Finanssivalvonta on vahvistanut nämä rahaston säännöt 20.9.2013. 1 Sijoitusrahasto Rahaston nimi on Sijoitusrahasto QUORUM SYSTEMATICA (jäljempänä Rahasto), ruotsiksi Placeringsfond QUORUM SYSTEMATICA ja englanniksi Mutual Fund QUORUM SYSTEMATICA. Rahasto on avoinna merkinnöille ja lunastuksille jokaisena pankkipäivänä ja Rahaston arvo julkistetaan päivittäin. 2 Rahastoyhtiö Rahaston hallinnosta vastaa Quorum Rahastoyhtiö Oy (jäljempänä Rahastoyhtiö). Rahastoyhtiö edustaa omissa nimissään Rahastoa, toimii sen puolesta Rahastoa koskevissa asioissa sekä käyttää Rahastossa olevaan omaisuuteen liittyviä oikeuksia sijoitusrahastolain asettamin rajoituksin. 3 Asiamiehen käyttäminen Rahastoyhtiö voi ulkoistaa toimintaansa asiamiesten tehtäväksi. Rahastoesitteissä (rahastoesitteessä ja avaintietoesitteessä) on ilmoitettu, miltä osin Rahastoyhtiö kulloinkin käyttää asiamiestä. 4 Säilytysyhteisö Rahaston säilytysyhteisönä toimii Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ) Helsingin sivukonttori (jäljempänä Säilytysyhteisö). Säilytysyhteisön tehtävänä on varmistua siitä, että Rahaston ja Rahastoyhtiön toiminnassa noudatetaan lakia, Rahaston sääntöjä ja viranomaismääräyksiä sekä hoitaa muut Säilytysyhteisölle sijoitusrahastolain mukaan kuuluvat tehtävät. 5 Rahaston sijoitustoiminta Rahasto on yhdistelmärahasto, jonka varat sijoitetaan pääasiassa osakkeisiin, osakesidonnaisiin arvopapereihin, johdannaisiin ja korkoinstrumentteihin. Rahasto toimii pääsääntöisesti Euroopassa, mutta voi sijoittaa myös maailmanlaajuisesti ja tavoittelee korkeaa riskikorjattua tuottoa. Rahasto voi ottaa sekä positiivisia että negatiivisia näkemyksiä eri pääomaluokkien sisällä. Osakemarkkinasijoitusten nettodelta voi vaihdella välillä 0 % - +100 % ja samoin korkosijoitusten nettodelta voi olla 0 % - +100 %. Rahaston nettodelta saa vaihdella 0 %:sta +100 %:iin Rahaston kokonaisarvosta. Painotukset pääomaluokkien välillä voivat vaihdella edellä esitetyissä rajoissa markkinanäkymistä riippuen. Rahaston sijoitustoiminnan keskeisin riskimittari on nettodelta (sijoitusaste). Rahaston nettodelta kuvaa Rahaston arvonmuutosta suhteessa Rahaston kokonaisarvoon olettaen, että kaikissa Rahaston positioissa tapahtuu yhtä suuri samanaikainen ja samansuuntainen muutos. Rahaston nettodelta lasketaan jakamalla Rahaston nettodeltakorjattu arvo Rahaston kokonaisarvolla. Rahaston nettodeltakorjattu arvo saadaan laskemalla ostettujen ja myytyjen instrumenttien markkina-arvot yhteen ja lisäämällä siihen johdannaispositioiden nettodeltakorjattu markkina-arvo. Rahaston korkoposition modifioitu duraatio voi olla välillä 0 - +10. Rahaston bruttodelta (kaikkien positiivisen nettodeltan omaavien sijoitusten ja kaikkien negatiivisen nettodeltan omaavien sijoitusten yhteenlasketut itseisarvot) ei saa ylittää 200 % Rahaston arvosta. Bruttoarvoon ei sisällytetä positioita, joiden tulosriski on eliminoitu. Rahaston varat sijoitetaan: 1) Osakkeisiin ja osakesidonnaisiin instrumentteihin, kuten vaihtovelkakirjalainoihin, optiotodistuksiin, henkilöstö-optioihin, merkintäoikeuksiin, osaketalletustodistuksiin ja warrantteihin. 2) Rahamarkkinavälineisiin ja muihin korkoa tuottaviin arvopapereihin. Kohdissa 1 ja 2 tarkoitetut arvopaperit ja rahamarkkinavälineet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörssin pörssilistalla tai niillä käydään kauppaa muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla tai niiden liikkeeseenlaskuehdoissa on sitouduttu saattamaan arvopaperit tai rahamarkkinavälineet kaupankäynnin kohteiksi em. pörssilistalla tai markkinapaikalla yhden vuoden kuluessa niiden liikkeeseenlaskusta ja kaupankäynti voi kaikella todennäköisyydellä alkaa viimeistään tuon ajan kuluttua umpeen. Lista käytetyistä markkinapaikoista on saatavissa rahastoyhtiöstä. 3) Muihin kuin kohdassa 2 tarkoitettuihin rahamarkkinavälineisiin edellyttäen, että niiden liikkeeseenlaskua tai liikkeeseenlaskijaa koskee sijoittajien ja säästöjen suojaamiseksi annettu sääntely, ja edellyttäen, että niiden: a) liikkeeseenlaskija tai takaaja on Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion keskus-, alue- tai paikallisviranomainen tai keskuspankki, Euroopan keskuspankki, Euroopan unioni tai Euroopan investointipankki, muu kuin Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio tai tällaisen valtion osavaltio, taikka kansainvälinen julkisyhteisö, jossa on jäsenenä vähintään yksi Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio; tai b) liikkeeseenlaskija on yhteisö, jonka liikkeeseen laskema arvopaperi on kaupankäynnin kohteena kohdan kaksi toisessa kappaleessa tarkoitetulla markkinapaikalla, tai c) liikkeeseenlaskija tai takaaja on yhteisö, jonka toiminnan vakautta valvotaan Euroopan yhteisön lainsäädännössä määriteltyjen perusteiden mukaisesti, tai luottolaitos, jonka kotipaikka on Australiassa, Uudessa-Seelannisssa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Japanissa tai Sveitsissä, tai d) liikkeeseenlaskija on muu yhteisö, jonka liikkeeseen laskemiin rahamarkkinavälineisiin tehtyihin sijoituksiin sovelletaan sijoittajansuojaa, joka vastaa edellä a, b tai c-kohdassa säädettyä, ja liikkeeseenlaskijan oma pääoma on vähintään 10 miljoonaa euroa ja joka laatii ja julkaisee tilinpäätöksensä neuvoston direktiivin 78/660/ETY mukaisesti, tai yhteisö, joka kuuluu konserniin, jossa on yksi tai useampia yhtiöitä, joiden liikkeeseen laskema arvopaperi on kaupankäynnin kohteena kohdan kaksi toisessa kappaleessa tarkoitetulla markkinapaikalla, ja joka on erikoistunut konsernin rahoitukseen, tai yhteisö, joka on erikoistunut sellaisten arvopaperistamisvälineiden rahoitukseen, joissa hyödynnetään luottolaitoksen maksuvalmiuslimiittiä.
4) Talletuksiin luottolaitoksissa edellyttäen, että talletus on vaadittaessa takaisinmaksettava tai on nostettavissa ja erääntyy maksettavaksi viimeistään 12 kuukauden kuluessa ja luottolaitoksen kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Japanissa tai Sveitsissä. 5) Vakioituihin ja vakioimattomiin johdannaissopimuksiin, joiden kohde-etuutena voi olla arvopaperi, rahamarkkinaväline, Euroopan talousalueella julkisen valvonnan kohteena olevan sijoitusrahaston osuus tai yhteissijoitusyrityksen osuus, talletus luottolaitoksessa, johdannaissopimus, rahoitusindeksi, termiinitai volatiliteetti-indeksi, korko tai korkoindeksi, valuuttakurssi tai valuutta. Rahasto käyttää johdannaisia muun muassa: a) tehostaakseen varainhoitoa korvaamalla arvopaperimarkkinoille tehtyjä suoria sijoituksia. b) suojatakseen Rahaston sijoituksia. c) muodostaakseen positioita, jotka antavat positiivisen tuoton laskevilla markkinoilla (ns. negatiivinen delta). d) suojatakseen Rahaston positioita valuuttariskeiltä. Vakioimattoman johdannaissopimuksen vastapuolena voi olla luottolaitos, vakuutusyhtiö tai sijoituspalveluyritys, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai luottolaitos, jonka kotipaikka Australiassa, Uudessa- Seelannisssa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Japanissa tai Sveitsissä. Vakioimattomiin johdannaissopimuksiin sijoittamisesta aiheutuva vastapuoliriski ei saa saman vastapuolen osalta ylittää 10 % Rahaston varoista, mikäli vastapuoli on edellä mainittu luottolaitos tai 5 % Rahaston varoista mikäli vastapuoli on edellä mainittu vakuutusyhtiö tai sijoituspalveluyritys. 6) Pörssissä vaihdettaviin rahasto-osuuksiin (ETF). Nämä sijoituskohteet voivat olla vain Suomessa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneiden sijoitusrahastojen (UCITS) rahasto-osuuksia. Rahaston varoja ei voida sijoittaa osuuksiin sellaisissa pörssissä vaihdettavissa sijoitusrahastoissa, jotka sääntöjensä mukaisesti voivat sijoittaa enemmän kuin 10 %:a varoistaa toisten sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusrahastojen osuuksiin. Rahaston varoja voidaan sijoittaa ainoastaan sellaisten pörssissä vaihdettujen sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin, joiden vuotuinen kiinteä hallinnointipalkkio on enintään 3 %:a sijoitusrahaston arvosta. Tämän kiinteiän hallinnointipalkkion lisäksi sijoituskohteena olevasta sijoitusrahastosta voidaan periä tuottosidonnaisia palkkioita. Pörssissä vaihdettaviin rahasto-osuuksiin (ETF) voidaan sijoittaa enintään 10 %:a rahaston varoista. 7) Muihin kuin edellä kohdissa 1 3 tarkoitettuihin arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin enintään 10 %:a Rahaston varoista. Rahaston varoista enintään 10 % voidaan sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin. Sellaiset sijoitukset, jotka ylittävät 5 % Rahaston varoista, saavat muodostaa enintään 40 % Rahaston varoista. Nämä rajoitukset eivät kuitenkaan koske sijoituksia talletuksiin eikä sellaisiin vakioimattomiin johdannaissopimuksiin, joissa vastapuolena on kohdassa 4 tarkoitettu luottolaitos. Enintään 20 % Rahaston varoista saadaan sijoittaa talletuksiin samassa luottolaitoksessa. Talletuksissa voi yhteensä olla sijoitettuna 100 % Rahaston varoista. Yksittäisestä liikkeeseenlaskijasta Rahastolle aiheutuva kokonaisvastapuoliriski saa olla enintään 20 % Rahaston varoista. Kokonaisvastapuoliriskiin sisältyy yksittäisen liikkeeseenlaskijan arvopapereista, rahamarkkinavälineistä, liikkeeseenlaskijan vastaanottamista talletuksista, liikkeeseenlaskijan kanssa solmituista vakioimattomista johdannaissopimuksista sekä annettujen vakuuksien omistusoikeuden siirtymisestä aiheutuva vastapuoliriski. Edellä mainitusta riippumatta Rahaston varoista voidaan sijoittaa enintään 35 % saman liikkeeseenlaskijan tai takaajan arvopapereihin ja rahamarkkinavälineisiin, kun liikkeeseenlaskija tai takaaja on Suomen valtio, suomalainen kunta tai kuntayhtymä tai Euroopan unionin jäsenvaltio. Riskinhajautuksen periaatetta soveltaen voidaan 100 % Rahaston arvosta sijoittaa korkosidonnaisiin arvopapereihin, joiden liikkeeseenlaskija tai takaaja on Suomen valtio, mikäli arvopaperit ovat peräisin vähintään kuudesta eri liikkeeseenlaskusta, eikä samaan liikkeeseenlaskuun ole tarkoitus sijoittaa määrää, joka ylittää 30 %:a Rahaston varoista. Tehokkaan omaisuudenhoidon edistämiseksi Rahasto voi sekä antaa lainaksi arvopapereita ja rahamarkkinavälineitä (ei ottaa lainaksi) että tehdä takaisinostosopimuksia, jotka selvitetään laissa tarkoitetussa selvitysyhteisössä tai optioyhteisössä taikka vastaavassa ulkomaisessa yhteisössä. Selvitys voi tapahtua edellä kuvatun sijaan myös muualla siten, että sopimusten vastapuolena on laissa tarkoitettu arvopaperinvälittäjä ja sopimusten ehdot ovat markkinoille tavanomaiset ja yleisesti tunnetut. Lainaussopimusten yhteismäärä ei saa ylittää 25 %:a arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden yhteisarvosta. Rajoitus ei koske lainaussopimuksia, jotka voidaan irtisanoa ja joiden tarkoittamat arvopaperit ja rahamarkkinavälineet voidaan saada takaisin viimeistään seuraavana pankkipäivänä. Rahaston luottojen sekä johdannais-, ja takaisinostosopimusten vakuudeksi annetaan varoja siten, että omistusoikeus siirtyy vakuudenhaltijalle. Rahasto ei voi antaa vakuuksia ilman, että niiden omistusoikeus siirtyy vastapuolelle. Tällaisissa sopimuksissa vastapuolina voivat toimia markkinoilla aktiivisesti toimivat riittävän luottokelpoisuuden omaavat luottolaitokset, rahoituslaitokset ja sijoituspalveluyritykset, jotka ovat tunnustetun valvontaviranomaisen valvonnan alaisia. Rahaston prime broker on Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ). Annettujen vakuuksien yhteismäärä on enintään 20 %:a Rahaston varoista. Johdannaissopimusten vakuudeksi voidaan antaa enintään 10 %:a Rahaston varoista. Rahaston tekemien takaisinostosopimusten yhteismäärä vastaa enintään 10 % Rahaston varoista. Finassivalvonnan luvalla Rahastoyhtiö saa ottaa Rahaston lukuun väliaikaiseen tarkoitukseen sijoitusrahastotoimintaa varten luottoa enintään määrän, joka vastaa enintään 10 %:a Rahaston varoista. Tällaisen luoton ja edellä mainittujen takaisinostosopimusten yhteismäärä vastaa enintään 10 %:a Rahaston varoista. Rahastoyhtiön hallitus on määrittänyt toimintapaohjeissaan Rahaston sijoitustoiminnassa sovellettavat riskienhallintamenetelmät. Rahaston nettodeltaluku lasketaan päivittäin.
Rahastolla on oltava toiminnan edellyttämät käteisvarat. 6 Rahasto-osuusrekisteri ja rahasto-osuudet Rahastoyhtiö pitää rekisteriä kaikista rahasto-osuuksista ja rekisteröi rahasto-osuuksien omistusten siirrot. Rahasto-osuudet rekisteröidään Rahastoyhtiön ylläpitämään maksuttomaan rahasto-osuusrekisteriin. Rahasto-osuus oikeuttaa rahastoosuuksien määrän suhteessa jakautuvaan osuuteen Rahaston varoista ottaen huomioon rahasto-osuussarjojen suhteelliset arvot. Kaikki Rahaston rahasto-osuudet ovat kasvuosuuksia. Rahasto-osuudet voidaan jakaa murto-osiin siten, että kukin osuus jaetaan kymmeneen tuhanteen (10 000) yhtä suureen osaan. Rahastoyhtiö hallitus voi päättää että Rahastossa on hallinnointipalkkioltaan toisistaan poikkeavia rahastoosuussarjoja. Rahastoyhtiön hallitus päättää kunkin rahastoosuussarjan merkintä edellytyksenä olevat minimimerkinnät ja ne ilmoitetaan kulloinkin voimassa olevassa rahastoesitteessä. Rahastoyhtiö antaa kirjallisen osuustodistuksen osuudenomistajan pyynnöstä. Osuustodistus voi koskea useita rahasto-osuuksia tai niiden murto-osia ja se voidaan antaa vain nimetylle rahasto-osuudenomistajalle. Rahastoyhtiöllä on oikeus veloittaa rahasto-osuudenomistajalta kulloinkin voimassaolevassa rahastoesitteessä ilmoitettu palkkio osuustodistuksen antamisesta ja toimittamisesta. 7 Rahasto-osuuksien merkintä ja lunastus Rahasto-osuuksia voidaan merkitä ja lunastaa Rahastoyhtiössä sekä muissa Rahastoyhtiön hallituksen päättämissä merkintäpaikoissa jokaisena pankkipäivänä. Osuudenomistajan on ilmoitettava Rahastoyhtiölle merkinnästään antamalla merkintätoimeksianto. Merkintätoimeksianto on vastaanotettu Rahastoyhtiössä, kun merkintäsumma on Rahaston käytettävissä ja Rahastoyhtiölle on toimitettu asianmukaiset ja riittävät tiedot merkinnän suorittajasta ja tämän henkilöllisyydestä. Rahasto-osuuksien merkintä toteutetaan rahasto-osuuden arvoon sinä pankkipäivänä, jolloin Rahastoyhtiö on ennen klo 13.00 saanut riittävät tiedot merkinnästä ja merkitsijän henkilöllisyydestä ja merkintäsumma on Rahaston tilillä. Merkintäkurssi (rahastoosuuden arvo) on merkintäpäivänä klo 14.00 laskettu kurssi. Jos Rahastoyhtiö saa tiedot merkinnästä ja merkitsijän henkilöllisyydestä klo 13.00 jälkeen, merkintäpäivä on seuraava pankkipäivä ja merkintäkurssi on merkintäpäivänä klo 14.00 laskettu kurssi. Rahastoyhtiöllä on oikeus hylätä suoritettu merkintä tai merkintätoimeksianto, mikäli sijoittaja ei ole toimittanut ajoissa merkintään tarvittavia tietoja Rahastoyhtiölle. Rahastoyhtiön hallitus voi päättää, mikä määrä tai millä summalla osuuksia kerralla on vähintään merkittävä tai lunastettava. Rahastoyhtiö laskee merkittyjen rahasto-osuuksien lukumäärän jakamalla merkintäsumman (josta on vähennetty 9 :ssä mainittu merkintäpalkkio) rahasto-osuuden arvolla. Mikäli Rahaston tilille maksettu merkintäsumma ei ole tasan jaollinen rahasto-osuuden ja sen murto-osan arvolla (rahasto-osuus lasketaan 4 desimaalilla), osuuksien lukumäärä pyöristetään alaspäin lähimpään murto-osaan ja erotus lisätään Rahaston pääomaan. Vahvistuksena merkinnästä sijoittaja saa postitse tai tämän suostumuksella sähköpostitse merkintälaskelman ja edellä 6 :ssä mainituin edellytyksin osuustodistuksen, joka toimitetaan sijoittajalle. Rahasto-osuuden omistajalla on oikeus pyytää rahastoosuuksiensa lunastamista. Lunastuspyyntö voidaan peruuttaa vain Rahastoyhtiön suostumuksella. Mahdollinen osuustodistus on ennen lunastamista palautettava Rahastoyhtiölle. Ennen klo 13.00 vastaanotettu lunastustoimeksianto toteutetaan siihen rahasto-osuuden arvoon, jonka Rahastoyhtiö laskee rahastoosuudelle samana pankkipäivänä klo 14.00. Klo 13.00 jälkeen vastaanotettu lunastustoimeksianto toteutetaan rahastoosuudelle seuraavana pankkipäivänä klo 14.00 laskettavaan arvoon. Lunastustoimeksiannot toteutetaan siinä järjestyksessä, kun ne on vastaanotettu. Rahasto-osuudet lunastetaan lunastuspäivän arvosta ja maksetaan osuudenomistajan ilmoittamalle pankkitilille. Mikäli Rahastolla on lunastuksen maksamiseen tarvittavat varat, maksetaan lunastus lunastuspäivää seuraavana pankkipäivänä osuudenomistajalle. Mikäli varat lunastukseen on hankittava myymällä Rahaston arvopapereita, myynnin on tapahduttava ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa lunastuksen vaatimisesta. Tällöin lunastuspäivänä pidetään päivää, jolloin myynneistä saatavat varat ovat tulleet Rahastoon ja lunastus toteutetaan sen päivän rahasto-osuuden arvoon. Finanssivalvonta voi erityisestä syystä myöntää luvan ylittää arvopapereiden myymiselle asetetun määräajan. Rahasto-osuuksien vaihto rahastosta toiseen saman Rahastoyhtiön hallinnoimaan rahastoon käsitellään rahastoosuuden lunastuksena ja uuden rahasto-osuuden merkintänä. Rahasto-osuudenomistajan vaihtaessa rahasto-osuuksia katsotaan lunastus- ja merkintäpäiväksi se päivä, jona vaihtotoimeksianto on vastaanotettu ja rekisteröity Rahastoyhtiössä viimeistään klo 13.00 edellyttäen, että Rahastossa on vaihtoon tarvittavat käteisvarat. 8 Merkintöjen ja lunastusten keskeyttäminen Rahastoyhtiö voi rahasto-osuudenomistajien edun sitä vaatiessa väliaikaisesti keskeyttää rahastojen merkinnät tai lunastukset tai kummatkin samanaikaisesti. Keskeyttäminen tapahtuu silloin, kun Rahaston arvonmääritys ei ole mahdollista tilanteessa, jossa Rahaston sijoituskohteiden päämarkkinapaikoilta tai olennaiselta osalta niistä ei ole saatavissa luotettavia markkinatietoja. 9 Rahasto-osuuksia koskevien toimeksiantojen palkkiot Rahastoyhtiö vähentää rahasto-osuuksien merkinnästä palkkiona enintään kolme (3) %:a sijoitussummasta ja lunastuksesta enintään yksi (1) %:a rahasto-osuuden arvosta. Yhtä merkintätai lunastustapahtumaa kohden peritään kuitenkin vähintään kulloinkin voimassa olevissa rahastoesitteissä määritelty vähimmäispalkkio. Rekisteröitäessä rahasto-osuuden siirto omistajalta toiselle peritään rekisteröinnistä rekisteröintipalkkio. Rahastoyhtiön hallitus päättää merkintä-, lunastus- ja vaihtopalkkioiden määrät sekä omistusoikeuden
rekisteröintipalkkion suuruuden. Palveluhinnasto on saatavilla Rahastoyhtiöstä. 10 Rahaston varoista maksettavat korvaukset Rahastoyhtiö saa korvauksena toiminnastaan hallinnointipalkkion, joka vaihtelee osuussarjoittain ja on enintään kaksi (2) %:a vuodessa laskettuna Rahaston arvosta. Palkkio lasketaan edellisen päivän Rahaston arvoa käyttäen (Rahaston arvo x 1/365 x hallinnointipalkkioprosentti). Palkkio vähennetään Rahaston arvosta päivittäin ja maksetaan Rahaston varoista Rahastoyhtiölle kuukausittain jälkikäteen. Rahastoyhtiön hallitus päättää kulloinkin voimassa olevan hallinnointipalkkion suuruuden rahasto-osuussarjoittain. Tieto sovellettavasta hallinnointipalkkiosta on kulloinkin voimassa olevassa rahastoesitteessä. Hallinnointipalkkio sisältää säilytyspalkkion Säilytysyhteisölle ja korvaukset 3 :n mukaisille asiamiehille. Rahastoyhtiölle maksetaan lisäksi tuottosidonnaista palkkiota, joka on 20 % referenssituoton ylitteestä. Referenssituottona käytetään yhden kuukauden euriborkorkoprosenttia. Yhden kuukauden euriborkorko määritellään päivittäin. Tuottosidonnainen palkkio vähennetään Rahaston arvosta jokaisena arvonlaskentapäivänä edellisen kappaleen mukaisen kiinteän hallinnointipalkkion vähentämisen jälkeen ja maksetaan Rahaston varoista Rahastoyhtiölle kuukausittain jälkikäteen. Jos Rahaston tuottoylite arvonlaskentapäivänä alittaa Rahaston aiemman historiallisesti korkeimman referenssituoton ylitteen, ei tuottosidonnaista palkkiota peritä (ns. tuottopalkkiokynnys). 11 Rahaston arvon laskeminen Rahaston arvo lasketaan vähentämällä Rahaston varoista (arvopaperit, johdannaispositioiden nettoarvo, käteisvarat ja muut varat mukaan lukien kertynyt tuotto) Rahaston velat (lyhyeksimyydyt osakkeet markkinahintaansa, 10 :n mukainen kertynyt hallinnointi- ja säilytyspalkkiovelka ja muut velat). Rahastoon kuuluvat arvopaperit, rahamarkkinavälineet, rahastot ja johdannaissopimukset arvostetaan niiden markkina-arvoon, joka on viimeinen kaupankäyntikurssi kello 14.00 Suomen aikaa. Jollei arvostuspäivältä ole edellä mainittua kurssia, käytetään viimeistä saatavilla olevaa kaupankäyntikurssia, mikäli se on arvostuspäivän klo 14.00 osto- ja myyntinoteerauksen välillä. Jos viimeinen kaupankäyntikurssi ei ole arvostuspäivän klo 14.00 osto- ja myyntinoteerauksen välillä, käytetään joko osto- tai myyntinoteerausta sen mukaan, kumpi on lähempänä viimeistä kaupankäyntikurssia. Mikäli luotettavaa markkina-arvoa ei ole saatavissa, voi Rahastoyhtiö määritellä arvon Rahastoyhtiön hallituksen määrittämin objektiivisin perustein, mikä dokumentoidaan. Ulkomaanvaluutan määräiset erät muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä kello 14.00 Suomen aikaa vallitsevia valuuttakursseja (spot), jotka ovat saatavilla julkisista hinnanseurantajärjestelmistä. Talletukset arvostetaan lisäämällä pääomaan sille kertynyt korko Rahastoyhtiön hallituksen määräämin tavoin. Lainaus - ja takaisinostosopimukset arvostetaan sopimusten kohteena olevien arvopapereiden ja rahamarkkinavälineiden arvostushetken markkina-arvon perusteella. 12 Rahasto-osuuden arvon laskeminen Rahastoyhtiö laskee rahasto-osuuksien arvon kunakin sellaisena päivänä, jona talletuspankit ovat yleisesti Suomessa avoinna. Rahastoyhtiö julkistaa rahasto-osuuksien arvon jokaisena arvonlaskentapäivänä. Rahasto-osuuksien arvot ovat saatavissa kaikista merkintäpaikoista, Internetistä sekä Rahastoyhtiöstä. 13 Rahaston tuotonjako Rahasto-osuudet ovat kasvuosuuksia eikä niille makseta vuosittaista tuottoa. 14 Rahaston ja Rahastoyhtiön tilikausi Rahaston ja Rahastoyhtiön tilikausi on kalenterivuosi. 15 Rahasto-osuudenomistajien kokous Varsinainen rahasto-osuuden omistajien kokous pidetään vuosittain Rahastoyhtiön hallituksen päättämänä kokouspäivänä huhtikuun loppuun mennessä. Ylimääräinen rahasto-osuuden omistajien kokous pidetään, jos Rahastoyhtiön hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos tilintarkastaja tai rahasto-osuuden omistajat, joilla yhteensä on vähintään kahdeskymmenesosa (1/20) kaikista liikkeessä olevista rahasto-osuuksista, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Rahastoosuuden omistajien kokouksen kutsuu koolle Rahastoyhtiön hallitus. Kokouskutsu julkaistaan vähintään yhdessä Suomessa ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta. Kokouksessa on käsiteltävä ainakin seuraavat asiat: 1. Valittava kokoukselle puheenjohtaja. 2. Laadittava ja hyväksyttävä ääniluettelo. 3. Valittava kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa. 4. Todettava kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 5. Esitettävä Rahastoyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellyt Rahastoyhtiön ja Rahaston tilinpäätökset ja toimintakertomukset. 6. Valittava Rahastoyhtiölle ja Rahastolle yksi tilintarkastaja ja tälle varamies sekä Rahastoyhtiön hallitukseen niin monta jäsentä kuin Rahastoyhtiön yhtiökokous on päättänyt. Valinnoista on ilmoitettava Rahastoyhtiölle kuukauden kuluessa osuudenomistajien kokouksesta. 7. Käsiteltävä muut mahdolliset asiat. Saadakseen osallistua kokoukseen rahasto-osuuden omistajan on ilmoittauduttava Rahastoyhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna ilmoittautumispäivänä. Muut ilmoitukset saatetaan Rahaston osuudenomistajien tietoon lähettämällä osuudenomistajille kirje tämän osuudenomistajarekisteriin merkittyyn osoitteeseen tai julkaisemalla asiaa koskeva kuulutus yhdessä Suomessa ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä. Kukin Rahastoyhtiön hallinnoima rahasto valitsee rahastoosuudenomistajien kokouksessa yhden jäsenen keskuudestaan rahastojen yhteiseen osuudenomistajien edustajistoon. Jäsenen toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen vuosikokouksen päättyessä. Edustajistoon valitut jäsenet kokoontuvat valitsemaan Rahastoyhtiölle ja Rahastolle yhden tilintarkastajan ja tälle varamiehen sekä Rahastoyhtiön hallitukseen niin monta jäsentä kuin Rahastoyhtiön yhtiökokous on päättänyt. Valinnasta
on ilmoitettava Rahastoyhtiölle kuukauden kuluessa edustajiston kokouksesta. 16 Rahastoesitteet, vuosikertomus ja puolivuosikatsaus Rahastoyhtiö laatii Rahastosta rahastoesitteen, avaintietoesitteen (KIID), vuosikertomuksen, ja puolivuosikatsauksen. Vuosikertomus on saatavilla viimeistään kolme (3) kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen ja puolivuosikatsaus viimeistään kaksi (2) kuukautta katsauskauden päättymisen jälkeen. Edellä mainitut asiakirjat sekä viimeisin Rahastoyhtiön vuosikertomus ovat saatavilla Rahastoyhtiöstä sen aukioloaikoina. 17 Rahaston sääntöjen muuttaminen Rahaston sääntöjen muuttamisesta päättää Rahastoyhtiön hallitus. Sääntömuutokselle on haettava Finanssivalvonnan vahvistus. Rahaston sääntöjen muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun Finanssivalvonta on vahvistanut muutoksen ja muutokset on saatettu rahasto-osuudenomistajien tietoon, jollei Finanssivalvonta toisin määrää. Muutosten katsotaan tulleen rahasto-osuudenomistajien tietoon viidentenä päivänä siitä, kun ilmoitus on postitettu rahasto-osuudenomistajille tai sinä päivänä, kun ilmoitus on julkaistu Suomessa ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai lähetetty rahastoosuudenomistajalle tämän suostumuksella sähköpostitse tai muuta sähköistä viestintää käyttäen. Sääntömuutoksen tultua voimaan, se koskee kaikkia rahasto-osuudenomistajia. Muut kuin edellä mainitut ilmoitukset rahasto-osuudenomistajille saatetaan heidän tietoonsa edellä sääntömuutostiedottamisesta esitetyin tavoin. 18 Tietojen luovuttaminen Rahastoyhtiöllä on oikeus luovuttaa rahasto-osuudenomistajia koskevia tietoja kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 19 Sovellettava laki ja oikeuspaikka Näiden sääntöjen mukaisiin sopimuksiin liittyvät riidat käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa. Mikäli rahastoosuudenomistaja on kuluttaja, hän voi nostaa sopimuksesta aiheutuvia riitoja koskevan kanteen Rahastoyhtiötä vastaan vaihtoehtoisesti siinä Suomessa sijaitsevassa käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiiriin hänen vakinainen asuinpaikkansa kuuluu. Rahastoyhtiön ja Rahaston toimintaan sekä näiden sääntöjen mukaisiin sopimuksiin sovelletaan Suomen lakia.