SAATTEEKSI. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen antti.impinen@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29

1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen

2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2012 tapaturmissa kuoli 2640 suomalaista: 1708 miestä ja 932 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleet 3000 2500 2000 1500 1000 Koti ja vapaa-aika Liikenne Työ (2012 = ennakkotieto) 500 0 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Vuosi THL, lähde: Tilastokeskus Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2012, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina.

3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun käytössä on tarkempi tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voidaan saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik.

Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2014 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2014 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2012), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 14% 5% 5 413 970 Koko alue 19% 2% 6% 5% 31% 16% 16% 5% 213 402 Asikkala 18% 2% 3% 3% 29% 19% 19% 6% 8 480 Hartola 14% 2% 4% 3% 28% 20% 20% 9% 3 248 Heinola 17% 2% 4% 4% 30% 18% 19% 6% 20 108 Hollola 24% 2% 4% 4% 33% 15% 14% 4% 22 037 Hämeenkoski 19% 2% 4% 4% 30% 17% 17% 7% 2 113 Iitti 18% 2% 4% 4% 30% 18% 17% 7% 6 978 Kärkölä 20% 2% 4% 4% 33% 17% 15% 5% 4 785 Lahti 18% 3% 7% 7% 30% 15% 15% 5% 102 662 Myrskylä 20% 2% 4% 5% 30% 16% 17% 6% 2 000 Nastola 22% 2% 4% 5% 33% 16% 14% 4% 15 054 Orimattila 21% 2% 4% 4% 33% 15% 15% 5% 16 334 Padasjoki 16% 2% 3% 3% 26% 19% 22% 9% 3 351 Pukkila 23% 2% 4% 3% 34% 13% 15% 5% 2 032 Sysmä 14% 2% 3% 3% 26% 19% 23% 10% 4 220 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus

4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2003 2012 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt <5 <5 <5 <5 7 6 11 8 Liikenne, moottoriajoneuvot 10 8 15 6 35 11 22 6 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 55 69 134 256 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 15 15 26 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 12 11 16 6 Tulipalo <5 <5 <5 <5 12 15 7 7 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 7 9 8 5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 108 79 19 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 17 7 35 21 7 6 Muut tapaturmat 6 <5 <5 <5 21 25 29 18 Yhteensä 20 10 40 20 310 260 280 320 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 18 17 40 - Liikenne, moottoriajoneuvot 88 25 110 - Kaatuminen ja putoaminen 281 234 520 - Hukkuminen 52 13 70 - Tukehtuminen 29 19 50 - Tulipalo 30 11 40 - Paleltuminen 21 8 30 - Alkoholimyrkytys 166 46 210 - Muu myrkytys 62 32 90 - Muut tapaturmat 70 29 100 - Yhteensä 820 430 1 250-4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä.

Kuolemantapauksia 0 50 100 150 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2012, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi.

Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 30 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Paleltuminen Tulipalo Muu myrkytys Alkoholimyrkytys Hengitystä estävät tapaturmat 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2003 2012, tuhansia päiviä.

Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 148 13 40 46 321 177 130 47 920 Liikenne, moottoriajoneuvot 371 159 204 171 749 166 129 28 1 980 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 015 135 398 391 3 022 2 122 2 750 1 783 11 620 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 8 8 11 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 28 <5 <5 <5 15 6 9 5 70 Tulipalo 14 12 10 15 42 22 22 5 140 Paleltuminen <5 <5 <5 5 16 23 17 <5 70 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 60 7 38 28 186 59 27 19 420 Alkoholimyrkytys 40 <5 6 <5 21 8 <5 <5 80 Muu tapaturma 743 178 519 468 2 723 1 368 1 640 764 8 400 Yhteensä 2 420 510 1 220 1 130 7 100 3 960 4 740 2 650 23 730 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 84 11 8 16 178 144 177 88 710 Liikenne, moottoriajoneuvot 108 67 80 69 247 82 82 30 770 Kaatumis- ja putoamistapaturma 688 58 117 152 1 618 1 782 3 986 6 516 14 920 Veteen vajoaminen 5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 12 <5 <5 <5 15 6 10 5 50 Tulipalo <5 <5 <5 <5 13 <5 6 5 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 10 <5 <5 6 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 65 20 54 51 224 49 48 28 540 Alkoholimyrkytys 28 <5 <5 <5 11 <5 <5 <5 60 Muu tapaturma 450 88 185 210 1 635 1 035 1 620 998 6 220 Yhteensä 1 450 250 450 510 3 950 3 110 5 940 7 680 23 330 Yhteensä 3 870 750 1 670 1 640 11 060 7 070 10 680 10 330 47 060

Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2008-2012. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 16 Asikkala 81 Hartola 111 Heinola 98 Hollola 283 Hämeenkoski 142 Iitti 316 Kärkölä 398 Lahti 504 Myrskylä 532 Nastola 560 Orimattila 576 Padasjoki 616 Pukkila 781 Sysmä

Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 124 12 34 37 225 129 101 32 680 Liikenne, moottoriajoneuvot 273 114 143 120 481 115 86 22 1 290 Kaatumis- ja putoamistapaturma 830 121 333 331 2 111 1 227 1 432 872 7 010 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 7 8 11 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 26 <5 <5 <5 13 6 7 5 60 Tulipalo 13 <5 9 12 25 13 14 5 90 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 11 16 15 <5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 59 7 32 24 152 50 27 16 360 Alkoholimyrkytys 39 <5 <5 <5 21 7 <5 <5 80 Muu tapaturma 635 160 451 401 2 187 1 033 1 065 380 6 180 Yhteensä 1 870 410 930 850 4 690 2 300 2 420 1 160 13 920 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 71 10 8 11 121 100 131 64 510 Liikenne, moottoriajoneuvot 80 47 61 52 176 57 64 21 540 Kaatumis- ja putoamistapaturma 572 56 106 128 1 203 1 154 2 161 3 032 8 120 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 11 <5 <5 <5 12 5 10 5 50 Tulipalo <5 <5 <5 <5 11 <5 6 <5 30 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 5 20 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 64 20 47 39 181 44 41 27 450 Alkoholimyrkytys 28 <5 <5 <5 11 <5 <5 <5 50 Muu tapaturma 402 79 165 187 1 324 743 1 129 634 4 580 Yhteensä 1 180 210 370 390 2 770 1 940 3 130 3 400 12 860 Yhteensä 3 060 610 1 300 1 250 7 450 4 230 5 550 4 560 26 780

Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 267 42 142 176 1 752 1 740 1 123 626 5 870 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 792 1 056 2 722 4 087 5 741 1 529 1 531 343 18 800 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 674 312 1 623 1 182 19 530 23 071 44 889 29 547 121 830 Veteen vajoaminen 33 6 <5 <5 20 51 75 <5 190 Hengitystä estävät tapaturmat 46 <5 <5 9 59 8 23 6 150 Tulipalo 76 207 72 110 394 177 318 53 1 410 Paleltuminen <5 <5 5 248 76 241 207 <5 780 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 72 9 143 47 326 131 121 58 910 Alkoholimyrkytys 57 <5 6 <5 155 144 5 <5 370 Muu tapaturma 1 650 434 1 319 1 252 10 177 9 997 15 936 15 479 56 240 Yhteensä 5 670 2 070 6 040 7 110 38 230 37 090 64 230 46 110 206 540 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 145 32 20 27 840 1 184 1 868 1 188 5 300 Liikenne, moottoriajoneuvot 473 283 482 540 1 969 480 601 383 5 210 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 152 132 333 372 7 858 13 022 60 197 167 491 250 560 Veteen vajoaminen 10 <5 <5 <5 <5 <5 13 6 30 Hengitystä estävät tapaturmat 19 <5 <5 <5 59 12 17 219 330 Tulipalo 41 14 <5 <5 70 17 34 52 230 Paleltuminen 5 <5 <5 <5 37 70 22 51 190 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 77 20 641 71 332 149 180 109 1 580 Alkoholimyrkytys 30 <5 <5 <5 17 22 146 <5 220 Muu tapaturma 948 161 375 711 5 402 6 343 14 064 12 666 40 670 Yhteensä 2 900 640 1 860 1 730 16 590 21 300 77 140 182 170 304 320 Yhteensä 8 570 2 710 7 890 8 850 54 820 58 390 141 370 228 280 510 870

Lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2003 2012, N.

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 656 654 318 1 628 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 195 954 593 2 742 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 6 832 11 567 8 134 26 533 56 Veteen vajoaminen 29 14 7 50 0 Hengitystä estävät tapaturmat 78 35 7 120 0 Tulipalo 46 67 61 174 0 Paleltuminen 23 44 24 91 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 738 187 38 963 2 Alkoholimyrkytys 106 20 8 134 0 Muu tapaturma 6 087 5 379 3 158 14 624 31 Yhteensä 15 790 18 921 12 348 47 059 100

Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2012, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2012, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 40318 - PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 3 684 3 052 15 840 4.3 90299 - KILPIÄISTEN VANHAINKOTI 404 342 14 071 31.5 90734 - ARTJÄRVEN SOSIAALITOIMISTO 368 285 11 459 27.6 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 167 134 863 5.1 90156 - PERUSPALVELUKESKUS OIVA/TARKENTAMATON 305 226 9 386 27.9 60724 - HEMO OY 257 251 257 1.0 90615 - HEINOLAN TERVEYSKESKUS 174 149 2 393 12.9 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 66 56 212 3.2 60763 - SAIRAALA MEHILÄINEN LAHTI 110 105 110 1.0 90700 - KOUVOLAN SEUDUN TERVEYSKESKUKSET 1 1 1 1.0 40312 - MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 4 4 17 4.2 60702 - SAIRAALA LASERI OY 50 48 50 1.0 40309 - KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 5 5 7 1.4 40302 - KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 6 6 47 7.8 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 40 33 799 20.0 60605 - DEXTRA MUNKKIVUOREN LÄÄKÄRIKESKUS OY:N SAIRAALA 29 28 29 1.0 40426 - HYVINKÄÄN SAIRAANHOITO-ALUE/ HYVINKÄÄN SAIRAALA 1 1 1 1.0 40401 - PORVOON SAIRAANHOITOALUE / PORVOON SAI- RAALA 2 2 7 3.5 40301 - ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 5 5 7 1.4 40433 - Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 60611 - DIACOR SAIRAALA 20 19 20 1.0 60626 - SAIRAALA MEHILÄINEN HELSINKI 17 16 17 1.0 60757 - HANSAKESKUKSEN LÄÄKÄRIPALVELU 14 14 14 1.0 60617 - KAUNIALAN SOTAVAMMASAIRAALA 32 11 1 160 30.5 50230 - TYKS / RAISION SAIRAALA 6 6 35 5.8 60613 - INVALIDISÄÄTIÖ/SAIRAALA ORTON 14 12 22 1.6 40313 - SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 3 3 5 1.7 40415 - VÄSTRA NYLANDS SJUKVÅRDSOMRÅDE / VÄSTRA NYLANDS SJUKHUS 1 1 8 8.0 40304 - POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 3 3 3 1.0 40305 - SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA 4 4 9 2.2 40314 - KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA 5 4 7 1.4 60690 - KYYHKYLÄ-SÄÄTIÖ 30 8 1 042 32.6 60784 - MEHILÄINEN KOUVOLA 10 10 10 1.0

Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2012, %.

Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2012, N.

Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2012, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2012 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 1 200 Liikenne 4 740 Kotitapaturma 16 174 Urheilu- tai liikuntatapaturma 2 168 Muu vapaa-ajan tapaturma 12 307 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 1 172 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 2 427 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 322 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 7 091

6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste

Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 10 11 12 2008-2012. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 28 560-17 170-271 710 +7% 9.3 850 - Asikkala 1 430 +17% 775 +9% 14 310-9.7 38 - Hartola 610-340 +12% 8 834-13.8 21 - Heinola 3 030-1 684-30 611-9.9 87 - Hollola 2 720-1 700-25 913 +24% 9.3 59-23% Hämeenkoski 300-172 - 4 444 * 14.5 6 * Iitti 1 120-622 - 16 058 +62% 13.8 32 - Kärkölä 700-390 - 7 426 +30% 10.3 32 +67% Lahti 12 450-6% 7 891-100 749-14% 7.9 394 - Myrskylä 290-179 - 2 770 * 9.3 9 * Nastola 1 870-1 189-17 160-9.0 55 - Orimattila 2 340 +8% 1 443 +10% 19 345-8.1 62 - Padasjoki 700 +28% 337-11 161 * 15.3 11 - Pukkila 260-174 - 1 979-7.6 9 * Sysmä 750-423 - 10 949-13.9 30-10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, iminus5-13 14 15 2012. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 2 330 +17% 13 650-3% 1 610 +38% 9 100 +6% 1 870-23% 28 560 - Asikkala 112 +47% 775 +23% 44-421 - 77-1 430 +17% Hartola 50 +104% 316-24 * 192-32 * 610 - Heinola 264 +40% 1 579-145 +45% 867-171 - 3 030 - Hollola 238-1 262-126 - 916 +10% 176-19% 2 720 - Hämeenkoski 35 * 132-11 * 100-17 - 300 - Iitti 117 +92% 569-26 - 362-47 -28% 1 120 - Kärkölä 63 +84% 341-32 +81% 228-38 - 700 - Lahti 879-5 621-14% 900 +55% 4 102-946 -18% 12 450-6% Myrskylä 32 * 142-14 * 91-10 * 290 - Nastola 169 +28% 822-116 +49% 629-129 - 1 870 - Orimattila 198 +34% 1 154-106 - 753 +15% 133-2 340 +8% Padasjoki 63 * 414 +41% 22 * 158-42 - 700 +28% Pukkila 31 * 119-7 * 76-23 * 260 - Sysmä 80 +122% 404-34 * 209-25 - 750-13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2008-2012. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 1 130-10% 10 250-570 - 1 010-650 -40% 13 610-3% Asikkala 47-618 +35% 27 * 51 +63% 32-780 +23% Hartola 19-239 - 14 * 27 * 16 * 320 - Heinola 101-1 228 +13% 62 +45% 117 +39% 66-32% 1 570 - Hollola 130-909 - 37-123 +27% 57-25% 1 260 - Hämeenkoski 8 * 99 - <5 * 15 * 7 * 130 - Iitti 58 +54% 440-16 * 30-23 - 570 - Kärkölä 21-272 - 10 * 23-15 * 340 - Lahti 502-14% 4 161-11% 268-401 -12% 264-47% 5 600-14% Myrskylä 10 * 95-12 * 14 * 11 * 140 - Nastola 88-599 - 45 +70% 57-32 -29% 820 - Orimattila 87-838 - 57 +84% 91-79 - 1 150 - Padasjoki 30-349 +57% 6 * 17 * 12-410 +39% Pukkila 9 * 84-5 * 11 * 9 * 120 - Sysmä 18-317 - 11 * 35 * 22 * 400-16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

19 20 21 Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 2008-2012. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 8 070-920 -8% 5 600-920 -8% 12 780 +9% 280-71% 28 560 - Asikkala 509 +43% 31-266 - 56-562 - 5-66% 1 430 +17% Hartola 201-13 * 97-23 * 271 +30% 9 * 610 - Heinola 919-70 - 591-102 - 1 315 +12% 29-45% 3 030 - Hollola 746 +14% 109-540 - 102-1 200-21 -57% 2 720 - Hämeenkoski 79-11 * 53-13 * 138 - <5 * 300 - Iitti 361 +20% 39 * 199-35 - 478-9 * 1 120 - Kärkölä 238 +40% 11 * 114-30 * 307 - <5 * 700 - Lahti 3 087-15% 442-2 565-334 -29% 5 860 +6% 160-63% 12 450-6% Myrskylä 93-6 * 68 +51% 13 * 107 - <5 * 290 - Nastola 509-70 - 370-61 - 846-9 - 1 870 - Orimattila 660-88 - 479-101 +41% 997 +12% 19-60% 2 340 +8% Padasjoki 299 +73% 8 * 118-9 * 261 - <5 * 700 +28% Pukkila 71-6 * 52-18 * 106 - <5 * 260 - Sysmä 293 +27% 13 * 85-30% 25-330 - 6 * 750-19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 22 23 24 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 310-6% 340-780 +16% 750-4 460-2 430-2 770-1 770 +10% 14 610 +3% Asikkala 48-10 * 19-11 -40% 203 +22% 128-219 +55% 103-740 +20% Hartola 17-7 * 11 * 10 * 74-68 - 90-69 +78% 350 +34% Heinola 108-31 - 78 +47% 49-432 - 294-370 - 238 +31% 1 600 +12% Hollola 170-54 +63% 52-70 - 427-207 -18% 273-128 - 1 380 - Hämeenkoski 23 - <5 * 15 * <5 * 35-23 - 9-72% 24 * 140 - Iitti 37-17 * 17-24 - 174-90 - 117-87 - 560 - Kärkölä 29-6 * 10-19 * 119-62 - 82-41 - 370 - Lahti 554-10% 153-448 - 409-2 015-991 - 1 025-12% 599-14% 6 190-5% Myrskylä 7-53% <5 * 8 * 6 * 45-22 - 34-32 * 160 - Nastola 131-24 - 46-63 +42% 345-170 - 163-96 - 1 040 - Orimattila 123-23 - 62 +49% 60-344 - 195-195 - 186 +36% 1 190 - Padasjoki 17-5 * <5 * 10 * 83-90 +79% 88-69 * 360 +36% Pukkila 17 - <5 * 7 * <5 * 52-21 - 24-31 * 160 - Sysmä 28 - <5 * 7 * 8 * 111-69 - 84-68 - 380-22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 25 26 27 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 900-190 - 340-340 +16% 2 590 +6% 1 950-3 280-5% 4 360-13 95-0 Asikkala 31-6 * <5 * 8 * 92-79 - 158-310 +45% 690 +14% Hartola 18 - <5 * <5 * <5 * 34-24 - 79-104 - 270 - Heinola 58-25% 15 * 16-17 - 226-285 +39% 319-17% 490-1 430 - Hollola 159 +40% 16-24 - 37-282 - 172-301 - 346-1 340 +10% Hämeenkoski 5 * <5 * <5 * <5 * 30-14 - 65 +71% 43-160 - Iitti 37 - <5 * 9 * 9 * 81-61 - 173 +39% 185-560 - Kärkölä 13-40% 10 * <5 * <5 * 62-49 - 71-122 - 330 - Lahti 348-89 - 233-202 - 1 223-885 - 1 472-11% 1 802-15% 6 250-7% Myrskylä 19 * <5 * <5 * <5 * 16-23 - 27-42 - 130 - Nastola 60-16 * 19-21 - 197-126 - 184-204 - 830 - Orimattila 114 +50% 21 * 17-21 - 230 +19% 121-233 - 399-1 160 +9% Padasjoki 12 - <5 * <5 * <5 * 25-43 - 102-147 - 340 - Pukkila 14 - <5 * <5 * <5 * 24-12 * 15-43% 27-36% 100-21% Sysmä 12-5 * <5 * 8 * 66-55 - 84-141 - 380-25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.

Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2012. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 676 152 Koko alue 31 324 Asikkala 1 714 Hartola 656 Heinola 3 552 Hollola 2 703 Hämeenkoski 362 Iitti 1 173 Kärkölä 969 Lahti 13 757 Myrskylä 268 Nastola 1 815 Orimattila 2 632 Padasjoki 818 Pukkila 138 Sysmä 767 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes Työpapereita 3/2008. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201204194178 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit

7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2003-2012. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto.

Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 135 58 193 10-19 365 61 426 20-29 408 74 482 30-39 403 88 491 40-49 539 155 694 50-59 575 197 772 60-69 386 200 586 70-79 216 136 352 80-89 97 119 216 90+ 9 27 36 Yhteensä 3 133 1 115 4 248 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 625 134 759 10-19 2 620 303 2 923 20-29 2 669 445 3 114 30-39 3 939 586 4 525 40-49 5 275 1 426 6 701 50-59 5 925 2 286 8 211 60-69 4 657 2 465 7 122 70-79 2 921 1 568 4 489 80-89 838 869 1 707 90+ 132 224 356 Yhteensä 29 601 10 306 39 907

Hoitopäiviä 0 50 100 150 200 250 Hoitopäivät 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2003-2012.

Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen.