BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink



Samankaltaiset tiedostot
BUHUND (NORSK BUHUND) Alkuperämaa: Norja

ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI , käännös SKL-FKK ) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira

HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa

Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua

Kainkoira, kishu ja shikoku. Rotumääritelmävertailua

KÄÄPIÖSNAUTSERI 1/6 (ZWERGSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa

VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE.

SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa

Ryhmä: 1. SAKSANPAIMENKOIRA 1/5 (DEUTSCHER SCHÄFERHUND) Alkuperämaa: Saksa Normaali karvapeite

CIRNECO DELL ETNA 1/6 (CIRNECO DELL ETNA) Alkuperämaa: Italia

Kanarianpodenco. SVKL erikoiskoulutus

DOBERMANNI 1/6 (DOBERMANN) Alkuperämaa: Saksa

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia

PITKÄKARVAINEN PYRENEITTENPAIMENKOIRA 1/5 (CHIEN DE BERGER DES PYRENEES A POIL LONG) Alkuperämaa: Ranska

Aika: Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder

LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVA 1/5 (VÄSTGÖTASPETS) Alkuperämaa: Ruotsi

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti

ISOMÜNSTERINSEISOJA GROSSER MÜNSTERLÄNDER

VENÄJÄNVINTTIKOIRA (BORZOI) 1/6 (RUSSKAYA PSOVAYA BORZAYA) Alkuperämaa: Venäjä

KORTHALSINGRIFFONI. Kuva Totti Turunen

Skotlanninhirvikoira

PYRENEITTENPAIMENKOIRA PK

PYRENEITTENPAIMENKOIRA

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

ISLANNINLAMMASKOIRA 1/5 (ISLENSKUR FJÁRHUNDUR) Alkuperämaa: Islanti

PYRENEITTENPAIMENKOIRA PK

PYRENEITTENPAIMENKOIRA

AZAWAKH 1/4 (AZAWAKH) Alkuperämaa: Malin ja Nigerin pohjoisosat, Azawakhin laakso. Vastuumaa: Ranska

RUOTSINLAPINKOIRA. - rotumääritelmä - rotumääritelmän tulkintaohje

AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTA

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

Jalostustarkastus Pakaalla Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen

Ulkomuodon jalostustarkastus

APINAPINSERI 1/5 (AFFENPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa

KARAATIN SÄKENÖIVA SHANNON

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Ulpukan Bella Mia

BOSTONINTERRIERI 1/5 (BOSTON TERRIER) Alkuperämaa: Yhdysvallat

Lapinporokoira Rotumääritelmän tulkinta-ohje

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

Eurasier Tuomarikoulutus 2014

ESPANJANVINTTIKOIRA (GALGO ESPAñOL) Alkuperämaa: Espanja. (Hyväksytty: FCI , käännös SKL-FKK )

COTON DE TULEAR 1/5 (COTON DE TULEAR) Alkuperämaa: Madagaskar Vastuumaa: Ranska

CHIHUAHUA 1/5 (CHIHUAHUEÑO) Alkuperämaa: Meksiko

VENÄLÄIS-EUROOPPALAINEN LAIKA 1/6 (RUSSKO-EVROPEÏSKAÏA LAÏKA) Alkuperämaa: Venäjä

Erikoiskoulutus maremmanoabruzzese, owczarek podhalanski

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Pessintassun Drummerboy Pate,

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Joiku du Soleil du Ventoux Joiku,

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Nuts Over Coria Coria

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Nuutuksen Drio Drio,

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Nuutuksen Doris Doris,

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Tulimaan Magnificent Star,

GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska

HARMAA NORJANHIRVIKOIRA - rotumääritelmän tulkintaa -

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

PRAHANROTTAKOIRA 1/5 (PRAŽSKÝ KRYSARÍK) Alkuperämaa: Tsekki

Ulkomuototuomarikoulutus. Länsigöötanmaanpystykorva, Västgötaspets FCI ryhmä 5, nro 14

JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO. Paikka: Raisio aika: ##### sp narttu rek.nro FIN14135/07 Isä: Kärradalens Hasse Husbock

Ryhmä: 1. FCI:n numero: 176 Hyväksytty: FCI Kennelliitto

VENÄJÄNTOY 1/5 (RUSSKIY TOY) Alkuperämaa: Venäjä

SAMOJEDINKOIRA 1/4 (SAMOIEDSKAÏA SABAKA) Alkuperämaa: Pohjois-Venäjä ja Siperia Vastuumaa: Pohjoismaat / PKU

SKV. JALOSTUSTARKASTUSLAUSUNTO Paikka: Raisio aika: Numero

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Nuts Over Elda Elda,

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

FI46391/12 - K Väri: musta punaisin merkein

SVKL:n erikoiskoulutus Unkarinvinttikoira. Magyar agar

BARBET JALOSTUSKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) Ulpukan Enjoy

SVKL:n erikoiskoulutus SLOUGHI

RANSKANSPANIELI 1/5 (EPAGNEUL FRANCAIS) Alkuperämaa: Ranska

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

RANSKANSEISOJAT TYPE GASGOGNE JA TYPE PYRENEES

ISOSVEITSINPAIMENKOIRA 1/5 (GROSSER SCHWEIZER SENNENHUND) Alkuperämaa: Sveitsi

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

BARBET ROTUKATSELMUS A - ULKOMUOTO 1(8) N'Mea Culpa de la Cale des Rouleaux Tyyne

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

LAPINPOROKOIRA. - rotumääritelmä - rotumääritelmän tulkintaohje

KARPAATTIENKOIRA 1/5 (CIOBANESC ROMANESC CARPATIN) Alkuperämaa: Romania

KOOIKERHONDJE 1/5 (NEDERLANDSE KOOIKERHONDJE) Alkuperämaa: Alankomaat

BURGOSINSEISOJA 1/5 (PERDIGUERO DE BURGOS) Alkuperämaa: Espanja

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

CHESAPEAKELAHDENNOUTAJA 1/5 (CHESAPEAKE BAY RETRIEVER) Alkuperämaa: USA

EPÄVIRALLINEN KÄÄNNÖS SAINT-GERMAININSEISOJA (BRAQUE SAINT-GERMAIN) Alkuperämaa: Ranska

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Transkriptio:

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista viikinkihaudoista. Pienehköt pystykorvat toimivat maatilan yleiskoirana vahtien pihaa, apuna metsästyksessä, paimennuksessa sekä tuholaistorjunnassa. Norjassa jo keskiajalla laki vaati, että karja oli ajettava vähintään kahdeksi kesäkuukaudeksi ylös vuorille rinnelaitumille. Paimenkoira oli tässä työssä tärkeä apulainen. Sanottiin, että hyvä paimenkoira vastasi kolmea miestä. Nykymuotoisen buhundin historian voi katsoa alkaneen vuonna 1925, jolloin Norjassa järjestettiin ensimmäinen paimenkoirakatselmus. Kaikki katselmuksessa palkitut koirat olivat pystykorvaisia ja kippurahäntäisiä. Parhaaksi valittiin yksivuotias uros nimeltään Flink. Flink Rotunimi buhund tarkoittaa yksinkertaisesti maatalon koiraa. Bu-etuliite viittaa asumukseen ja se esiintyy yleisesti norjalaisissa paikannimissä. YLEISVAIKUTELMA Keskikokoa pienempi, neliömäinen pystykorva, jolla on valpas, vilpitön ilme sekä pystyt teräväkärkiset korvat. Häntä kannetaan tiukasti selän päälle kiertyneenä. Rohkea, energinen ja ystävällinen luonteeltaan. Runko on melkein neliömäinen. Rodunomaisinta ovat tanakat pystyt korvat ja tiukasti selälle kiertynyt häntä. Sukupuolileimalle tulee antaa suuri painoarvo. Koira ei saisi olla liian raskas eikä liian kevyt.

Rodunomaisia uroksia: Rodunomaisia narttuja: Rodunomaisen uroksen pää: Rodunomaisten narttujen päitä:

PÄÄ Tasapainoinen, ei liian raskas, kiilamainen ja kuiva. Selvä sukupuolileima. Pään sukupuolileimalle tulee antaa suuri painoarvo. Pää ei saa olla liian kevyt eikä raskas. KALLO-OSA Lähes litteä päälaki on yhdensuuntainen suoran kuononselän kanssa. Täyteläinen silmien alapuolelta. OTSAPENGER Selvästi havaittava, mutta ei liian korostunut. KASVOJEN ALUE / KIRSU Kirsu väriltään musta. Maksanruskea tai vaaleanpunainen kirsu luetaan virheeksi. KUONO-OSA Lähes yhtä pitkä kuin kallo-osa, ei liian suippo eikä liian karkea. Tavallisimpia virheitä ovat kevyt ja liian pitkä kuono-osa. HUULET Kuivat, tiiviisti sulkeutuvat ja väriltään mustat. PURENTA Leikkaava purenta. Täydellinen hammasluku. Hammaspuutokset ja purentaviat eivät ole ongelma rodussa. Muutamilta koirilta puuttuu P1 ja P2- hampaita. Buhundeilla tasapurenta on lievä virhe. Hylkäävä virhe on ylä- tai alapurenta. SILMÄT Ovaalinmuotoiset, niin tummat kuin mahdollista. Mustat silmäluomen reunat. Silmien tulee olla soikeat, ei pyöreät, ei isot, eikä ulkonevat. Vaaleat silmät ovat myös virhe. KORVAT Keskikokoiset, pystyasentoiset, kannetaan tanakasti pystyssä. Suuret tai liian pienet korvat häiritsevät ilmettä ja se tulee ottaa huomioon arvostelussa. Riippuvat korvat ovat hylkäävä virhe. KAULA Keskipituinen, kuiva, voimakas ja hyväryhtinen. Liian lyhyt kaula pilaa ylvään ja tasapainoisen olemuksen, liian pitkä puolestaan kompaktiuden. RINTAKEHÄ Syvä, kylkiluut hyvin kaareutuvat.

ETURAAJAT / KOKONAISVAIKUTELMA Kuiva ja voimakas luusto. Kulmauksiin tulisi kiinnittää huomiota, liian suoria etuosia ei saisi suosia. Liian kevyt raajaluusto on yleinen virhe. LAVAT Kohtuullisesti kulmautuneet. Puutteellisesti kulmautuneet olkavarret ovat yleinen virhe. KYYNÄRPÄÄT / KYYNÄRVARRET Kyynärpäät tiiviisti rungonmyötäiset. Kyynärvarret suoralinjaiset. VÄLIKÄMMENET Hieman viistot. KÄPÄLÄT Soikeat ja hyvin tiiviit. RUNKO / SELKÄ / LANNE / LANTIO Lyhyt, voimakas ja suora selkä ja lanne. Lantio niin vähän viisto kuin tyyppi sallii. Lanne ei saa olla liian pitkä. HÄNTÄ Voimakas ja korkealle kiinnittynyt häntä on tiiviisti selkälinjan yläpuolelle kiertynyt, ei liiaksi sivulle. Karva on pidempää hännässä. Virheeksi katsotaan huonosti kiertynyt ja roikkuva häntä. Töyhtöhäntäisyys ei ole koskaan toivottavaa. TAKARAAJAT / YLEISVAIKUTELMA / REIDET Kohtuullisesti kulmautuneet. Voimakkaat ja lihaksikkaat. Kulmauksiin tulisi kiinnittää huomiota, liian suoria takaosia ei saisi suosia. Kannukset ja jopa kaksoiskannukset ovat normaali piirre ja niitä esiintyy paljon nyt kun niiden poistaminen ilman lääketieteellistä syytä on kielletty. KÄPÄLÄT Soikeat ja hyvin tiiviit.

LIIKUNTA Hyvä takatyöntö, tehokkaat ja suorat liikkeet. Buhund on paimenkoira, jonka tulisi pystyä liikkumaan vaivatta jyrkilläkin rinteillä. Liikkeiden tulisi olla tehokkaat. Sipsuttavat- ja ristiaskeleet ovat virheitä. Löysiä takaliikkeitä esiintyy jonkin verran. KARVAPEITE / KARVA Peitinkarva on tiheää, karkeaa ja pinnanmyötäistä. Pohjavilla tiheää ja pehmeää. Karvapeite on suhteellisen lyhyttä päässä ja raajojen etuosissa. Pitempää niskassa, kaulassa, rinnassa, raajojen takaosissa ja hännässä. Liian pehmeä karva ei olisi säänkestävää rodun alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. Turkki ei myöskään saa olla aaltoileva. VÄRI Kellertävä: Väri voi vaihdella täysin vaaleasta punakeltaiseen, karvojen kärjet voivat olla mustat, mutta ei koskaan siten, että se vaikuttaa hallitsevalta väriltä. Maski sallitaan. On toivottavaa, että väri on puhdas ja kirkas. Niin vähän valkoista kuin mahdollista. Musta: Täysin yksivärinen ( ilman ruskeanhehkua ). Niin vähän valkoista kuin mahdollista. Buhundit ovat geneettisesti soopeleita. Vaaleat buhundit ovat harvoin varjostuneita selästään tummalla, mutta varjostuneilla koirilla varjostus saattaa vaihdella vähäisestä runsaaseen. Vaalealla buhundilla valkoiset merkit saattavat erottua huonosti vaalean karvan takia. Mustalla buhundilla voi olla valkoinen laikku rinnassa tai hännänpäässä sekä valkoista tassuissa. Eri värisiä buhundeja:

KOKO JA SÄKÄKORKEUS Urokset 43-47 cm, nartut 41-45 cm. Sallittu poikkeama on 1cm alle tai 2cm yli määrätyn säkäkorkeuden. Muut poikkeamat ovat hylkääviä. Rodun kotimaassa Norjassa rotumääritelmään laaditut kokorajat ovat tiukat, mutta Suomen Buhund Yhdistyksen näkemys on, että tyypin tulisi olla kokoa tärkeämpää. VIRHEET Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen. hintelyys, liian karkea, jalouden puute liian raskas yleisvaikutelma ristiaskeleet, liian sipsuttavat askeleet hermostuneisuus maksanruskea tai vaaleanpunainen kirsu vaaleat silmät ulkonevat silmät tasapurenta huonosti kiertynyt häntä, roikkuva häntä, töyhtöhäntäisyys ei ole koskaan toivottavaa laineikas tai liian pitkä karvapeite HYLKÄÄVÄT VIRHEET aggressiivisuus riippuvat korvat ylä- tai alapurenta jokin muu kuin edellä mainittu väritys koirat, jotka ovat enemmän kuin 1cm alle tai 2cm yli määrätyn säkäkorkeuden HUOM! Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespusseihin. KÄYTTÄYTYMINEN JA LUONNE Buhundin ideaaliluonne on rohkea ja energinen. Luonnetestitermein tyypillisen buhundin toimintakyky on kohtuullinen. Terävyys ja puolustushalu on kohtuullista tai pientä. Buhund saattaa kyllä puolustaa itseään ja laumaansa uhkaavaa ihmistä vastaan, mutta se suhtautuu aina hyväntahtoisesti ja luoksepäästävästi ystävällisesti esiintyvään ihmiseen. Arkuus tai epäluuloisuus ei ole toivottavaa. Taisteluhalu vaihtelee pienestä suureen, eli osan buhundeista saattaa saada yllytettyä vetoleikkiin helposti kun, toiset taas eivät ole siitä niin kiinnostuneita. Hermorakenteeltaan buhund on hieman rauhaton, joka on yleisin arvosana kaikkien rotujen keskuudessa. Tämä ei tarkoita hermostunutta, mutta tyypillinen buhund tuskin kuitenkaan käy torkuille näyttelykehässä. Temperamentiltaan buhund on vilkas ja huomaa, jos ympäristössä tapahtuu jotakin tavallisuudesta poikkeavaa. Kovuudeltaan tyypillinen buhund on hieman pehmeä. Se siis muistaa epämiellyttävät asiat, mutta ei anna niiden häiritä liikaa sen toimintaa. Tämä tekee buhundista kohtuullisen helposti koulutettavan.

RODUN KEHITYS SUOMESSA Buhundeja on ollut Suomessa 1980-luvulta alkaen, mutta rotu on yhä harvinainen eikä kasvattajia ole paljon, 3 aktiivista tällä hetkellä. Pentueita syntyy vuosittain 0-2. Vuosina 1990-2013 on rekisteröity 33 Suomessa syntynyttä pentuetta ja 134 pentua. Vuosien 1985-2013 välisenä aikana on tuotu 34 koiraa, 16 urosta ja 18 narttua. 1985-1989 5 koiraa 1990-1999 9 koiraa 2000-2011 16 koiraa 2012-2013 4 koiraa 1 koira tuotu Tanskasta 1 koira tuotu Englannista 2 koiraa tuotu Hollanista 6 koiraa tuotu Ruotsista 24 koiraa tuotu Norjasta