VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Zolpidem HEXAL 10 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää: 10 mg tsolpideemitartraattia Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: 54 mg laktoosia/kalvopäällysteinen tabletti Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Tabletti, kalvopäällysteinen: Valkoinen, soikea, kaksoiskupera, jakouurrettu 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Aikuisten lyhytaikainen unettomuuden hoito tilanteissa, joissa unettomuus haittaa toimintakykyä tai aiheuttaa voimakasta ahdistusta. 4.2 Annostus ja antotapa Hoidon keston tulee olla mahdollisimman lyhyt. Yleensä hoidon kesto vaihtelee muutamasta vuorokaudesta kahteen viikkoon, ja enimmillään se voi kestää neljä viikkoa sisältäen ajan, jolloin lääkeannosta pienennetään asteittain ennen hoidon lopettamista. Lääkeannoksen pienentäminen on tehtävä yksilön tarpeiden mukaisesti. Tietyissä tilanteissa enimmäishoitoaikaa pitempään kestävä hoito saattaa olla tarpeen; jos näin tehdään, potilaan tila tulee ensin arvioida uudelleen. Valmiste tulee ottaa nesteen kera juuri ennen nukkumaanmenoa. Annostus Aikuiset: Annos on otettava yhdellä kertaa, eikä lääkettä saa ottaa uudestaan saman yön aikana. Suositeltu vuorokausiannos aikuisille on 10 mg juuri ennen nukkumaanmenoa. Tsolpideemin pienintä tehokasta vuorokausiannosta on käytettävä, eikä annos saa olla yli 10 mg.
Iäkkäät potilaat Iäkkäille tai huonokuntoisille potilaille, jotka voivat olla erityisen herkkiä tsolpideemin vaikutukselle, suositellaan 5 mg:n annosta. Tämä annos tulee suurentaa 10 mg:aan vain, jos kliininen vaste on riittämätön ja lääke on hyvin siedetty. Maksan vajaatoimintapotilaat Maksan vajaatoimintapotilaille, joilla lääkkeen puhdistumanopeus on normaalia hitaampi, suositellaan 5 mg:n annosta. Tämä annos tulee suurentaa 10 mg:aan vain, jos kliininen vaste on riittämätön ja lääke on hyvin siedetty. Tsolpideemin kokonaisannos ei saa koskaan olla yli 10 mg. Pediatriset potilaat Tsolpideemia ei suositella käytettäväksi alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille, sillä tutkimustuloksia, jotka tukisivat lääkkeen käyttöä tämän ikäryhmän potilaiden hoidossa, ei ole saatavana. Lumekontrolloiduista kliinisistä tutkimuksista saatu näyttö esitetään kohdassa 5.1. 4.3 Vasta-aiheet Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille. Vaikea maksan vajaatoiminta Uniapnea-oireyhtymä Myasthenia gravis Akuutti ja/tai vaikea hengitysvajaus 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Yleistä Unettomuuden syy tulee määrittää aina, kun se on mahdollista. Perussairaudet tulee hoitaa ennen unilääkkeen määräämistä. Jos unettomuuden hoito ei tuota tulosta 7-14 vuorokauden kuluessa, kyseessä saattaa olla ensisijainen psyykkinen tai fyysinen häiriö, joka on arvioitava. Lääkärin tulee ottaa huomioon seuraavassa mainitut yleiset tiedot, jotka koskevat bentsodiatsepiinien tai muiden unilääkkeiden annon jälkeen havaittuja vaikutuksia. Toleranssi Lyhytvaikutteisten bentsodiatsepiinien tai bentsodiatsepiinin kaltaisten lääkeaineiden hypnoottinen vaikutus voi heiketä, jos niitä käytetään jatkuvasti useiden viikkojen ajan. Riippuvuus Bentsodiatsepiinien tai bentsodiatsepiinin kaltaisten lääkeaineiden käyttö voi johtaa fyysisen tai psykologisen riippuvuuden kehittymiseen. Riippuvuusriski kasvaa annoksen suurentuessa ja hoidon pitkittyessä, ja se on suurempi potilailla, joilla on ollut psyykkisiä häiriöitä ja/tai alkoholi- tai huumausaineongelma. Näitä potilaita tulee seurata huolellisesti silloin kun he saavat bentsodiatsepiineja tai niiden kaltaisia aineita. Fyysisen riippuvuuden kehityttyä lääkehoidon äkilliseen lopettamiseen liittyy vieroitusoireita. Näitä voivat olla mm. päänsärky tai lihassärky, voimakas ahdistuneisuus ja jännittyneisyys, levottomuus, sekavuus ja ärtyneisyys. Vaikeissa tapauksissa voi ilmetä seuraavia oireita: derealisaatio, depersonalisaatio, herkkäkuuloisuus, raajojen puutuminen ja pistely, yliherkkyys valolle, melulle ja kosketukselle, aistiharhat tai epileptiset kohtaukset.
Rebound-unettomuus Unilääkehoidon lopettamisen yhteydessä voi esiintyä ohimenevä oireyhtymä, jossa bentsodiatsepiinin tai sen kaltaisten lääkeaineiden käyttöä vaatineet oireet ilmenevät uudelleen entistä voimakkaampina. Oireyhtymään saattaa liittyä muita reaktioita, kuten mielialan vaihteluja, ahdistuneisuutta ja levottomuutta. On tärkeää, että potilas on tietoinen rebound-ilmiöstä, jotta oireiden aiheuttama ahdistuneisuus lievittyy, jos niitä ilmenee lääkityksen lopettamisen yhteydessä. On viitteitä siitä, että käytettäessä lyhytvaikutteista bentsodiatsepiiniä ja bentsodiatsepiinin kaltaisia lääkeaineita vieroitusoireita saattaa esiintyä annosten välillä, erityisesti suurten annosten yhteydessä. Koska vieroitusoireita/rebound-ilmiötä esiintyy todennäköisemmin hoidon äkillisen lopettamisen jälkeen, annoksen asteittainen pienentäminen on suositeltavaa. Hoidon kesto Hoidon keston tulee olla mahdollisimman lyhyt (ks. kohta 4.2), eikä se saa ylittää 4 viikkoa, johon sisältyy annoksen pienentämisvaihe. Hoitoa ei saa jatkaa pitempään ilman tilanteen uudelleenarviointia. Potilaalle on hyvä kertoa hoidon alussa sen rajatusta kestosta. Psykomotoristen toimintojen heikentyminen seuraavana päivänä Lääkkeen ottamista seuraavana päivänä psykomotoristen toimintojen, kuten myös ajokyvyn, heikentymisen riski kasvaa, jos tsolpideemia otetaan alle 8 tuntia ennen hyvää vireystasoa vaativien toimien suorittamista (ks. kohta 4.7) otetaan suositusannosta suurempi annos tsolpideemia otetaan samanaikaisesti muiden keskushermostoa lamaavien tai veren tsolpideemipitoisuutta lisäävien lääkkeiden, alkoholin tai huumaavien aineiden kanssa (ks. kohta 4.5). Tsolpideemi on otettava yhdellä kertaa juuri ennen nukkumaanmenoa, eikä lääkettä saa ottaa uudestaan saman yön aikana. Muistinmenetys Bentsodiatsepiinit tai bentsodiatsepiinin kaltaiset lääkeaineet voivat aiheuttaa anterogradista amnesiaa. Sitä esiintyy yleisimmin useita tunteja lääkkeen ottamisen jälkeen. Riskin minimoimiseksi potilaiden on varmistettava, että he voivat nukkua keskeytyksettä 8 tuntia lääkkeen otettuaan (ks. kohta 4.8). Unissakävely ja siihen liittyvä käyttäytyminen Unissakävely ja muu vastaava käyttäytyminen kuten autolla ajo, ruoanlaitto ja syöminen, puheluiden soittaminen tai seksin harrastaminen niin että niistä ei muista mitään, on mahdollista potilailla, jotka ovat ottaneet tsolpideemia eivätkä ole olleet täysin valveilla. Alkoholin ja muiden keskushermostoa lamaavien aineiden käyttö näyttää lisäävän näiden tapahtumien riskiä, samoin tsolpideemin käyttö maksimisuositusta suurempina annoksina. Tsolpideemin käytön lopettamista tulee harkita vakavasti silloin kun potilaalla on ilmennyt tällaista käyttäytymistä (ks. kohta 4.5 ja 4.8). Muut psyykkiset ja paradoksiset reaktiot Bentsodiatsepiinien tai bentsodiatsepiinin kaltaisten lääkeaineiden käytön yhteydessä tiedetään esiintyvän reaktioita, kuten levottomuutta, agitaatiota, ärtyneisyyttä, aggressiivisuutta, harhaluuloja,
raivotiloja, painajaisunia, aistiharhoja, psykoosia, unissakävelyä, sopimatonta käytöstä, unettomuuden pahenemista ja muita käytöshäiriöitä. Jos näitä vaikutuksia esiintyy, valmisteen käyttö tulee lopettaa. Näitä häiriöitä esiintyy todennäköisemmin vanhuksilla. Erityisryhmät - Iäkkäiden ja huonokuntoisten potilaiden Tulee saada pienempi annos: katso annossuositus (kohta 4.2). Koska lääkkeellä on lihaksia rentouttava vaikutus, se voi aiheuttaa kaatumisia, joiden seurauksena erityisesti iäkkäille potilaille voi tulla lonkkamurtumia, jos he nousevat yöllä vuoteesta. - Munuaisten vajaatoimintapotilaita (ks. kohta 5.2) On hoidettava varoen, vaikka annoksen muuttaminen ei olekaan tarpeen. - Potilaat, joilla on hengitysvajaus Varovaisuutta tulee noudattaa tsolpideemiä määrättäessä, koska bentsodiatsepiinien on osoitettu heikentävän hengitystoimintaa. On myös otettava huomioon, että ahdistuneisuus ja kiihtymys voivat olla dekompensoituneen hengitysvajauksen oireita. - Potilaat, joilla on vaikea maksan vajaatoiminta Bentsodiatsepiinejä ja bentsodiatsepiinin kaltaisia lääkeaineita ei ole tarkoitettu vaikeaa maksan vajatoimintaa sairastavien potilaiden hoitoon, sillä ne voivat edistää enkefalopatian puhkeamista. - Potilaat, joilla on psykoottinen sairaus: Bentsodiatsepiinejä ja bentsodiatsepiinin kaltaisia lääkeaineita ei suositella ensisijaiseksi hoidoksi. - Käyttö masennuksessa Vaikka tsolpideemilla ei ole osoitettu merkittäviä kliinisiä, farmakokineettisiä eikä farmakodynaamisia yhteisvaikutuksia selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien kanssa (ks. kohta 4.5), sitä tulee antaa varoen potilaille, joilla on masennusoireita. Itsemurhataipumusta saattaa esiintyä. Tahallisen yliannostuksen mahdollisuuden vuoksi tällaisille potilaille tulee määrätä toimitettavaksi pienin mahdollinen määrä lääkettä. Bentsodiatsepiinejä ja bentsodiatsepiinin kaltaisia lääkeaineita ei tule käyttää ainoana masennuksen tai masennukseen liittyvän ahdistuneisuuden hoitona (se voi suurentaa itsemurhariskiä tällaisilla potilailla). Taustalla oleva masennus voi paljastua tsolpideemihoidon aikana. Koska unettomuus voi olla depression oire, potilas on arvioitava uudelleen unettomuuden pitkittyessä. - Käyttö potilailla, joilla on ollut huumausaine- tai alkoholiongelma: Bentsodiatsepiinejä tai bentsodiatsepiinin kaltaisia lääkeaineita tulee antaa äärimmäistä varovaisuutta noudattaen potilaille, joilla on ollut alkoholi- tai huumausaineongelma. Tällaisia potilaita on tarkkailtava huolellisesti heidän saadessaan tsolpideemia, koska heillä on tottumisen ja psykologisen riippuvuuden riski. Zolpidem HEXAL sisältää laktoosia. Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen galaktoosiintoleranssi, saamelaisilla esiintyvä laktaasinpuutos tai glukoosin-galaktoosin imeytymishäiriö, ei tule käyttää tätä lääkettä. 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Alkoholi Alkoholin samanaikainen käyttö ei ole suositeltavaa. Sedatiivinen vaikutus saattaa voimistua, jos lääkettä käytetään samanaikaisesti alkoholin kanssa. Tämä vaikuttaa ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn.
Yhteiskäyttö keskushermostoa lamaavien lääkkeiden kanssa Keskushermostoa lamaava vaikutus saattaa vahvistua, jos tsolpideemia käytetään samanaikaisesti psykoosilääkkeiden, unilääkkeiden, anksiolyyttien/sedatiivien, lihasrelaksanttien, masennuslääkkeiden, narkoottisten kipulääkkeiden, epilepsialääkkeiden, anesteettien tai sedatiivisten antihistamiinien kanssa. Siksi tsolpideemin samanaikainen käyttö näiden lääkkeiden kanssa voi lisätä väsymystä ja seuraavan päivän psykomotoristen toimintojen, myös ajokyvyn, heikentymistä (ks. kohdat 4.4 ja 4.7). Myös yksittäisiä näköharhatapauksia on ilmoitettu esiintyneen potilailla, jotka ovat käyttäneet tsolpideemia samanaikaisesti masennuslääkkeiden, kuten bupropionin, desipramiinin, fluoksetiinin, sertraliinin ja venlafaksiinin, kanssa. Samanaikainen käyttö fluvoksamiinin kanssa voi lisätä veren tsolpideemipitoisuutta, joten samanaikaista käyttöä ei suositella. Hyvänolontunteen voimistumista voi esiintyä euforisoivien analgeettien käytön yhteydessä, mikä saattaa voimistaa psykologista riippuvuutta. CYP450-entsyymin inhibiittorit ja induktorit Tsolpideemia metaboloivat eräät sytokromi P450-ryhmän entsyymit. Pääasiallinen entsyymi on CYP3A4 ja osittain myös CYP1A2. Rifampisiini kiihdyttää tsolpideemin metaboliaa, minkä seurauksena huippupitoisuus plasmassa vähenee 60 % ja tehokkuus voi heiketä. Samanlaisia vaikutuksia voi olla odotettavissa muidenkin voimakkaasti sytokromi P450-entsyymiä indusoivien aineiden kanssa. Maksaentsyymejä (etenkin CYP3A4) estävät yhdisteet voivat suurentaa pitoisuuksia plasmassa ja voimistaa tsolpideemin vaikutusta. Jos tsolpideemia kuitenkin annetaan itrakonatsolin (CYP3A4:n estäjä) kanssa, farmakokineettiset ja farmakodynaamiset vaikutukset eivät ole merkitsevästi erilaiset. Näiden tulosten kliinistä merkitystä ei tiedetä. Samanaikainen käyttö siprofloksasiinin kanssa voi lisätä veren tsolpideemipitoisuutta, joten samanaikaista käyttöä ei suositella. Samanaikaisesti tsolpideemin kanssa annettuna ketokonatsoli, joka on potentti CYP3A4:n estäjä, pidensi tsolpideemin puoliintumisaikaa. Tsolpideemialtistus lisääntyi 83 % ja ilmeinen oraalinen puhdistuma väheni. Rutiinisti ei annostusta tarvitse muuttaa, mutta potilaalle on kerrottava sedatiivisen vaikutuksen mahdollisesta voimistumisesta silloin kun ketokonatsolia ja tsolpideemia käytetään yhtä aikaa. Tsolpideemiannoksen pienentämistä voidaan harkita ketokonatsolin käytön aloittamisen yhteydessä. On kliinistä näyttöä siitä, että CYP3A4-estäjä sertraliini voi reagoida tsolpideemin kanssa ja aiheuttaa uneliaisuuden lisääntymistä. Myös yksittäisiä näköharhoja on ilmoitettu. Merkittäviä farmakokineettisiä yhteisvaikutuksia ei havaittu kun tsolpideemia annettiin samanaikaisesti varfariinin, haloperidolin, klooripromatsiinin, digoksiinin tai ranitidiinin kanssa. 4.6 Hedelmällisyys, raskaus ja imetys Raskaus Tsolpideemin turvallisuuden arvioimiseksi raskauden ja imetyksen aikana ei ole riittävästi tietoa. Vaikka eläinkokeissa ei ole havaittu teratogeenisia eikä alkiotoksisia vaikutuksia, raskaudenaikaista turvallisuutta ihmisillä ei ole varmistettu. Siksi tsolpideemia ei tule käyttää raskauden aikana, etenkään ensimmäisellä kolmanneksella.
Jos valmistetta määrätään hedelmällisessä iässä olevalle naiselle, häntä tulee neuvoa ottamaan yhteyttä lääkäriinsä lääkkeen käytön lopettamiseksi, jos hän suunnittelee raskautta tai epäilee olevansa raskaana. Jos tsolpideemia annetaan pakottavan lääketieteellisen syyn vuoksi raskauden viimeisen vaiheen aikana tai synnytyksen aikana, vastasyntyneeseen kohdistuvia vaikutuksia, kuten hypotermiaa, hypotoniaa ja kohtalaista hengityslamaa voidaan odottaa ilmenevän lääkkeen farmakologisen vaikutuksen seurauksena. Vastasyntyneiden vaikeaa hengityslamaa on raportoitu, kun tsolpideemia on käytetty yhdessä muiden keskushermostoa lamaavien aineiden kanssa raskauden loppuvaiheessa. Bentsodiatsepiineja tai bentsodiatsepiinin kaltaisia lääkeaineita pitkään raskauden viimeisten kuukausien aikana käyttäneiden äitien vastasyntyneillä lapsilla saattaa ilmetä vieroitusoireita fyysisen riippuvuuden seurauksena. Imetys Tsolpideemi erittyy vähäisessä määrin äidinmaitoon. Koska tsolpideemin vaikutuksia imeväiseen ei ole tutkittu, sitä ei tule käyttää imetyksen aikana. 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Zolpidem HEXAL 10 mg -tableteilla on huomattava vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn. Ajoneuvojen kuljettajia ja koneiden käyttäjiä on varoitettava, että tsolpideemi saattaa muiden unilääkkeiden tavoin aiheuttaa väsymystä, reaktioajan pidentymistä, heitehuimausta, uneliaisuutta, näön hämärtymistä/kaksoiskuvia, vireystason alenemista ja ajokyvyn heikentymistä käytön jälkeisenä aamuna (ks. kohta 4.8). Riskin minimoimiseksi suositellaan vähintään 8 tunnin lepotaukoa tsolpideemin ottamisen ja ajamisen, koneiden käyttämisen tai korkeissa paikoissa työskentelemisen väliin. Ajokyvyn heikentymistä ja esimerkiksi autolla ajoa unissaan on ilmennyt käytettäessä tsolpideemia yksinään terapeuttisina annoksina. Tsolpideemin samanaikainen käyttö alkoholin ja muiden keskushermostoa lamaavien lääkkeiden kanssa lisää edellä kuvatun laista käytöstä (ks. kohdat 4.4 ja 4.5). Potilaita on varoitettava käyttämästä alkoholia tai muita psykoaktiivisia aineita tsolpideemin käytön yhteydessä. 4.8 Haittavaikutukset Haittavaikutusten esiintymistiheydet on luokiteltu seuraavien määritelmien mukaan: Hyvin yleinen ( 1/10) Yleinen ( 1/100, < 1/10) Melko harvinainen ( 1/1000, < 1/100); Harvinainen ( 1/10,000, <1/1000); Hyvin harvinainen (<1/10,000), Tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin). Tsolpideemitartraatin käyttöön liittyvillä haittavaikutuksilla on todettu olevan yhteyttä annoksen suuruuteen, varsinkin eräiden keskushermoston ja ruoansulatuselimistön tapahtumien kohdalla. Haittavaikutuksia esiintyy eniten iäkkäillä potilailla. Nämä vaikutukset näyttävät liittyvän yksilölliseen herkkyyteen ja ne ilmaantuvat yleensä tunnin sisällä lääkkeen otosta jos potilas ei mene vuoteeseen tai ei nukahta heti (ks. kohta 4.2).
Infektiot Yleiset: Ylempien hengitysteiden tulehdukset, alempien hengitysteiden tulehdukset Immuunijärjestelmä Tuntematon: Angioneuroottinen edeema Psyykkiset häiriöt Yleiset: Hallusinaatio, agitaatio, painajaiset Melko harvinaiset: Sekavuus, ärtyvyys Tuntematon: Levottomuus, aggressio, harhaluulot, viha, psykoosi, unissakävely (ks. kohta 4.4), sopimaton käytös ja muut käytöshaitat (näitä ilmenee todennäköisemmin iäkkäillä, ks. kohta 4.4), riippuvuus (hoidon lopettamiseen voi liittyä vieroitusoireita tai rebound-vaikutuksia), seksuaalihalun häiriö, masennus (ks. kohta 4.4). Useimmat näistä psyykkisistä haittavaikutuksista liittyvät paradoksisiin reaktioihin. Hermosto Yleiset: Unetus, uneliaisuus seuraavana päivänä, tunteiden latistuminen, vireyden aleneminen, päänsärky, huimaus, anterogradinen amnesia ja siihen mahdollisesti liittyvä sopimaton käyttäytyminen, ataksia, unettomuuden paheneminen. Tuntematon: Tajunnantason aleneminen Silmät Melko harvinainen: Kaksoiskuvat Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina Tuntematon: Hengityslama (ks. kohta 4.4) Kuulo ja tasapainoelin Yleiset: Kiertohuimaus, ataksia Ruoansulatuselimistö Yleiset: Mahasuolikanavan häiriöt (ripuli, pahoinvointi, oksentelu, vatsakipu) Maksa ja sappi Tuntematon: Maksaentsyymien nousu Iho ja ihonalainen kudos Melko harvinaiset: Ihottuma, kutina, urtikaria, liikahikoilu Luusto, lihakset ja sidekudos Yleiset: Selkäkipu Tuntematon : Lihasheikkous Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat Yleinen: Uupumus Tuntematon: Kävelyn poikkeavuus, toleranssin kehittyminen, kaatuilu (lähinnä iäkkäät potilaat ja jos tsolpideemitartraattia ei ole otettu ohjeen mukaan) Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteenhyöty-haitta tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle: www-sivusto: www.fimea.fi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri. PL 55. FI- 00034 Fimea. 4.9 Yliannostus Merkit ja oireet Pelkän tsolpideemin yliannostustapausilmoitusten tai tapausten, joissa tsolpideemia on käytetty yhdessä muiden keskushermostoa lamaavien aineiden kanssa (mukaan lukien alkoholi), mukaan tajunnantason heikentyminen on vaihdellut uneliaisuudesta pinnalliseen tajuttomuuteen ja vaikeampiin oireisiin, jopa kuolemaan. Potilaat ovat toipuneet täydellisesti jopa 400 mg:n tsolpideemiyliannoksista, eli 40-kertaisesta annoksesta suositusannokseen nähden. Hoito Yleisiin oireenmukaisiin toimenpiteisiin ja tukitoimenpiteisiin on ryhdyttävä. Mahahuuhtelu on tarvittaessa tehtävä välittömästi. Nesteitä tulee tarvittaessa antaa laskimoon. Jos mahan tyhjentämisestä ei ole hyötyä, lääkehiiltä tulee antaa imeytymisen vähentämiseksi. Hengityksen ja kardiovaskulaaristen toimintojen seurantaa tulee harkita. Sedatiiveja ei tule antaa, vaikka potilaalla ilmenisi kiihottuneisuutta. Flumatseniilin käyttöä voidaan harkita, jos havaitaan vakavia oireita. Flumatseniilin antoon voi liittyä neurologisten oireiden (kouristusten) ilmeneminen. Minkä tahansa lääkeaineen yliannostusta hoidettaessa on otettava huomioon, että potilas on voinut ottaa useita eri aineita. Tsolpideemin suuren jakautumistilavuuden ja proteiiniin sitoutumisen vuoksi hemodialyysista tai virtsanerityksen lisäämisestä ei ole apua. Hemodialyysitutkimukset munuaisten vajaatoimintapotilailla, jotka saivat tsolpideemia hoitoannoksina, osoittivat, että tsolpideemi ei dialysoidu. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: Neuroosilääkkeet ja rauhoittavat aineet, Bentsodiatsepiinin kaltaiset lääkeaineet ATC-koodi: N05C F02 Imidatsopyridiiniryhmään kuuluva tsolpideemi on bentsodiatsepiinin kaltainen unilääke. Kokeellisissa tutkimuksissa osoitettiin, että se aiheutti sedatiivisia vaikutuksia pienemmillä annoksilla, kuin mitä kouristusta ehkäisevien, lihaksia rentouttavien tai anksiolyyttisten vaikutusten aikaansaaminen edellytti. Nämä vaikutukset johtuvat spesifisestä agonistivaikutuksesta keskushermoston reseptoreissa, jotka kuuluvat GABA-omega (BZ1 ja BZ2) makromolekyylireseptorikompleksiin, joka muuttaa kloridi-ionikanavan avautumista. Tsolpideemi vaikuttaa pääasiassa omegareseptorin (BZ1) alatyyppeihin. Tämän kliinistä merkitystä ei tunneta.
Satunnaistetuissa tutkimuksissa saatiin vakuuttavaa näyttöä vain 10 mg tsolpideemin tehosta. Satunnaistetussa kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa, johon osallistui 462 ei-iäkästä, tervettä, tilapäisestä unettomuudesta kärsivää vapaaehtoista, tsolpideemi 10 mg lyhensi keskimääräistä nukahtamisaikaa 10 minuutilla ja 5 mg puolestaan 3 minuutilla plaseboon verrattuna. Satunnaistetussa kaksoissokkoutetussa tutkimuksessa, johon osallistui 114 ei-iäkästä, kroonisesta unettomuudesta kärsivää potilasta, tsolpideemi 10 mg lyhensi keskimääräistä nukahtamisaikaa 30 minuutilla ja 5 mg puolestaan 15 minuutilla plaseboon verrattuna. Joillekin potilaille pienempi, 5 mg:n annos voi olla tehokas. Pediatriset potilaat: Tsolpideemin turvallisuutta ja tehoa alle 18-vuotiaiden lasten hoidossa ei ole varmistettu. Satunnaistetussa, lumekontrolloidussa tutkimuksessa, johon osallistuneilla 201 lapsella (6 17-vuotiaita) oli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön (ADHD) liittyvää unettomuutta, ei pystytty osoittamaan tsolpideemin (0,25 mg/kg/vrk, enimmäisannos 10 mg/vrk) tehoa plaseboon verrattuna. Psyykkiset ja hermoston häiriöt olivat yleisimmät tsolpideemihoidon aikana ilmenneet haittavaikutukset plaseboon verrattuna ja niitä olivat: heitehuimaus (23,5 % vs. 1,5 %), päänsärky (12,5 % vs. 9,2 %) ja hallusinaatiot (7,4 % vs. 0 %) (ks. kohdat 4.2 ja 4.3). 5.2 Farmakokinetiikka Imeytyminen Tsolpideemi imeytyy nopeasti, ja sen hypnoottivaikutus alkaa nopeasti. Suun kautta otettuna biologinen hyötyosuus on 70 %. Hoitoannoksia käytettäessä sen kinetiikka on lineaarista. Terapeuttinen pitoisuus plasmassa on 80 200 ng/ml. Huippupitoisuus plasmassa saavutetaan 0,5 3 tunnin kuluttua lääkkeen ottamisesta. Yksilöllinen vaihtelu on suurta, (AUC 60-70 % ja Cmax 40-50 %). Jakautuminen Jakautumistilavuus aikuisilla on 0,54 l/kg ja iäkkäillä enää 0,34 l/kg. Proteiiniin sitoutuminen on noin 92-prosenttista. Maksassa tapahtuva alkureitin aineenvaihdunta on noin 35 %. Toistuvan käytön ei ole todettu vaikuttavan proteiiniin sitoutumiseen, mikä on osoitus siitä, ettei tsolpideemi kilpaile sitoutumiskohdista metaboliittiensa kanssa. Eliminaatio Eliminaation puoliintumisaika on lyhyt, keskimäärin 2,4 tuntia, ja vaikutusaika enintään 6 tuntia. Kaikki metaboliitit ovat farmakologisesti inaktiivisia ja poistuvat virtsaan (56 %) ja ulosteeseen (37 %). Tutkimuksissa on osoitettu, että tsolpideemi ei dialysoidu. Puhdistuma on noin 300 ml/min. Erityiset potilasryhmät Munuaisten vajaatoimintapotilailla on havaittu kohtalainen puhdistuman pienentymä (mahdollisesta dialyysista riippumaton), mutta ei muutoksia muissa farmakokineettisissä muuttujissa. Tsolpideemin biologinen hyötyosuus on lisääntynyt iäkkäillä potilailla. Puhdistuman vähenemistä, noin 100 ml/min, on havaittu iäkkäillä. Huippupitoisuus plasmassa lisääntyy noin 80 %:lla ilman merkitsevää puoliintumisajan pitenemistä (noin 3 tuntia) 81-95- vuotiaiden ikäryhmässä. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta
Prekliinisiä vaikutuksia on havaittu ainoastaan käytettäessä annostusta, joka ylittää huomattavasti ihmisen maksimiannostuksen, joten niillä on kliiniseltä kannalta vähän merkitystä. 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet Tabletin ydin: Magnesiumstearaatti Mikrokiteinen selluloosa Laktoosimonohydraatti Kolloidinen piidioksidi Natriumtärkkelysglykolaatti (tyyppi A) Meripihkahappo Tabletin päällys: Laktoosimonohydraatti Makrogoli 4000 Hypromelloosi Titaanidioksidi (väriaine E 171) 6.2 Yhteensopimattomuudet Ei oleellinen. 6.3 Kestoaika 5 vuotta. 6.4 Säilytys Säilytä alkuperäispakkauksessa. Herkkä valolle. 6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskoko Kalvopäällysteiset tabletit on pakattu polyvinyylikloridista/alumiinista valmistettuihin läpipainopakkauksiin ja pahvipakkaukseen. Pakkauksissa on 10, 20, 28, 30, 30x1, 50, 98, 100 kalvopäällysteistä tablettia. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä. 6.6 Erityiset varotoimet hävittämiselle Ei erityisvaatimuksia. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA
HEXAL A/S Edvard Thomsens Vej 14 2300 Kööpenhamina S Tanska 8. MYYNTILUVAN NUMERO 16577 9. MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 25.02.2002 / 06.02.2006 10. TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 04.05.2015