTYKSEN KÄSITTELY MATKA, VALMISTAUTU MINEN, M.M PUHELU HÄLYYTYSKESKUKSEEN PALOKUNTA LIIKKEELLE 0 min 1 min 2 min 3 min 4 min 5 min 10
Kuva 11. Miten palo alkaa? Palaminen edellyttää kolmea tekijää: 1. Happea: normaali hengitysilma sisältää 21 prosenttia happea. Suurempi ilman happipitoisuus edistää palamista (vrt. hiillokseen puhaltamisen vaikutus liekkien aikaansaamiseen). 2. Lämpöä: Eri aineet tarvitsevat eri lämpötilan syttyäkseen. Kun palo on syttynyt, syntyy lämpöä, joka edesauttaa palon leviämistä. 3. Polttoainetta: Lähes mikä tahansa syttyy, kun lämpötila nousee tarpeeksi korkeaksi. Polttoaineeksi käyvät puut, paperi, muovi. Polttoaine voi olla nestemäisessä muodossa, kuten bensiini, tai kaasuna, kuten nestekaasu palossa muodostuvat kaasut. Happi on reaktiivinen aine joka yhdistyy palavan aineen kanssa. Sama tapahtuma johtaa raudan ruostumiseen tai puun maatumiseen, mutta palolle erityistä on sen tapahtuminen sellaisella nopeudella, että muodostuu valoilmiö (liekkejä), lämpöä ja savua. Mitä palossa tapahtuu? Riittävästi lämpöä Palavaa ainetta Riittävästi happea Kuva: Suomen Palopäällystöliitto 11
Kuva 12. Kuinka palo sammutetaan? Palo sammutetaan eliminoimalla jokin palon kolmesta perustekijästä. Kun happipitoisuutta vähennetään tai hapen saanti poistetaan, palo sammuu. Happipitoisuuden vähennyttyä 13-15 % pitoisuuteen liekit ovat yleensä sammuneet, mutta kytevä palo saattaa jatkua. Jos happipitoisuutta nostetaan 23 prosenttiin, palamisnopeus kaksinkertaistuu, ja jos happipitoisuutta nostetaan 40 prosenttiin, on palo 10 kertaa nopeampaa kuin normaalisti. Sammutuspeite estää hapen pääsyn paloon ja palo sammuu. Jos palava aine poistetaan, palo sammuu. Suljettaessa kaasugrillin hana, poistetaan palava aine ja palo sammuu. Poistettaessa lämpö palo sammuu näin vesi toimii. Vesi sitoo lämpöä sitä paremmin kuin hienojakoisempaa se on. Palokunnan erikoisletkulla sammutetaan filmissä nähty palo noin 10 15 litran vesimäärällä. Kastelemalla vaatteet ja vuodevaatteet voidaan syttymistä viivästyttää, koska veden höyrystyminen sitoo paljon lämpöä. Miten palo sammutetaan? Jäähdytys (Vesi, lumi) Raivaus (Poista palava aine) Kuva: Suomen Palopäällystöliitto Tukahduttaminen (Kannella, peitolla) 12
Kuva 13. Yleisimmät palon syttymissyyt Suomessa kuolee vuosittain tulipaloissa noin 100 henkilöä. Palojen syttymiselle on monia syitä. Kuolemaan johtaneissa paloissa tupakointi sängyssä, sohvalla tai pehmustetussa tuolissa on yleisin syy. Noin 30 henkilöä vuosittain kuolee tupakoinnin aiheuttaman palon seurauksena. Toisen suuren ryhmän muodostavat sähköpalot, joissa jokin sähkölaite on sytyttänyt palon. Noin 15 henkeä vuosittain kuolee tahallaan sytytetyn palon vuoksi. Myös itsemurhat kuuluvat tähän ryhmään. Muita tavallisia syitä ovat elävä tuli ja pyykin kuivatus kiukaan läheisyydessä. Yleisimmät palon syttymissyyt Kuva: Suomen Palopäällystöliitto 13
Kuva 14. Sähköpalokuoleman syyt vuosina 2001-2006 Sähköpalokuoleman syyt vuosina 2001-2006 30 27 25 Kpl. 20 15 10 5 12 11 11 9 8 6 5 2 0 Liesi tai uuni Valaisin Televisio Sähkölaitteisto Sähkölämmitin Muu sähkölaite Kylmälaite Kiuas Kahvinkeitin TUKES, 2007 14
Kuva 15. Savukkeesta syttynyt palo, jossa uhri menehtyi Savuke on sytyttänyt sohvan, joka on palanut voimakkaasti. Koko asunto on savuvaurioitunut. Palo on sammunut itsestään hapenpuutteeseen. Kuva on rivitaloasunnosta, jossa asui vanhahko mies. Hän oli loukkaantunut aikaisemmin useissa tapaturmissa ja oli lievästi liikuntavammainen, käytti sauvoja päivittäin. Kotisairaanhoito kävi miehen luona päivittäin. Mies ei käyttänyt lääkkeitä, mutta tupakoi paljon ja käytti runsaasti alkoholia. Mies oli tavalliseen tapaansa juonut alkoholia ja tupakoinut asunnossa. Sohva oli syttynyt ja mies ei ole jostakin syystä pystynyt tai kyennyt itse sammuttamaan paloa tai kutsumaan apua. Rivitalon asunnot on varustettu palovaroittimilla, jotka vahtimestari tarkistaa säännöllisesti. Mies on asettunut sängylle ja suojannut itsensä peitteellä (makaa kuvassa peitteen alla). Seuraavana aamuna, kun kodinhoitaja havaitsi, että asunnossa oli ollut palo. Palo oli sammunut itsestään ja mies löydettiin peitteen alta sängystä. Riskitekijöitä: tupakointi alkoholin käyttö heikentynyt toimintakyky palovaroitin jonka hälytys kuuluu vain asunnossa. Savukkeesta syttynyt palo, jossa uhri menehtyi Kuva: Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos 15
Kuva 16. Toinen esimerkki tupakointipalosta Toinen esimerkki palosta, joka on aiheutunut tupakoinnista. Tupakoinnin yhteydessä on tavallista, että tupakoitsija on myös käyttänyt alkoholia tai muita päihteitä, ja joka sitten nukahtaa sänkyyn, sohvalle tai nojatuoliin. Keinoja ennaltaehkäisyyn tupakointi ulkona tupakointi tietyssä paikassa sisällä paloturvalliset tekstiilit ja vaatteet Itsestään sammuvat savukkeet Toinen esimerkki asuntopalosta Kuva: Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos 16
Kuva 17. Liesipalo Keski-ikäinen mieshenkilö asuu yksin kerrostalossa. Hän käyttää alkoholia koko lailla, mutta selviytyy itsenäisesti. Talo on rakennettu 60-luvulla. Naapuri oli havainnut savun hajua porraskäytävässä ja hälytti palokunnan paikalle. Hälytys tuli palokunnalle tarkistustehtävänä. Yksikön vahvuus oli 1+3 miestä. Asunnossa ei ollut palovaroitinta. Aika pian palokunnan saavuttua paikalle löydettiin savun aiheuttaja ja asia hoidettiin kuntoon. Palomiehet nostivat padan ulos uunista ja tuulettivat asunnon. Mies oli pannut ruokapadan uuniin ja siinä missä palojäljet näkyvät seinällä oli riippunut pyyhe. Kun mies oli tarkistanut ruokaa uunissa, oli pyyde joutunut uunin luukun väliin. Uunin kuumuus oli sytyttänyt pyyhkeen ja onneksi lähistöllä ei ollut mitään muuta paloherkkää materiaalia, joka olisi voinut syttyä. Riskitekijöitä: yksin asuva mies, joka käyttää alkoholia palovaroittimen puuttuminen ei sammutuslaitteistoa ei osannut tai halunnut toimia itsenäisesti. Liesipalo Kuva: Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos 17
Kuva 18. Kuuma hehkulamppu aiheuttaa palovaaran Paloesimiehen kertomus. Lamppu oli sijoitettu kerrossängyn alimman sängyn viereen seinälle. Ylemmästä sängystä oli lasten leikkiessä pudonnut pikku nuken paita suoraan lampun sisään. Huoneiston omistaja (mies) oli kahden lapsen kanssa kotona ja huomasi savun hajua. Savu tuli makuuhuoneesta jolloin hän sulki huoneen oven ja soitti 112. Ovi oli edelleen kiinni kun pelastuslaitos tuli paikalle ja muualla huoneistossa ei ollut savua. Makuuhuoneessa oli melkoisesti savua (piti laittaa PI-laite päälle) ja vain pieni liekki lampun sisällä. Sammutusainetta ei tarvittu, vaan siirsimme kytevän kankaan hanskoilla käsienpesualtaaseen ja avasimme ikkunan Ehkäisevät toimenpiteet: vaihtaa hehkulamput energiansäästölamppuihin. Kuuma hehkulamppu aiheuttaa palovaaran Kuva: Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos 18
Kuva 19. Pyykkikoneen palo Pyykkikoneen palo on melko tavallinen tapahtuma. Niin kuin muillakin sähkölaitteilla, on myös pyykkikoneilla tapana oireilla ennen syttymistään. Tavallisimpana oireena on ohjelmavalitsimen hyppää jonkin vaiheen yli, jumittuu tai että koneen ääni kuulostaa kummalliselta. Ehkäisevät toimenpiteet: Älä jätä koskaan pyykkikonetta päälle ilman kontrollia. Jos kone oireilee, korjauta vika välittömästi. Palamaan syttynyt pesukone Kuva: Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos 19
Kuva 20. TV-palo Televisiot, jopa uudetkaan mutta sisältä pölyiset, eivät ole harvinainen palon aiheuttaja. Tv:n päällä olevien kukkien kasteleminen on myös yleinen palon syy, koska kastellessa vettä valuu laitteistoon,. Vaikka paloa ei syntyisi, kasteluvesi vaurioittaa laitetta. Sulje aina TV:n virta ei pelkästään kaukoohjaimesta vaan itse laitteesta, kun se on yhteydessä virtalähteeseen. TV:n palo alkaa usein savun muodostuksella. Vedä sähköjohto irti, ja jos palo jatkuu, sammuta vedellä tai käsisammuttimella. Jos mahdollista, vie TV ulos. TV:n paloteho on n. 300 kw, mikä riittää paremmin kuin hyvin sytyttämään hajallaan olevan syttyvän materiaalin. Muiden esineiden palotehoja: Kynttilä 0,05 kw Roska-astia 30 kw TV 300 kw Pehmeä TV-tuoli 1000 kw Jääkaappi-pakastin 5000kW > riittää yleissyttymisen aiheutumiseen huoneessa Ehkäiseminen: Riittävästi tilaa laitteen ympärillä Laitteen päällä ei säilytetä mitään Sulje aina laitteen virta ensin kaukosäätimestä ja sitten TV-laitteen katkaisijasta. TV-palo Kuva: Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos 20
Kuva 21. Varalliset sähkölaitteet ja kytkennät Vanhassa rakennuksessa ei usein ole riittävästi pistorasioita kaikille sähkölaitteille. Palovaara on suuri, kun pistorasiasta otetaan virtaa samanaikaisesti useaan laitteeseen, erityisesti jos kylmänä vuodenaikana kytketään jatkojohtoon paljon energiaa vaativa sähkölämmitin. Nämä laitteet saattavat viedä energiaa enemmän kuin johto kestää kuumenematta ja syttymättä palamaan. Vaaralliset sähkölaiteet ja kytkennät Kuva: Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos 21
Kuva 22. Saunapalot Kiukaan päälle ei koskaan saa asettaa mitään ylimääräistä eikä vaatteita saa kuivattaa kiukaan yläpuolella. Ennen kiukaan kytkemistä päälle, pitää varmistaa, että se on turvallista. Onko saunojan horjahdusvaara kiuasta vasten estetty esimerkiksi kaiteella? Voiko löylyhuoneessa liikkua liukastumatta? Ovatko turvakaiteet oikeilla paikoilla? Saunaa saa käyttää vain saunomiseen, kiukaalle ei saa asettaa mitään eikä kuivattaa sen yläpuolella pyykkiä. Jos kiukaan voi kytkeä päälle saunan ulkopuolelta, pitää aina tarkistaa, että kiukaan lämpeneminen tapahtuu turvallisesti. Saunapalot TUKES 22
Kuva 23. Sähköpalot Sähköpalot Pidä kodinkoneet ja laitteet puhtaana pölystä Huolla heti vian tai käyttöhäiriön ilmaantuessa Huolehdi riittävästä tuuletustilasta laitteen ympärillä, jottei laite kuumene Käytä pyykki- ja astianpesukonetta vain valvotusti Sammuta virta, kun laite ei ole käytössä ja sulje pesukoneista vesihana Irrota pistoke aina tulpasta, ei johdosta Älä jätä liettä valvomatta Vältä jatkojohtojen käyttöä Huolehdi, ettei sähkölämmitin kaadu, älä peitä sitä, aseta se riittävälle etäisyydelle esim. huonekaluista ja verhoista Vaihda vilkkuvat loistevalot heti, älä vaihda valaisimeen suositusta voimakkaampaa lamppua, vaihda hehkulamput kuumenemattomiin energiansäästölamppuihin, noudata halogeenivalojen asennus- ja suojaohjeita 23
Kuva 24. Kaikki eivät kykene ottamaan vastaan valistusta Jotkut henkilöt eivät kykene tai eivät halua ottaa vastaan apua ja ohjeita. Vastuu on ennen kaikkea henkilöllä itsellään, ellei ole ilmeistä, että henkilö aiheuttaa joko itselleen tai muille ihmisille ilmeisen vaaran. Kaikki eivät kykene ottamaan vastaan valistusta Kuva: Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos 24
Kuva 25. Hätäpuhelu Soita 112 Hätätilanteessa soita 112:een. Valmistaudu vastaamaan hälytyskeskuksen tekemiin kysymyksiin: Mitä on tapahtunut Missä Mistä puhelinnumerosta soitat Kuka olet Vastaa rauhallisesti ja selkeästi kysymyksiin, selvityksesi antaa tärkeää tietoa. 112:een voi soittaa aina hätätilanteessa kaikkialla Suomessa. Numero yhdistyy hätäkeskuksen päivystykseen sillä alueella, mistä puhelu tulee. Ilmoittamasi puhelinnumeron perusteella operaattori näkee mistä osoitteesta puhelu tulee. Myös matkapuhelimella soitettaessa valitaan 112. Jos tulet onnettomuuspaikalle, pysähdy ja selvitä mitä on tapahtunut. Paikallista sijaintisi. Missä onnettomuus on tapahtunut? Katso näetkö onnettomuuspaikalla jotakin erityistä, esimerkiksi tienviitan, tienhaaran, voimalinjan, vesistön, kirkon tms. Käyttäydy rauhallisesti onnettomuuspaikalla. Selvitä loukkaantuneiden määrä, onko joku tajuton, onko joku juuttunut kiinni esimerkiksi kolaritilanteessa, vuotaako vaarallisia aineita. Kun olet tehnyt hälytyksen, tarkista onnettomuuspaikka uudelleen. Kerro uhreille, että olet hälyttänyt apua ja että se on tulossa. Soita 112:een uudelleen, jos saat selville lisätietoja. Jää onnettomuuspaikalle kunnes apu saapuu. Jos perille on vaikea löytää, mene vastaan tai lähetä joku muu vastaan pelastusyksikköä. Se säästää aikaa ja voi pelastaa ihmishengen. Hätäpuhelu Hätäpuhelu - 112 Ennen soittoa: Ota selville mitä on tapahtunut. Soita 112 Soita hätäpuhelu itse, jos voit. 1. Oikea osoite 2. Kerro lyhyesti mitä on tapahtunut 3. Vasta kysymyksiin ja noudata ohjeet 4. Lopeta puhelu vastaa saatuasi luvan siihen 5. Opasta 6. Soita uudestaan, mikäli tilanne muuttuu 25
Kuva 26. Toiminta onnettomuushetkellä Jos palo syttyy, toimi seuraavasti: Pelasta ihmiset, jotka ovat vaarassa Hälytä palokunta Sammuta mahdollisuuksien mukaan Rajoita paloao hjaa palokunta paikalle Se missä järjestyksessä toimitaan, riippuu paikalla olijoiden määrästä ja miten pitkälle palo on edennyt. Jos paikalla on useita henkilöitä, voi yksi henkilö käynnistää pelastamisen, toinen soittaa hätänumeroon, jne. Toiminta onnettomuushetkellä Varoita Pelasta Rajoita Soita 112 Sammuta 26 Opasta
Kuva 27. Asukkaan ongelmat tulipalon sattuessa Ikä, fyysinen kunto, vammat, fyysinen ja psyykkinen terveydentila, lääkkeiden käyttö ja alkoholi vaikuttavat toimintakykyyn. Heikentynyt toimintakyky vaikuttaa liikkumisvarmuuteen ja lisää tapaturmavaaraa. Psyykkisen toimintakyvyn ongelmat voivat ilmetä esimerkiksi puutteellisena kykynä arvioida tilannetta ja epätarkoituksenmukaisena toimintana, epäluulona turvajärjestelmiä kohtaan sekä puutteellisena elämänhallintana. Palon havaitseminen voi olla vaikeutunut seuraavista syistä: 1. Heikentynyt näkö ja kuulo 2. Päihteiden tai lääkkeiden käyttö 3. Kehitysvammaisuus, dementia Pelastautumista voi vaikeuttaa: 1. Iän, sairauden, vamman, lääkkeiden tai päihteiden vaikutus toimintakykyyn 2. Rakennus soveltuu huonosti asukkaille: portaikot, jäykät ovenkahvat ja lukot, ym. Vaikeus hälyttää apua voi johtua: 1. Heikentyneestä fyysisestä toimintakyvystä 2. Ei ole ymmärrystä tai osaamista hälytyksen tekemiseen esimerkiksi kehitysvammaan tai dementiaan liittyen. Asukkaan ongelmat tulipalon sattuessa Tulipalon havaitseminen Palon paikallistaminen Pelastautuminen Sammutuskaluston käsittely Hälytyksen teko/avun saanti Kuva: Kristiina Juvas, SPEK 27
Kuva 28. Hoitajan rooli paloturvallisuuden kehittämisessä Hoitajan rooli paloturvallisuuden parantamisessa Sinä voit pelastaa, siksi paloturvallisuustieto on tärkeää Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ovat ainutlaatuinen ja korvaamaton voimavara eritysasumisen paloturvallisuuden parantamisessa Kodinhoitajat voivat helposti edistää palonehkäisy työtä Kodinhoitajat voivat jakaa tietoa asukkaille, miten toimia tulipalon syttyessä 28
Kuva 29. Lisävarusteina asennettavat turvalaitteet Kuvassa on lieteen asennettavia turvalaitteita. Lisää tietoa turvalaitteista ja varusteista on oheismateriaalina. Lisävarusteina asennettavat turvalaitteet Kuva: TUKES Lieteen on asennettavissa erilaisia turvalaitteita. Niissä virrankatkaisu perustuu lieteen valitun tehon mukaan aikaan, lämpötilan tunnistimeen tai lämpötilan tunnistavaan automaattiseen virrankatkaisuun. 29
Kuva 30. Sijoita patalaput ja muut tekstiilit oikein Yksinkertaisin toimenpitein voidaan lisätä paloturvallisuutta. Sijoita patalaput ja muut tekstiilit oikein Patalappuja ei tule sijoittaa liian lähelle keittotasoa, josta ne saattavat vahingossa pudota liedelle. Patalappujen tulee kuitenkin olla helposti havaittavissa, jotta ne saadaan tarvittaessa nopeasti käyttöön. Kuva: TUKES 30
Kuva 31. Turvalaitteita keittiössä Suhteellisen yksinkertaisilla toimenpiteillä voidaan lisätä paloturvallisuutta. Kuvassa ajastin sekä lisävarusteena että pistorasian vakiovarusteena. Turvalaitteita keittiössä Kuvat: Kristiina Juvas, SPEK 31
Kuva 32. Liesivahti Kuvassa liesivahtityyppi, joka katkaisee virran aistiessaan lieden ylikuumenemisen Liesivahti Kuvassa lieden ylikuumenemista valvova laite Helsingin kaupungin Toimiva koti näyttelystä. Laitteen valmistaja on Innohome. Kuva: Kristiina Juvas, SPEK 32
Kuva 33. Kynttilät aiheuttavat suuren palovaaran Palavaa kynttilää ei koskaan saa jättää vartioimatta. Sijoita kynttilä turvalliselle etäisyydelle syttyvästä materiaalista. Valitse mieluiten metallinen, keraaminen tai muusta palamattomasta materiaalista valmistettu kynttilänjalka, jossa kynttilä seisoo tukevasti. Koristemansetit lisäävät palovaaraa. Hyvä perussääntö on, että se, joka on sytyttänyt kynttilän, myös huolehtii sen sammuttamisesta. Älä koskaan jätä lapsia tai eläimiä yksin palavan kynttilän kanssa. Myös piharoihut aiheuttavat väärin sijoitettuna ja vartioimattomina palovaaran. Kynttilät aiheuttavat suuren palovaaran Tuuli on siirtänyt piharoihun mökin seinän viereen Kuva: Kristiina Juvas, SPEK 33
Kuva 34. Sähköt katkaiseva palovaroitin Palovaroittimeen yhdistyy liesivahti: laite voidaan asentaa katkaisemaan sähköt mistä tahansa laitteesta tai koko asunnosta palohälyttimen reagoidessa. www.fidepro.fi Sähköt katkaiseva palovaroitin 34
Kuva 35. Hälytinsarja kuulovammaiselle Langaton hälytin, joka auttaa niin kuulovammaisia, kuuroja tai muita havaitsemaan tärkeitä signaaleja ja hälytyksiä. Laitteet on suunniteltu varoittamaan ja muistuttamaan henkilöä hänen luonnollisessa ympäristössään ja puuhissaan. Hälytinsarja kuulovammaiselle Dörrsändare Bellman Visit Do rrsa ndare a r en del av Bellman Visit-systemet som hja lper dig att uppfatta do rrsignalen. Installationen a r enkel; placera bara do rrsa ndaren na ra do rrklockan. Pager mottagare Bellman Visit Pager tar emot signaler fra n de olika Bellman Visit-sa ndarna och pa kallar uppma rksamhet genom olika vibrations- och ljussignaler beroende pa vilken signal som tas emot. Telefonsändare Bellman Visit Telefonsa ndare a r en del av Bellman Visit som hja lper dig med telefonsignalen. Babyvaktsändare Bellman Visit Babyvakt hja lper dig att uppma rksamma barnskrik. O verfo ringen a r tra dlo s och den a r laẗt att anva nda. Brandvarnare med sändare Bellman Visit Brandvarnare aktiveras av brandro k och skickar en radiosignal till Bellman Visit-mottagare. Laddare Bellman Visit Laddare anva nds som laddare na r man anva nder laddbart batteri i Bellman Visit Pager. Va ckarklocka med mottagare Bellman Visit Va ckarklocka ger extra tydlig väckning men tar också emot signaler fra n de olika Bellman Visit-sa ndarna. Väckarklockan pa kallar uppma rksamhet genom olika ljud- och ljus- och vibrationssignaler beroende pa vilken signal som tas emot. Bellman Sa ngvibrator Sa ngvibratorn placeras under kudden och pa kallar din uppma rksamhet under natten med vibrationer fo r de olika signalerna. Sa ngvibratorn kan anslutas till flertalet av va ra mottagare. 35
Kuva 36. Ehdotus hyväksi käytännöksi Ehdotus hyväksi käytännöksi Tehdä paloturvallisuus tarkastus rutiininomaisesti asukkaan luona Tehdä yksinkertainen Miten kodinhoitajat riskienarviointi voivat parantaa asukkaan paloturvallisuutta? luona Antaa neuvoja asukkaalle miten tulee toimia tulipalon syttyessä Tuntee palovaroittimen toiminta ja muut turvalaitteet Kerran vuodessa: käydään läpi tarkistuslista riskienarvio Kerran kuukaudessa: palovaroittimen tarkastus Päivittäin: kiinnittää huomio mahdollisiin palovaaroihin korjata yksinkertaiset viat kirjoittaa vikailmoitus jos löytyy isompia vikoja 36
Kuva 37. Palovaroittimen paikka keskellä kattoa Palovaroitin oman turvallisuutesi takia Sijoita palovaroitin makuuhuoneeseen tai sen läheisyyteen kattoon vähintään puolen metrin päähän seinästä ja muista ulokkeista tai esteistä. Suureen asuntoon kannattaa hankkia varoitin keskeisten tilojen lisäksi jokaiseen makuuhuoneeseen. Silloin se herättää ajoissa nukkuvan ihmisen. Kaksikerroksisessa pientalossa tarvitaan vähintään kaksi palovaroitinta: yksi asennetaan portaiden yläpäähän ja toinen alakertaan. Kun kerroksia on useita, palovaroittimet kannattaa kytkeä sarjaan, jolloin kaikki varoittimet hälyttävät, kun yksikin tunnistaa savun. Laitetta ei kannata sijoittaa keittiöön, kosteisiin tiloihin, tulisijan läheisyyteen tai muihin paikkoihin, joissa työskentely voi aiheuttaa turhan hälytyksen. Varoitin ei yleensä hälytä tupakan savusta. Tavallinen palovaroitin toimii paristolla, joka pitää vaihtaa normaalisti vuoden välein. Paristo ilmoittaa heikkenemisestään äänimerkein. Palovaroittimen pakkauksessa on asennus- ja käyttöohjeet. Laitteen toimintaa on hyvä kokeilla säännöllisesti. Kun nappia painettaessa kuuluu piippaava ääni, varoitin on kunnossa. Palovaroittimiin saa myös paristonvaihtoa helpottavia apuvälineitä. Apuvälineistä voi kysyä paloalan liikkeistä. Palovaroittimen hoito: Testaa palovaroitin kerran kuukaudessa ja aina kun olet ollut pitempään poissa. Kun testinappia painaessasi kuulet piippaavan äänen, kaikki on kunnossa. Jotta vältät kiipeilyn vaarat, voit painaa testinappia vaikka harjan varrella. Vaihda varoitinten paristo vähintään kerran vuodessa. Hyvä paristonvaihtopäivä on perinteinen hätänumeropäivä 11.2. tai joulun alkuun esim. itsenäisyyspäivänä, jolloin kynttilöiden poltto yleistyy. Älä poista paristoa varoittimesta muulloin kuin vaihtaessasi sen uuteen. Puhdista varoittimet kerran vuodessa pölystä kevyesti imuroimalla. Muuten pöly voi aiheuttaa turhia hälytyksiä. Vaihda varoittimet uusiin kymmenen vuoden välein. Voit hävittää vanhat varoittimet muun talousjätteen mukana. Vie käytetyt paristot kunnan keskitettyyn keräyspisteeseen tai muuhun vastaavaan
Palovaroittimen paikka keskellä kattoa Valittavissa erilaisia vaihtoehtoja Palovaroitin kaikkiin asuntoihin 37
Kuva 38. Yksinkertainen riskinarviointi Yksinkertainen riskienarviointi - Suorita yksinkertainen riskienarviointi kerran vuodessa tai silloin kun asukkaan terveydentilassa tapahtuu suuria muutoksia - Minkälaiset ovat asukkaan mahdollisuudet selvitä tulipalosta? 1. Osaako asukas hälyttää apua 2. Osaako asukas siirtyä turvalliseen paikkaan 3. Saako asukas nopeasti avukseen palokunnan, naapurin tai muun vastaavan, (alle kolmessa minuutissa jos asukas ei pysty omin päin poistumaan) 3 kysymystä, jos yhteen kielteinen vastaus, riski on olemassa - On tilanteita jolloin asukas ei itse osaa siirtyä turvaan tulipalosta. Silloin pitää asiaan keksiä ratkaisu. 38
Kuva 39. Ohjeet asukkaalle hänen kuntonsa mukaisesti Meidän kaikkien tulisi osata arvioida, mikä on paras tapa eri tilanteissa turvata ihmishenki. Aina ei ole suositeltavaa ryhtyä itse sammuttamaan paloa, vaikka se jossakin tapauksessa on paras tapa toimia. Ohjeet asukkaalle hänen kuntonsa mukaisesti Asukkaan toimintamalli palon sattuessa Turun sanomat 29.8.2006 Palon sattuessa: A: Yritä sammuttaa Mene ulos Sulje ovet Hälytä B: Tee turvapuhelinhälytys Mene ulos Sulje ovet C: Tee turvapuhelinhälytys Laskeudu lattialle makaamaan ja suojaa pääsi Odota apua 39
Kuva 40. Asuntosprinklaus ainut tapa riittävään turvallisuuteen Asuntosprinklauksesta ilmestyy SPEK:in toimittama opas vuoden 2007 loppuun mennessä. Asuntosprinklaus - ainut tapa riittävään turvallisuuteen 40