Lausuntopyyntö STM Vastausaika 9.10.2014 10:03:20 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Keskusliiton hallitus 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Satu Helin Toiminnanjohtaja 050 428 5244 satu.helin@vtkl.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 16.09.2014 5. Toimielimen nimi Nimi Keskusliiton hallitus 6. Onko vastaaja 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa
8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. Lain tarkoituspykälä (1 ): erittäin kannatettavaa, että tarkoituksena on mm. edistää sosiaali- ja terveydenhuollon laatua, varmistaa asiakkaan ja potilaan oikeus hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä että luotaisiin edellytykset riittävälle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle koko maassa. Tässä yhteydessä olisi syytä huomioida myös asiakkaan ja potilaan kuulemisen tärkeys. Miten ja kuka määrittelee riittävän saatavuuden? Asiakkaan/potilaan/omaisen näkemys riittävyydestä saattaa poiketa siitä, minkä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntija näkee ensinnäkin tarkoituksenmukaiseksi ja sitten riittäväksi. Oleellista on laissa määrittää keinot, joilla uudessa palvelujärjestelmässä varmistetaan keinot ja vastuut terveyttä ja toimintakykyisyyttä uhkaavien ja heikentävien tekijöiden varhaisessa tunnistamisessa ja reagoinnissa. Kuntasuunnittelussa ja päätöksenteossa tulee varmistaa se, etteivät eri hallinnonalojen päätökset vaaranna ikääntyneen väestön itsenäistä suoriutumista kotioloissa. 5 :ssä käsitellään palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Hyvää on se, että palvelut on toteutettava väestön tarpeisiin perustuen (ei termi huomioon ottaen) lähellä palvelujen käyttäjiä. Palvelujen keskittämisperusteena esitetään muun muassa palvelujen tarkoituksenmukaisen toteutuksen ja kustannustehokkuuden vaatimuksia. Yksityiskohtaisissa perusteluissa tulisi käsitellä tarkemmin näiden perusteiden soveltamista; miten turvataan lähipalvelut, jotka ovat monille ikääntyneille hyvin tärkeitä ja edesauttavat heidän selviytymistään kotona? Jos liikenneyhteydet ovat harvat, palvelujen keskittäminen voi aiheuttaa suuria vaikeuksia, vaikka pystyisikin liikkumaan. Mikäli toimintakyky on rajoittunut, voi tarvita myös saattajaa tuekseen. Kunnan sisällä tulee tehdä yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä suunniteltaessa palveluja. Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 7 :ssä todetaan, että palvelut on järjestettävä lähellä asiakasta, jollei palvelujen keskittämisen ole perusteltua niiden laadun ja turvallisuuden kannalta. Lakiehdotuksen mukaan palveluja toteutettaessa tulee edistää esteettömyyttä, mikä on hyvä. Käytännössä tämä tarkoittaa fyysisen ympäristön, lähipalvelujen lisäksi mm. sitä, että iäkkäillä ihmisillä on mahdollisuus hoitaa asioitaan itsenäisesti sähköisten palvelujen lisäksi myös muulla, heille tutulla tavalla. Sähköiset palvelut voivat olla monien vanhusten kannalta pulmallisia, kaikilla ei ole mahdollisuutta tai halua esimerkiksi tietokoneen käyttöön. 7 :ssä käsitellään palvelujen kieltä. Tarve saada palvelua omalla äidinkielellä on tärkeää monille ikääntyneille ja äidinkielen merkitys korostuu mahdollisten muistiongelmien myötä. Täten on tärkeää lakiluonnoksessa ehdotetulla tavalla taata mahdollisuus tulkkaukseen ja tulkitsemiseen. Monikulttuurisuuden lisääntyessä kasvanee tarve tähän. 8 :ssä mainittu yhteistyö yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa tärkeää. Tässä tulisi huomioida myös asiakkaiden ja potilaiden kuuleminen, esim. vanhusneuvostot
alueella? Lakiluonnoksen mukaan kunnan tulee seurata asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. On tärkeää, että kunnat seuraavat ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakykyisyyden kehittymistä sen mukaan mitä laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista edellyttää. Pienet kunnat, jotka eivät jatkossa välttämättä ole palvelujen tuottamisvastuussa, voivat kokea terveydestä ja hyvinvoinnista sekä näihin liittyvistä toimenpiteistä raportoinnin valtuustolle sekä hyvinvointikertomuksen tekemisen haasteelliseksi, vaikka saisivatkin siihen lain ehdottamalla tavalla asiantuntija-apua 9 mukaisesti. Kunnissa ei jatkossa välttämättä ole nykyisen kaltaista sote-asiantuntemusta, jos keskitetyllä sotemallilla halutaan saavuttaa kustannusten hillintää. 9 mukaan sote-alueen ja kuntayhtymien tulee antaa asiantuntija-apua kunnille terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, tavoitteiden asettamisessa ja kunnassa tapahtuvan päätöksenteon vaikutusten ennakoimiseksi. Erityisesti ikääntyneiden henkilöiden toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi preventiiviset palvelut ja toimintamallit yli sektorirajojen ovat oleellisen tärkeitä lyhyen ja pitkän aikavälin palvelutarpeita ennakoitaessa. Ikääntyneiden ihmisten palvelut tulee toteuttaa oikea-aikaisesti tai kunkin yksilön toimintakyvyn arvioon perustuen, ei vain pakettiratkaisuna. Aukottomien palveluketjun toteutuminen tulee nostaa sekä tavoitteeksi että seurantaindikaattoriksi. Tämä edistää myös kustannustehokkuutta. On hyvä, että kunnan tulee nimetä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot ja tehdä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten toimijoiden sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Erityisen tärkeää on huomioida järjestöjen toteuttama mittava preventiivinen toiminta. Palveluiden lisäksi yhteisöt järjestävät monipuolista vapaaehtois- ja vertaistoiminta sekä muuta ikääntyneen väestön hyvinvointia, osallisuutta ja toimintakykyä edistävä toimintaa ja valtakunnallisesti merkittävää kehittämistyötä. Yleishyödyllisen toiminnan merkitys kasvaa edelleen väestön ikääntyessä, kotona elämisen lisääntyessä ja laitoshoitoa purettaessa. Paikallistuntemus ja toiminnan joustavuus ovat järjestöjen erityisvahvuuksia asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. 12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? 13. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? 15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista?
17. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? 18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. 19. Muita huomioita luvusta 2. 12, 2 kohta: Lähipalvelujen kriteerit tulee kirjata lakiin. Kunkin sote-alueen järjestämissuunnitelmiin tulee lisäksi kirjata periaatteet lähipalvelujen tosiasialliseen saatavuuteen ja saavutettavuuteen mahdollisten varajärjestelyjen kera (ks. Luvun 5 lopusta ehdotus subjektiivisesta oikeudesta palveluseteliin). Tässä vaihtoehtona voisi olla saavutettavuuden tarkentamista asetuksella. Kodassa 5 ehdotetut yhtenäiset käytännöt tulisi ottaa käyttöön siirtymäajan puitteissa. Vaatimukset yhtenäisestä laatutasosta ovat kannatettavia. 12, 11 kohta: Pykälässä todetaan, että järjestämispäätöksessä määritellään muun muassa keskeiset periaatteet muilta kuin kunnilta ja kuntayhtymiltä hankittaville palveluille. Periaatteita tulee käsitellä tarkemmin laissa. Periaatteet tulisi ensinnäkin luoda yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, käyttäjäpalaute huomioiden. Toiseksi kilpailutuskriteereitä valmisteltaessa tulee varmistua siitä, etteivät sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutukset muodostu niin suuriksi kokonaisuuksiksi, etteivät pienet tai keskisuuret paikalliset palvelujen tuottajat pysty osallistumaan. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista edellyttää (14 ), että kunnan on turvattava iäkkään henkilön pitkäaikaisen hoitojärjestelyn pysyvyys. 12, 12 kohdassa on tärkeää esitys siitä, että muualta hankittavat palvelut sovitetaan osaksi palvelurakennetta. Järjestöjen toteuttama laaja yleishyödyllinen toiminta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä myös esim. Vanhustyön keskusliiton toteuttama ikääntyneen väestön asuntojen korjausneuvonta tulee kirjata konkreettisena lisäarvona, kun arvioidaan palvelutoiminnan vaikuttavuutta. 20. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti?
21. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? 22. Muita huomioita luvusta 3. 14, kohta 1: Palvelujen tuottajasta päätettäessä tulee ottaa huomioon ne henkilöstön osaamisvaatimukset, jotka on kirjattu lakiin ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Monissa pienissä kunnissa iäkkäiden ihmisten osuus on suuria kaupunkeja ja kasvukeskuksia suurempi ja täten geriatrisen ja gerontologisen erityisosaamisen turvaaminen palveluja tuottamattomille kunnille on tärkeää palvelujen vaikuttavuuden takaamiseksi. 16 :n yksityiskohtaiskohtaisissa perusteluissa viitataan lopuksi ns SGEI-palveluihin. Olisiko SGEI-palvelumahdollisuutta syytä käsitellä myös itse laissa? Muut palveluiden järjestämistavat, esimerkiksi henkilökohtaisen budjetin tai vastaavien käyttömahdollisuus tulisi kirjata lakiin esimerkkeinä. 18 esitetystä omavalvonta-ohjelma on pääsääntöisesti kannatettava. 23. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? 24. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? 25. Muita huomioita luvusta 4. 26. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sotealueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena?
27. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? 29. Muita huomioita luvusta 5. 25 käsitellään yleistä ohjausta, suunnittelua ja kehittämistä ja määritellään sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen roolia. Lisäksi on huomioitava mm. valtakunnallisten järjestöjen asiantuntijuus. Muun muassa Vanhustyön keskusliitolla ja sen jäsenjärjestöillä on vahva asiantuntemus ja kehittämistyön kokemus ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten arjesta. 27 esittämässä neuvottelukunnassa tulee olla osaamista myös järjestökentältä. Järjestöt toimivat usein rajapinnoilla tehtävissä, jotka eivät ole kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja joiden hoitamisella on keskeinen preventiivinen merkitys hyvinvointi- ja terveysongelmien varhaisvaiheen toteamisessa ja hoitamisessa. 28 mukaan STM käy neuvottelut Sote-alueiden kanssa järjestämisvastuuseen kuuluvien tehtävien ja palveluiden toteuttamisesta. Neuvottelumenettely riittänee sekä siitä laadittu muistio mahdollisine suosituksineen / tavoitteineen. Jos Sote-alueella tehdään ehdotetulla tavalla järjestämispäätös, ei päätöstä tarvitse enää STM:n neuvottelumenettelyssä uudelleen hyväksyä. On oleellista säilyttää Sote-alueilla omavastuisuus ja innovatiivisuus. 30 sisältyvät säädökset asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista ovat erittäin tärkeitä. On tärkeää että ikääntyneen väestön ja iäkkäiden sekä heidän omaistensa ja läheistensä kokemustietoa, palautetta ja näkemyksiä kerätään ja tosiasiallisesti otetaan lähtökohdaksi palvelujen kehittämisessä. Asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua tulee tukea osana palvelurakennetta. 30 5 mom maininta järjestöjen oma-aloitteisuudesta on tärkeä asia ja lisäarvo kuntien ja kuntayhtymien toiminnalle. Järjestöjen osuus ja toimintamuodot tulee erikseen kirjata arvioitaessa kuntien ja kuntayhtymien palvelutoimintaa ja hyvinvoinnin edistämistä. Kokonaisuudessaan ehdotettu rakenne on kovin keskusjohtoinen ja kuvastaa paluuta 1990-luvun valtionosuusuudistusta edeltäneen ohjauksen kaltaiseen malliin väestön tasavertaisuuden takaamiseksi. Tällöin asiakkaan todelliset mahdollisuudet vaikuttaa omilla valinnoillaan eivät välttämättä lakiluonnoksen 30:stä huolimatta parane. Kun näköpiirissa on tiukentuva julkinen talous, on todennäköistä, että palvelujen saanti vaikeutuu. Kohtuuttomuuksien estämiseksi olisi varmistettava se, etteivät odotus- ja jonotusajat muodostu ylimittaisiksi. Asiakkaan palvelutarpeen toteamisen jälkeen asiakkaalle tulisi muodostua subjektiivinen oikeus palveluseteliin, jos palvelujen tuottaja ei kykene palvelua hänelle tuottamaan määräajassa. Tämä tulee kirjata lakiin, jotta ratkaisut eivät jäisi eri Sote-alueilla tehtävien väestöä eriarvoistavien järjestämispäätösten varaan (12, kohdat 11 ja 12). 30. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia
sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? 31. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? 32. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? 33. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? 34. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia?
35. Muita huomioita luvusta 6. Paikallista aktiivisuutta mm. preventiivisiin ja hyvinvointia ylläpitäviin toimiin tulisi rohkaista. Rahoitusmalli ei sitä tee. Rahoitusmalli toimii päinvastoin, kun kunta maksaa kiinteän maksun ja sen jälkeen esittää vaatimuksia järjestäjätaholle mahdollisesti myös asioissa, joista sen tulisi itse huolehtia. Kuntien tulisi olla aktiivisesti luomassa edellytyksiä vuorovaikutukselle, vapaaehtoistyölle, kuntoutukselle ja kuntouttavalle toiminnalle jne. Aktiivisuudesta tulisi palkita tai vastaavasti passiivisuudesta tulisi maksaa (vrt. joidenkin sairaanhoitopiirien ylikäyttömaksu). Yksinkertaisin, joskaan ei viestinnällisesi selvin tapa olisi laskuttaa osa vanhustenhoidon kustannuksista kunnilta. Rahoituksellisesti tulisi varmistaa se, että palveluja tuottavien palvelualueiden toiminnan ja kuntien vastuulla olevan prevention välille ei muodostu uutta kuilua. Kuntien rahoituksessa tulisi jatkossa nykyisten vos-kriteerien lisäksi ottaa huomioon sosioekonomiset tekijät. 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? 40. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? 41. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? 42. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? 43. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? 44. Muita huomioita voimaanpanolaista.
45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa.