Lisää Johanneksen evankeliumin 19. luvusta? Klikkaa kuvaa. Hyvä Sisärengaslainen, Tällä kertaa luemme Johanneksen evankeliumin luvun 19 ja pysähdymme Jeesuksen ristin eteen. Meidän Herramme naulitaan ristiin - meidän puolestamme. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita ym. osoitteeseen: pastori@tunti.com. Nyt Pilatus käski ruoskia Jeesuksen. Sotilaat väänsivät orjantappuroista kruunun hänen päähänsä ja pukivat hänet purppuranpunaiseen viittaan. Toinen toisensa jälkeen he tulivat hänen eteensä ja sanoivat: "Ole tervehditty, juutalaisten kuningas", ja läimäyttivät häntä kasvoihin. (Joh. 19:1-3) Pilatus antaa ruoskia Jeesuksen roomalaisen tavan mukaan. Ruoskimisen aiheuttama kipu ja verenhukka näännyttävät Jeesuksen. Roomalaiset sotilaat pilkkaavat Jeesusta kruunaamalla hänet orjantappurakruunulla, pukemalla hänet kuninkaallisen viittaan ja tervehtimällä häntä, nöyryytettyä ja hakattua miestä, juutalaisten kuninkaana. Pilatus meni taas ulos ja sanoi juutalaisille: "Minä tuon hänet tänne osoittaakseni, etten pidä häntä syyllisenä mihinkään rikokseen." Niin Jeesus tuli ulos, orjantappurakruunu päässään ja purppuranpunainen viitta yllään, ja Pilatus sanoi: "Katso: ihminen!" Kun ylipapit ja heidän miehensä näkivät Jeesuksen, he rupesivat huutamaan: "Ristiinnaulitse! Ristiinnaulitse!" Pilatus sanoi heille: "Ottakaa te hänet ja ristiinnaulitkaa. Minä en ole havainnut hänen syyllistyneen mihinkään." Juutalaiset vastasivat: "Meillä on lakimme, ja lain mukaan hän on ansainnut kuoleman, koska hän väittää olevansa Jumalan Poika."(Joh. 19:4-7) Pilatus ymmärtää edelleenkin, ettei Jeesus ole tehnyt mitään, mistä hän ansaitsisi kuolemantuomion. Nyt hän yrittää vedota juutalaisiin ja herättää heissä sääliä tuomalla heidän nähtäväkseen ruoskitun, verisen ja pilkatun Jeesuksen. Juutalaisten johtomiehet eivät kuitenkaan tunne sääliä, vaan viha on sokaissut heidät. He haluavat Jeesuksen ristille. Yhä edelleen Pilatus on haluton langettamaan kuolemantuomiota ja yrittää sälyttää vastuun juutalaisten johtomiesten harteille. Nyt juutalaiset paljastavat varsinaisen syyn siihen, miksi he haluavat Pilatuksen tuomitsevan Jeesuksen kuolemaan: Jeesus on väittänyt olevansa Jumalan Poika. Johanneksen evankeliumissa Jeesus usein korostaa sitä, että hän on yhtä Isän kanssa. Jo aivan evankeliumin alussa
sanotaan Jeesuksesta, että hän on Jumalan ainoa Poika, joka itse on Jumala (Joh.1:18). Tätä meidän uskomme kannalta erästä kaikkein keskeisintä asiaa juutalaiset johtomiehet pitivät Jumalan pilkkana. Siksi he vihasivat Jeesusta ja myös hänen seurakuntaansa, joka julisti Jeesuksen olevan Jumalan poika ja Messias. Tämän kuullessaan Pilatus kävi yhä levottomammaksi. Hän meni takaisin palatsiin ja kysyi Jeesukselta: "Mistä sinä olet lähtöisin?" Mutta Jeesus ei vastannut hänelle. "Etkö puhu, vaikka minä kysyn?" Pilatus sanoi. "Etkö tiedä, että minulla on valta päästää sinut vapaaksi ja valta ristiinnaulita sinut?" Jeesus vastasi: "Sinulla ei olisi minuun mitään valtaa, ellei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä. Siksi on suurempi syyllinen se ihminen, joka on minut sinulle luovuttanut." (Joh. 19:8-11) Pilatuksen tilanne käy entistä hankalammaksi. Ehkä Jeesus ei olekaan ainoastaan syytön mutta harmiton mies syrjäkylältä, jonka tuomitsemisesta vaiika se tapahtuisikin ilman perusteita ei seuraisi mitään ongelmia. Pilatus kuulustelee Jeesusta palatsissa juutalaisten johtomiesten kuulematta, mutta Jeesus on haluton vastaamaan hänen kysymyksiinsä. Kysymykseen vallasta ja vallankäytöstä Jeesus kuitenkin vastaa. Pilatus kuvittelee roomalaisena maaherrana omaavansa varsin suuren päätäntävallan, mutta Jeesuksen sanan mukaan hänkin lopulta tietämättään ja tahtomattaan toteuttaa vain Jumalan suunnitelmaa. Kaikki vallankäyttäjät myös ne, jotka käyttävät valtaansa väärin ovat saaneet valtansa Jumalalta, joka hallitsee koko maailmaa oman tahtonsa ja suunnitelmiensa mukaan (katso Room. 13:1-7). Pilatus yritti nyt saada Jeesuksen vapautetuksi. Mutta juutalaiset huusivat: "Jos päästät hänet vapaaksi, et ole keisarin ystävä! Joka korottaa itsensä kuninkaaksi, nousee keisaria vastaan." Nämä sanat kuultuaan Pilatus toi Jeesuksen ulos ja asettui tuomarinistuimelleen niin sanotulle Kivipihalle, jonka hepreankielinen nimi on Gabbata. Tämä tapahtui pääsiäisen valmistuspäivänä puolenpäivän aikaan. Pilatus sanoi juutalaisille: "Tässä on teidän kuninkaanne." Juutalaiset huusivat: "Pois! Pois! Ristiinnaulitse hänet!" Pilatus sanoi heille: "Pitääkö minun ristiinnaulita teidän kuninkaanne?" Mutta ylipapit vastasivat: "Ei meillä ole muuta kuningasta kuin keisari." Silloin Pilatus heidän vaatimuksestaan luovutti Jeesuksen ristiinnaulittavaksi. (Joh. 19:12-16a) Vielä kerran Pilatus yrittää vapauttaa Jeesuksen, mutta nyt juutalaiset turvautuvat poliittisesti vahvaan keinoon taivuttaa Pilatus puolelleen. Jos Roomaan kiirisi huhu, että Pilatus on päästänyt vapaaksi miehen, joka sanoo olevansa kuningas, olisi hänen asemansa maaherrana varmasti vaakalaudalla. Pilatus ei missään nimessä halua asettua keisaria vastaan, ja nyt hänen eteensä asetetaan kaksi vaihtoehtoa: joko tuomitset Jeesuksen tai et ole keisarin ystävä ja huhut Roomaan kulkevat nopeasti. Ylipappien painostuksesta ja turvatakseen oman asemansa Pilatus lopulta tuomitsee Jeesuksen kuolemaan ristiinnaulittavaksi kaikkein pahimpien rikollisten tavoin. Jeesusta lähdettiin viemään. Kantaen itse ristiään hän kulki kaupungin ulkopuolelle paikkaan, jota kutsutaan Pääkallonpaikaksi, heprean kielellä Golgata. Siellä sotilaat ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja kaksi muuta hänen kanssaan, yhden kummallekin puolelle ja Jeesuksen heidän keskelleen. (Joh. 19:16b-18)
Jeesus kantaa itse ristin teloituspaikalle. Näin hän täyttää erään Vanhan testamentin esikuvan. 1. Mooseksen kirjan luvussa 22 kerrotaan, miten Abraham saa Jumalalta käskyn uhrata ainoa poikansa Iisak. Kun vanha Abraham sitten on poikansa kanssa kulkemassa uhripaikkaa kohti, Iisak kantaa selässään polttouhripuut, joiden päällä hänet on tarkoitus polttaa. Juuri kun Abraham on uhraamassa Isakin, Jumalan enkeli kuitenkin kieltää häntä koskemasta poikaan. Jumala halusikin vain koetella Abrahamin kuuliaisuutta ja samalla järjestää tapahtuman, joka esikuvana oli viittaamassa tulevaisuuteen. Pari tuhatta vuotta Abrahamin jälkeen Isä on taas uhraamassa ainoaa poikaansa, ja Poika kantaa uhripuuta omassa selässään uhripaikalle. Tällä kertaa kukaan ei kuitenkaan keskeytä uhritoimitusta, vaan Jeesus kuolee ristillä syntiuhrina meidän puolestamme. Yhtä aikaa Jeesuksen kanssa ristiinnaulitaan kaksi rikollista, ja näin täyttyy profeetta Jesajan ennustus: hänet luettiin rikollisten joukkoon (Jes. 53:12). Lisää ristiinnaulitsemisesta? Klikkaa kuvaa. Pilatus oli kirjoituttanut taulun, joka kiinnitettiin ristiin. Siinä oli sanat: "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas." Monet juutalaiset lukivat kirjoituksen, sillä paikka, missä Jeesus ristiinnaulittiin, oli lähellä kaupunkia. Teksti oli kirjoitettu hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi. Juutalaisten ylipapit sanoivat Pilatukselle: "Älä kirjoita: 'Juutalaisten kuningas.' Kirjoita, että hän on sanonut: 'Minä olen juutalaisten kuningas.'" Pilatus vastasi: "Minkä kirjoitin, sen kirjoitin." (Joh. 19:19-22) Pilatus kiinnittää Jeesuksen ristiin taulun, johon on kirjoitettu tuomion syy. Ehkä Pilatus näin haluaa pilkata juutalaisia, ehkä Jeesusta, mutta samalla hän tietämättään julistaa kaikkein syvimmän totuuden: Jeesus on juutalaisten kuningas, eikä ainoastaan heidän vaan koko maailman. Ristiinnaulittuaan Jeesuksen sotilaat ottivat hänen vaatteensa ja jakoivat ne neljään osaan, kullekin sotilaalle osansa. He ottivat myös paidan, mutta kun se oli saumaton, ylhäältä alas samaa kudosta, he sanoivat toisilleen: "Ei revitä sitä. Heitetään arpaa, kuka sen saa." Näin kävi toteen tämä kirjoituksen sana: - He jakavat keskenään vaatteeni ja heittävät puvustani arpaa. Juuri näin sotilaat tekivät. (Joh. 19:23-24) Kuolemaantuomittu ei enää tarvitse omaisuuttaan, ja siksi se voidaan jakaa teloittajien kesken. Jeesuksella ei ole paljon jaettavaa, vain vaatteet. Ne roomalaiset
sotilaat jakavat keskenään, ja näin toteutuu Psalmin 22 sana: ilkkuen he katsovat minuun, jakavat vaatteeni keskenään ja heittävät puvustani arpaa (Ps. 22:18-19). Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar sekä Maria, Klopaksen vaimo, ja Magdalan Maria. Kun Jeesus näki, että hänen äitinsä ja rakkain opetuslapsensa seisoivat siinä, hän sanoi äidilleen: "Nainen, tämä on poikasi!" Sitten hän sanoi opetuslapselle: "Tämä on äitisi!" Siitä hetkestä lähtien opetuslapsi piti huolta Jeesuksen äidistä. (Joh. 19:25-27) Perheen vanhimpana poikana Jeesus on vastuussa leskiäidistään. Vielä ristilläkin Jeesus huolehtii äidistään ja antaa rakkaimmalle opetuslapselleen Johannekselle tehtävän huolehtia hänestä. Jeesus tiesi, että kaikki oli nyt saatettu päätökseen. Jotta kirjoitus kävisi kaikessa toteen, hän sanoi: "Minun on jano." Siellä oli astia täynnä hapanviiniä. Sotilaat kastoivat siihen sienen ja nostivat sen iisoppiruo'on päässä Jeesuksen huulille. Jeesus joi viinin ja sanoi: "Se on täytetty." Hän kallisti päänsä ja antoi henkensä. (Joh. 19:28-30) Psalmissa 22 kärsivä mies valittaa: Kurkkuni on kuiva kuin ruukunsiru, kieleni on tarttunut kitalakeen (Ps. 22:16). Psalmissa 69 toinen Jeesuksen kärsimyksistä ennustava psalmi taas sanotaan: janooni he juottivat etikkaa (vanha käännös: hapanviiniä ; Ps. 69:22). Nämä psalmien sanat toteutuvat, kun Jeesus valittaa janoaan ja hänelle annetaan juotavaksi hapanviiniä. Jeesuksen viimeiset sanat Se on täytetty julistavat maailmanhistorian suurinta voittoa. Nyt Jeesus on täyttänyt sen tehtävän, minkä tähden hän tuli ihmiseksi. Nyt ihmiskunnan synnit on sovitettu ja Saatanan valta on murrettu. Ensimmäisen evankeliumin (1. Moos. 3:15) ennustus on toteutunut. Saatana tosin iski Jeesusta kantapäähän, mutta Jeesus on murskannut Saatanan pään. Nyt koko pelastus on tehty valmiiksi, eikä siihen tarvitse enää lisätä mitään. Jeesuksen täytetyn työn tähden syntien anteeksiantamusta ja iankaikkista elämää tarjotaan nyt jokaiselle lahjana, ja joka ottaa lahjan uskossa vastaan, pelastuu. Silloin oli valmistuspäivä, ja alkava sapatti oli erityisen suuri juhla. Jotta ruumiit eivät jäisi sapatiksi ristille, juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulituilta lyötäisiin sääriluut poikki ja heidät otettaisiin alas. Niinpä sotilaat katkaisivat sääriluut niiltä miehiltä, jotka oli ristiinnaulittu Jeesuksen kanssa, ensin toiselta ja sitten toiselta. Jeesuksen luo tultuaan he huomasivat hänen jo kuolleen eivätkä siksi katkaisseet hänen sääriluitaan. Yksi sotilaista kuitenkin työnsi keihään hänen kylkeensä, ja haavasta vuoti heti verta ja vettä. Se, joka tämän näki, on todistanut siitä, jotta tekin uskoisitte. Hänen todistuksensa on luotettava, ja hän tietää puhuvansa totta. Näin tapahtui, jotta toteutuisi kirjoituksen sana: "Häneltä ei saa rikkoa ainoatakaan luuta." Toisessa kirjoituksessa taas sanotaan: "He katsovat häneen, jonka ovat lävistäneet." (Joh. 19:31-37) Tuomittujen ruumiit halutaan pian pois ristiltä, ja siksi heidän kuolemaansa nopeutetaan katkaisemalla sääriluut. Muuten ristiinnaulitun kuolema saattaisi kestää jopa useita päiviä. Jeesus on jo kuitenkin kuollut ilmeisesti siksi, että raju ruoskiminen on heikentänyt hänet. Jeesuksen sääriluita ei tarvitse siis rikkoa, ja niin toteutuu Vanhan testamentin sana, jonka mukaan
pääsiäislampaasta ei saa rikkoa ainoatakaan luuta (2. Moos. 12:46). Varmistaakseen Jeesuksen kuolleen sotilas lävistää Jeesuksen kyljen keihäällään. Haavasta vuotaa vettä ja verta, mikä osoittaa Jeesuksen jo kuolleen. Tästä kirjoittaessaan Johannes haluaa varmaankin samalla viitata kasteeseen ja ehtoolliseen, jotka molemmat virtaavat ristiinnaulitusta Jeesuksesta. Johannes näkee myös erään Sakarian kirjan ennustuksen toteutuvan, kun Jeesuksen kylki lävistetään (Sak. 12:10). Tämän jälkeen muuan Joosef, joka oli kotoisin Arimatiasta, pyysi Pilatukselta, että saisi ottaa Jeesuksen ruumiin ristiltä. Hän oli Jeesuksen opetuslapsi, joskin salaa, sillä hän pelkäsi juutalaisia. Pilatus suostui pyyntöön, ja Joosef tuli ja otti ruumiin alas. Paikalle tuli myös Nikodemos, se mies, joka ensi kerran oli käynyt Jeesuksen luona yöllä, ja hänellä oli mukanaan sata mittaa mirhan ja aaloen seosta. Miehet ottivat Jeesuksen ruumiin ja kietoivat sen käärinliinoihin pannen mukaan tuoksuaineita, niin kuin juutalaisten on tapana tehdä haudatessaan vainajansa. Siellä, missä Jeesus ristiinnaulittiin, oli puutarha, ja puutarhassa oli uusi hauta, johon ei vielä ollut haudattu ketään. He panivat Jeesuksen siihen, koska oli juutalaisten juhlan valmistuspäivä ja se hauta oli lähellä. (Joh. 19:38-42) Kaksi arvovaltaista Jeesuksen ystävää huolehtivat Jeesuksen kunniallisesta hautaamisesta. Normaalisti ristiinnaulitun rikollisen ruumis vietiin yksinkertaisesti kaatopaikalle, mutta Jeesuksen ruumis viedään kalliohautaan, jonka arimatialainen Joosef on ilmeisesti hakkauttanut itseään varten. Vielä tässäkin toteutuu Vanhan testamentin ennustus: Hänet oli määrä haudata jumalattomien joukkoon. Rikkaan haudassa hän sai leposijansa (Jes 53:9). Pähkäiltävää Mitä kaikkea Jeesuksen viimeiset sanat "Se on täytetty" merkitsevät meille?