SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2014 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen antti.impinen@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2014 Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä-arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2012 tapaturmissa kuoli 2640 suomalaista: 1708 miestä ja 932 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuolleet 3000 2500 2000 1500 1000 Koti ja vapaa-aika Liikenne Työ (2012 = ennakkotieto) 500 0 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 Vuosi THL, lähde: Tilastokeskus Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 2012, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Piste tapaturmille! -verkkopalvelusta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina.
3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun käytössä on tarkempi tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voidaan saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik.
Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2014 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2014 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2012), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 14% 5% 5 413 970 Koko alue 23% 3% 6% 6% 36% 13% 11% 3% 427 312 Hyvinkää 21% 3% 6% 6% 33% 15% 13% 5% 45 560 Järvenpää 21% 3% 6% 6% 35% 14% 11% 3% 39 306 Kerava 21% 3% 6% 7% 34% 15% 12% 3% 34 520 Mäntsälä 26% 3% 4% 4% 35% 13% 11% 4% 20 304 Nurmijärvi 28% 3% 4% 4% 37% 12% 10% 2% 40 534 Pornainen 30% 3% 3% 4% 36% 12% 9% 3% 5 130 Tuusula 26% 3% 4% 4% 37% 13% 11% 2% 37 802 Vantaa 22% 3% 6% 7% 36% 13% 11% 2% 204 156 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2003 2012 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt 6 <5 <5 <5 16 10 18 8 Liikenne, moottoriajoneuvot 12 6 19 14 52 24 21 5 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 5 <5 64 89 110 245 Hukkuminen <5 <5 <5 <5 23 14 18 <5 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 17 17 19 5 Tulipalo <5 <5 <5 <5 22 9 8 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 8 7 7 <5 Alkoholimyrkytys <5 <5 <5 <5 129 113 29 <5 Muu myrkytys 7 <5 <5 10 29 111 38 20 <5 Muut tapaturmat 12 <5 <5 <5 42 32 27 18 Yhteensä 40 10 40 60 480 350 280 290 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 41 23 60 - Liikenne, moottoriajoneuvot 113 40 150-29% Kaatuminen ja putoaminen 292 226 520-14% Hukkuminen 50 14 60-32% Tukehtuminen 47 21 70 - Tulipalo 33 11 40 - Paleltuminen 16 10 30-31% Alkoholimyrkytys 208 66 270-22% Muu myrkytys 150 62 210 - Muut tapaturmat 97 37 130 - Yhteensä 1 050 510 1 560-17% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä.
Kuolemantapauksia 0 50 100 150 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 8 2012, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 8 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi.
Tuhansia hoitopäiviä 0 5 10 15 20 25 30 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Paleltuminen Tulipalo Muu myrkytys Alkoholimyrkytys Hengitystä estävät tapaturmat 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2003 2012, tuhansia päiviä.
Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 400 27 67 59 572 187 140 52 1 500 Liikenne, moottoriajoneuvot 621 200 290 308 1 035 289 114 34 2 890 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 409 294 758 848 6 398 3 103 2 953 1 504 18 270 Veteen vajoaminen 7 <5 <5 <5 8 9 <5 <5 30 Hengitystä estävät tapaturmat 49 <5 <5 5 21 6 <5 <5 90 Tulipalo 17 10 11 7 67 25 15 <5 160 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 26 18 5 <5 60 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 96 5 5 7 49 22 15 <5 200 Alkoholimyrkytys 76 <5 <5 <5 16 5 <5 <5 100 Muu tapaturma 1 488 390 870 900 4 966 2 020 1 698 1 122 13 450 Yhteensä 5 160 930 2 000 2 140 13 160 5 680 4 950 2 720 36 750 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 215 9 39 36 352 210 212 68 1 140 Liikenne, moottoriajoneuvot 283 99 130 105 448 77 92 18 1 250 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 462 149 309 350 3 565 2 871 4 343 5 746 18 800 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 41 <5 <5 <5 8 <5 9 5 70 Tulipalo <5 <5 <5 <5 40 12 8 <5 70 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 6 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 112 <5 7 7 27 18 22 25 220 Alkoholimyrkytys 111 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 120 Muu tapaturma 930 135 292 405 3 301 1 619 1 838 885 9 410 Yhteensä 3 160 400 780 910 7 750 4 810 6 530 6 750 31 090 Yhteensä 8 330 1 330 2 790 3 040 20 910 10 500 11 470 9 480 67 840
Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2008-2012. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 106 Hyvinkää 186 Järvenpää 245 Kerava 505 Mäntsälä 543 Nurmijärvi 611 Pornainen 858 Tuusula 92 Vantaa
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 333 22 54 51 452 135 106 33 1 180 Liikenne, moottoriajoneuvot 495 161 235 226 783 155 79 23 2 110 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 028 266 647 736 4 838 2 094 1 681 793 12 760 Veteen vajoaminen 7 <5 <5 <5 6 7 <5 <5 20 Hengitystä estävät tapaturmat 45 <5 <5 <5 20 6 <5 <5 80 Tulipalo 14 6 11 5 50 14 8 <5 110 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 15 9 <5 <5 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 94 5 5 7 44 19 15 <5 190 Alkoholimyrkytys 73 <5 <5 <5 14 5 <5 <5 100 Muu tapaturma 1 291 349 764 768 4 056 1 567 1 186 406 10 160 Yhteensä 4 070 770 1 590 1 630 9 200 3 610 2 710 1 110 23 740 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 160 9 31 28 284 158 157 43 860 Liikenne, moottoriajoneuvot 212 85 107 87 348 62 59 14 960 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 250 131 275 299 2 790 2 032 2 489 2 751 11 660 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 39 <5 <5 <5 8 <5 7 5 60 Tulipalo <5 <5 <5 <5 18 8 5 <5 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 6 10 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 108 <5 6 7 26 17 22 22 210 Alkoholimyrkytys 105 <5 <5 <5 5 <5 <5 <5 110 Muu tapaturma 828 121 268 352 2 631 1 241 1 309 652 7 290 Yhteensä 2 570 340 650 730 5 550 3 200 3 570 3 080 19 000 Yhteensä 6 640 1 110 2 240 2 360 14 760 6 810 6 280 4 190 42 740
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 1 443 159 321 117 4 536 3 353 1 308 890 12 130 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 911 1 035 1 771 2 188 9 860 3 126 1 365 425 21 680 Kaatumis- ja putoamistapaturma 4 163 649 2 709 1 920 29 737 28 259 43 934 29 078 140 450 Veteen vajoaminen 12 <5 <5 <5 78 40 7 <5 140 Hengitystä estävät tapaturmat 59 <5 <5 8 78 25 57 <5 230 Tulipalo 31 30 46 58 588 394 200 7 1 350 Paleltuminen <5 16 <5 <5 207 283 40 <5 550 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 121 9 7 10 168 90 77 37 520 Alkoholimyrkytys 87 <5 <5 <5 38 17 <5 <5 150 Muu tapaturma 2 682 905 1 943 1 800 15 174 10 041 14 568 55 262 102 380 Yhteensä 10 510 2 810 6 800 6 100 60 460 45 630 61 560 85 710 279 570 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 1 153 55 145 156 1 591 1 247 1 930 910 7 190 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 122 640 453 554 2 963 417 975 147 7 270 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 367 283 670 799 12 846 19 478 66 660 136 244 239 350 Veteen vajoaminen 16 <5 <5 <5 22 <5 <5 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 46 <5 <5 <5 10 5 12 35 110 Tulipalo 63 16 101 8 264 189 153 5 800 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 16 28 <5 91 140 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 136 7 65 81 78 76 133 140 720 Alkoholimyrkytys 119 <5 <5 <5 24 <5 <5 <5 150 Muu tapaturma 1 530 400 607 949 10 549 7 096 14 267 8 791 44 190 Yhteensä 6 550 1 400 2 040 2 550 28 360 28 540 84 130 146 360 299 940 Yhteensä 17 060 4 210 8 840 8 650 88 830 74 170 145 690 232 070 579 520
Lukumäärä 0 2000 4000 6000 8000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2003 2012, N.
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2003 2012, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 1 377 766 502 2 645 4 Liikenne, moottoriajoneuvot 2 124 1 268 751 4 143 6 Kaatumis- ja putoamistapaturma 15 930 12 156 8 976 37 062 55 Veteen vajoaminen 10 18 7 35 0 Hengitystä estävät tapaturmat 119 32 6 157 0 Tulipalo 61 98 70 229 0 Paleltuminen 13 34 21 68 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 261 126 34 421 1 Alkoholimyrkytys 195 21 4 220 0 Muu tapaturma 12 175 7 048 3 636 22 859 34 Yhteensä 32 265 21 567 14 007 67 839 100
Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2012, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2012, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi. Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 50200 - HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA 3 318 2 859 11 139 3.3 40426 - HYVINKÄÄN SAIRAANHOITO-ALUE/ HYVINKÄÄN SAIRAALA 1 863 1 668 5 486 2.9 90153 - VANTAAN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO / TERVEY- DENHUOLTO 498 441 15 780 28.8 60626 - SAIRAALA MEHILÄINEN HELSINKI 340 333 344 1.0 60702 - SAIRAALA LASERI OY 296 283 296 1.0 60605 - DEXTRA MUNKKIVUOREN LÄÄKÄRIKESKUS OY:N SAIRAALA 257 246 257 1.0 60611 - DIACOR SAIRAALA 236 227 236 1.0 40312 - MIKKELIN KESKUSSAIRAALA 12 10 29 2.4 90162 - HYVINKÄÄN TERVEYSKESKUS 176 140 7 213 37.0 40401 - PORVOON SAIRAANHOITOALUE / PORVOON SAI- RAALA 31 29 72 2.3 90198 - JÄRVENPÄÄN TERVEYSKESKUS 119 104 2 175 17.3 90382 - NURMIJÄRVEN TERVEYSKESKUS 114 97 2 653 21.9 50290 - TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 10 10 18 1.8 90237 - KERAVAN TERVEYSKESKUS 89 84 5 218 52.2 90550 - TUUSULAN TERVEYSKESKUS 108 87 2 889 25.1 60613 - INVALIDISÄÄTIÖ/SAIRAALA ORTON 107 91 140 1.3 60738 - LÄÄKÄRIKESKUS ARS MEDICINA 92 89 92 1.0 90366 - MÄNTSÄLÄN TERVEYSKESKUS 111 87 2 857 25.5 40302 - KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA 13 13 53 3.8 90700 - KOUVOLAN SEUDUN TERVEYSKESKUKSET 4 4 6 1.5 40301 - ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 7 7 18 2.6 40309 - KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 14 14 17 1.2 40318 - PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA 8 8 20 2.5 60770 - KILJAVAN SAIRAALA 84 60 1 380 15.3 40415 - VÄSTRA NYLANDS SJUKVÅRDSOMRÅDE / VÄSTRA NYLANDS SJUKHUS 5 5 7 1.4 40313 - SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 5 4 8 1.6 60617 - KAUNIALAN SOTAVAMMASAIRAALA 106 41 6 166 50.1 90152 - HELSINGIN KAUPUNGIN TERVEYSVIRASTO 3 3 3 1.0 40433 - Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 40305 - SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA 10 10 16 1.6 60621 - INVALIDILIITON KÄPYLÄN KUNTOUTUSKESKUS /SYNAPSIA 41 37 1 147 27.3 40317 - SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA 4 4 6 1.5 50250 - KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 19 18 46 2.4 40304 - POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA 10 10 11 1.1 40405 - LOHJAN SAIRAANHOITOALUE/ LOHJAN SAIRAALA 2 2 9 4.5 90614 - FORSSAN SEUDUN TERVEYSKESKUS 40314 - KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA 2 2 2 1.0 50275 - OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 9 9 24 2.7 40423 - VAMMALAN ALUESAIRAALA
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2012, %.
Tapausten lukumäärä 0 500 1000 1500 2000 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 9. Tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2012, N.
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 10. Tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2012, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2012 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 3 664 Liikenne 7 405 Kotitapaturma 17 334 Urheilu- tai liikuntatapaturma 4 439 Muu vapaa-ajan tapaturma 18 205 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 2 595 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 3 909 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 569 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 13 848
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 9. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 9 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 10 11 12 2008-2012. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 40 600-14% 26 760-11% 330 480-8.0 1 160-15% Hyvinkää 5 360-5% 3 336-5% 50 556-9.2 195 +19% Järvenpää 4 130-5% 2 591-7% 36 894-8.7 112 - Kerava 3 210-18% 2 186-12% 34 768-10.6 85-25% Mäntsälä 2 040-11% 1 281-12% 18 049-8.7 49-26% Nurmijärvi 4 050-5% 2 673-31 876-7.7 98-20% Pornainen 430-21% 303-15% 1 826-52% 4.2 6-61% Tuusula 3 700-9% 2 429-7% 22 764-19% 6.1 83-29% Vantaa 17 680-19% 12 091-14% 133 746-12% 7.4 527-17% 10 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 11 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 12 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, iminus5-13 14 15 2012. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 3 480-10% 19 560-7% 1 760-28% 13 000-15% 2 800-38% 40 600-14% Hyvinkää 479-2 956 +9% 180-29% 1 416-19% 333-32% 5 360-5% Järvenpää 405-2 183 +13% 149-34% 1 198-15% 195-51% 4 130-5% Kerava 258-18% 1 537-12% 165-17% 1 066-15% 186-49% 3 210-18% Mäntsälä 196-1 041-61 -33% 601-18% 138-32% 2 040-11% Nurmijärvi 351-2 002-130 -36% 1 327-241 -40% 4 050-5% Pornainen 57 +112% 211-9 * 131-21 -36% 430-21% Tuusula 456-1 763-117 -37% 1 183-11% 178-52% 3 700-9% Vantaa 1 278-30% 7 866-18% 949-20% 6 077-16% 1 509-29% 17 680-19% 13 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 14 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 15 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 16 17 18 2008-2012. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 2 940 +34% 12 310-13% 740-13% 1 490-22% 2 000 +15% 19 480-6% Hyvinkää 412 +63% 1 892-123 +32% 195-322 +50% 2 940 +9% Järvenpää 294 +45% 1 472 +13% 54-132 -22% 221 +38% 2 170 +13% Kerava 238 +37% 1 011-15% 63-85 -38% 133-1 530-12% Mäntsälä 142 +39% 654-10% 37-100 - 105 +34% 1 040 - Nurmijärvi 255 +25% 1 186-78 - 245 +34% 229 +42% 1 990 - Pornainen 31 +89% 122-20% 9 * 22 * 26 * 210 - Tuusula 252 +30% 1 057-11% 71-147 - 226 +54% 1 750 - Vantaa 1 316 +29% 4 920-23% 308-22% 559-37% 739-8% 7 840-17% 16 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 17 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 18 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
19 20 21 Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 2008-2012. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 8 980-15% 2 060-10 460-1 790-12% 15 660-23% 1 660 +6% 40 600-14% Hyvinkää 1 500-302 +36% 1 507 +29% 208-1 685-29% 162-5 360-5% Järvenpää 1 156 +18% 232 +21% 1 133 +19% 163-1 314-31% 132-4 130-5% Kerava 657-26% 114-30% 765-9% 140-1 410-17% 126-3 210-18% Mäntsälä 616-75 - 529-103 - 666-32% 48-2 040-11% Nurmijärvi 988-248 +26% 1 061 +11% 190-1 397-25% 167 +28% 4 050-5% Pornainen 103-20 - 140-27 - 125-44% 14 * 430-21% Tuusula 772-13% 253 +38% 1 103 +22% 184-1 235-30% 150-3 700-9% Vantaa 3 183-33% 817-20% 4 225-12% 771-21% 7 827-19% 856 +18% 17 680-19% 19 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 20 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 21 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 22 23 24 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 2 710-16% 610-1 370-1 340-12% 8 070-16% 3 170-21% 2 960-19% 1 710-21 930-14% Hyvinkää 296-65 - 190 +25% 134-17% 937-419 -12% 395-14% 302-2 740-6% Järvenpää 266-48 -26% 148-131 - 802-320 -18% 342-198 +48% 2 260 - Kerava 188-23% 55-116 - 126-599 -20% 265-24% 209-32% 108-1 670-21% Mäntsälä 142-31 - 52-41 - 354-21% 132-33% 182-148 - 1 080-13% Nurmijärvi 364-85 - 98-96 - 803-14% 379-286 -17% 199 +55% 2 310 - Pornainen 59-9 * 8-9 * 98-36 - 20-49% 11 * 250-18% Tuusula 311-73 - 97-80 - 762-14% 332-254 -22% 148-2 060-9% Vantaa 1 085-25% 242-18% 659-10% 723-13% 3 715-20% 1 287-29% 1 267-24% 595-9 570-21% 22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 25 26 27 2008-2012. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 1 830-10% 270-22% 490-22% 570-16% 4 700-14% 2 970-9% 3 800-15% 4 050-6% 18 67-12% 0 Hyvinkää 224-27 - 71-57 - 493-12% 355-541 -12% 858-2 630 - Järvenpää 133-27% 29-34 -48% 45-29% 430-17% 301-408 - 495 +20% 1 880-6% Kerava 131-16 -45% 47-57 - 330-23% 245-19% 346-374 - 1 550-13% Mäntsälä 101-5 -65% 6-66% 19-209 -19% 106-25% 213-296 - 960-9% Nurmijärvi 239-31 - 33-44 - 462-14% 258-321 - 353-1 740-7% Pornainen 34 - <5 * <5 * <5 * 40-39% 30-31 - 38-180 -25% Tuusula 237-29 - 22-33% 35-466 - 266-317 - 268-18% 1 640-7% Vantaa 733-20% 129-22% 275-21% 312-17% 2 266-13% 1 405-8% 1 622-22% 1 364-21% 8 110-17% 25 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 26 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 27 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa 28. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 29 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2012. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 676 152 Koko alue 34 788 Hyvinkää 4 797 Järvenpää 3 206 Kerava 3 055 Mäntsälä 2 311 Nurmijärvi 3 424 Pornainen 408 Tuusula 2 475 Vantaa 15 112 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) 28 Hujanen T, Kapiainen S, Tuominen U, Pekurinen M (2008): Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006. Stakes Työpapereita 3/2008. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201204194178 29 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit
7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 30 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2003-2012. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 31. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 30 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 31 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto.
Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 135 58 193 10-19 365 61 426 20-29 408 74 482 30-39 403 88 491 40-49 539 155 694 50-59 575 197 772 60-69 386 200 586 70-79 216 136 352 80-89 97 119 216 90+ 9 27 36 Yhteensä 3 133 1 115 4 248 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2003-2012 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 625 134 759 10-19 2 620 303 2 923 20-29 2 669 445 3 114 30-39 3 939 586 4 525 40-49 5 275 1 426 6 701 50-59 5 925 2 286 8 211 60-69 4 657 2 465 7 122 70-79 2 921 1 568 4 489 80-89 838 869 1 707 90+ 132 224 356 Yhteensä 29 601 10 306 39 907
Hoitopäiviä 0 100 200 300 400 Hoitopäivät 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2003-2012.
Piste tapaturmille! -verkkopalvelu www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen.