SUOMEN SHAKKI SUOMEN S:HAKKILlITON, TYOVÄEN SHAKKILIITON JA SUOMEN TEHTÄVÄNIEKKOJEN ÄÄNENKANNATTAJ :A

SUOMEN SHAKKI SUOMEN S:HAKKILlITON, TYOVÄEN SHAKKILIITON JA SUOMEN TEHTÄVÄNIEKKOJEN ÄÄNENKANNATTAJ :A T oimilus ja konffori: Jyväskylä, Luonnetjärvi. Puhelin: Jyväskylä 27 - Salo ClI Tilaushinfa: ';' vsk. 8: -, '/. vsk. 45: -, '/4 vsk. 25: -. Ulkomaille: '/, vsk. 15: - Maihin, joihin posti menee kotimaan maksuin, sama kuin Suomessa. Irtonumero 1:- N:o 5 Toukokuu 1944 Viron viime vuosien shakkielämästä Nykyistä maailmansotaa edeltäneinä vuosina Viron shakkitaso oli kehittynyt jo kunnioitusta herättävän vahvaksi. Sitä todistaa m.m. v. 1939 Buenos Airesin kansainotteluissa saavutettu kolmas sija. Viron joukkueeseen kuuluivat suurmestari P. K e r e s ja mestarit I. Ra u d, P. S c h m i d t, G. F r i e dem ann (kaatunut itärintamalla 2. 2. 44) ja J. T Li r n. V. 194 tapahtunut bolshevikkivallankaappaus antoi Viron shakkitoiminnall~ ankaran iskun. Niinpä ei päästy suunnitelmia pitemmälle, ja v. 1941 liikekannallepano vei suuren osan parhaista pelaajista väkivaltaisesti Venäjälle, joukossa mestariehdokas La h t ja 1. luokan pelaajat VilI a r <1, U u 1 b e r g, B r a s i n s k i, R sen f e 1 d, S a p p b e r g, R i c h. P r u u n ja L r u p. Mestarit Schmidt ja Friedemann siirtyivät Saksaan, ja mestari. Raud oli jäänyt Argentiinaan, jossa kuoli kesällä 1941. Venäläisten peräydyttyä Virosta shakkitoiminta alkoi taas elpyä v. 1941 lopulla. Joulukuussa järjestettiin lähes loo osanottajan ns. tombolaturnaus, jonka voitti mestari Turn. Suurmestari Keresin simultaaninäytän. nöt olivat omiaan kohottamaan shakki-innostusta. V. 1942 aloitettiin suurpiirteinen shakinpelaajien luokitus kuuteen luokkaan, joiden lisäksi oli/vielä mestari- ja suurmestariluokka. Ensimmäisen luokitusturnauksen (vahvojen pelaajien turnaus n:o 1) voittivat R t a r e ja Se p p 8 pisto (12 osanottajaa), 3.-4. olivat 17-vuotias A r ula i d ja 21-vuotias R e n t e r 7 1 /2 pisto Toisen samanlaisen turnauksen voittivat La u r i n e ja Te p a ik s 7' pisto (1 osanottajaa), 3. oli 16-vuotias S n u r m 6 1 /2 pist. Toisen tombolaturnauksen voitti Laurine. Toukokuussa 1942 alkoi Tallinnassa Viron mestaruusturnaus, johon osallistui 16 parasta pelaajaa. Tulokset olivat hyvin selvät: 1) Keres 15 (loo Olo!), 2) TLirn 121/2, 3) Rootare 1, 4-5) Arulaid ja Soonurm 8 1 12, 6) Laurine 8, 7) K i b b e r m ann 7 1 /2 jne. Suurta huomiota herätti nuorten Arulaidin ja Soonurmen sijoittuminen kärkipäähän. Ott~Ju Latviaa vastaan oli päätetty pelata syksyllä 1942. Sitä varten järjestetyn harjoitusturnauksen (vahvojen pelaajien turnaus n:o 3) voittl Laurine 14 pisto (2 tasapeliä), seuraavina Turn 13. ja Soonurm 1 1 /2 pist

16 SUOMEN SHAKKI Maaottelun voitti Latvia 9-7, vaikka Viron miehistö (1. Turn, 2. Rootare, 3. Soonurm, 4. Arulaid, 5. Laurine, 6.,K a 1 d e, 7, Renter, 8. I s rae 1) pelasi suorastaan vahvemmin. Pikaturnauksessa eestiläiset sen sijaan menestyivät paremmin. Vuoden 1942 lopulla pelattiin Tallinnan mestaruusturnaus, jonka Laurine jälleen ylivoimaisesti voitti 12 1 /2 pist. (vain 1 tasapeli). Toinen oli Rootare 1, 3) Turn 9 1 /2 ja 4) R u d. P r u u n 9 pisto Tähän asti vanhemmat pelaajat olivat selvästi olleet nuoria parempia. Vuoden 1943 alusta osat vaihtuivat. Kolmannen tombolaturnauksen voitti vat häviöittä Arulaid ja Soonurm, ja' samat pelaajat saavuttivat myös Tallinnan»puulaakikilpailuissa» ensimmäisellä pöydällä parhaan tuloksen. HuhUkuussa päättynyt vahva ja tasaväkinen I luokan turnaus oli täydellinen voitto nuorille: 1) Arulaid 9 (14:stä), 2) Soonurm 81/2, 3-4) Ra n d vii r ja Turn 7 1 12, 5) Laurine 7, 6-8) Rud. Pruun, Renter ja Rootare 5 1 /2 pisto Kolmanneksi tullut Randviir oli vasta 15-vuotias, nopeasti kehittynyt shakkikyky. Tarton mestaruusturnauksessa 1943 jakoivat ensi sijan Kibbermann, Kord ja Vooremaa. Kesällä järjestetty Viron mestaruusturnaus antoi uuden todistuksen shakkitason noususta. Suurmestari Keres kykeni vasta viimeisellä kierroksella varmistamaan voittosijansa. Turnaus nosti esiin uuden nuoren kyvyn,,harry Kordin, joka voitti Keresinkin, tosin aikapulan avulla. Myös kahdessamuussa pelissä, Laurinea ja Soonurmea vastaan, suurmestari oli häviönvaarassa, mutta selviytyi sentään tasapeliin. Tulokset olivat: 1) 1) Keres 8, 2-3) Arulaid ja Renter 7 1 /2, 4) Kibbermann 6 1 /2, 5) Kord 6, 6-7) Turn ja Laurine 51/2, 8-9) Randviir ja Soonurm 4 1 /2, 1) Rootare 4, 11) Israel 31/2, 12) Rud. Pruun 2 1 /2 pisto - Raul Renter, joka tähän asti oli ollut taka-alalla, näytti tässä turnauksessa todellisen pelikykynsä. Randviirilla ja Soonurmella oli epäonnea matkassaan. Turnauksen päätyttyä Keres saattoi lausua, että Viron shakkitaso ei enää ollut mitenkään sotaa edeltäneiden vuosien tasoa matalammalla. Vuoden 1943 lopulla suoritetun Tallinnan mestaruusturnauksen lopputulos tarjosi pienen yllätyksen. Alussa Renter ja Soonurm johtivat ylivoimaisesti, mutta jälkimmäinen saavutti viidestä viimeisestä kierroksesta vain F/2 pistettä ja Renter hävisi kaksi viimeistä peliään. Näin saavutti ensi palkinnon I luokan ehdokas Kalde 8 pist., 2.-4. olivat Renter, Soonurm ja Tepaks 7 1 /2, 5. Randviir 6 1 /2 pisto Rootare oli seitsemäs ja Laurine vasta yhdeksäs. Saavutuksensa perusteella Kalde nousi mestariluokkaan eli kolme astettal yhdellä kertaa. Jouluna pelattiin Vilnassa Liettuassa turnaus, johon osallistuivat myös eestiläiset Turn ja Randviir. Kilpailun voittivat liettualainen Vai t n i s ja latvialainen B e r g s 8 1 /2 pist., 3.-4. Turn ja S k e m a 7, 5. Randviir 6 pisto Randviir sai kauneuspalkinnno pelistään Liettuan mestaria Birmanasia vastaan. Samoin herätti hän huomiota voitoillaan vahvoissa pikaturnauksissa Vilnossa, Riiassa ja Tallinnassa. SUOMEN SHAKKI 17 Huippupelaajien turnausten ohessa ei unohdettu laajempaa syvämuokkausta. Niinpä järjestettiin lukuisia turnauksia kouluissa, liikelaitoksissa ja alemmissa luokissa. Erikoisesti ansioitui organisaattorina ja shakkikirjallisuuden hankkijana shakki-inspehtori V el dem a a. Nopeasti nousevan kehityksen keskeytti uudelleen venäläisten hyökkäys Viroon. Suuri osa shakinpelaajistakin on nyt sotapalveluksessa, ja varmaa on, että he tekevät parhaansa voidakseen vastaisuudessa jatkaa harj:'astustaan vapaassa ja itsenäisessä Virossa. HeI d u r S n u r m. 34. Ranskalainen peli. H. Soonurm. ---------- L. Laurine. 1. (~2-e1 e7-e6 ~~. d:~--ii{i d7-d5 :1. ithl-(';l Rg8-J(;.\. 1''''-145 Lf8-e7!'i. e4-e5 Rf6-d7 Ii. h2-h4 Terävä ns. Chatard-Aljechinin muunnelma, jonka tavalliset vastaukset 6. - f6, 6. - a6 ja 6. - c5 kaikki vievät mutkallisiin, teorian ei vielä tyhjentävästi tutkimiin asemiin. 6. - - h7-h6 Vaatimattomin vastaus. Peli jatkuu nyt tavallisia latuja ainoana erona se, että valkea on kuningashyökkäystä silmälläpitäen voittanut oleellisen tempon siirrolla 6. h4. 7. Lg5Xe7 Dd8Xe7 8. Ddl-d2 a7-a6 Heti 8. - sen 9. Rb5 takia. 9. f2-f4 1. Rgl-f3 11. -- c5 olisi väärin vastauk c7-c5 Rb8-c6 b7-b5 Mustan idea on mielenkiintoinen - jättää kuningas keskelle lautaa, millä perusteella peli saa tavallisuudesta poikkeavan luonteen. Valkean on suunnattava hyökkäyksensä kuningassivustan asemesta keskustaan. Tavallisen sotilasasetelman g4, h5 ja g5 sijasta valkean on nyt toteutettava siirto f4-f5, minkä toistaiseksi estää e5-pisteen heikkous. Mutta toiselta puolen ei mustakaan voi suorittaa tavanomaista hyökkäystään c5-c4, b5-b4 jne. syystä, että se antaisi valkealle tilaisuuden siirtoon f4-f5. Mielestäni kummankin puolen olisi parasta ensiksi varmistaa asemansa (Lg2, Tel; Lb7), jolloin vaikealla todennäköisesti on paremmat mahdollisuudet hyökkäyksen saamiseksi mustan kuninkaan epävarman aseman takia, 12.g2-g4 h7-h5? Täysin systeeminvastainen siirto, joka jättää mustan asemaan paljon heikkouksia. Luonnollinen siirto oli 12. - Lb7. 13. g4xh5 Valkea tietysti lyö, sillä siirron 13. g5 jälkeen musta olisi saavuttanut juuri toivomansa aseman. 13. - - Th8Xh5 14. d4xc5 g7-g6? Asiaton siirto, joka sallii valkean uhkaavan voimakkaasti h-linjan avaamista. Oikein oli 14. - RXc5 tai 14. - Lb7. II>. Lfl-e2 Th5-h8 16. Rf3-g5 Th8-g8 Musta torjuu uhkauksen 17. h5 gxh5 18. LXh5 sekä 19. LXf7t, sillä nyt on vastaus 18. - RdXe5! mah-

18 SUOMEN SHAKKI ~~~S~U~O~M~E~. N S_'~H A K~K_l ~1~Q9 dollinen. Mustan viimeiset torninsiirrot ovat kuitenkin vieneet niin paljon aikaa, että valkea suunnittelee jo uhrausta 17. RXd5. Todennäköisesti se olisikin täysin korrekti, esim.: 17. RXd5 exd5 18. DXd5 Rdb8 (Ainoa, sillä 18. - Lb7 on virhe: 19. RXf7! DXf7 2. DXf7t KXf7 21. TXd7t jne.) 19. Re4 tai 19. Lf3 taikka 19. h5 ja mustan on hyvin vaikea puolustautua lukuisia uhkauksia vastaan, onhan vaikealla lisäksi kolme sotilasta upseerista. Valkea luopui kuitenkin tästä hieman epäselvästä jatkosta paljon vahvemman tekstisiirron hyväksi, joka uudistaa kaikki edellämainitut uhkaukset vielä voimakkaammin. 17. Le2,.-f3! Lc8-b7 18. Rc3Xd5! Sotilaan voi. lyödä myös lähetillä, esim. 18. LXd5 exd5 19. RXd5 Dd8 2. e6! jne., mutta musta voi vastata yksinkertaisesti 18. - RXc5 tai 18. - LXc5, eikä valkea saavuta mitään erikoista, sotilaan voittoa lukuunottamatta. 18. - - e6xd5 19. Lf3Xd5 Tg8-g7 Näköjään parempi on 19. - RXe5 2. LXf7t Kf8 21. LXg8 KXg8, mutta valkea voittaa upseerin takaisin pela8.malla 22. Dd5t Kf8 (Kg7) 23. DXe5! tai saattaa mustan kuninkaan mattiverkkoon 22. Kh8 23. h5 jne. 2. e5-e6 Nopein tie voittoon. Valkea voi myös lyödä sotilaan f7 joko ratsulla tai vahvemmin lähetillä: 2. LXf7t TXf7 21. e6! Tg7 22. exd7t DXd7 23. Thelt Kd8 24. Le3 jne. Mustan paras vastaus 2. - Kf8! 21. DXd7 TXf7! 22. RXf7 KXf7 jne. kuitenkin venyttää peliä tarpeettomasti, vaikka valkean voitto onkin ilmeinen. 2. 21. e6xf7t 22. Thl-el 23. Dd2-e3 24. De3Xc5! Kaunein loppu! 24. 25. Rg5-e6t 26. Re6Xc5t Rd7Xc5 Ke8-f8 De7-f6 Df6-e7 De7Xc5 Kf8Xf7 antautui Huomautukset H. Soonurmin. 35. Kuningasgambiitti. Vilnon turnaus, 26. 12. 43. J. Randviir. Birmancis. 1. c4 e5 2. f4 exf4 3. Rf3 Rf6 (Viimeisten tutkimusten mukaan paras ja niin muodoin suositeltavampi kuin 3. - h6 tai 3. - d5.) 4. e5 Rh5 5. De2! - (Mielenkiintoinen uutuus pelistä Keres-Aljeehin, Salzburg 1942, jonka jatko 5. - Le7 6, d4 -- 7. g4 fxg3 jne. oli oikein, vaikka 8. hxg3! RXg3 9. Dh2 RXhl 1. Ld3 g6! 11. Lh6 sekä Rbd2 ja -:- antaakin hyökkäyshaluiselle toistaiseksi tutkimattomia mahdollisuuksia.) 5. - g5? 6. g4! fxg3 7. d4 h6 (Jos 7. - Le7; niin 8. d5 d6 9. e6 jne., mutta jatkoon 7. - g4 8. Rg5 h6 valkean on vastattava 9. Re4! eikä 9. RXf7? DM! Nyt uhkaa 8. - g4, jota vastaan 8. Lh3! oli oikea siirto.) 8. Rc3? Lb4 9. RXg5! hxg5 (Va- hinko, että musta ei valinnut päämuunn~lmaa 9. - g2!, jonka jälkeen 1. LXg2! hxg5 11. O-;-O! LXe3 12.. bxe3 antaa valkealle lupaavan hyökkäysaseman, kun taas jatkot 1. DXh5 DXg5! 11. LXg5 LXe3t 12. bxe3 gxhld 13. -- Dd5 tai 1. DXg2 hxg5 11. LXg5 Le7 tuskin ovat riittäviä.) 1.hXg3 Rc6 11. TXh5 - (Myös 11. Le3 tai 11. d5 tulivat kyseeseen.) 11. - TXh5 12. DXh5 RXd4 (Ansa: 13. LXg5 DXg5!) 13. Dh8t Lf8 14. Rd5? - (Tähän on 14. - d6! vahva vastaus. Valkean piti pelata 14. Re4! jatkuvin hyökkäyksin.) 14. - c6? 15. Rf6t Ke7 16. Re4! Da5t (Ainoa, sillä 16. - Re6 17. Rd6! lopettaa nopeastl) 17. Ld2 - (17. Kdl Re6 18. LXg5t RXg5 19. Df6t Ke8 2. Rd6t LXd6 21. exd6 on vain näköjään hyvä, sillä rri u s t a voittaa pelaamalla 21. - Dd2t!) 17. - Rf3t 18. Kdl DXe5 (Eikä 18. - RXd2 19. Df6t Ke8 2. Rd6t LXd6 21. exd6 torju.mattomin matein e7:stä tai h8:sta.) 19. LXg5t Ke6. Valkean pitäisi nyt tyytyä upseerin voittoon ja pelata yksinkertai- sesti 2. DXf8! (2. - DXe4 21. De7t Kd5 22. e4t Kd4 23. Dd6t jne., 2. - RXg5 21. De8t K- 22. DXe5t KXe5 23. RXg5 jne., 2. ~ Dd4t 21. Kel tai 2. - Dd5t 21. Ld3 jne.) Seuraavan saavuttamatonta mattia tavoittelevan pelijatkon jälkeen valkean upseerit joutuvat huonoihin asemiin ja musta saa vastapeliä. 2. Lh3t? Kd5 21. Rc3t Kc5 22. DXf8t d6 (Nyt uhkaa matti el:stä ja lisäksi kolme valkean upseeria on»suussa». Valkean on turvaudut.., tava ansaan,. johon musta suoraan lankeaa.) 23. b4t Kb6? (Siirtojen 23. - KXb4! 24. Tblt Ka5 jälkeen musta voittaa vähintään menettämänsä materiaalin takaisin, esim. 25. Ld8t b6 26. Re2 Dd5t 27. Kel Dd2t jne.) 24. Le3t!Ka6 (Muunnel.., mia: 24. - DXe3 25. Dd8t Ka6 26. Da5=!: ja 24. - Ke7 25. DXf7t sekä 26. DXf3 nopein voitoin.) 25. Lflt b5 26. a4! DXe3 (Tai 26. - DXe3 27. axb5tt Kb7 28. De7t jne.) 27.aXb5tt Kb6? (Viimeinen virhe. 27. - Kb7! tuottaisi valkealle vielä paljon päänvaivaa.) 28. Dd8t Kb7 29. bxc6t KXc6 3. Lb5t Kb7 31. La6t Kc6 32. b5t Kc5 33. Dc7t musta antautui. Sangen huvittava peli, joka sai turnauksen kauneuspalkinnon. Virheisiin ei ole voinut olla vaikuttamatta miettimisaika - 5 siirtoa 2 1 /2 tunnissa, joka näin vaikeissa asemissa oli liian nopea. Huomautukset P. Keresin mukaan Postimees-Iehdestä. SUOMEN SHAKKI n:o 6 ilmestyy kesäkuun jälkipuoliskolla ja sisältää m.m. P. K e r e s ~ n arvokkaita avustuksia ensipainoksina.

11 SUOMEN SHAKKl Tampereen kirje Tampereen Shakkiklubin syysturnaukset 1943 aloitettiin heti 16. liittoturnauksen päätyttyä, joten 45 pelaajan osanottajamäärä ei erikoisemmin ihmetytä.,1. luokan turnauksessa mitteli voimiaan kokonaista 17 pelaajaa seuraav~n tuloksin: 1) V. S m e r puu 131 /2 (16:sta), 2) H. La r sen 13, 3) V. S ä i l ä 1 1 /2, 4~5) V. HeI i n ja R. K u j ala 91/2, 6) E. Lehtonen 9, 7-9) H. Kaipola, Y. Kallio ja T. Mäkelä 81/2, 1-11) K. Laaksonen ja V. Salonen 8, 12) M. Uimonen 7, 13-14) B. Ellenberg ja K. Niemi 61/2, 15) H. Norotie 5 1 /2, 16-17) U. Ahlstedt ja A. K. Elonen 2 pi,;t. - Vanhat kiistaveikot Somerpuu ja Larsen tekivät taaskin selvän eron muista kilpailijoista. Turun Säilä sijoittui onnistuneesti kolmanneksi. KUjala ja nuori Helin tekivät todennäköisesti tähän asti parhaan tuloksensa. Muista osanottajista mainittakoon entinen Viipurin mestari Mäkelä. Tasapelipros,entti oli yllättävän suuri, n. 35. 2. ja 3. luokka pelasivat yhdistetyn turnauksen: 1-4) P. Aalto, J. Leiniö, O. Lundelin ja E. Varjoranta 5 (7:stä), 5-7) H. Back, A. Haapanen ja K. Kulmala 2 1 /2, 8) 1. Lindroos 1/2 pisto -:- Luokkaeroista huolimatta kilpailu muodostui hyvin tasaiseksi. Varjoranta ja Lundelin saivat 2. lk:n, Aalto ja Leiniö 3. lk:n palkinnot. Ratkaisupelin jälkeen korotettiin Aalto 2. lk:aan. 4. luokka pelasi kahtena 1 miehen ryhmänä. Palkinnoille pääsivät A ryhmässä P. Autero 7 1 /2 (9:stä), V. Aulinen 7 ja A. Virtanen 6 pisto sekä B ryhmässä E. Räty 7 1 12 (9:stä)" B. Suonne 61/2 ja M. Lindroos 6 pisto - Autero, Aulinen, Räty ja Suonne korotettiin 3. lk:aan, Ns. isäntäpelin vuosikilpailussa, jossa pelattiin 1+1 minuutin miettimisajoin ja materiaalitasoituksin, olivat parhaat tulokset: 1. palko V. Somerpuu 1841/2, 2. palko V. Säilä 146 ja 3. palko V. Helin 73 pisto Palkintojen jako toimitettiin 15. 2. 44 pidetyssä klubin kokouksessa, jossa m.m. tehtiin aloite Tampereen mestaruusturnauksen järjestämisestä. Turnaus päätettiin pelata 11.-28. 4. 44 välisenä aikana. Kokouksen jälkeen pelattiin 5 sek. rumputurnaus,johon osallistui 23 pelaajaa. A-ryhmän (12 1.-luokkalaista) voitti V. Some'rpuu 1 (l1:stä), lähinnä B. Hult (Tukholmasta) 1 ja H. Larsen 6 pisto B-ryhmän voitti O. Lundelin. Marianpäiväksi saapui Tampereelle Pasilan Konepajan shakkijoukkue 2 miehen voimalla antamaan hyvitystä Valtion Lentokonetehtaalle tämän musertavalle 6112-131/2-tappiolle Helsingissä 9. 1. 44 (vrt. Suomen Shakki n:o 2/44). Tällä kertaa lehti kääntyikin, ja lisäksi miltei täydellisesti, sillä VL voitti ottelun numeroin 13-7. Kymmenellä ensimmäisellä pöydällä oli tilanne 51/2'---4 1 /2 Pasilan hyväksi, mutta seuraavat seitsemän (!) pöytää oli,. vat isäntien heiniä, kuten koko ottelukin. Kärkipään tuloksia (VL:n edustaja mainittu ensin): O. Pulkkinen 1-P. Bremer, V. Säilä O-A. Visa 1, P. Dahlin 1/2-E. Partanen 1/2, E. Vendelin 1-T. Siekkinen, U. Lehtonen -E. Salminen 1, O. Johansson 1-V. Hakkarainen jne. SUOMEN SHAKKI 111 26. 3. 44 suoritettiin ottelu Pasilan Konepajan ja Tampereen»puulaakimestarin» Tampellan 16-miehisten joukkueiden välillä. Ensimmäisellä ja toisella pöydällä Bremer ja Kaipola sekä Visa ja Tamminen pelasivat remissin, joka oli tulos kokonaista yhdeksässä pelissä. Suorat voitot 4.-6; pöydillä johtivat lopputulokseen 9 1 /2-6 1 /2 Pasilan hyväksi. - Vierailu oli sangen tervetullut eikä varmaan jäänyt hedelmättömäksi. V. Somerpuu Tampereen mestariksi Aikana 11.-28. 4. 44 pelattiin Hospiz Emmauksessa Tampereen mestaruusturnaus kahdessa ryhmässä. Varsinaisen mestaruusryhmän tulokset ilmenevät taulukosta, joka osoittaa mm., että V. S m e rp u u n voitto ilman häviötä oli ehdottomasti ansaittu. että R. K u j ala yllätti»elämänsä tuloksellaan», että lomalla ollut A. A h 1 s ted t on pystynyt melkoisesti säilyttämään kuntonsa, että vanha helsinkiläinen '. P u l k k i n e n ei ollut runsaan 1 vuoden tajkaisessa vedossa ja että V. S ä i l ä vahvisti mainettaan yhä edistyvänä pelaajana. Pettymyksen tuotti H. La r sen i n tulos. B-ryhmä oli vakuuttavasti virolaisen E. Ve n d e- V. Somerpuu 1 i n i n, entisen Tarton mestarin, heiniä. Tulokset: '1) E. Vendelin 7, 2) B. ~ II e n b e r g 6, 3-4) P. D a h Iin ja K. N i e m i 41/2, 5-6) A. H a a pan e n Ja P. T a m m i n e n 2, 7) A. L ä n s i k s k i 11/2, 8) I. Li n d r s 1/ 2 pisto I / 1. V. Somerpuu, TaSk - 1 '/2 1, 2. R. Kujala, TySk - 1 3.-5. A. Ahlstedt, TySk '/2 1-3.-5'1 O. P~.l~kinen, VLSk 1-3.-5. V. Salla, TaSk '/. 6.-8. H. Kaipola, TySk '/2 '/2 1 6.-8. H. Larsen, T ask '/2 '/2 '/2 6.-8. V. Salonen, TaSk '/2 1 9. J. Päivärinta, T ask '/2 '/2 1, E. Lehtonen,:TaSk 11. V. Helin, TaSk 1 TaSk = Tampereen Shakkiklubi, TySk Valtion Lentokonetehtaan Shakkikerho. V. S. /1 /2/3/4/516/7/8/9/1 /11 IYht./palk. '/2 1-1 1 '/. '/2 '/2 1 '/2 1 1 7'/2 I. 1 1 '/2 '/2 1 1 1 7 2. '/2 l' 1 1 6 3.-5. '/2 1 ~/2 1 1 6 3.-5. 1 1 '/. 1 1 1 6 3.-5. - 1 1 1 5 1 - '/2 1 1 5 1-1 1 5 '/2 1-1 3'/2 1 1 1- '/. Z'/2 o '/2-1'/. I Työväen Shakkikerho, VLSk

112 SUOMEN SHAKKI 36. Ranskalainen peli. Tampereen Shakkiklubin 1. lk:n turnaus 18. 1. 44. V. Somerpuu. H. Kaipola. 1. e4 e6 2. d4 d5 3. Rd2 Rf6? (Parempi,on 3. - e5.) 4. e5 Rfd7 5. Ld3 e5 6. e3 Db6 7. Re2 Re6 S. Rf3 exd4 9. exd4 Db4t (Tavallinen 9. - Lb4t,on parempi.) 1. Kfl! h6? 11. a3 Db6 12. b4 a6 13. Le3 DdS (Musta,on ilmeisesti kehitysvaikeuksissa.) 14. Tel f5 (Arveluttava kuningasaseman heikennys.) 15. Rf4 Kf7 16. h4 g6 17. g4! Re7 IS. gxf5 RXf5 19. h5 RXe3t 2. fxe3 g5 21. Lg6t! Ke7 (Musta,on jdutunut peräkkäin tekemään useita pakkdsiirtdja.) 22. RXg5? - (TarpeetDnta runsaskätisyyttä! VDittDjatkD kuuluu: 22. RXe6! KXe6 - tai 22. - Db6 23. Re7 jne. - 23. Dd3! RXe5 24. Df5t Ke7 25. D Xe5t Le6 26. Tc7t ja valkea vdittaa.) 22. - hxg5 23. RXe6 Db6! (Eikä 23. - KXe6 24. Dg4t Ke7 25. DXg5t ja valkea tekee matin muutamissa siirrdissa.) 24. Dg4 (Suunniteltua siirtda 24. Rc7,olisi seurannut yllätys 24. - DXg6!) 24. - Lh6? (Ratkaiseva virhe. Sen Sijaan yksinkertainen jatkd24. - DXe6 25. DXg5t Rf6 jdhtaisi mustalle edullisiin asemiin, esim. 26. exf6t DXf6t 27. DXf6t KXf6 jne. taikka»sameassa vedessä kalastaen» 26. TXe8?! TXe8 27. Lf5 Lh6! jne. eikä 27. - TeIt? 28. Ke2 De6 29. TXc1 DXel ~O. DXf'6t valkean vditdin.) 25. Re7 ThfSt 26. Kg2 Da7 27. RXd5t KdS 2S. De6 musta luovutti, sillä matti,on väistämätön. HUDmautukset V. SDmerpuun. 37. Sisilialainen peli. Tampereen mestaruusturnaus, 1. kierrds 11. 4. 44. R. Kujala. O. Pulkkinen. 1. e4 es 2. g3 Re6 (Parempi,on 2. - d5!) 3. Lg2 g6 4. Re2 Lg 7 5. e3 e6 (Ei SDvi tähän muunnelmaan. Paikallaan,on 5. -e5.) 6. d4 exd4 7. exd4 Rge7? (Kummatkin pelaajat välttävät tekemästä parasta siirtdaan, nimittäin etenemästä sdtilaalla. d5:een.) S. Re3-9. - d6 1. Le3 Ld7 11. Tel TeS 12. f4 a6 13. g4 fs 14. ex f5 gxf5 15. gs Rg6 (15. - d5,oli vieläkin hyvä, samdin kuin 16. d5!) 16. d5! Ra5 17. dxe6 LXe6 IS. Ld5 De7 19. b3 - (Eikä kernaasti 19. b4 Re4! 2. Db3 b5 jne.) 19. - Re6 2. LX e6t DXe6 21. Dd5? - (Valkean vaihtdmanööverit,onnistuvat, mutta aindastaan kiitds mustan virheen 26. siirrdssa.) 21. - TfeS 22. DXe6t TXe6 23. Rd5 Tee8 24. Tf3 Te4? (Mustalla,on e-linja niin vahvasti hallussaan, ja valkean upseeriasema,on niin jäykkä, että mustan pitäisi heti yrittää jdtain mainittavampaa. Kyseeseen tulevat 24. - Rge7, 24. - Rb4 tai hurjanrdhkea 24. - Rd4.) 25. Kf2 Rge7 26. RXe7t T7Xe7? (Häviää vähintään kvaliteetin. Oikein,on tietysti 26. - T4Xe7.) 27. Rg3 Rg4 2S; Te8t Kf7 29. RXf51 - (Ainakin yhtä hyvä kuin 29. RXe4.) 29. - Td7 3. RXg7 KXg7 31. Ld2! Re6 32. f5 d5 33. f6t Kf7 34. ThS TM (JDhtaa hauskaan IDppuun.) 35. g6t! KXg6 36. TgSt Kf7 37. Tg7t Kf8 (JDS 37. - Ke8, niin 38. TXd7 ja 39. f7 vdittaen.) 38. TXd7 ja musta antautui 43. siirrossa. HUDmautukset R. Kujalan. SUOMEN SHAKKl 113 PELEJÄ SIELTÄ JOSTAKIN LJ 38. Slaavilainen puolustus. Kevyt peli, 1. 3. 44. Reinhold. Kapl. E. Böök. 1. d2-d4 d7-d5 2. e2-e4 e7-e6 3. Rgl-f3 Rg8-f6 4. Rbl-e3 d5xe4 5. a2-a4 Le8-f5 6. e2-e3 MaailmanmestaruusDttelussa AIjeehin-Euwe v. 1937 tddettiin aikaisemmin muddissa,ollut siirtd 6. Re5 vaarattdmaksi. 6. 7. Lf1Xe4, S. - 9. Ddl-'-b3 -e7-e6 Lf8-b4 Mainitussa,ottelussa valkea pelasi säännöllisesti 9. _ De2, jdhdn 9. - Re4 DSDittautui täysin riittäväksi vastaukseksi. 9. DdS-e7 1. Rf3-h4 Rb8-d7! Tätä siirtoa tehdessään,oli mustan jd harkittava seuraavia sdtilaanuhrauksia, sillä hän ei vdi sallia valkean saavan lähehiparin ratsuja vastaan. 11. Rh4Xf5 12. Re3-a2 13._ Db3Xb7 14. Db7Xe6 e6xf5 Lb4-d6! TaS-b3! SUDranainen virhe,olisi 14. DXa7, jdta seuraisi 14. - LXh2t! 15. KXh2 Dd6t 16. g3 Ta8 17. Db7 Tfb8 ja valkea menettää kuningattaren. Sen sijaan tuli kysymykseen :1.4. Da6. 14. Tf8-c8 15. Dc6-a6 Ld6Xh2t! 16. KgIXh2 Rf6-g4t 17. Kh2-g3 Kuningas ei vdi peräytyä, sill:ä seuraisi 17. Kg1 Dh4 18. Tdl DXf2t 19. Khl Dh4t 2. Kgl TXe4! ja musta vdittaa n,opeasti. Myös 17. Kh3,on heikkd jatkon 17. -"-; Dg5! 18. f4 Dh5t 19. Kg3 Rdf6 2., Re3 Te8 21. Tel Dh2t 22. K;f3 Rh5 23. Re2 TXb2! 24. De6 Dg3t! 25. RXg3 Rh2:f takia. 17. ~ ~ Rd7-f6! IS. Ra2-c3! 18. Ld3 jdhtaa sudraan' häviöön seuraavasti: 18. - De7t 19. f4 (Tai 19. Kf3 Tb6 2. Da5 Rh2t 21. Ke2 TXb2t jne.) Rh5t 2. Kh3 (Tai 2. Kf3 Tb6 21. De4 Db7t jne.) Tb6 21. Da5 RXf4t jne. IS. - - De7-c7t 19. f2-f4 Rf6-h5t Mustan,olisi pitänyt pelata heti 19. - Tb6, jdta seuraisi 2. LXf7t Kh8! 21. Dd3 DXf7! ja mustalla DIl; vdittdpeli. 2. Kg3-h4 Valkea vastaa virheellä! Oikein,olisi,ollut 2. Kh3!, jdlldin mustan paras vastaus,on hyviä remissimahddllisuuksia tarjdava lähetin lyönti. 2. -- 21. Lc4Xf7t Tb8-b6 Kg8Xf7 Musta laiminlyö voittqsiirron 21. - Kh8! (22. De4 kilpistyisi siirtddn 22. - De7t.) 22. Da6-d3 De7-e7t 23. Kb4-h3 De7-e6! 24. g2-g3 VaIkealla ei,ole tarjdna asemaa tddella parantavia siirtdja. Remis-

114 SUOMEN SHAKKI siin riittävää pelisiirtoa voidaan pitää täysin tyydyttävänä: 24. - - Tc8Xc3! 25. b2xc3. Jatko 25. DXe3 Te6! 26. Dd3 Dh6! 27. Kg2 RXf4t! 28. exf4 Te2t! johtaa valkean häviöön. 25. - - De6-d5 26. e3-4 Ratkaiseva virhe! Oikein olisi ollut 26. e4! fxe4! 27. De2 Th6! 28. I3b5! Rf6t 29. Kg2 Th2t 3. Kg1 e3! 31. DXd5t RXd5 32. Ta3! Te2! 33. Tel! h5! 34. e4! h4! 35. exd5 h6. LXe3 Tg2t ja tasapeli ikuisella shakilla. Musta ei siirron 26. e4! jälkeen voi\ pelata 26. - Th6, sillä seuraisi 27. Kg2 fxe4 28. Db5! ja valkea voittaa. Viimeksimainitun siirron sijasta taas 28. e4 ei kelpaa, koska seuraisi 28. - Df5 29. De2 Rh2! 3. Thl Dh3t!! ja musta voittaa. 26. - - Tb6-h6! 27. valkea luovutti. Huomautukset kapt. E. Böökin. 39. Ranskalainen peli. Os. S:n mestaruusturnaus" 17. 2. 44. Luutn. A. Inhala. Stm. A Väärä. 1. e4 e6 2. d4 d5 3. Rd2 c5! 4. e3 _ (Parempia ovat 4. Rf3 tai 4. exd5.) 4. - Re6 (4. - cxd4!) 5. Re2 e5 (Mustalle edullisempi on jatko 5. - exd4 6. exd4 Lb4! Inkeriläinen stm. Väärä, joka on venäläinen 1 luokan pelaaja, tapasi käydä päälle kuin yleinen syyttäjä, kuten sattuva sanonta tapa kuuluu.) 6. exd5 DXd5 7. e4 Dd8 8. d5 Rd4 9. Rg3 h5 (Taas liian terävästi! Pa 'r~mpi oli heti 9. - f5!) 1. Ld3 Lg4 11. f3 Ld7 12. ':::" M (Vieläkin oli 12. - f5 parhaiten paikallaan.) 13. Re2 f5 U. RXd4 exd4 15. De2 Ld6 (Hyvä oli myös 15. - Df6, esim. vain muunnelma 16. f4 e4 17. RXe4!? fxe4 18. DXe4t Re7! eikä jatko' 19. e5 Lf5 2. Lb5t Ld7 21. LXd7t KXd7 22. d6 Re6 23. Tel käy, koska seuraa 23. - LXd6! ja 24; - Tae8.) 16. f4 e4 17. RXe4?! - (Hyviä käytännöllisiä mahdollisuuksia tarjoava uhraus, joka kuitenkin on inkorrektl) 17. - fxe4 18. DXe4t De7 (Miksei 18. - Re7!) 19. Dg6t Kd8 2. f5 Rf6 21. Dg5 - (Musta uhkasi 21. - Th5 ja 22. - Le8.) 21. - Ke7? (Mustan piti jatkaa 21. - Th5 22. Dd2 De3t! 23. DXe3 dxe3 24. LXe3 LXh2t! jne.) 22. e5! LXc!) 23. Lf4t Kb6 (Vaarallista, sillä musta kuningas ei ehdikään turvaan a7:ään. Myös 8. riville siirtyminen on epämieluista, mutta 23. - Ld6 kävi päinsä: 24. Taelt Kb6! eikä 24. - Kb8? 25. DXg7!! eikä liioin 24. - Kd8 25. Tfel.),24. Tfel Df8! 25. M! Le7 (Sotilaan lyönti olisi ollut liian vaarallista, mutta tekstisiirtoa parempi oli siirto 25. - Ld6.) 26~ Tael - (Uhkaa jo mattia..jos musta pelaa 26. - a6, niin seuraa 27. Le7t Ke7 28. Df4 Ta8 - - 29. DXd4t Ka8 3. Db6 ja uhkaus 31.1 LXa6! voittaa.) 26. - Ld6 27. Le3! Le5 28. Df4!! Lb5 (Sekä D että L olivat tabuja, esim. 28. - LXf4 29. LXd4t De5 3. TXe5 eikä matti ole vältettävissä. Mustan peli on jo pelattu.) 29. LXd4t LXd4 3. DXd4t Ka6 31. LXb5t KXb5 32. Te5t Ka4 (Tai 32. - Kb6 33. Te6t ja matti seuraavassa siirrossa.) 33. Ta5:f. Huomautukset luutn. A. Inhalan mukaan. 4. Ranskalainen peli. Ottelu Äänislinna-Karhurnäki, 1. pöytä, 2. 4. 44. ~m.:.. K:...BI~m~r~ SUOMEN SHAKKl 115 ~r~ I'::!: R~nt~e~ 1. e4 e6 2. d4 d5 3. Re3 Lb4 4. a3 - (Käy laatuun, kun haluaa sekavuutta peliin. Muunnelman mahdollisuudet ovat verrattain vähän tutkitut.) 4. - LXe3t 5. bxe3 dxe4 6. Dg4 Rf6 7. DXg7 Tg8 8. Dh6 Tg6 (3. ottelupelissä Aljeehin-Euwe 1935 tapahtui todennäköisesti paremmin 8. - e5 9. Re2, mutta tässä mustan piti jatkaa siirron 9. - Rbd7 sijasta 9. - Re6! hyvin vastamahdollisuuksin.) 9. De3 - (Keres suosittelee siirtoa 9. Dd2.) 9. - b6 1. Re2 Lb7 11. a4? - (Luonnollinen pelitapa on e4, Lb2 ja --). 11. - Kf8 12. Rf4. Tg7 13. Le2 RoB U. La3t Kg8 15. Tdl _ (Kyseeseen tuli pitkä linnoittuminen.) 15. - Re7 16. e4rf5 (Vrt. huomautukseen valkean 9. siirron jälkeen.) 17. De3 e3! 18. Lf3 - (Pakkosiirto. Jos 18. f3, niin kauniisti 18. - Re4! 19. fxe4 Dh4t 2. g3 TXg3! ja musta voittaa.) 18. - LXf3 19. gxf3 exf2t 2. KXf2-2. - Re4t!? (Kauniisti, muttei vahvimmin. Mustan selvään asemaetuun johtaa jatko 2. - Rd5! 21. exd5 Dh4t 22. Ke2 DXf4 23. Le1! Dh4 24. dxe6 Te8 25. Kd3 TXe6 jne.) 21. fxe4 Dh4t 22. Iie2 DXf4! (Käy päinsä, koska uhkaa kahden siirron mattl) 23. Df3 DXf3t 24. KXf3 Rd6 (24. - Rh4t 25. Ke3 jättää valkealle mahdollisuuden pelata lähetti e7:n kautta f6:een.) 25. c5 Re4 26. LM f6. (Mustalle epäedullinen on jatko 26. - a5 27. Le3 bxe5 28. dxe5 e5 29. Td7 jne.) 27. tasapeli, jonka tekoon antaa lisäselitystä kellojen puuttuminen. SHAKKIMIEHET! Lähettäkää liikenevät SHAKKIKIRJ ANNE ja -LEHTENNE osoitteella SUOMEN SHAKKI, Jyväskylä, Luonnetjärvi, niin ne 'toimitetaan edelleen sinne jonnekin, jossa ne tulevat parhaimpaan käyttöönsä.

" S UPM'EN S H A K~I Salzburgin turriauksessa 1943 pe 'lissä,bogoljubow-aljechiri»bogö» ori tehnyt lupaavan kvaliteetinuh -rauksen. Miten :musta puolustaa c4- s'otilastaan uhkauksia 37. 'Tel t~i :tivf1"""':dlc-d6 vastaan? Vastaus on 'maailmanfuestarillimin: 36.-' ~ :Uelt.i..d7.!! (Jos nimittäin 37. DXe4, hun 37. ~ r><e5! 38. fxe5le3t 39. Kg2 De6t jne,) 37; Tfl'-cl Tf&:-e8!! (J;;dellisen siirrontäydennys; sillä nyt seuraa e4.,.sotilaan lyöntiä 38. - TeXe5!) 38. Kgl-g2 (Pitemmän vastarinnan olisi tarjonnut 38. Tbl vastauksena 38'. -.:.. Tf7.) Te8Xe5! 39. :f4xe5 LhltXci 4;.Re2Xcl Dd7"':'elt! 41. h2-h3 g4xh3t (Pakottavampi kuin 41. -,-' h5. Loppu on selvä.) 42. Kh2 Tf2t 43. Kgl Tg2t 44..Khl Dd7! 45.. Df3 Dd41 46. Df8t Kc7 47. De7t Kb6 48. Dd6t DXd6 4;9. exd6 Kc6 ()O. Le7 Tc2 51. Lg5 KXc;t.6 52. a4 h5 valkea antautui. 2 Viron mestaruusturmluksessa TaI.:. linnassa heinäkuussa 1943 Keres on '~" 2 21 H. Israel,,' Vänr. V.,Lignell Korpr. E. Hellc;vaar.:i (siirrossa) siirrollaan 16. Rd2! houkutellut vastustajansa virheeseeri 16. - e5?, jonka sijaan piti tapahtua 16....: f5. Pel1 jatkui: 17. b5~c6 b7xc6 18. d4 X e5~ De7Xcl}?,(Must~ voi lyödä kaksi sotila~t~'ja kummankin kahd,eila tavalla, mutta k~ikki ovat väärin: 18....:. R X~5? 19.La3 jne., 18. - RXe5? 19. f4 jne. ja.18. - DXe5? 19. De2'jne.) '19. e5-e6! Dc5Xc32; e6xd7! rottsta' antautui, sillä.hän häviää jqka tapauksessa vähintään upseerin. \ 21. Äänislinnan Shakkikerhossa vänr. Lignell pelasi joulukuussa 1943 simultaania, jossa hävisi tamperelaiselle 1 luokan pelaajalle korpr. Hellevaaralle nam kauniisti: 26. Dh3Xh6t! Kh7--g8 (26. - KXh6?? 27; Th3=1=.) 27. Tf3-h3 Kg8-f8 28. Lc2Xe4 d5xe4 29; Dh6-h8tTg7-g8 3. Dh8-f6! '(Uhkaa luj.as.fi 31.' Th8! sekä 32. RXg6t.) Dc7-e7? 31. Re~Xg6t!' Tg8Xglt 32. Th3;.-h8f Tg6"':"g8 33. Df6-h6=1=. Lopussa on aimo' 'ahnos tehtäväshakin' tuntua. t' Shokkimiehiä 'monon mojohle 2. 5. 1944 kuoli Helsingissä kirjailija, everstiluut.:. nantti Kärl G.ustaf Ferdinand von Grönh a g en. Hän oli syntynyt 3. 5. 1865 Haminassa ja. opiskellut Pietarin II kadettikoulussa 'ja Pavlovskasotakouluss;a.'. Sotilasurasta hän luopui v. 1897 ryhtyen kii'jailijaksl ja kustantajaksi. Laajoissakirjoitussarjoissaan Venäjäh vapaamielisiin lehtiih hän kosketteli etupäässä Suomen oloj a arvostellensarnalla Vehäjäil.' hallihistc! serr harjoittaman SuomenpolitiikEin'jolid&stil:"Täinäntapaisen kirjallisen toiminnan tultuakiell~ty:kiifhärivuoteen 1914 julkaisemassaan K; G. F. von.grönhagen Suoinen "'ni"atjs:agppaassa jatkoi tsaarinhallituksen arvost6'luai c "J ostå <: mäaihrtansodan syttyessäseutasi karkoi tus Siperiaari. Vasta \1; 192'V6nCiön<hagen pääsi t.akaisin kotimaahansa, jossa toimi, m.ni. maa).aajtma. ja k'irj ailij ana: ". Ev.luutn. von Grönhagenin shakinharrastus alkoi jo Pietarissa oloaikana jatkuen Viipurissa ja viimeksi Helsingissä, jonka \ Shalkkiklubissa hänet usein nähtiin vapaita pelejä pelaamassa mm.,a.t s c h epu r n Ii- vaina~,jaa, E.. A..Bj ö r,kl u n 4 ia' jar. K rö g i u s t a vastaan. 3.,4. 1944. kuoli. HelSingissä. äkkiä sydänhalvaukseen yaratuomari S eli m Ala r i k M a n g s t r ö m. Hän oli syntynyt 9. 1. 1885 Hei~ingissä, tuli Ylioppila~ksi v.196, suoritti oikeustutkinnon v. 1~1l ja sai varatuomarin arvon v. 1915. Toimitt~aan kr~~munni~ismi~h~hä mm: Karjaalla ja Kärjalohjalla hän v. 1918 ant~utui asian~'.ajajaksi Helsingissä, jossa toimi kuolem~ansaasti; Vara~ tuomari Mangström oli Useita vuosia myös Suomen talo'nomisfajainyhdistyksen keskushallituksen puheen-' johtaja. Varatuomari Mangström oli Helsingin Yleisen. Shakkiseuran uranuurtajajäseniä, joka useitayuosia ;kuului seuran johtokuntaan ja monesti teki taloudellisia uhrauk- S~A. Mangström sia seuran hyväksi: 'rur~auspehhis~en -&atai~omatl" Mangs.frömiltä ei liiennyt' aikaa, ~utta. hänen myhäilevä olemuk~ehsa näh:" tiin useiri Shakklsettrassa sekä seuraamassa että itse pelaamassa keveitä pelejä. 4. 5. 1944 kuoli.helsingissä Helstngin Kauppakoulun rehtori, filosofianmaisteri s m.a r v i K? t.k a il ah t i(vuoteen: 1935 Grotenfelt). Hän oli syntynyt 1. 3. 194 Helsingissä, tuli ylioppilaaksi v. ~9:l2 ja' suoritti fil.kand. tutkinnon v. 1931. Hän toimi Kallion,yhte;iskpulus,sa ja Sortavalan seminaarissa matematiikan opettajana, kunneshänetv. 19:.35 nimitettiin Helsingin,Kauppakoulun rehtoriksi..~ Opiskeluaikanaan hän töirni Eteläi,1

118 SUOMEN SHAKKI suomalaisessa osakunnassa mm. monta vuotta kansanvalistussihteerinä. Talvi- ja nykyiseen sotaan hän osallistui luutnanttina. Rehtori Kotkatlahti saavutti nimeä shakinpelaajana jo opiskeluaikanaan osakuntansa joukkueessa ja Akateemisessa Shakkiklubissa, jonka jälleen henkiinherättäjiin hän kuului. Erittäin merkittävä oli hänen panoksensa Suomalaisessa Shakkikerhossa, jonka sihteeri hän oli 1934-35, varapuheenjohtaja 1935-36 ja puheenjohtaja syksystä 1936 kuolemaansa saakka. Viimeksimainitun syksyn kerhoturnauksessa hän nousi O. Kotkatlahti 1 luokkaan ollen sekä sitä ennen että sen jälkeen uskollisimpia kerhoturnaajia. Pelikaudeksi 1937-38 rehtori Kotkatlahti lahjoitti yksin ja pelikaudeksi 1938-39 yhdessä kerhon varapuheenjohtajan johtaja A. 11m aku n n aan kanssa kerhon kuukausipikapeliturnauksiin kauniin kiertopalkinnon. Tämän vaatimattoman ja miellyttävän henkilön sekä todellisen shakkimiehen poismeno vain 4-vuotiaana oli aivan liian aikainen. UUTISOSASTO ToimiHaa ALTTI SALOlLA, Jyväskylä, Luonnef;ärvi P. Keres jälleen Suomessa! Virolainen maailmanmestariehdokas P a u 1 K e r e s, 'jonka Suomen vierailu viime joulukuussa vielä on tuoreessa muistissa, tulla tupsahti lentoteitse Helsinkiin lauantaina, 2. 5. 44. Mestari on entisensä, miellyttävä, vnkas, vaatimaton, ja kertoi oleskelleensa talven kotimaassaan, jossa shakkitoiminta ymmärrettävästi jälleen on lamassa. R. Krogius voittaa HYS:n 2-vuotisjuhlaturnauksen Helsingin Yleisen Shakkiseuran 2-vuotisjuhlaturnaus on päättymällään, mutta tätä kirjoitettaessa on varmaa vain se, että shakkimestari R. K r.., g i u s tulee vakuuttavasti ja häviöittä voittamaan yhdistetyn mestari- ja 1 luokan turnauksen. Sortavalan Shakkikerho Maaliskuun pikapeliturnauksen voitti luutn. L. U s k i 1 a 14 pist. (maksimu) lähinnä luutn. J. V e p s älä i n e n 11 ja luutn. K. Jan s n 1 1 h Huhtikuussa luutn. Uskila, Hämäläis-Osakunnan shakkikykyjä muuten, uusi maksimivoittonsa 5 pist., lähinnä E. R u h i a i n e n 3 sekä L. j an en, /, SUOMEN SHAKKI 119 ja M. Salo hei m 2 1 /2. Toukokuussa kääntyi lehti»siviilien» hyväksi, sillä lehteämme painavan Sortavalan Kirjapaino Oy:n taloudenhoitaja L. Oj anen keräsi lujassa kilpailussa 1 pist. (11 :stä) Uskilan ja Rouhiaisen saadessa 9. Kilpailut jatkuvat sylksyllä. Alik. L. Lappalainen yhtymänsä mestari 16.-18. 4. 44 suoritettiin erään yhtymän mestaruusturnaus, jonka tulokset olivat: 1) alik. L. La p pa 1 a i ne n 1 (maksimi!), 2) luutn. A. Ra n kai a 6 1 /2, 3) alik. E. Soi no n e n 6, 4-6) kers. A.' A h j, alik. V. S avo 1 a i n e n ja stm. A. Heikkinen 5, 7-8) korpr. E. Kolehmaine.n ja stm. E. K a r p p i 4 1 /2, 9) kers. V. La iho 3 1 /2, 1) korpr. T. P a avo 1 a 3, 11) alik. L. U t r i a i n en 2 pisto - Alik. Leo Lappalainen, joka on syntynyt 24/3 1919 Loimaalla, on harrastanut shakkia jo 1-vuotiaasta.. Viime helmikuussa hän omassa yhtymässään saavutti simultaanituloksen +9,=,-2. Kapt. E. Candolin Syvärin mestariksi Syvärin shakkimestaruuskilpailuihin 28.-3. 4. 44 osallistui tiukkojen karsintojen jälkeen 9 pelaajaa, joukossa mm. shakkimestarit E. C a n d oli n ja K. BIo m be r g. Ensinmainittu osoittautui hyväkuntoiseksi ja uusi mestaruutensa häviöttä. Aunuksen kannaksen mestari stm. Blomberg oli ilmeisesti vähän harjoitellut, niinpä hän hävisi avausvirheen takia luutn. Le h m u k s e 11 e ja sai tämän takia nähdä hyvin pelanneen ja varmaan edistyneen vänr. V. Li g neil i n edellään. Mieskohtaiset tulokset: 1) kapt. Candolin 7, 2) vänr. Lignell 61/2, 3) stm, Blomberg 51/2, 4) luutn. Tuo moi a 4 1 /2, 5-7) luutn. La m m i n en, luutn. Lehmus ja luutn. R e p 3, 8-9) luutn. N u u t t i 1 a ja alik. Co 11 i a n der 2 pisto - Joukkuekilpailun voitti ylivoimaisesti Me r jan joukkue 19 pist., 1 s k e v ä t K i i 1 a t 9 ja A h m a n P ja t 8. E. Lundin ja Wasa Tukholman pikapelimestareita Huhti-toukokuussa ratkaistiin suurta suosiota saavuttanut Tukholman pikapelimestaruus, jonka voitti ennätysmäisellä tuloksella E. L u n d i n 13 1 /2 (+98,= 11,-1). Seuraaviksi sijoittuivat G. S toi t z 94 1 /2, Ö s t e r- 1 u n d 89 1 /2 sekä S. Li n d q v i s t ja We s t m a n. 87 1 /2 pisto Joukkuekilpailun voitti ylivoimaisesti Wasa 356 1 /2 pist., 2) Rockaden 333, 3) Södra 38. Puhelinottelu T ukholma-göötepori 8-7 Vuosittain pelattava puhelinottelu Tukholma-Göötepori, joka luetaan Ruotsin huomattavimpiin shakkitapahtumiin, on Örebro Schacksällskapin tuomittua neljä keskeytynyttä pel~ä päättynyt Tukholman niukkaan 8-7- voittoon.

12 SUOMEN SHAKKI LOPPUTEHTJ\VJ\OSASTO --; Toimittaa VISA KIVI, Helsinki, Lauttasaari, Otavantie 5-7 B f 19 2 21 Henri Rinck, Espanja Henri Rinc~, Espanja Henri Rinck, Espanja Ensipainos Ensipainos Ensipainos Tasapeli Tasapeli Tasapeli Tämän numeron lopputehtävät Osastoamme koristaa tällä kertaa maailman tunnetuimman lopputehtävien laatijan Henri Rinekin kokonaista kolme ensipainosta. Näillä tehtävillä on sitäpaitsi teorian kannalta aivan erikoinen arvo, sillä suuri mestari osoittaa niillä paikkansapitämättömäksi Bergerin, Euwen y.m. teoreetikkojen ehdottoman väitteen siitä, että peli kahdella tor nilla kahta kevyttä upseeria vastaan aina on voitettavissa. Ratkaisut lähetettävä osaston toimittajalle 1. 7. 44 mennessä. Ratkaisut lopputehtäviin n:ot 1... 12 N:o 1 (L i 1 j e s t r a n dl: 1. Kd3 Kg12. Ke2 Khl 3. Rf5 Kgl 4. Rd4 Khl 5. Kel Kgl 6. Re2t Khl 7. RXg3t Kgl 8. Re2t Khl 9. Rd4 Kgl 1. Rf3t Khl 11. Kf2 gldt 12. RXgl*. Tehtävässä pari pientä duaalia, joiden esittäjät saivat lisäpisteen. N:o 11 (L i 1 j e s t ra n dl: 1. e6 f3 2. Le5 g. e7 f2 4. e8d fld,5. Da6t Kel 6. DXa5t Kdl (Ke2 7. Db5t Kel 8. Dblt jne.) 7. Da4t Kd2 8. Da2t Ke3 9. Ld4t Kb4 1. Db2'r Ka4 11. De2t Ka5 (Kb5 12. Db3t Ka5 13. Le3t Ka6 14. Da4t jne.) 12. Le3t Kb6 13. Dg6t Ke7 14. De6t. N:o 12 (G u n s t): 1. Lb7 Ke7 2. La6 KXb8 3. Kd6 Ka8 4. Ke7 d- 5. Lb7*. Ratkaisukilpailu Osanottajia on 23 ja kilpailu tasaväkinen. Kahden ensimmäisen numeron tehtävien jälkeen pistetilanne on seuraava: A. Fred, R. Ljungman ja T. Pukki 37, E. Korkeamäki, S. Liljestrand ja L. Vallen' 35, O. Väinsalu 33, U. Laiho, T. Lindberg, H. Lindroos ja R. Teene 3, A. Ahlstedt 29, Saima(!) Helin 26 jne. SUOMEN SHAKKl TEHTJ\VJ\OSASTO.t I Toimittaa LEO VALVE, Helsinki, Agrico/ank. 11 B 27 Röomalainen vai ei? IGrjoittaI1ut A. G. jan e n Suomen Shakin (ja joidenkin muidenkin lehtien shakkipalstoilla) ratkaisukilpailun yht~dessä julkaistun tehtävän arvostelujen joukossa on mainittu, että tehtävä n:o 24 (Y. S. 1 s - P u n t i, SSh 2/43: Kh7, Dal, Le6, f4, se5, f2, g3 - Kg4, Tb5, b7, Lil, Rh2, se7, e2, f5, g2, h3, h5. 4*.) esittää ns. tukinta-roomalaista teemaa. Kun näin ei kuitenkaan ole laita ja koska tällainen virheellinen käsitys loogillisen teeman olemuksesta tuntuu olevan ihmeteltävän yleinen, on syytä hiukan lähemmin tarkastella, miksi ko. tehtävä ei ole tukinta-roomalainen, kuten on väitetty, ja millainen tukintaroomalainen oikeastaan todellisuudessa on. Tukinta-roomalainen 'on, kuten nimikin sanoo, eräs laji ns. roomalaista ideaa, joka, on vuorostaan alalaji epäsuorien vaikeiden sommitelmien analogisessa tehtäväryhmässä: Mitä tämä tarkoittaa? - Tarkastelkaamme asiaa kohta kohdalta. Loogillista sommitelma tehtävää sanotaan silloin epäsuoraksi valkeaksi sommitelmaksi, kun valkea sommittelee mustan nappuloilla, so. valkea pakottaa mustan epäedullisiin liikkeisiin. Tehtävän analogisuus on riippuvainen vertailusta tehtävän ratkaisun ja koetlclman välillä. Jotta tehtävä olisi analogiaryhmään kuuluva, siinä tulee koetelman olla samankaltainen {analoginen) ratkaisun kanssa, mutta ei täysin samanlain~n (identtinen). Vielä tarkemmin sanoen, koetelmassa esiintyvän mustan hyv'än puolustuksen tulee vaihtua sen kanssa samankaltaiseen huonompaan puolustukseen ratkaisussa. Siitä, miten tämä huonontuminen tapahtuu, johtuu syntyvän haitan luonne (tukinta, lyönti, katko, päästö jne.). Nyt tarkastelemme sanottua tehtävää n:o 24 tässä valossa. Havaitsemme, että kysymyksessä on kylläkin tehtävä, jossa valkea sommittelee mustan nappuloilla, koska se' päämuunnelmassa (1. Dd4 Tb4 2. Dd7 T:e4 3. Dxf5) pakottaa mustan T:n' ratkaisevasti huonontamaan mustan asemaa ja sillä tavoin mahdollistamaan syntyvän mattiaseman. Vika ei siis ole tässä. Onko tehtävä sitten analoginen? Pintapuolisesti katsoen on, sillä tekeehän musta torni annetussa koetelmassa ratkaisun kanssa samankaltaisen liikkeen Tb5-d5 (ratkaisussa Tb4-(4). Mutta tämä on vallan toisarvoista ja täydellisesti asian ytimeen vaikuttamatonta, sillä ei hän vai k e a t ä s s ä asemassa (1. e6 Td5!) 1 a i n k aan pää s e y r i t t ä m ä ä n k ä ä n ra t k a i sun m a n ö ö v eri a! (Siis D-lyöntiä f5:een!) Mustan torniliikkeet e4:ään ja d5:een eivät ole siis lainkaan toisiinsa verrattavissa loogillisessa mielessä. Tosiasiassa niiden välillä ei ole,mitään a s i ali i s t a sam a n- 121

122 SUOMEN SHAKKI kai tai suu t t a, vaan ainoastaan ulkonainen ja näennäin~n samankaltaisuus. Mutta sellainen samankaltaisuus on täysin merkityksetöntä, kun on kysymyksessä 1 g i 11 i n e n teema, kuten roomalainen. Kun tehtävä n:o 24 ei ole analogiatehtävä, ei se voi olla loogillinen tehtävä ja koska tukinta-roomalainen on loogillinen teema, ei n:o 24 voi olla tukinta-roomalainen. Mikä oli todistettava! Näin pääsimme loogillisten ideain perusajatuksia tarkastelemalla selville siitä, ettei n:o 24 ollut tukinta-roomalainen. Tarkastelkaamme vielä, millä tavoin siitä voitaisiin saada sellainen. Kysymys on siis siitä, miten saamme tehtävän analogiseksi. Se käy kovin helposti! Siirretään valkean D:n alk:uasema al:stä dl:een (d2:een)! Nyt ilmenee koetelmaksi 1. Dd7! Td5! 2. Dxf5+ Kxf5 3. Ld7+ Ke4. Tämä on todellista ja asiallista analogiaa. Eri juttu, joka jätettiin tässä huomioonottamatta, on se, että esitetyssä koetelmassa Td5 voi lyödä L:n d7:ssä ja siten tor j u asu r aan ajatellun koetelman, aiheuttaen sen, ettei tehtävän ajatellullakaan koetelmalla ole mitään merkitystä ja ettei tehtävään tässä asussa ole mahdollisuutta saada sellaista korrektia analogisuutta, joka tekisi sen loogilliseksi tehtäväksi. Opiksi selväpiirteinen esimerkki todellisesta tukinta-roomalaisesta. 81 K. Fabel 1. km. B. C. P. S. 1933 Kolmen siirron matti Teemanmukainen koetelma: 1. Ld7? Ld3! Ratkaisu: 1. Lc6 (uhkaa 2. Rf3+) Lb7 2. L d 7! Le4 (tukinta) 3. Rc4:f:. Tämä esimerkkitehtävä antanee lopullisen selvyyden tukinta-roomalaisen olemuksesta. Lopuksi tahdon nimenomaan sanoa, ettei ylläolevalla esitykselläni millään tavalla aseta kyseenalaiseksi tehtävän n:o 24 arvoa te h t ä v ä n ä, vaan haluan ainoastaan poistaa sen arvostelijakunnassa ilmenneen virheellisen käsityksen, että se esittäisi tukinta-roomalaista ideaa. " Toi m i t taj a n Ii s ä y s: I-P. laskee ko. tehtävänsä kuuluvaksi ns. alempiarvoisiin (Probleme niederer Stufe)»loogillisiin» tehtäviin, jotka ovat enemmän tai vähemmän normaalista tehtäväteoriasta poikkeavia. - Joka tapauksessa - emme usko 'erehtyvämme, jos kehoitamme varsinkin alkavia laatijoita jo pelkästään oppiakseen rakentamaan tehtävänsä sellaisiksi, että ne täysin täyttävät teorian asettamat vaatimukset. 82 Korpr. E. A. Tuomisalo 5. Kpk. Kahden siirron matti 85 A. Sallay Unkari Kahden siirron matti 88 H. Fröberg Ruotsi SUOMEN SHAKKI 123 Suomen Shakin ensipainoksia 83 S. Ekström Ruotsi Kahden siirron matti 86 Korpr. U. Laiho 1. Kpk. Kahden siirron matti 89 Edv. af Hällström lkuusamo 84 O. Nevanko Ruovesi Kahden siirron matti 87 B. Johansson Tikkakoski Kolmen" siirron matti 9 Luufn. V. Tamminen 1. Kpk. Kirjelaatikko H. H. (Stockolm): Tack för ny sändning! - S. E. (Stockholm) o. B. L. (Lidingö): Tack iör problem! - R. L. ja J. H. (2. Kpk.): Kiitos tehtävistä! - A. T. (7. Kpk.): Kiitos tehtävästä! - Y. R. (7. Kpk.): Kirje seuraa. Kolmen siirron matti Neljän siirron matti Viiden siirron matti

124 SUOMEN SHAKKI l'ämän numeron ensipainosten ratkaisut lähetettävä 1. 7. 44 mennessä. Ensipainostehtävien ratkaisuja (46-54) 46. (J h a n s s n) 1. La5-b4 uhkaa 2. Db5:f:. (2 p.) - Taloudellisuus, jota on pidettävä tämän tehtävän kannattavana voimana, on hyve, jota. on syytä vaalia alkavien laatijoitten pyrinnöissä. 47. (L i g neil) 1. De8-d8 uhkaa 2. Da5:f:. (2 p.) - Jo pitemmän aikaa näkymättömissä pysytellyt laatijamme antaa tässä hyvän näytteen entisestä taidostaan. Vähi~ keinoin aikaansaatu muunnelmarikas tehtävä. 48. (Ne van k ) 1. Rd5-e3 uhkaa 2. Td5:f:. (2 p.) - Tehtävään sisälty." vien lukuisten m. katkojen järjestely tuottaisi kunniaa monelle kokeneemmallekin laatijalle. Hyvää jatkoa vain! 49. (Jö n ss n) 1. Dc3-e3 uhkaa 2. D Xf4:f:. Sr: 1. Tf7t, 1. Tf8t ja 1. Rh4t. (8 p.) - E-teeman esittely pätevissä käsissä. Sivuratkaisujen ru!1- saus yllätti. 5.. (Va 1 v e) 1. Ke7-b6 uhkaa 2. d3. 1. - d3 2. Rg5. 1. - f4 2. RXd4 (duaali 2. Rg5). (4 p.) - Mari-teemaa 3-siirtoisena. Duaali poisteta\ln lisäämällä vs e6:een. 51. (W i r t a n e n) 1. Tf6-f5 uhkaa 2. Ta3t. Sr: 1. KC4, 1. Kd4, 1. Ke4, 1. Tb6, 1. Tb7 ja 1. Tb8. (21 p.) - Ratkaisuja aivan»kansainväliseen» tapaan. Ratkaisijoiden suuri tilaisuus. 52. (K u ja 1 a) 1. Rc8-e7 uhkaa 2. Rg8. 1. - Le6 (Ld7, Lc8) 2. RXe4 (ReXd5, Da6). (3 p.) - Teeman esitykseen nähden tyydyttää täysin, vain alkusiirrossa toivomisen varaa. ;>Problemi on meistä erinomaisen hyvä, mutta ensi siirto liian läpinäkyvä, jonka vuoksi olemme rohkaisseet luon tomme ja esitämme emendatioehdotuksen, josta te k i j ä 11 e voi olla apua, jos hän joskus ryhtyy tehtäväänsä uudestaan viimeistelemään. - Kh1, Da4, Th8, La2, h2, Re3, e7, sb2, b4, e2, g2 - Kg4, Tb7, Lb8, f5 sa6, e6, <c7, d5, e4, g5, g6. 3:f:. 1. Th3» (Y. 1 s o-p uo n t i jai Y. K n t uni em i). 53. (L j u n g m a n) 1. - f4 2. Tf3 fxg. Lg8 g2 4. Tf7 Kb3 5. Ta7t Ke3 6. Te7:f:. (4 p.) - Hiukan tarpeettoman pitkästi esitetty»intialainen». Lisätty ms e3:ssakumoaa lukuisat sivuratkaisuyritykset. 54. (L i 11 ja) 1. Rg4t TXg4 2. Lg5t TXg5:f:. Vaihdelma: 1.- TXg6 2. Rf5t TXf5:f:. (3 p.) - Tehtävämestarimme luotettavaa työtä. Huvittavaa, että kaikki mustan siirrot ovat shakkaussiirtoja.»missä on proble:ni? Ratkaisunhan näkee aivan ensi silmäyksellä» (YK).»Kovin paljon kuollutta materiaalia, muuten kaunis» (':rs-a). Ratkaisukilpailumme toinen kierros muodostui ratkaisutuloksiltaan sangen vaihtelevaksi lukuisten sivuratkaisujen ansiosta. Tehtävien»tonkijoilla» oli onnelliset hetkensä tällä kerralla. Alik. A. F red (1. Kpk.) oli ainoa, joka saavutti maksimin, ja voitettuaan arvanvedon pääsi myös kierroksen voittajaksi. Maksimi A. Fred L. Vallasvuo B. Johansson R. Ljungman V. Utu Y. Hiltunen A. Laaksonen U. Laiho T. Lindberg T. Salokangas V. Smeds Y. Kontuniemi T. Pukki J. Latrasse Y. Jormalainen H. Lindroos K. Käyhkö J. Nyrkiö S. H. O. Väinsalu T. Sarvela V. Helkiö K. Tanhuanpää E. Susi M. Kurimo V. Nurmi A. Takala A. Vepsä V. Nenonen U. Peltonen J. Haapanen V. Oravainen J. Paukku K. Sallavo V. Kalloneri O. Nevanko K. Siren E. Nisonen P. Kirjavain'en V. Koskineva R. Teene* 1. Mäkihovi U. Petäinen SUOMEN SHAKKI 125 Ratkaisijataulukko 1944/2 27 31 31 3 32 31 29 29 29 29 27 31 33 31 27 25 3 24 23 3 26 31 29 22 28 26 22 24 2 19 19 22 23 17 18 15 19 12 o 46 47 48 49 222 8 2 228 2 2 2 4 2 2 2 6 2 2 2 6 2 2 2 6 222 6 2 2 2 4 2 22 6 222 2 2 2 2 6 222 8 2 2 2 2 224 2 2 2 4 2 2 2 4 2 2 2 4 22 2 2 2 224 222 2 2 222 2 2 2 2 o 2 2 2 2 222 222 4 2 2 2 5 51 4 21 4 21 3 18 3 21 3 21 4 18 3 12 o 21 21 o 21 o 18 3 18 4 9 3 9 3 9 3 12 3 6 3 12 3 15 o 15 3 6 o 9 o 9 3 6 3 6 3 6 4 18 o 6 3 9 o 3 o 3 2 3 3 3 6 o 3 o 3 o 3 5T:n kesä kilpailu 52 53 54 3 4 3 49 3 4 3 49 76 3 4 3 45 76 3 2 43 74 3 43 73 3 2 41 73 3 4 9 7 3 2 38 67 3 2 38 67 3 2 38 67 3 8 67 3 2 38 65 3 4 3 64 3 63 3 4 2 29 6 3 2 32 59 3 4 3 58 3 3 27 57 3 2 56 3 1 54 3 2 24 54 3 4 3 27 53 3 2 21 52 3 3 23 52 3 2 28 5 3 2 21 49 3 3 23 49 3 4 3 27 49 3 4 3 46 46 3 O' 2 21 45 3 23 43 3 2 19 38 3 2 19 38 3 2 16 38 3 14 37 3 2 18 35 3 17 35 3 17. 2 11 32 3 22 19 3 o 4 2 22 7 3 2 19 19 2 15 15 3-12 12 Suomen T~htäväniekat julistaa 2-siirtoistehtävien laadintakilpailun, johon saavat osallistua vain ne ST:n j ä sen e t, jotka eivät ole missään aikaisemmassa laadintakilpailussa päässeet palkinnolle tc>i maininnoi1le. Tehtävät, joiden teema on vapaasti valittavissa, on lähetettävä 31. 8. 44 mennessä hr~ H. L a a k s s e 11 e, os. Hamina. Kilpailun tuomarina toimii hra E. A. W 1 r t a ne n. Kilpailussa jaetaan palkintoja ja mainintoja.

126 91 A. Mari 1. p. Good Companion 1921 Kahden siirron matti SUOMEN SHAKKI Tehtävätaiteen helmiä 92 J. Paluzie Kunn. main. El Pais 198 Kolmen siirron matti 93 Massmann &. Berkenbusch Dt. Schachblätter 1937 Neljän siirron matti Italian sinisen taivaan alla on syntynyt suuri joukko 2-siirtoislaadinnan eturivin miehiä. Sellaiset nimet kuin M ari, G u i d e 11 i, S t e e 11 l, e h i e e, eri s t f f a n i n i, F s e h i n i, Bo t tae e h i, Me n t a s t i ja Sai a r d i n i puhuvat puolestaan. Jos ajattelemme jotakuta tämän lujan joukon kärkimieheksi, voimme olla vakuutetut siitä, että hänen sanottavansa on taatusti täysipainoista. Omasta puolestamme ehdotamme täksi»ässäksi» Alberto Maria, jonka kilpailumenestyksistä paisuisi varmasti paksu teos. - Esittelemämme puolikiinnitystehtävä (n:o 91) paljastaa hänen tyylinsä kauneuden ja tekniikkansa vaivattomuuden. 1. Rd6Xe4 uhkaa 2. DXe5:J:. 1. - Ld4 (Ld6, Rd5, Rg4) 2. Rd6 (Rd2, Dd6, Rf4):J:. Espanjalaisen Jos e P a 1 u z i en (186-1938) tehtävätuotanto käsittää valtaosaltaan 3-siirtoisia. Hänen tehtäviensä»punaisena lankana» voimme pitää ratkaisun yllättävyyttä. Vilkaiskaamme vain tehtävää n:o 92, jossa matti saavutetaan marssittamalla Rd6 h1:een(!!). Odottamatonta, eikö totta? - 1. Rd6-e4 (uhaten 2. Re5) Rb3 2. RXg. RXh1:J:. Saksan»loogillisten» laatijoiden monipäisessä joukossa n:o 93:n mole'llmilla tekijöillä on tunnustettu asema. Ensinmainitulla on sitäpaitsi kuuluisuutta erikoisesti miniatyyrien laatijana. - Tehtävä n:o 93 - miniatyyri sekin - ihastuttaa yksinkertaisuudellaan ja selväpiirteisyydellään. Huomaamme, että alkuasemassa mustan siirtäessä valkea tekee matin siirrolla g5:j:. Valkean on siis keksittävä jostakin pelastava tempo. Valittavana ovat siirrot 1. Ld7 ja 1. Le8. Koettakaamme 1. Ld7 Re6 2. Le8 Rg5 3. Lf5, ja näin on päästy jälleen alkuasemaan mustan ollessa vuorostaan siirtämässä. Tämä siis kelpasi, mutta mikä on vikana siirrossa 1. Le8?' Lukija ratkaiskoon pulman. Lukijoille Tehtäväosaston toimittaja ottaa mielihyvin vastaan ehdotuksia»tehtävätaiteen helmiksi». ~., 'lr,'.),.,:" l' Oy. A. Marschan A,b. Vii P u r i Puhelin 138 KOUVOLAN KESKUS AUTO OY. KOUVOLA Valtuutettu FORD"myyjä paikkakunnalla "RAVINTOLA ALLI N NA" 1 LUOKAN RAVINTOLA RIIHIMAELLA Virkkalan Kemikalikauppa Virkkala Puh. 63 So iti n- jq Rad iol i i ke Musik- & Radioaffären KOKKOLA GAMLAKARLEBY Isokalu 6,. Puh. 1531 Slorgalan 6 Tel. 1531 ORION RADIO Automoatfigramofooneja Levyjä ja neuloja Soittimia ja soifintarpeita Nuotteja y. m. >1- Valmistamme Aufomatgramofoner Skivor och 5tHt lvtusikinstrument - och lillbehör Noter m.m, P U I JO ja KARH U tulitikkuja sekä AUTOTIKKUJA Joka kerran on alkanut käyttää auto: tikkujamme hiili: ja puukaasuttimiensa sytyttämiseen, käyttää niitä jatkuvasti *. PORIN TULITIKKU~ TEHDAS OY. Pohjois-Karjalan Kello JOENSUU

Teknokemiallinen ja Kotelotehtaat Turku KUTOMALIIKE Saima Peltonen Turku, Mariank. 6 Puh. 13844 Suosittautuu P. E. ASCHAN LEIPOMO JA KONDITORIA Turku, Eerikink. 15 Puh. 12613, 1488 Lisälulol mk 5:- 2: - päivässä! Ajankohtainen myynti. Sopii jokai~ selle, jokaisella paikkakunnalla, jolla on tarmoa. Lähettäkää heti mk 3: sekä täydellinen nimi, ammatti ja osoite, niin lähetämme Teille mab Iin, asiamiesohjeet ja paperit. T:mi TLO, Turku, Box 111 Meiltä saatte edullisimmin tarvitsemanne koneen! ' Agentuuriliike A K OY. Hei s i n k i. Yrjönkatu 25 Puh. 64638 Antakaa k()neenne meille myytäviiksi! T oimitamme kaikenlaatuisia koneiden osto - myyntivälityksiä Kääntykää luottamuksella puo/eemme