Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012



Samankaltaiset tiedostot
Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen Hämeenkyrön liittymän tienoon muinaisjäännösinventointi 2011

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015

Pyhäjoki Keskustan osayleiskaava 2025 Muinaisjäännösinventointi 2014

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Ikaalinen Mt , Jyllintie parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ruovesi Pappilankulma Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2011

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

Nokia Vihnusjärven pohjoispuoli muinaisjäännösinventointi 2017

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Juupajoki Kopsamon kyläosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Juupajoki Kopsamo Kevyenliikenteenväylän alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Kylmäkoski Taipale Tarpianjoen sillan uusimishankkeen vaikutusalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Loppi Vanhakoski asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011

Siikajoki Revonlahden tuulipuiston ja Ruukin sähköaseman välisen uuden voimajohtokäytävän muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Sastamala Tiisalantien kevyenliikenteenväylän välillä Tiisala-Saikkala muinaisjäännösselvitys 2012

Lusi-Hartola välillä (Heinola, Sysmä, Hartola) Vt-4:n tielinjauksen muinaisjäännösinventointi 2004

Kangasala - Tampere Vt.12 välillä Alasjärvi-Huutijärvi muinaisjäännösselvitys 2015

Ylöjärvi - Hämeenkyrö Valtatien 3 linjausvaihtoehtojen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Joensuu Reijola Siirtoviemärin linjauksen muinaisjäännösinventointi 2013

Sastamala Äetsän (Keikyän) Saappaalan Hiunun alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Mänttä-Vilppula Kolho-Uitonsalmi viemärilinjauksen arkeologinen inventointi 2012

LEMPÄÄLÄ Marjamäen asemakaava ja asemakaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2010

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Vesanto Honkamäki tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

Nokia Kolmenkulma muinaisjäännösinventointi 2017

Sastamala Vanhat tiet Mouhijärven itäosassa välillä Salmi Häijää Selkee

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012

Ruovesi Kautunvuolteen eteläosan viemäröintihankkeen rakennusalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Ikaalinen Sarkkila, tien parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Kangasala Varala Varalan kylätontin paikannus 2009

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Akaa-Valkeakoski-Hämeenlinna Akaa-Iittala vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2013

Pyhäjoki Matinsaaren-Ollinmäen maankäytön selvitysalue. Alueen maankäytön historiaa koskeva karttaselvitys 2016

Juuka Raholanjärvi Itälahden tilan ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Porvoo Mt kevyenliikenteenväylä välillä Lakkapolku-Papinjärventie muinaisjäännösinventointi 2018

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

RAASEPORI Bromarv kiinteistöjen Örnvik, Bergvik ja Sandvik ranta-asemakaavan muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Johanna Rahtola

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016

Nokia Kahtalammen alue (Teernijärven kaakkois-itäpuolinen alue) muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Sepänmaa Teemu Tiainen Timo Jussila

Sastamala Stormin, Kärppälän ja Karkunkylänseudun. vesihuoltoverkoston alueen muinaisjäännösinventointi 2009

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

Kirkkonummi Hauklammen asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2016

4. Historialliset tiet

Kangasala Suoraman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Pukkila 110 kv voimajohtolinjausten muinaisjäännösinventointi 2013

Hamina Summan tehdasalueen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt

Ruovesi Murole Vesihuoltohankeen alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Nokia Kolmenkulmantie muinaisjäännösinventointi 2017

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014

Raasepori Vikstrand Vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2015

Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 3 Vilkjärven Varustukset... 7 Tulos... 8 Lähteet... 8 Vanhoja karttoja... 9

Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ruovesi Mustajärvi-Ruovesi viemärilinjauksen muinaisjäännösinventointi 2010

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Pälkäne Seitsye Mattilan ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ylöjärvi Viljakkala Mt. 276 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Nokia Kolmenkulman laajennusalue muinaisjäännösinventointi 2017

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014

Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi. Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Transkriptio:

1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy

2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat kartat... 9 Perustiedot Alue: Valtatie 3:n tielinja-alueet Hämeenkyrön liittymän pohjoispuolelta, Turkimuksen ja Kostulan välillä, Kyröskosken länsipuolella ja Järvenkylän itäpuolella. Tarkoitus: Vanhojen karttojen analyysillä paikantaa vanha Kyröntien linjaus ja arvioida sen status. Selvittää maastossa onko tienparannusalueella muinaisjäännöksiä. Kustantaja: Ramboll Finland Oy Työaika: Maastotyö 23.4.2012, Jussila ja Sepänmaa. Tekijät: Mikroliitti Oy, Timo Jussila. Aiemmat tutk: Jussila 2006, vt 3 linjauksen inventointi Hämeenkyrössä. Jussila 2011, Vt. 3 Hämeenkyrön liittymän tienoon muinaisjäännösinventointi. Tulokset: Isojaon toimituskartoilta 1796-1835 selvitettiin vanhan tielinjan kulku sekä tarkasteltiin mahdollisia muita potentiaalisia muinaisjäännöksiä. Vanha tielinja on edelleen käytössä lähes koko tarkastetulla alueella. Alueen pohjoispäässä, Kostulan eteläpuolella vanha tielinja on 110 m matkalta hävinnyt, nyt pellossa. Tämän peltoon hävinneen osuuden eteläpuolella vanha tielinja kulkee nykyisen vt3:n poikki. Vt3:n parannussuunnitelmassa valtatie kulkee entisellä paikallaan mutta levennettynä. Tielinjan ja liittymien alueella ei ole vanhojen karttojen ja maastotarkastuksen perusteella ole muita muinaisjäännöksiä. Vt 3:n parannusalue vihreällä. Vanha tielinjaus sinisellä.

3 Inventointi Valtatie 3:n parannusaluetta inventoitiin tämän arkistoselvityksen tutkimusalueen eteläpuolella, Hämeenkyrön liittymän tienoilla v. 2011 (Jussila, Mikroliitti Oy). Nyt tarkasteltiin vt. 3:n parannusaluetta em. liittymän pohjoispuolelta Kostulaan, n. 4 km matkalta. Samassa yhteydessä inventoitiin Hämeenkyrön kunnan toimeksiannosta ns. Nuutin kaava-alue Turkimustien ja vt3:n välillä. Tämän ja em. inventoinnin alueet ovat osin samat. Vanhojen karttojen (v. 1796-1835 isojaon toimituskartat, v. 1840 pitäjänkartta, v. 1910 Senaatinkartta, v. 1933 taloudellinen kartta) perusteella rekonstruoin 1700-1800 luvun vanhan Kyröntien tielinjan nykyiseen koordinaatistoon. Vanha tielinjan rekonstruoitu linjaus varmistettiin nykyisen kartan ja ilmakuvien avulla. Etelästä alkaen, Turkimuksesta Turkimusojan ylitse vanha 1700-1800-luvun tielinja on kulkenut nykyisen Turkimustien kohdalla ja kaartanut luoteeseen nykyisen Valtakadun kohdalla ja sen linjausta noudattaen. Nykyisen vt3:n vanhaa tielinja on ylittänyt hieman nykyisen liittymän pohjoispuolelta ja edelleen valtatien länsipuolella kaartanut pohjoiseen nykyisen Vesajärventien linjausta noudattaen, josta vanha tielinja on erkaantunut pohjoiseen nykyisenä Nuuttimutkantienä (pihakatutasoinen tie nyt) joka pohjoisempana, asutuksen loppuessa vaihettuu hyväkuntoiseksi tilustieksi. Kohdalla missä tilustie kaartaa aivan nykyisen vt3:n kupeeseen on vanhatielinja kulkenut suoraan vt3:n yli koilliseen Vt3:n itäpuolelle jossa tielinja on täysin hävinnyt 110 m matkalta Kauhtuantien ja vt3:n välillä. Tuolla osuudella on nyt peltoa. Pohjoisempana vanha tielinja noudattaa nykyistä Kauhtuantietä. Kauhtuantien yhdyttyä pohjoisempana vt:3een on vanhatielinja kulkenut valtatien länsipuolelle jossa se on noudattanut taas Nuuttimutkantietä ja siitä pohjoiseen Kostulantietä. Tielinja on kuvattu 1840-luvun pitäjänkartalla samoin kuin isojakokartoilla, eikä merkittäviä muutoksia siinä ole havaittavissa tosin kyseiset pitäjänkartat perustuvat juuri aiempiin isojakokarttoihin. Tielinja on sama edelleen v. 1910 senaatinkartalla, mutta päätie on kulkenut Kyröskosken kautta, Turkimustien osuuden jäätyä siihen mennessä paikallistieksi. Vanha tielinja on siis edelleen suurimmaksi osaksi edelleen käytössä paikallisteinä. Vanhat, ennen 1700-1800 lukujen vaihdetta edeltävät kärryajan huomattavat tiet, kuten edellä kuvattu vanha Kyröntie, voivat saada muinaisjäännöksen statuksen. Huomattavaksi voidaan katsoa ajallisessa ja maantieteellisessä kontekstissa merkittävät tiet, vanhat päätiet. Sellaisen tien yleisestä käytöstä poistuneet osuudet ovat selkeästi kiinteitä muinaisjäännöksiä itse vanha tiepohja tai sen jäänne ja siihen liittyvät rakenteet ovat muinaismuistolailla suojeltuja. Jos vanha tie on edelleen yleisessä käytössä alkuperäisellä (esim. 1700-luvun lopun kartoilta verifioitavalla) linjauksella voidaan itse tielinjaa pitää muinaisjäännöksenä jolloin tiepohjaan ja sen linjaukseen ei saa tehdä sen kulttuurihistoriallista arvoa vaarantavia muutoksia ja samoin sen lähiympäristöä on käsiteltävä sen tasoisesti (Niukkanen 2009, s 103; Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja Suojelu. Museovirasto). Vt3:n levennyksen ja uusien liittymien kohdalla ei isojakokartoilta projisoidu merkittäväksi katsottavia rajamerkkejä tai asutusta. Edellä kuvattu vanha tielinja käytiin maastossa läpi huhtikuun lopulla 2012. Havainnointiolosuhteet olivat hyvät, joskin metsissä maan pinta oli peitteinen. Sitä pyrittiin kompensoimaan satunnaisella koekuopituksella. Lunta oli pälvinä vain varjopaikoissa ja rippeinä teiden varsien aurauskasoissa havainnointia se ei haitannut lainkaan. Routaa ei ollut. Valaistus oli hyvä koko maastotyön ajan, vähimmilläänkin yli 10 000 luxia ja suurimman osan ajasta yli 50 000 luxia, mikä inventoijien silmien näkökykyyn nähden oli hyvin runsaasti (alustavan mittauksen mukaan

4 he kykenevät tekemään inventoinnin kannalta riittävän tarkkoja pintahavaintoja 20 m säteellä vielä 300 luxin valaistuksessa ilman apuvälineitä ja erikoislaseja). Vanhan tielinjan hävinnyt osuus Kostulan eteläpuolella tarkastettiin. Se on nyt peltona joka maaperältään hienoaineksista moreenia. Rinne viettää pohjoiseen rantaa kohden. Kynnöksellä olleessa pellossa ei havaittu enää mitään jälkiä vanhasta tiestä. Pari koekuoppaa ei antanut mitään vanhaan tiehen viittaavaa havaintoa. Tie on täysin purettu ja hävitetty vt3:n ja Kauhtuantien väliltä. Nuuttimutkantie on kunnostettua kevyenliikenteenväylää/tilustietä sekä pihakatua joiden varsilla ei merkkejä aikaisemmasta tielinjasta. Vanha tie on tällä välillä täysin edelleen käytössä ja nykyisten teiden kohdalla etelään vt3:n ja Vesajärventien liittymään. Vt3:n, Valtakadun ja Vesajäventien liittymän alueella ja liepeillä ei ole mitään jälkiä vanhasta tielinjasta. Vanha tie on kokonaisuudessaan nykyisten teiden alla ja osin hävinnyt liittymäalueen laajojen tieleikkausten (mm. vt:3:n länsipuolella on laaja maaleikkaus josta maa-ainesta viety pois laajalta alueelta) teossa. Liittymästä kaakkoon vanha tielinja on kokonaisuudessaan nykyisen Valtakadun ja edelleen Turkimustien alla. Teiden varsilla ei havaittu mitään merkkejä vanhasta tielinjasta. Valtakadun ja Turkimustien liittymän eteläpuolella on tasoitettua latu- ja polkupohjaa (Pirkanpolku) jota ei voi sekoittaa vanhaan tielinjaan kyseessä on moderni rakenne. Turkimustien eteläpäässä, tutkitun alueen rajalla tie ylittää Turkimusojan. Isojakokartan mukaan vanha tie olisi voinut ylittää ojan nykyisen sillan itäpuolelta. Maastossa ei kuitenkaan havaittu mitään merkkejä siitä, että tie olisi kulkenut kohdalla idempänä ja että idempänä olisi ollut ojanylitys. Vanha tie on Turkimusojan kohdalla kulkenut nykyisellä linjauksella. Nykyinen silta on teräsputki ja sillan kansi betonia. Teräsputken ympärillä, betonikannen alla on kiveystä joka saattaa olla peräisin vanhemmasta siltarakenteesta. Vanhaan tiehen liittyviä kiinteitä muinaisjäännöksiä ei alueella ole. Vanhan tien linjausta eli nykyisten ja edelleen käytössä olevien teiden linjausta (Turkimustie-Valtakatu-Vesajärventie- Nuuttimutkantie-Kauhtuantie) voidaan Museoviraston ohjeita tulkiten pitää suojelukohteena. Vt3:n uuden Kyröskosken liittymän alue tarkastettiin kokonaisuudessaan maastossa liittymän eteläpuolisella alueella vt. 3:n molemmin puolin, samoin pohjoisen suuntaan rakennettava uusi tielinja vt3:n itäpuolella, sekä Turkimuksessa tien länsipuolisia alueita missä uusia tiejärjestelyitä. Alueet ovat kivikkoista metsämaata. Alueella ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Porvoo 1.5.2012 Timo Jussila

5 Vanhan tien paikka pellossa, N 6843431 E 300763 suunta 219 Alla samasta paikasta pohjoiseen Kauhtuantielle, suunta 11 Nuuttimutkantietä, N 6844837 E 296882 suunta 10

6 Valtakadun ja vt3:n liittymä, N 6842908 E 296458 suunta 337 Vt3:n Valtakadun ja Vesajärventien liittymä, N 6845224 E 296109 suunta 121 Uuden liittymän aluetta vt3:n länsipuolella N 6843825 E 296689 suunta 167

7 Turkimustietä, N 6843367 E 297089 suunta 172 Turkimusojan silta, N 6842842 E 297058, suunta 345 Turkimsojan silta, N 6842873 E 297060 suunta 116

8 Kartat Tielinjaprojisoinnit Kartalle on projisoitu vanha tielinja sinipunaisella neljästä eri isojakokartasta. Näiden karttojen ääripäissä tielinja ei vaikuta olevan aivan tarkka (kulmavirhe?) mutta erot tielinjojen kulussa karttojen välillä ovat kuitenkin vähäiset. Tielinjojen projisointi ei aina osu täsmälleen nykyisen tien kohdalle (ero alle 15 m luokkaa) mutta on syytä olettaa että kyseessä on projisoinnissa syntyneestä epätarkkuudesta tai alkuperäisen kartan hienoisesta epätarkkuudesta ja karttapohjan venymisestä tms. johtuva ero. Vt 3:n parannusalue ja uudet liittymät vihreällä. Ilmakuva Järvenkylän itäpuolelta. Eteläosassa vanha tielinja (sinisellä) on kulkenut Nuuttimutkantien kohdalla ja pohjoisempana vt3:n itäpuolella hävitetty ennen yhtymistä nykyiseen Kauhtuantiehen.

9 Vanhat kartat Isojakokartat, senaatinkartta ja pitäjänkartta: Kansallisarkiston digitaaliarkisto, www.narc.fi Alueen pohjoispää, Kostula-1819 (A17-11-1). Päälle piirretty vt 3.

Järvenkylä 1835 (A17-8-3). Päälle piirretty uusi vt3. 10

Kostulan eteläosa, Järvenkylän itäpuolella, 1796 (A17-11-4) 11

Alueen eteläpää, Turkimus. Kartta 1797, A17 21/1, Pappilan Koskenmaa. Päälle piirretty uusi vt. 3:n linjaus. 12

Ote Hämeenkyrön pitäjänkartasta 1840 luvulta. Huonokuntoisessa kartassa vanhan Vaasantien linjaus näkyy heikosti kartan keskellä, osin punaisen kylärajan alla. 13

Ote Senaatinkartasta v. 1910. Päälle on piirretty nyk. koordinaatisto sekä sinipunaisella ja sinisellä vt. 3:n uusi linjaus (osittain). Kyröntien päälinjaus on siirtynyt idemmäksi kulkemaan Kyröskosken kautta. Alla ote taloudellisesta kartasta v. 1933, johon myös päälle piirretty vt3. 14