Vaihtoraportti Singapore Syksy 2013 Kiinteistötalouden koulutusohjelma/insinööritieteiden korkeakoulu Vaihtoyliopisto: National University of Singapore Vaihto-ohjelma: Kahdenvälinen vaihtokohde Opetuskieli: englanti Raportin voi julkaista www-sivuilla. 1
Singapore Pitkän harkinnan jälkeen luovuin alkuperäisistä suunnitelmistani lähteä vaihtoon Englantiin ja päätin ottaa riskin valitsemalla astetta eksoottisemman kohteen. Eurooppaa ja eurooppalaisia kun näkee suhteellisen halvalla ja helpolla, mutta Kaakkois-Aasiaan ei tule kovin usein lähdettyä tutkimaan. Vaihto-opiskelu tarjosikin tähän erinomaisen mahdollisuuden, eivätkä lentoliputkaan niin kalliilta tuntuneet, kun kulut pääsi jakamaan 6 kuukaudelle yhden/kahden viikon sijasta. Singaporen valitsin muiden vaihtoehtojen yli useasta syystä, mutta päällimmäisenä olivat ehdottomasti maan turvallisuus, helppous ja tietyn tasoinen länsimaalaisuus. Maa on eksoottinen, mutta silti omalla tavallaan home away from home. Erikoisempia kohteita on mukava käydä tutkimassa viikonloppureissuilla tai syyslomalla, mutta Singapore muodostui nopeasti turvasatamaksi, jonka rauhaan ja loogisuuteen palasi aina mielellään. Maassa ei ole havaittavissa olevaa korruptiota, asiat hoidetaan tehokkaasti ja täsmällisesti, turistia ei yritetä huijata ja englantia puhutaan lähes kaikkialla. Singaporessa ei myöskään kohtaa muulla Aasiassa havaittavaa tuijottelu-ilmiötä (eli paikalliset tuijottavat, osoittelevat, salakuvaavat vaaleita länsimaalaisia), sillä maassa on huomattava ekspatriaattiväestö ja paikalliset ovat äärettömän kohteliaita. Ilmasto on Singaporessa juuri niin kuuma ja kostea kuin alueelta saattaa odottaa, mutta se ei lopulta osoittautunut niin hankalaksi tekijäksi, mitä kylmään tottuneena suomalaisena pelkäsin. Lähes päivittäin sai ainakin syyslukukaudella nauttia rankasta sadekuurosta ja ukkonen oli maassa yhtä yleinen kuin tihkusade Suomessa. Kuitenkin Singaporessa lähes kaikkialle pystyy kävelemään katettujen käytävien suojassa tai julkisia liikennevälineitä hyödyntäen. Olisinkohan kerran onnistunut kastumaan koko vaihtoni aikana (siltäkin toki sateenvarjolla olisi välttynyt!). Singapore ei ole rantakohde, joten pilvinen sää ei haitannut yhtään vaan oli ehdottomasti tervetullut suoja paahtavalta auringolta. Myös kuumuuteen tottuu aikanaan, jos viitsii poistua ilmastoiduista sisätiloista. Singaporessa on kolme yliopistoa, joiden kesken vaihto-opiskelijat jakautuivat: NUS (National Univerity of Singapore), NTU (Nanyang Technological University) ja SMU (Singapore Management University). Itse päädyin hakemaan NUS:iin, joka tarjosi oman alani kursseja ja sijaitsi lähempänä keskustaa kuin NTU. Kokemani ja kuulemani perusteella NUS tarjoaa myös opiskelija-asuntoja vaihto-opiskelijoille huomattavasti paremmin kuin NTU, mikä itselläni oli kriteereissä varsin korkealla. 2
Hakuprosessi Suomessa Haku Singaporeen oli varsin yksinkertainen ja noudattamalla Intosta löytyviä ohjeita pääsee pitkälle. Hakuaika syksyn vaihtoon sijoittui osaltani alkukeväälle ja aivan lopulliset vahvistukset taisivat saapua Singaporesta kesän alussa. Käytännössä vaihtopaikka on tiedossa jo Aallon ilmoittaessa hyväksymisestä opiskelijavaihtoon, mutta omalla kohdalla sain hieman lisäjännitystä, kun alkuperäinen kurssisuunnitelmani ei saanut hyväksyntää NUS:n osalta. Olin ilmoittanut alkuperäisessä suunnitelmassani kuusi kurssia, joista minulle oli lopulta hyväksytty vain kaksi. NUS ilmoitti tilanteesta sähköpostilla kesäkuun alussa ja antoi kaksi päivää aikaa valita lisää kursseja, jotta saisin vaihto-opiskelijaksi hyväksymiseen vaadittavat kolme kurssia kasaan. Asia oli sillä selvitetty, mutta vinkkinä on todettava, että ensimmäiseen suunnitelmaan kannattaa sisällyttää mahdollisimman monta kurssia ja varautua siihen, että kurssit tulevat vaihtumaan vielä monesti ennen luentojen alkua syksyllä. Kurssisotaa lukuun ottamatta vaihtohakemus on nopea tehdä. Singaporeen ei vaadita muuta kielikoetta, kuin Otaniemen kielikeskuksessa suoritettava nopea englannin kielitesti. Puolen vuoden vaihtoon Singaporeen Aalto myönsi 1500 vaihtoapurahan. Yleensä hyvänä periaatteena toimii, että on selvillä seuraavasta asiasta mikä hakuprosessissa pitää suorittaa ja kun se vaihe on läpäisty, saa yleensä ohjeet siitä, miten jatkossa pitää toimia. Kaikista täytettävistä papereista, lopullisista kurssi-ilmoittautumisista ja opiskelijapasseista on turha hakuvaiheen alussa huolehtia, asiat loksahtavat kyllä paikalleen askel kerrallaan ja neuvoja saa kysymällä. Singaporessa Singaporeen, kuten moniin muihinkin Aasian valtioihin saavuttaessa täytetään lentokoneessa Embarkation/Disembarkation kortti. Embarkation kortti vaaditaan passintarkastuksen yhteydessä ja paperista jäljelle jäävä osa, disembarkation card, tulee säilyttää opiskelijapassihakemusta varten. Opiskelijapassin myöntää paikallinen maahantuloviranomainen (ICA). Suomalaiset ovat myös niiden onnekkaiden kansallisuuksien joukossa, jotka eivät tarvitse viisumia Singaporeen. Opiskelijapassin lisäksi lukukauden alussa on hankittava itselleen yliopistokohtainen opiskelijakortti (matriculation card). Käytännössä sähköpostiin saa omalta yliopistoltaan hyvät ohjeet kaikista papereista mitä opiskelijakorttihakemukseen tarvitsee ja itse hakemus suoritetaan ryhmätilaisuuksissa koulun tiloissa. Itse saavuin Singaporeen vasta 2.8, kun hakemuksen jättöpäiväksi oli ilmoitettu 31.7. Tämä ei kuitenkaan ollut mikään ongelma, sillä yliopisto järjesti myös myöhempiä hakupäiviä kysynnän mukaan ja käsittääkseni hakemuksen voi käydä myös omin päin jättämässä palvelupisteelle. Ainakin NUS oli käytännön järjestelyissä joustava ja asioita oli helppo hoitaa ja apua sai pyydettäessä. Jos esimerkiksi kesätyöt jatkuvat elokuun alun puolelle, ei se muodostu suureksi ongelmaksi. 3
Eläminen Singaporessa Asuminen NUS tarjoaa monenlaista kampusasumista, mutta suurin osa vaihtoopiskelijoista päätyy jompaankumpaan kahdesta suuresta asuntolasta: Prince George s Park Residence (PGPR) tai UTown. Itse asuin Prince Georgessa, ja voin suoraan sanoa, että kannattaa hakea Utowniin. Utown on uusi ja siisti asuinalue, josta ollaan selkeästi rakentamassa opiskelija-asumisen keskusta. Sieltä löytyvät kaikki tarvittavat palvelut ja myös suurin osa muista vaihto-opiskelijoista. Kampuksen ilmaisbussit kulkevat molempien asuntoloiden edestä ja liikkuminen on helppoa yliopiston alueella. PGPR:n lähellä sijaitsee Kent Ridgen metroasema (keltainen linja), mikä käytännössä tarjoaa yhteyden joka puolelle kaupunkia. Vaihto-opiskelijoita on Singaporessa asunut myös kampusten ulkopuolella olevissa opiskelijahostelleissa (yleensä useampi henkilö jakaa saman huoneen) ja osa on vuokrannut asunnon yksityistä reittiä. Kampusasuminen on kuitenkin ehdottomasti kätevin, edullisin ja mukavin vaihtoehto, joten asuntohakemuksia kannattaa täytellä ajoissa. NUS tarjoaa hyvin asumismahdollisuuksia ja lähes kaikki vaihto-opiskelijat asuivat kampuksella. Terveydenhuolto Kuuleman perusteella Singaporen sairaanhoito on maailmanlaajuisesti huipputasoa. Itse perehdyin terveydenhuoltoon vain kerran, kun kävin yliopiston terveyskeskuksessa uusimmassa reseptin. Paikalle pääsi ilman ajanvarausta eikä jonottamaankaan joutunut kovin kauaa. Palvelu oli ystävällistä ja osaavaa, enkä muistaakseni joutunut lopulta maksamaan muuta kuin lääkkeiden hinnan ja n. 15S$ laitosmaksun. Reseptin saamiseen vaadittu lääkärin konsultaatio oli siis opiskelijalle ilmainen (lukukausimaksun yhteydessä suoritetaan yleismaksu terveyspalveluista). Hintataso Singapore on monissa tilastoissa hintatasoltaan maailman kalleimpien maiden joukossa. Tämä pitää varmasti paikkansa, varsinkin jos on ostamassa autoa tai asuntoa kaupungista. Kuitenkin perus eläminen on mielestäni Singaporessa hieman halvempaa kuin Suomessa. Kampuksella, opiskelija-asuntojen yhteydessä ja eripuolilla kaupunkia on foodcourtteja, joista saa monenlaista ruokaa 1,5-5S$ hintaan (1 = 1,6S$). Myös pikaruokaloissa ja ravintoloissa on jonkin verran halvempaa kuin Suomessa. Ruokakaupassa hedelmiä (erityisesti eksoottisia hedelmiä) saa edullisesti, mutta jotkin tuotteet ovat hintavia. Maito on hieman kallista ja purkki hyvää jäätelöä maksaa enemmän kuin illallinen ravintolassa. Lihatuotteet ovat kalliita. Yleisesti myös alkoholi on kallista, erityisesti ravintoloissa ja baareissa. 4
Julkinen liikenne ja taksit ovat edullisia ja nopeita. Vaatteet ja muut ostokset ovat suhteellisen samanhintaisia kuin Suomessakin, sillä useimmat ostoskeskukset ovat täynnä kansainvälisten ketjujen myymälöitä. Tinkiminen ei kuulu Singaporeen, muutamia erityisiä alueita lukuun ottamatta (Little India, Chinatown). Liikenne Vaikka 5 miljoonaa ihmistä ahdattuna yhden kaupungin alueelle kuulostaa suomalaisesta nopeasti ruuhkalta, paljastui Singapore yllättävän väljäksi ja vehreäksi kaupungiksi. Itse odotin jotakin Manhattanin kaltaista betoniviidakkoa, mutta sellaista tunnelmaa sai suorastaan etsimällä etsiä Singaporessa. Joukkoliikenne on poikkeuksellisen hyvin järjestettyä ja metrojärjestelmä huomattavasti parempi kuin Suomessa. Liikennevälineisiin osataan jonottaa, vuoroja tulee usein eikä vaunuja tungeta liian täyteen. Ilmastointi on yleensä liiankin tehokas julkisissa kulkuneuvoissa. Heti maahan saavuttua kannattaa hankkia ezlink-kortti, joka vastaa Suomen matkakorttia. Myös taksit ovat halpoja ja käyttävät aina mittaria. Ruuhkissa ei joudu seisomaan, sillä yksityisautoilusta on tehty maassa niin kallista, että teillä riittää hyvin tilaa. Joulukuussa 2013 Singaporeen oli valmistumassa uusi metrolinja, joka kaiken kaikkiaan on kaupungin viides. Itse en ihan ehtinyt sitä kokeilemaan, mutta linja tullee tehostamaan keskustassa liikkumista entisestään (nimi Downtown line). Yliopisto ja kurssit Kampus NUS valittiin vuoden 2013 parhaaksi yliopistoksi Aasiassa, mikä ei varsinainen yllätys ollut koulussa käyneelle. Yliopiston kampusalue on suomalaisesta vinkkelistä iso ja erittäin siisti. Alueella on uudempia ja vanhempia osioita, mutta kaikki ovat vähintään kohtuullisessa kunnossa ja toimivat hyvin. Itse opiskelin kiinteistötalouden kursseja, jotka järjestettiin School of Design and Environmentin tiloissa. SDE rakennukset olivat siistejä ja tilat hyvät. Osa opinnoistani oli Faculty of Engineeringin puolelta, joka olemukseltaan oli hieman vanhahtavampi ja laitosmaisempi. Kampuksella on myös hyvin urheilumahdollisuuksia, mm. täyspitkä uima-allas opiskelijoiden käytössä. Utownista löytyy hyvä kuntosali ja pienempi uima-allas, joka on suunnattu enemmän auringonottoa ja seurustelua varten. Kampuksella järjestetään myös joitakin ryhmäliikuntatunteja (zumba yms.) ja erilaisia urheilujoukkueita on paljon. Itse en näitä mahdollisuuksia ehtinyt käyttämään, mutta suosittelen ottamaan vaihtoehdoista ajoissa selvää ja lähtemään mukaan moneen. 5
Opiskelu Singaporelaiset ovat erittäin ahkeria ja omistautuneita opiskelulle. Töitä tehdään yötä myöten ja tavoite on yleensä saada ryhmätyöt valmiiksi puolessa välissä aikarajaa, jotta lopputulosta ehditään sitten hioa ja tiivistää. Niin, ei ole mitenkään tavatonta siis ylittää ohjepituus noin 100%:lla ja kuluttaa myöhemmin tunteja hävittämällä tuntien ylimääräinen työ. Singaporessa kursseista saatavat arvosanat ovat opiskelijoille äärimmäisen tärkeitä ja kilpailu parhaista suorituksista on varsin kovaa. Mutta ei kuitenkaan huolta! Singaporelaiset ovat myös hyvin ymmärtäväisiä vaihto-opiskelijoiden suhteen ja välillä jopa tahallaan kahmivat rankimmat työt itselleen ryhmätöissä (riskien minimointia?). He ovat myös hyvin auttamishaluisia ja kieltämättä tekemisen meininki saattaa tarttua jopa laiskempaan suomalaisopiskelijaan. Vaikka paikalliset käyttävät tunteja ja tunteja oppikirjojen ulkoa opettelemiseen ja painavat mieleensä muutaman sitaatin kurssiprofessorin viimeisimmästä julkaisusta tenttiä varten, jäi ainakin itselleni tunne, että arvostelussa arvostetaan korkealle myös suomalaiselle tyypillisempää järkeilevää ja omia mielipiteitä korostavaa vastaustapaa. Kurssit Päädyin opiskelemaan neljä kurssia puolen vuoden aikana, mikä tarkoitti n. 24 opintopistettä. Kurssini jakautuivat kahden laitoksen, School of Design and Environmentin ja Faculty of Engineeringin, välille. Jokaiselle kurssille kuului ryhmätöitä ja tutoriaaleja, jotka vaikuttivat loppuarvosanaan. Useimmilla kursseilla arvostelu jakautui niin, että lopputentti kattoi n. 50% arvosanasta ja ryhmätyöt ja aktiivisuus tutoriaaleissa toiset 50%. Yhdellä kurssilla tentin painoarvo oli ainoastaan 30%. Suomessa oma opiskeluni on ollut varsin tenttipainotteista, joten Singaporessa opiskelu jakautui tasaisemmin koko kurssin ajalle ja luennoilla ja tutoriaaleissa tuli käytyä ihan eri malliin kuin kotona. Suomesta poiketen monet tentit järjestettiin open book -periaatteella. Tenttitilaisuuteen sai siis ottaa mukaan kirjoja, muistiinpanoja tai mitä ikinä halusikin elektroniikkaa lukuun ottamatta. Innostus latistui kuitenkin heti ensimmäisen tentin aikana, sillä kokematon sai nopeasti huomata, että tämä helpotus oli kumottu tekemällä tenteistä pitkiä ja vähentämällä käytössä oleva aika kahteen tuntiin. Parhaimmillaan sanakirjan ehti muutamaan kertaan avaamaan, mutta muihin materiaaleihin ei paljoa tullut koskettua, mikäli mieli kaikkiin kysymyksiin ehtiä vastaamaan. Vapaa-aika Singapore tarjoaa loistavat mahdollisuudet matkusteluun, mikä onkin varmasti lähes jokaisen vaihto-opiskelijan pääasiallinen vapaa-ajanviettotapa. Airasia ja Tigerair tarjoavat halpoja lentoja ympäröiviin maihin ja näkemisen arvoisia kohteita riittää vaikka koko vuoden vaihdolle. Omiksi suosikeiksi muodostuivat Tioman saari Malesiassa (bussimatkan päässä Singaporesta) ja Koh Rongin paratiisisaari hieman kauempana, Kambodzhan rannikolla. Myös Balilla kannattaa piipahtaa, lähellä kun siinä on. Kuvasta voi katsastaa, miltä näyttää Thaimaan länsirannikolla. 6