Leffaluonto on aina aurinkoista s. 3

Aurinkoa ja sadepilviä. Heinäseipäitä ja valokuituja. Demokratiaa ja kesäjuhlia. Ihan tavallista kyläarkea. Leffaluonto on aina aurinkoista s. 3 PERINNEMAISEMA S. 16 KYLÄÄ BONGAAMAAN S. 12 KYLÄTAPAHTUMAT S. 10 KYLÄDEMOKRATIAA! S. 19 TIESITKÖ ETTÄ? S. 18 JUTUT KYLÄRAITILTA S. 18 PÄIJÄNNE! S. 5 Tämä jääkautisen Yoldiameren jälkeläinen virkistää tuhansia lomalaisia, kesävieraita, joiden onnellinen mökki sijaitsee järven rannalla. GEOKÄTKÖ S. 7 Ei tässä mitään, oon kätköilemässä ja just nyt oon 15 metriä korkean männyn latvassa. TAIVAALLA S. 15 Koulutus on paitsi pänttäämistä, myös oikean asenteen oppimista. Hyvä lentäjä on nöyrä ja itsevarma, eikä esitä yhtään mitään.

2 Kesä 2013 Päijät-Hämeen kylissä Kesä 2013 Päijät-Hämeen kylissä 3 PADASJOEN KIRKONKYLÄ s. 4 Kirkonkylän ensimmäiset vauvarahat jaettiin. AUTTOINEN s. 17 Auttoisten kylämerkintöjä voidaan käyttää jopa 500 vuoden takaa VIRMAILA s. 13 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke kyläkävelyttää Virmailassa. Kesäuutisia kylistä URAJÄRVI s. 14 Urajärven kartano on jälleen avoinna: onko kartanon kummituskin kondiksessa? KALKKINEN s. 17 Kylän suosituin toiseksi suosituin matkailukohde on Mani-Baari, ainutlaatuinen paikka herkullisine pitsoineen. VESIVEHMAA s. 15 Lentäminen on absoluuttista vapautta yhdistettynä maksimaaliseen kontrolliin. Maakunnallisen kyläyhdistyksen puheenjohtajan mietteitä kyläsuunnittelusta, valokuidusta ja löytöretkistä Vuosi sitten kirjoitin tähän lehteen juhlan ajasta. Nyt pitää ajatella muutosten aikaa. Vuoden vaihteessa Kylä välittää -hanke saatiin hienosti maalin. Sen tiimoilta syntyi Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen yhteinen Yhdessä tulevaan -hanke. Tämän hankkeen hallinnointi on Kanta- Hämeen kylien kautta järjestetty. Hankkeen myötä Päijät-Hämeen kylien kyläasiamieheksi valittiin Timo Taulo. Kyläasiamies onkin aktiivisesti ottanut homman hoitoon, päällimmäisiä asioita ovat edelleen kyläsuunnitelmat niin peruskyliin kuin kuntien keskuskyliinkin. Siispä korttipelit kylissä käyntiin ja suunnitelmien tekoon, kyläkortit ovat oiva työkalu kyläsuunnitelmien tekoon. Iso uudistus on myös Koulutuskeskus Salpauksen kanssa yhteistyön päättyminen vuosia kestäneen hanketoiminnan suhteen. Kiitokset Koulutuskeskus Salpaukselle hankkeiden hallinnoinnista. MUSTJÄRVI s. 8 Kyläkokoukseen puhujiksi ovat lupautuneet Matti Vanhanen ja Merja Hirvisaari. SALONSAARI s. 8 Uusi Salon kylän mailla ja vesillä -kirja kattaa saaren ja kylän kaukaisimpien osien historiaa. ÄINÄÄNSEUTU s. 9 Annen talli Iso-Äiniöllä on etappi heppahulluille. KALKKINEN s. 17 Kylän suosituin toiseksi suosituin matkailukohde on Mani-Baari, ainutlaatuinen paikka herkullisine pitsoineen. KURHILA-HILLILÄ s. 18 Lehmälotto on jokakesäinen kisa kesätorilla. Opri voitti viime vuonna. Eletään muutosten aikaa Kyläsuunnitelmat tähän päivään RAVIOSKORPI s. 6 Kesäjuhlissa lajeina oli Potkase tyhjää, Siimahässäkkä ja Korven rundi. Hämeenkoski KELLOSALMI s. 13 Kuvataiteilija Enni Idin kotimökki on nyt remontoitu. PYHÄNIEMI s. 3 Hollowood oli monen Suomi-leffan kuvauspaikka - komean kartanointeriöörin sekä lumoavan luonnon kulissina Jos kuntaliitokset jollakin tasolla toteutuvat, joista kovin puhutaan ja joita suunnitellaan, silloin aluedemokratian toteutumiseksi tarvitaan vahvoja toimivia peruskyliä. Kylä on mielestäni tässä meidän yhteiskunnassamme perusyksikkö/tulosyksikkö. Yhdessä tulevaan -hanke käyttää edellisen hankkeen tuottamaa Viisi tulevaisuuden ikkunaa -materiaalia omassa toiminnassaan, esimerkiksi kyläsuunnitelmien kehittämisen apuna. Kyläyhdistysten toimijat ottakaa rohkeasti yhteyttä kyläasiamieheen ja Päijät- Hämeen kylien hallintoon. Yritetään yhdessä saada asiat toimimaan joka kylässä. Yrittäkää saada kyliinne ajantasaiset kotisivut ja suosittelen myös sosiaalisessa mediassa näkymistä, tehokas ja vuorovaikutuksellinen tiedottaminen on tätä päivää. MAAKESKI s. 4 Terveisiä Punaisesta tuvasta! VINTTURI s. 18 Vintturin nuorisoseurantalo tanssittaa kesävieraita jo 70-luvulta alkaen. Padasjoki Kärkölä Hollola Sysmä Asikkala Lahti Orimattila Tiedottamaan! Nyt on Päijät-Hämeen alueella laajakaistahankkeita vireillä, koska haja-asutusalueelle eivät kaupalliset toimijat vielä tarjoa tätä valokuidun mahdollisuutta. Yksityiset kuituosuuskunnat sitä tarjoavat ja uskon sen laajenevan lähivuosina, kun verkkosuunnitelmat ovat käytettävissä sekä EU-rahoitusta on saatavilla. Tosin sen saamiseksi on jo kiire. Tehokkaana tiedottamisena koen myös mobiilitiedotuksen, tekstiviesti ei häviä jos et itse sitä poista. Omassa kylässäni Urajärvellä tämä mobiilitiedottaminen on toiminut jo seitsemän vuotta, suosittelen! Jos kylissä tarvitsette apua ja neuvoa tiedottamiseen, Päijät-Hämeen kylät auttaa ja kouluttaa senkin asian suhteen. Löytöretkiä kyliin ja kylämarkkinoille Luonnossa liikkumiseen on Päijät-Hämeen kylissä hyvin varauduttu. Monissa kylissä on maisemapolkuja ja kyläkävelyreittejä, esimerkiksi Kalkkisissa ja Urajärvellä Asikkalassa, Vuorenkylässä Hartolassa ja useissa muissa kylissä. Pienellä vaivalla niihin pääsee tutustumaan. Luonnossa liikkuminen on myös jokamiehenoikeus. Kannattaa kysyä neuvoa, jos epäilet tai olet epävarma oikeuksien suhteen. Luontoon mennään myös Kylämarkkinoilla Lahden satamassa 11.5.2013 luonto on tämän vuoden teemana. Päivä aloitetaan aamupuurolla, jota tarjoamme noin 300 annosta. Se on herkullista kaurapuuroa hillosilmän kera ja valmistettu tietysti lähiruoka-aineksista eli on Asikkalasta kotoisin. Luonto on suuri voimavara, sitä käytämme päivittäin. Kuitenkaan kaikki luonnossa ei uusiudu tai uusiutuu hyvin hitaasti, siksi nautitaan siitä ja käytetään sitä harkiten. Lämmintä ja aurinkoista kesää kaikille! Hannu Markkanen Päijät-Hämeen kylät ry:n puheenjohtaja Nastola Hartola Heinola VUORENKYLÄ s. 16 Vuoden 2013 Suomen perinnemaisemaksi on valittu Harjun perinnemaisematila. LUSI s. 3 Kylä nousi selluloiditaivaalle kun Uuno Turhapuro hoiperteli elokuvauksiin. UUSIKYLÄ s. 18 Mannakodin kesäjuhlassa Akseli 15-v. kiertää jäätelömyyntikärryillään. Julkaisija Päijät-Hämeen kylät ry. Päätoimittaja Hannu Markkanen. Toimitussihteeri Timo Taulo. Toimituskunta Liisa Helanto, Sirpa Kerppilä, Seija Pernu. Taitto- ja sivunvalmistus Koulutuskeskus Salpaus, graafisen viestinnän opiskelijat. Painos 20 000 kpl. Paino Esa Lehtipaino Oy, Lahti. Kesä Päijät-Hämeen kylissä on maksuton. Irtojakelu toukokuun alusta eri puolilla Päijät-Hämettä, Lahden kylämarkkinoilla sekä muissa kesätapahtumissa. Tule mukaan vaikuttamaan elinvoimaisen kylätoiminnan puolesta. Voit liittyä Päijät-Hämeen kylät ry:n jäseneksi maksamalla jäsenmaksun tilille FI17 5612 1120 3695 97, henkilöjäsen 15, yhdistys 30. Jäsenetuna valtakunnallinen kylä- ja Leader-toiminnan lehti MaaseutuPlus (arvo 30, 6 numeroa vuodessa). www.phkylat.fi Tyttö kuunsillalta -elokuvassa Päijänteen rannat Vääksyssä saivat kohtalokkaan valon juhannusyön täydellisessä hehkussa Ansa Ikonen ja Joel Rinne ovat dramaattisten muistojen vallassa. Leffaluonnossa paistaa aina aurinko Vanhojen SF-elokuvien romanttiset maalaismaisemat ovat painuneet suomalaisten alitajuntaan. Tärkeä osa kansakunnan yhteistä luontomaisemaa on kuvattu hämäläisissä kylissä. Tuntuu, että vanhoissa suomielokuvissa aina paistaa aurinko. Syy siihen miksi mustavalkoisissa elokuvissamme harvoin sataa lienee epäromanttisen tekninen: kuvaamiseen kaivattiin riittävästi valoa. Aurinko oli paras studiospotti, mitä tarvittiin kesäisiin lemmenkohtauksiin kanavan laidalla tai kuvaamaan ylioppilaslakkista kaupunkilaisnuorukaista kuljeksimaan heinäpellon reunalla piikoja vikittelemässä. Päijät-Hämeessä on monta leffabongarille kiintoisaa kylää, joissa on kuvattu enemmän tai vähemmän tärkeitä kohtauksia suomalaisiin näytelmäelokuviin. Suosituimpia kuvauspaikkoja ovat olleet Hollolan Pyhäniemi, Asikkalan Vääksy ja Kalkkinen. Hollowoodin maisemissa Hollolan Hollywoodiksi mainittu Pyhäniemen kartano elää tänään uutta taiteellista piknikelämää, se tarjoaa kesäisin huippuhetkiä musiikin, kuvataiteen ja kesäkulttuurin ystäville. Vuosina 1930 47 Pyhäniemessä kuvattiin kohtauksia yhdeksään elokuvaan, joista tunnetuimpia lienevät Roinilan talossa (1935), Siltalan pehtoori (1943) ja Kaivopuiston kaunis Regina (1940-41). Vaikka Kaivopuisto oli kaukana Hollolasta, saatiin Regina Linnanheimon ja Tauno Palon tähdittämään elokuvaan traaginen rakkaustarina osin hämäläisellä auringonvalolla. Kun Pyhäniemessä kuvattiin lähes kokonaan lahtelaisen Topiaksin, Toivo Kauppisen kirjoittama Serenaadi sotatorvelle (1939), Pyhäniemessä esiintyi elokuvataivaan suurimmat tähdet Tauno Palosta Ansa Ikoseen ja Siiri Angerkoskesta Jalmari Rinteeseen. Kutajoki sai olla luontolavasteena Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (1930) ja Seitsemän veljeksen (1939) hiidenkivikohtaus sai alkuvoimansa Hollolan takametsissä, Pyhäniemen mailla. Todellinen maakunnallinen elokuva oli Tukkipojan morsian (1931), jossa päijäthämäläiset kylät saivat runsaasti maisemanäkyvyyttä. Ensimmäistä suomalaista äänielokuvaa kuvattiin mm. Padasjoen Maakeskessä ja Pykälänniemessä, Hollolan kirkolla sekä Heinolassa. Pyhäniemi teki comebackin elokuvaan, kun siellä kuvattiin vastikään televisiossakin nähty Hella W (2010). Kanavan laidalla Vääksyn kanava on ollut suosittu leffakohde eikä ihme, kanava on kauniinkuvauksellinen ja sopivan dramaattinen luontostudio. Miehen kylkiluu (1937), Maria Jotunin näytelmään perustunut elokuva, maalasi kanavanmaisemat unohtumattomasti valkokankaalle. Kanavan laidalla (1949) sai jälleen Kalkkinen olla pääosassa Kuva: Matti Kassila: Tyttö kuunsillalta 1953 KAVA / Suomen Filmiteollisuus SF Oy tähtiuransa elokuvassa aloittaneen Helena Karan lisäksi elokuvassa Tyttö kuunsillalta (1953). Ansa Ikosen ja Joel Rinteen (joka esiintyi kotikylässään) esittämässä Hella Wuolijoen draamassa heräsivät luontokuvat kesäöistä, varjoista ja valoista luovat mystisen tunnelman. Päijäthämäläiseen luontovoimaan tutustui myös itse Väinämöinen, joka Mosfilmin ja Suomi-Filmin yhteistuotantoelokuvassa Sampo (1959) kekkuloi Kalkkistenkoskella. Asikkalassa sai Seitsemän veljestäkin avainkohtaisensa. Kurhilan kylässä kuvattiin mm. lukkarinkoulu-, huutokauppa- ja Rajamäen rykmentin kohtaukset. Ja tietysti tapeltiin. Uuno ja jäniksen vuosi Heinolan Lusin kylä nousi suomalaiselle selluloiditaivaalle lopullisesti kun Uuno Turhapuro hoiperteli kylään elokuvauksiin. Kansansuosikki talletettiin filmille Lusin Viikinäisten kartanossa elokuvassa Uuno Turhapuro muuttaa maalle (1986). Muistettavia kohtauksia ovat mm. kirkonkylän entisessä piparkakkutalossa, nykyisessä Kyläpirtissä, otetut ulkokohtaukset. Kriitikoiden mielestä ansiokkain elokuva Heinolasta on kuitenkin Risto Jarvan Jäniksen vuosi (1977). Mainosmies Vatanen (Antti Litja) seikkailee kirkolla ja ympäristössä. Suomi-elokuvan mustavalkoisia, mutta ah niin lumoavia kylämaisemia kannattaa kierrellä aistimassa kesällä. On oikeastaan aika ihmeellistä, että ne maisemat ovat pysyneet niin samantuntuisina: elokuva on muuttunut, mutta aidot kulissit eivät. Timo Taulo Lähteet Suomen kansallisfilmografia / Suomen elokuva-arkisto Heikki Mantere: Lahden seutu valkokankaalla / ESS 2007 Mikkolan Eetu ja tukkipojan morsian Leena kesäyön välienselvittelyssä Kurhilan maisemissa. Kuva: Erkki Karu: Tukkipojan morsian 1931 KAVA / Suomi-Filmi Oy

4 Kesä 2013 Päijät-Hämeen kylissä Kesä 2013 Päijät-Hämeen kylissä 5 Kirkonkylällä Päijänne! vedetään yhtä köyttä Padasjoen kirkonkylän tuore kyläyhdistys on hyvä esimerkki aktiivisen kylätoiminnan tehosta. Kirkonkylä on entistä viihtyisämpi paikka asua ja elää. Tervehdys täältä B&B Punaisesta Tuvasta. Punainen Tupa sijaitsee Padasjoen Maakeskessä n. 45 km Lahdesta pohjoiseen. Me tarjoamme kotoisan ja tunnelmallisen yöpaikan aamiaisineen matkalaisille. He ovat tulleet omalla autolla, moottoripyörällä, bussilla tai polkupyörillä. On meillä yöpynyt usein ulkomaalaisiakin. Meillä on yöpynyt nuoria ja vanhempia asiakaita. Kuljetuspalvelu toimii myös. Usein pihasauna odottaa valmiina vaikka väsyneitä pyöräilijöitä, jotka ovat saattaneet Padasjoen kirkonkylän kyläyhdistys on nuoresta iästään huolimatta saanut paljon näkyvää alueellaan aikaiseksi. Puolitoistavuotias kuntansa keskustaajaman yhteishengen herättäjä on siivonnut talkoilla kirkonkylää, palaveerannut kunnan ja muiden yhdistysten kanssa, järjestänyt jäsenaloitteen perusteella kirja- ja aikakauslehtikierrätystä, avannut kotisivut, ollut esillä sahtimarkkinoilla sekä joulun- ja kesäavauksessa ja paljon muuta. Suunnitteilla on mm. töhryisten alikulkutunnelien uudelleenmaalaaminen, Keskustien varren paheksuntaa herättäneen ruusupöheikön poistaminen lopullisesti ja auringonkukkien kylväminen keskustassa oleville käyttämättömille peltoplänteille. Huolestuttavasti levinneiden kotiloiden torjumiseksi aiomme raivata rakentamattoman tontin Keskustien varressa. Kirkonkyläläiset voivat kokoontua joskus avotoimistossa ihan ilman kiirettä. Terveisiä punaisesta tuvasta Kuutamohulluja täynnä Yhdistys sai heti alkuunsa konkreettista jalansijaa, kun saimme kunnalta luvan käyttää toistaiseksi Kaunismäen asumatonta tonttia sataman läheisyydessä. Kirkonkyläläisillä ei ollut aiemmin lainkaan uimapaikkaa Päijänteellä, nyt muutkin voivat käyttää yhdistyksen kohentamaa rantaa ja saunaa, joka on vuokrattavissa pientä korvausta vastaan. Viime kesänä hyväksi osoittautunutta lenkkisaunakäytäntöä aiotaan tulevana suvena laajentaa kahteen iltaan viikossa. Kuutamohullujen yö tapahtumassa viime elokuussa kaikki halukkaat pääsivät testaamaan löylyjä, lisäksi olimme rakentaneet tontille terapiakävelyradan ja haastaneet kunnan edustajat köydenvetokilpailuun. Tontilla olevasta mökistä yhdistys on kaavaillut Päijänteen kansallispuiston opastuspistettä. Suuri voimanponnistus oli myös kylätalkkarin palkkaaminen viime kesänä parin kuukauden ajaksi yhdessä paikallisen Nuorisoseuran kanssa. Leipää ja kulttuuria -hankkeen rahoituksen avulla yksi paikkakuntalainen työtön sai muutamaksi viikoksi töitä ja keskustan rumia ja jopa näkymää vaarallisesti haittaavia puskia saatiin poistettua. taivaltaa pitkiäkin matkoja. Punaiselta Tuvalta on hyvä tehdä päivän retkiä ympäristöön. Voi lähteä vaikka kanoottiretkelle Kelventeelle tai kalastamaan Päijänteelle, jonne on matkaa 2 km. Vene odottaa rannassa. Punaisen Tuvan pyöriä voi käyttää vapaasti. Taruksen ja Evon maastot eivät ole kaukana. Talon hirsiseinäinen tupa on erityisen kodikas ja monesti muistoja herättävä Se on kalustettu vanhoilla huonekaluilla. Siellä on myös paljon kaikenlaisia vanhoja kodin esineitä. Tällaisessa ympäristössä tarjoillaan aamiainen yöpyjien haluamaan aikaan. Usein pihagrillissä paistuvat makoisat pihvi tai makkarat nälkäisten retkeläisten syötäväksi. Maakesken miljööseen kuuluu olennaisesti myös Rientola, talkoovoimin ja Leader-rahoituksen tuella upeaksi juhlataloksi kunnostettu kylätalo. Lisää tietoa talosta löytyy www.phkylat.fi/maakeski/ Vauvoja ja noitia Yhdistyksessämme on jo pitkälti toistasataa jäsentä. Kevätkokouksessa sovittiin kyläasiamies Timo Taulon kanssa kyläsuunnitelman teon aloittamisesta ennakkoluulottomasti julkisesti: Lahden Radio tulee nimittäin 10.5. Timon torille ja siellä kaikki kylät ovat esillä. Kirkonkylästä hankitaan mahdollisimman laaja otos pähkimään hyviä kehittämisideoita. Kevätkokouksessa jaettiin myös kirkonkylän ensimmäiset vauvarahat: nyt pitäjän vauvat ovat vihdoin samanarvoisessa asemassa, sillä muissa kylissä vauvarahaa on jaettu vuosia. Lahjakorttien lisäksi lahjoitettiin kirjaillut Padasjoki-sukat tuoreille kirkonkyläläisille ja uuden kuntalaisen perheelle vuoden ilmainen jäsenyys yhdistyksessä. Kevätkokouksessa palkittiin myös ensimmäisen Vuoden aktiiviset kirkonkyläläiset ja heitä olikin heti mahtipontisesti kolme. Kunniakirjalla, kukkakimpulla ja vuoden ilmaisjäsenyydellä haluttiin muistaa kaikkiin talkoisiin osallistuneita aktiiveja. Frisbeetä golfaten Kevätkokouksessa päätettiin lähteä mukaan varsin merkittävään hankkeeseen (ei pelkästään rahallisesti, vaikka alustava kustannusarvio onkin yli 20 000 euroa), jos hankeavustusta Päijänne-Leaderilta saadaan. Paikallinen nuorisovaltuusto oli jo runsas vuosi sitten varsin pitkällä suunnitelmissaan hankkiessaan frisbee-golfrataa Kullasvuoreen ja kun rahoitus ei onnistunutkaan, se kääntyi kyläyhdistyksen puoleen. Jos täyspitkän, virallisen radan hankkiminen kirkonkylän keskeiselle virkistys- ja matkailualueelle onnistuu, palvelee se kaikkia paikallisia, mutta myös mökkiläisiä ja matkailijoita. Lisäksi rata vetää lajin harrastajia paikkakunnalle. Radalla voidaan järjestää virallisia kisoja ja muita tapahtumia. Se lisää huomattavasti kylän ja kokokunnan houkuttelevuutta ja tunnettavuutta. Kyläyhdistys haluaa sitä paitsi olla auttamassa nuoria hankkeessa, joka on heille tärkeä ja toivoo, että talkooyhteistyön kautta myös nuoria tulisi mukaan toimintaan. Riippumatta siitä, miten kuntarakenneuudistuksess a käy, haluamme porukalla tehdä kylästämme entistäkin viihtyisämmän. Padasjoki on parasta Päijännettä ja kirkonkylä sen helmi. Jaana Tanner Ulapoiden keskellä jyrkät kalliot, hiekkaiset harjut, pieni saaristo Päijänteen kansallispuisto. Tämä jääkautisen Yoldiameren jälkeläinen on virkistää tuhansia lomalaisia, kesävieraita, joiden onnellinen mökki sijaitsee järven rannalla. Joillekin se antaa vielä elinkeinonkin, on Päijänteellä ammattimuikunpyytäjiäkin jäljellä, laivureista puhumattakaan. Veneilijät järveä rakastavat, voihan sitä pitkin ohjata vesireittiä Lahdesta Pielavedelle saakka, aina 200 meripeninkulman verran. Saavatpa noin miljoona suomalaista juomavetensäkin Päijänteestä. Asikkalanselkä on Etelä-Suomen tärkein raakavedenlähde. Järven merkitystä padasjokelaisille, sysmäläisille ja asikkalalaisille on mahdoton määritellä: tämä Suomen toiseksi suurin järvi on Päijät-Hämeen alueen sydän. Vielä puhtaana Päijänteen nimen alkuperää ei oikein tunneta, arvailuja on toki esitetty. Eräs niistä arvelee nimen juontuvan päijätä-verbistä, joka merkitsee varoittamista. Ehkä 1000-luvun heimosodissa, kun karjalaiset hyökkäilivät Hämeeseen, merkkitulet järven rannoilla varoittivat vainolaisten tulosta. Ainakin 192 metriä korkea Päijätsalon saari olisi voinut olla tärkeä varoituspaikka. Päijänne on kirkasvetinen järvi. Sen ekologinen tila on tänä päivänä hyvä. Vedenlaatu on parantunut viimeisen 30 vuoden aikana jäteveden puhdistuksen ansiosta. Mutta kasvava virkistyskäyttö, kesämökkiasutus ja veneily ovat uusia uhkia rantojen luonnontilan horjuttajina. Upeat veneilyreitit Päijänteellä on nautittavia veneilyreittejä Vääksystä Jyväskylään saakka ja kanavien kautta vieläkin pidemmälle Keski-Suomeen. Päijänteen vaahtopäillä ja tyvenillä vesillä veneilee kymmeniätuhansia veneitä, purjeita, soutavia, höyryjä eikä ihme: Päijänteellä on runsaasti nautittavia veneilyreittejä Vääksystä Jyväskylään saakka ja kanavien kautta vieläkin pidemmälle Keski-Suomeen. Päijänteen yhdistää Vesijärveen Suomen vilkkain kanava, Vääksyn kanava, joka on rakennettu 1868-71. Kalkkisten kanava taas vie ja tuo Päijänteeltä Ruotsalaiseen, kesässä yli 2000 venettä ja huvialusta. Päijänteen purjehdusperinteet ovat myös vankat. Ensimmäinen purjehdusseura perustettiin yli 100 vuotta sitten. Jokakesäinen Päijänne Purjehdus tuo valkoiset purjeet järven selille. Kalastus kukoistaa Päijänteellä asustelevat lähes kaikki Suomen sisävesien kalalajit kalabongauksia on tehty 32 lajista. Etelä-Päijänteellä muikun, siian ja kuoreen kannat ovat runsaimpia. Järveen istutetaan vuosittain lähes 500 000 kpl siian ja kuhan poikasta, haukia 100 000 ja taimenta 15 000, täplärapuakin on Päijänteeseen istutettu. Ammattikalastajia oli 1970-luvun alussa Päijänteellä noin 70, mutta 1990-luvun lopulla määrä oli enää 15. Vapaa-ajan kalastajien määrä sen sijaan kasvaa jatkuvasti. Nykyisin Päijänteen kalastajamäärä on lähes satatuhatta. Opastusta kalastusharrastuksen aloittamiseksi on saatavilla. Esimerkiksi Etelä-Päijänteen Kalastuspalvelut järjestää opastettuja kalastus- ja muita luontoretkiä Päijänteen vesialueille. Kansallispuiston arvoinen Vuonna 1993 kaksikymmentä vuotta sitten perustettiin Päijänteelle kansallispuisto. Se rajattiin eteläiselle järvelle, Padasjoen, Sysmän ja Asikkalan kuntien alueelle 13 neliökilometrin kokoiseksi. Siihen kuuluu viitisenkymmentä rakentamatonta saarta ja luotoa sekä osia asutuista maa-alueista. Kansallispuisto merkitsee luonnonsuojelua, Päijänteen ranta-, harju- ja metsäluonnon sekä maisemallisen kokonaisuuden vaalimista. Se on tärkeä virkistyspaikka. Päijänne-joeksi? Päijänteen historia alkaa jääkaudesta, mutta miten tulevaisuus? Tutkijat ovat arvioineet, että vuosituhansien kuluessa maa kohoaa ja Päijänne-allas kallistuu kaakkoon, vesi valuu Kymijokeen ja allas tyhjenee vähitellen. Tuhannen vuoden kuluttua Päijänteen vesi olisi 5-6 m nykyistä alempana. Pikku hiljaa Päijänne muuttuu pienten järvien ketjuksi ja lopulta Päijänne-joeksi nykyisen Kymijoen jatkeeksi. Näin käy mikäli ihminen tai uusi jäätiköitymisvaihe eivät estä muutosta. Timo Taulo Lisätietoa Päijänteestä ja kansallispuistosta www.ymparisto.fi www.luontoon.fi/paijanne Päijänne on mainio kohde muillekin kuin veneilijöille: pyöräilijöille on odotettavissa unohtumattomien luontomaisemien kokemus vaikkapa Kalkkistensillalla. Kelvenne odottaa Päijänteen kansallispuiston sydämenä on Kelvenne, yksi maamme suurimmista ja komeimmista harjusaarista. Yhdeksän kilometrin pituisen saaren läpi kulkee merkitty patikointiin ja sauvakävelyyn retkeilyreitti. Saarelle pääsee heinäkuussa Padasjoen laivarannasta neljä kertaa viikossa M/S Elbatar -laivalla ja Asikkalan Vääksystä kerran viikossa. Pulkkilanharjulla sijaitsee 4,4 km:n mittainen luonto- ja harjupolku. Se on päiväretkeilyreitti, jonka lähtö- ja paluupisteenä toimii Kariniemen sillan parkkipaikka. Pulkkilanharjulle pääsee omalla autolla tai bussilla Vääksystä ja Sysmästä päin tietä 314 pitkin. Päijänteen kansallispuisto on valtakunnallisesti Päijät-Hämeen tärkein luontomatkailukohde. Sen opastuspaikkoina toimivat Päijännetalo Vääksyssä ja Kelvennetupa Padasjoen laivarannassa.

6 Kesä 2013 Päijät-Hämeen kylissä Kesä 2013 Päijät-Hämeen kylissä 7 Kuvat: Anne Piirainen Ne tulevat taas! Ne Korven kesäjuhlat! Viikkoa ennen Juhannusta vietetään jälleen Ravioskorven kyläyhdistyksen järjestämä iloinen iltapäivä Ravioskorven entisellä kyläkoululla. Kolmannet lajissaan! Pihakatoksessa Turilaiden grilli hehkuu tarjoten herkkujaan ja tyylikkäästä trinksu -baarista voi ostaa virkistäviä ja villejä kaikenkansan juomia. Näitä voi nauttia somassa pihakahvilassa. Hyvää kahvia ja leivonnaisiakin on tyrkyllä. Potkase tyhjää! Päivän ohjelmaan kuuluva kylien välinen haasteottelu kamppaillaan pihapiirissä ja Sysmän toiseksi pisimmällä pururadalla. Lajeina viime kesäjuhlissa olivat Potkase tyhjää, Siimahässäkkä ja Korven rundi. Mitä lie kylän Köriläät tulevaan haastekisaan suunnittelevat, se pysyy visusti salaisuutena, ainakin kylän akka(nais)väeltä, joka ei osaa kuulema pitää suutaan supussa. Hiukka surullista oli, että niin harva haastekisaan kutsun saanut kylä oli kutsuumme vastannut. Kenties heitä pelotti liikaa Korven kyläläisten hurja maine...vaan ei- Muut esitykset paljastuvat paikan päällä. Oletettavasti naisten ja lasten tuotoksia. Huippuarpajaiset! Viime kesän pääpalkintona oli: Korven Komeet sai neljäksi tunniksi käyttöönsä. Näiltä miehiltä löytyy ammattitaitoa ja näppäryyttä moneen, viihdyttämisen lisäksi! Kesäjuhlilta löytyy myös kotiin ostettavaksi kylän omia tuotteita. Vuohenmaitoa, maalaismunia, Luomuherkkujen tuotteita, Pirttikallion ternimaitoa ja käsittelemätöntä lehmänmaitoa (pakasteet). Tule sinäkin joukkoon hurmaavien (hurjien) ravioskorpelaisten ja tuo ystäväsikin ja hurmaannu aidosta rennosta kylämeiningistä ja kesäisen lauantain iloisesta yhdessäolosta! hän tätä verissä päin tehdä vaan leikkimielellä. Voiton viime kesänä vei täpärästi Marjoniemen kylä, naapurikylä etelästä ja oikein kaupungin puolelta! (Heinola). Heidän on ainakin syytä tulla puolustamaan jytevää Korven kuokka -kiertopalkintoa. Lapsille ja lapsenmielisille on tarjolla pieniä kisailuja. Kylän eläimistä koottu kotieläinpuisto, jossa vuohia kileineen, maataiskanoja ja kukko, kirjavia ankkoja, heppoja, tuo oman tunnelmansa ja viihtymisen aihetta kaikenikäisille. Poniratsastus on myös takuuvarma suosikki. Korven Komeet omaan käyttöön Myös hauskaa ohjelmaa on taasen luvassa. Korven Komeet (laajalti tunnettu kolmen miehen huipputreenattu rytminen koreografiryhmä) esittää uuden tai päivitetyn ohjelmistonsa. Neliapila ja Uusi Kesä neliapila Vaikka koordinaatit ja vihjeet ovat tiedossa kätkölle lähdettäessä, tulee yllätyksiä usein vastaan. Homman viehätys on siinä, että koskaan et tiedä mitä edestäsi löydät tai mistä itsesi löydät. Kätköjä on monen kokoisia, muotoisia, eri tyyppisiä, erilaisissa maastoissa matalalla ja korkealla. Jokaiselle siis jotain. Harrastuksen myötä on helppo tutustua vieraaseen paikkakuntaan tai vaikka omaan kotikuntaankin. Aivan varmasti tulet kesälehti 2012 Tapahtumakalenteri s. 22-23 Tapahtumakalenteri s. 34-35 Ilmestyy 5.6. Ilmestyy 8.6. Jakelu Hollolassa, Kärkölässä, Hämeenkoskella, Asikkalassa, Nastolassa, Orimattila/Artjärvellä, Pukkilassa ja Myrskylässä 38.500 kpl ja lisäksi koko kesän 106 noutopisteessä. Kokonaispainos 45.000 kpl. Jakelu Lahdessa 54.700 kpl ja lisäksi koko kesän 31 noutopisteessä. Kokonaispainos 58.000. Lehdessä kattavasti koko kesän tapahtumat ja paikalliset menovinkit. Varaa paikkasi p. 03-884 800 Varaa paikkasi p. 03-876 876 Lehdessä alueittain runsas kesän tapahtumakalenteri, kerro tapahtumastasi tapahtumat@seutuneloset.fi Molempiin lehtiin ilmoitusvaraukset ja -aineistot 24.5. mennessä. Uusi Kesä aineistot: ilmoitukset@uusilahti.fi Neliapila aineistot: ilmoitukset@seutuneloset.fi Tapahtumakalenteri s. 48-49 UUSI KESA LAUANTAINA 9. kesäkuu ta 2012 KAUPU NKILEH TI www.uusilahti.fi 72 sivua Lahden seudun kesäelämää! Beach volleyn ABC n SIVU 8 puh. (03) 876 876 Vuosituhannen alussa Yhdysvalloissa alkanut geokätköily on vielä kohtalaisen tuntematon harrastus Suomessa. GPS-paikantimien yleistymisen myötä suosio on kuitenkin kovassa kasvussa. Lahdessa asuva Tomi Kukkonen on geokätköillyt vuodesta 2008. Ensikosketuksen lajiin sain jo vuonna 2003, mutta silloin teini-ikäisenä se ei vielä temmannut mukaansa. Armeijan jälkeen tuli etsittyä ensimmäiset kätköt omatoimisesti ja sille tielle on jääty. Ravioskorven kyläyhdistys ry Tapahtumakalenteri s. 10-11 -yhdessä tai erikseen Nykyajan aarteenmetsästykseksi kutsuttu geokätköily on oivallinen luontoharrastus, se sopii kaikille, tarjoaa liikuntaa ja tutustuttaa kiinnostaviin luonto- ja kulttuurikohteisiin. Tarkoituksena on löytää toisten harrastajien piilottamia rasioita internetistä saatavien koordinaattien ja vihjeiden avulla. Ulla-Maija Luodemaa neliapila Seutunelosten Tuhansien kätköjen kylät ANTTI sepponen Nro 45 käymään sellaisissa paikoissa, joiden olemassaolosta et tiennyt mitään. Maakunta tutuksi Päijät-Hämeen harjut, lehdot, kylät ja kaupungit ovat monipuolista kätköilyseutua. Maakunnan vajaat tuhat geokätköä tarjoavat vaihtelevasti haasteita ja esittelevät hienoja maisemia. Alunperin Joensuusta kotoisin olevalle Kukkoselle Päijät-Häme on tullut tutuksi harrastuksen kautta. Seutu on tullut itselleni tutuksi kätköilyn myötä, ja uskallan väittää että tunnen seutua jopa ikänsä Lahdessa asuneita paremmin. Se on mielestäni myös erinomainen hyötyliikuntamuoto, tulee useammin lähdettyä lenkille, kun käy lenkin varrella pari kolme kätköä hakemassa. Vesijärven ympäristössä ja Salpausselän maastoissa kannattaa ehdottomasti kätköillä. Jokainen kätköpaikka on käymisen arvoinen, joten ei pidä asettaa ennakkoluuloja yhdellekään paikalle etukäteen. 15 metriä korkealla Helpoimmille kätköille pääsee helposti ja niitä voi katsastaa vaikka pyörätuolista käsin, vaikeimmissa paikoissa käyminen on taas todellista extremeurheilua, jossa sukelluslaitteet tai kiipeilyvälineet ovat tarpeen. Kukkosen suosikkeja ovat kiipeilykätköt. Geokätköilijä päätyy monesti retkillään upeiden maisemien äärelle. Paha sanoa, mikä on ollut vaikein. Ehkäpä Tohmajärvellä erään sillan alla sijaitseva kätkö, jossa piti kiipeillä sillan tukirakenteissa. Jännitystä lisäsi hyytävän kylmä pauhaava koski viisi metriä alapuolella. Ilman kiipeilyvarusteita ei olisi ollut puhettakaan, että olisi tullut yritettyä purkille pääsyä. Hurjapäille sopivia kätköjä löytyy myös Päijät-Hämeestä. Kerran olin Lahdessa kätköilemässä, kun kaverini soitti ja kysyi olenko pahassa paikassa. Sanoin: Ei tässä mitään, oon kätköilemässä ja just nyt oon 15 metriä korkean männyn latvassa. Oli sen verran hyvä paikka, että pystyi vastaamaan. Kätköilyä voi harrastaa vuodenajasta riippumatta, joskin talvella lumi voi tehdä etsimisen hankalaksi ja jopa vaaralliseksi. Lumen lisäksi jästiminen saattaa Tutustu IH digilehteen Lataa sovellus ipadiin ja iphoneen Look at Lahti Lataa sovellus Android-laitteelle Google Play -kaupasta Lataa veloitukseton sovellus laitteellesi App Storesta tai Google Play -kaupasta. Ville Eerikäinen Tomi Kukkonen kertoo, että geokätköilyn viehätys on siinä, että koskaan ei tiedä mitä edestäsi löydät tai mistä itsesi löydät. Tönnö vuoden 2013 kyläksi Valinnan suoritti Päijät-Hämeen kylät ry:n valintaraati. Muina vuodenkyläkandidaatteina olivat Kasiniemi, Padasjoen kirkonkylä, KurhilaHillilä, Urajärvi ja Vuorenkylä. IH Digilehti on Itä-Hämeen painetun lehden sähköinen versio ipadissa, iphonessa, Android-laitteissa ja tietokoneella, jossa tarjolla on myös lehtiarkisto aina vuoteen 2005 saakka. Tutustu IH digilehteen ja liitä se osaksi paperilehden tilaustasi osoitteessa: App Storesta Kuuma Kesäkatu aa sen joko tahallisesti tai luullen sitä roskaksi. Kätköilijän onkin suotavaa toimia salamyhkäisesti, ettei paljasta ulkopuolisille kätkön sijaintia. Riesana jästiminen www.itahame.fi/digilehti 16-sivuinen kaupungin keskus tan kesäliite lehden keskellä tehdä löytämisen mahdottomaksi. Miinuspuolena harrastuksessa on kätköjen tuhoaminen eli jästiminen, mikä tarkoittaa, että lajia harrastamaton löytää kätkörasian vahingossa ja tuho- Kirkkokatu 15, Heinola, p. 03-757 5770 Tönnön kylä Orimattilassa valittiin vuoden 2013 PäijätHämeen kyläksi. Tönnö on noin 1300 asukkaan aktiivinen yhteisö. Kylällä on osattu arvostaa historiaa ja osattu hyödyntää sitä nykypäivään. Satavuotista koulua ei ole purettu, vaan se on kunnostettu ja kehitetty toimimaan kyläläisten yhteisenä vapaa-ajan ja harrastepaikkana. Koululla ei ole pulaa oppilaista. Toimelias kylä on tehnyt paljon työtä ja onnistu- nut lukuisissa hankkeissaan, jotka ovat lisänneet asukkaiden viihtyisyyttä, turvallisuutta ja vetovoimaa kylää kohtaan. Tönnöön onkin muuttanut paljon väkeä viimeisten vuosien aikana. Ulkopuolisille Tönnö on tuttu tapahtumistaan, mm. Siltajuhlista ja Tenavatähtikilpailusta. Päijät-Hämeen kylät ry:n valintaraati perusteli valintaansa toteamalla, että Tönnö on erinomainen malli siitä, miten kylä voi elää ja kehittyä kaupungin rinnalla sulassa sovussa, vaikka valtaosaltaan kylän alue on maaseutua.

8 Kesä 2013 Päijät-Hämeen kylissä Kesä 2013 Päijät-Hämeen kylissä 9 Kesä kuhisee Mustjärvellä Äinäänseudulla luonto on lähellä Mustjärveläiset yhdistykset ovat jo muutaman vuoden ajan yhdistäneet voimansa erilaisten tapahtumien järjestelyissä. Pienellä kylällä resurssit ovat rajalliset eivätkä yhdistysten aktiivit pysty yksinään huolehtimaan useiden isojen tapahtumien järjestelyistä, yhteistyö on näissä tapauksissa ollut korvaamaton voimavara. On tärkeää jakaa rajalliset resurssit niin, että jokainen henkilö ja ryhmä tekee sitä, mikä on sille ominaisinta ja mikä sopii sille parhaiten. Esimerkiksi viime vuonna pidettyjen hirvijuhlien järjestelyt jaettiin kolmen toimijan kesken: Tarjoilusta huolehtivat alueen Martat ja kyläyhdistys tarjosi juhlatilaksi kylätalo Riuttalan. Martat saavat työnsä vastineeksi käyttää Riuttalaa tilaisuuksiensa pitopaikkana ja metsästysseura puolestaan tekee talkootyönä mm. kylätalon kunnostusta. Yhteistoiminnasta hyötyvät kaikki. On todella upeaa, että olemme saaneet kehitettyä yhteistyötämme tällä tavalla, sanoo Mustjärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Antero Salminen. Teemme yhdessä työtä Mustjärven ja mustjärveläisten hyväksi ja autamme samalla toinen toisiamme. Tämän yhteistyön tuloksena Riuttalaan saadaan mm. uusi pyörätuoliramppi. Yhdessä tuotetaan myös myytävää Lahden satamassa järjestettäville kylämarkkinoille, ja mahdolliset myyntituotot jaetaan tasan eri toimijoiden kesken. Mustjärven kyläpäivän vetonaula olivat lettupiste ja pomppulinna. Kesäiset kyläpäivät Kesän suurin yhteinen ponnistus on jo perinteeksi muodostunut Mustjärven seudun kyläpäivä, joka pidetään Kalkkisten kyläpäivää seuraavana lauantaina 13.7. Kyläpäivän järjestelyissä on alusta lähtien ollut kyläyhdistyksen lisäksi mukana myös muita paikallisia yhdistyksiä, kuten Mustjärven Eräveikot ja Sirkkulahden Tikka. Yhdistykset ovat tarjonneet omilla pisteillään kyläpäivävieraille erilaisia kisailuja ja pelejä. Kyläyhdistys on toiminut päivän pääorganisaattorina ja se on huolehtinut mm. lettupisteestä ja puhvetista. Toinen merkittävä tapahtuma Mustjärven kesässä on 15.6. järjestettävä kyläkokous, johon puhujiksi ovat lupautuneet Matti Vanhanen ja Merja Hirvisaari. Kyläasiamies Timo Taulo kertoo kylien alkuvoimasta. Kokouksen teema on hyvinkin ajankohtainen, sillä puhumme kyläläisten yhteistyöstä koko kyläyhteisön hyväksi, ja on aivan mahtavaa, että saimme mukaan näin nimekkäät puhujat. Toivottavasti tämäkin tapahtuma saa kyläläiset liikkeelle, ainakin me järjestäjät olemme innoissamme, Antero hymyilee tyytyväisenä. Yhteinen kohtaamispaikka Toivottavasti tämä kyläseudun yhdistysten välinen hyvä yhteistyö ja yhdessä tekemisen henki välittyy edelleen kaikille mustjärveläisille, niin varsinaisille kuin kesäasukkaillekin, Antero toteaa. Toimimme koko kyläyhteisön hyväksi ja toivomme, että kyläläiset tulisivat rohkeasti mukaan toimintaan. Mukaan voi tulla, vaikka olisikin jo jonkun toisen seuran jäsen. Itsekin olen mukana neljän eri seuran toiminnassa. Mitä enemmän meillä on väkeä mukana, sitä vähemmän yksittäiset henkilöt joutuvat tekemään, ja toisaalta, mitä enemmän meitä on, sitä enemmän saamme aikaan. Sitä paitsi, yhdessä tekeminen mukavassa porukassa on hauskaa, Antero vakuuttaa. Myös Riuttala on aina käytettävissä ja siellä voi järjestää mitä erilaisimpia tilaisuuksia, Antero muistuttaa. Riuttala oli aikoinaan Mustjärven sydän ja toiminnan keskipiste, ja toivon todella, että kyläläiset löytävät paikan uudelleen ja ottavat sen jälleen omakseen. Mustjärven kesä 2013 Kyläkokous la 15.6. Puhujina Matti Vanhanen ja Merja Hirvisaari Perinteinen huutokauppa su 16.6. Mustjärven seudun kyläpäivä la 13.7. Kopsuontien avajaiset syksy 2013 www.mustjarvi.fi www.facebook.com/ mustjarvi Salonsaari - historiallinen lomasaari Asikkalan Iso-Äiniön kylä on yksi harvoista, jonka kylänraittia halkoo valtatie 24. Rauhallisen kylämaiseman läpi on helppo porhaltaa, mutta erityisesti kauniina kesäpäivänä on myös monta hyvää syytä pysähtymiseen ja vaikkapa varta vasten kesäretken tekemiseen. Evästä siis reppuun ja reippaasti tutustumaan Iso-Äiniön ja Äinään seudun kesätarjontaan, kävellen, pyörällä tai autolla! Vähähiilistä fiilistä Ympäristöneuvonnassa Tule ratkaisemaan kanssamme sähkönkulutuksen pirunnyrkki, tanssimaan jätteiden kanssa ja taltuttamaan kodin energiasyöpöt. Tee virtuaalimatka Thaimaahan tai punnitse ateriasi ilmastopäästöt. Ympäristöneuvonnan tiloissa Lahdessa osoitteessa Vesijärvenkatu 27 avautui maaliskuussa Vähähiilistä fiilistä -näyttely. Näyttely havainnollistaa eri elämänalueilla syntyviä hiilidioksidipäästöjä hauskoin ja vuorovaikutteisin keinoin. Voit miettiä omien valintojesi merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja löytää virikkeitä vähähiilisempään elämäntapaan. Pääset testaamaan onko eväillä, kulkupelillä tai asumismuodolla väliä. Iso-Äiniön keskustan tuntumasta lähtee Lahdesta päin saavuttaessa vasemmalle Karsillantie ja oikealle Tuukkalantie, josta kyläyhdistyksen punaisen infokeskuksen kohdalta haarautuu Ikosojantie. Infokeskuksen tauluilta löytyy erilaista ajankohtaista tietoa. Varsinaisia nähtävyyksiä löytyy Karsillantien ja Härkämäentien kauniilta kierrokselta, joka lähtee valtatie 24:ltä ja päättyy takaisin valtatielle. Ensimmäinen tutustumiskohde on Pro Patria-patsas, joka Salpalinjan jykevine kivineen kunnioittaa sodissa kaatuneiden paikallisten sankarivainajien muistoa. Patsas sijaitsee Kokkolan lammasja kalkkunatilan tuntumassa. Matka jatkuu, ja toisena kohteena on viehättävä Karsillan koski kauniine ympäristöineen. Noin 200 metrin päässä koskesta eteenpäin avautuu oikealla Iso-Äiniön ylpeydenaihe, luontokeskus lintutorneineen, luontopolkuineen, laavuineen ja uimarumppineen. Leaderin tuella ja talkoovoimin rakennettu Iso-Äiniön luontokeskus avattiin ja vihittiin käyttöön keväällä 2012, ja se sai heti innostuneen vastaanoton. Luontokeskuksen kiinnostavin kohde on Asikkalan ensimmäinen lintutorni, ja mukavin eväiden syömis- ja grillauspaikka on luontokeskuksen laavu uimapaikkoineen. Luontokeskuksen elämysten jälkeen Karsillan reitti jatkuu, ja maamerkkinä viimeisellä osuudella toimii Niemimäen juhla- ja mansikkatila, jossa häitä, syntymäpäiviä ja muita juhlia vietetään ympäri vuoden. Näyttely on avoinna yleisölle 2013 vuoden loppuun ma-ke klo 10-16. Ryhmävarauksia otetaan vastaan myös torstaille ja perjantaille. Varaukset voi tehdä numerosta 050 383 6493. Heinäkuun olemme suljettuna. Tule ja koe vähähiilinen fiilis! Näyttelyn toteuttaa Lahden seudun ympäristöpalveluiden KYMPPI-hanke. Hanke saa rahoituksen Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä mukana olevilta kunnilta, yrityksiltä ja muilta toimijoilta. Hanketta toteutetaan vuosina 2011 2013. Anne Meronen Äiniön metsäjärvet upeine ympäristöineen, laavuineen ja nuotiopaikkoineen tarjoavat hienoja kohteita retkeilyyn ja vaeltamiseen. Historiaa, islanninhevosia ja perunaa Valtatie 24:n toisella puolella Myllykselän tiellä oikealla on vanha, 1930-luvun lopulla rakennettu Nuorisoseuran talo, joka aikanaan oli koulujen ohella kylän tärkein toimintakeskus. Siellä järjestettiin tansseja, ohjelmallisia iltamia ja erilaisia kursseja. Näytelmäkerho toimi aktiivisesti, ja tanhuryhmät harjoittelivat esiintymisiä varten. Nuorisoseuratoiminta hiipui aikanaan, mutta vanhan talon henkeä on nykyisin elvytetty muun muassa vuosittaisilla Äinään seudun kyläyhdistyksen kylämarkkinoilla, jotka ensi kesänä ovat sunnuntaina 9.6. Lisäksi jo perinteeksi ovat tulleet heinäkuussa järjestettävät 50-luvun tunnelmatanssit, jotka paikallisen Hassakoivun Pelimanni-orkesterin innoittamana tapahtuvat tänä vuonna ovat 17.7. Edelleen Myllykseläntien varrelta löytyy oikealta puolelta Peltomaan tila, jossa on kesäisin tarjolla muun muassa vadelmaa, mansikkaa ja herneitä sekä nähtävyytenä lisäksi islanninhevosia. Muutama kilometri eteenpäin mentäessä tien molemmille puolille sijoittuu Riukan perunatila, josta voi ostaa perunaa niin kesällä kuin talvellakin. Äinään seudun kesäkierroksen nähtävyyksistä viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, on Tupalan talomuseo, johon on koottu valtava määrä paikallista historiaa: useissa vanhoissa rakennuksissa on huonekaluja, työvälineitä ja muuta esineistöä, vaatteita ja monenlaisia, hämäläistä elämänmenoa kuvaavia muistoja. Museo on avoinna kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa iltapäivisin sekä muina aikoina toiminnasta vastaavan Hemmo Honkalan kanssa sovittavana aikana. Ratsastamisesta kiinnostuneille Annen talli Iso-Äiniöllä on erinomainen etappi, ja lähiruokaa kaipaaville Äinään seudulta löytyy marjojen ja perunoiden lisäksi kalkkunaa, lammasta ja leivonnaisia. Kannattaa tulla tutustumaan! Teksti ja kuvat: Leena Etu-Seppälä Elonkorjuuväkeä pellon laidalla 1930-luvulla Salonsaaressa. Tämä kesä on Salonsaaressa historiallinen. Historiaa tehdään ainakin siltä osin, että kylän historia- ja muistelmateos näkee päivänvalon. Kirjaa on koottu ja työstetty jo pari vuotta, aina vain kiivaammalla vauhdilla. Työn edetessä on nimittäin huomattiin, että maali uhkasi liikkua. Yhden asian selvittäminen johti yllättäen toisen ääreen, aihepiiri laajeni ja aiheutti uusia ongelma etenkin kuvituksen suhteen. Salon kylän mailla ja vesillä -kirja kattaa paitsi itse saaren, myös kylän kaukaisimpien osien historiaa. Vesien pirstoma kylä ulottuu Heinolan rajalle asti. Kylän rajat eivät näy nykyisin missään, mutta esi-isillemme oli hyvin tärkeää, missä Kopsuo alkaa. Vuorenmyllystä jopa tapeltiin. Historiateos julkistetaan 19. kesäkuuta Asikkalan kirjastossa. Samalla voi ihailla näyttelyä, joka on koottu keruun yhteydessä. Kirja tulee myyntiin muun muassa Salonsaaren kesäkioskille. Kesä kokoaa yhteen Salonsaaren muu kesäohjelma soljuu totuttuun tapaan: pienimuotoinen kesäjuhla kokoaa yhteen kesä- ja vakituiset asukkaat. Kesäloman vietollakin on kylässä pitkä perinteet: Päijänteen rannat houkuttivat jo ennen teitä ja autoja. Helsinkiläiset saivat puolestaan talvisaikaan terveisiä rannoilta. Päijänteen tuntumassa hakattiin halkoja, jotka kuljetettiin proomuilla Lahteen ja edelleen junalla Helsinkiin uuneja lämmittämään. Salon kylän miehiä oli ajamassa järvellä halkolotjia koko sulan veden ajan. Nykyisin terveiset kulkevat piuhoja pitkin. Niitä voi lähettää ja vastaanottaa internetissä. Kirjoita Googleen Salonsaaren kyläyhdistys, ja olet jo perillä!

10 Kesä 2013 Päijät-Hämeen kylissä Kesä 2013 Päijät-Hämeen kylissä 11 Lehmälottoa, nakukymppiä, puistopiknikiä, täydenkuun tansseja... Päijät-Hämeen kylien kesä 2013 on tapahtumia tulvillaan. TULE mukaan kylien kesään! ASIKKALA KALKKINEN 21.6. klo 18 Juhannuskokko satamassa 6.7. Kalkkisten kyläpäivä. Kylämarkkinat, höyrylaivat satamassa, kalastusaiheinen näyttely, Asikkalan sahtimestarin valinta. 31.8. Kalkkisten 10. Rento kuntoilutapahtuma, kilpasarja, reitit vaihtelevassa maalaismaisemassa. KURHILA-HILLILÄ 26.5. klo 11-15 Pihakirppis 11.8. klo 10-15 Kesätori Kurhilan kesätori on täynnä ideoita. VÄÄKSY 25.5. Kesämielisten toripäivä Kustaantorilla Vääksyssä URAJÄRVI 20.7. klo 10-13 Kesäpäivä Urajärven kartanolla 20.7. klo 20-01 Tanssit Urajärven nuorisoseurantalolla ÄINÄÄNSEUTU 9.6. Kylämarkkinat 17.7. 50-luvun tunnelmatanssit MUSTJÄRVI 15.6. klo 13 Kyläkokous Riuttalassa. Teemana kyläläisten yhteistyö. Puhujina Matti Vanhanen ja Merja Hirvisaari. 13.7. klo 10-14 Kyläpäivä Riuttalassa. Perinteinen kylämarkkinatapahtuma. Mustjärvellä vietetään kyläpäivää keskikesällä. HARTOLA 1.5. Hartolan viihdekuoron konsertti Itä-Hämeen opiston salissa 7.5. Itä-Hämeen Rasti: kuntorastit Soriksella 11.5. MLL:n Kesäkauden avajaistapahtuma leikkipuistossa 3.5. klo 15-17 Käspäivä Taitajien tuvalla 25.-26.5. Melonnan peruskurssi Aurinkorannalla 3.-20.6. MLL:n Leikkipuistotoimintaa 3.-7.6. 4H:n Kudontakurssi 4.6. Itä-Hämeen Rasti: kuntorastit, Kalho 8.6. Kesänavaustapahtuma torilla 9.6.-18.8. Maila Talvio -salonki, nykytaiteen kesänäyttely Vanha-Koskipään kartanossa 10.-14.6. 4H:n Kudontakurssi 16.6. Opastettu kasviretki Harjun perinnemaisematilalla 24.-26.6. ja 26.-28.6. Seurakunnan Lasten leirit 25. ja 28.6. Itä-Hämeen taitajien Betonikurssi Koitissa 29.6. Hartolan Kuningas Cup 29.6. Maatila- ja perinnepäivä Saarijärven tilalla 29.6. Latotanssit Saarijärven tilalla 7.7. Opastettu kasviretki Harjun perinnemaisematilalla Kuningaskunnan kulttuuriviikot 15.-28.7. 16.7. MLL:n Reinon päivän picnic leikkipuistossa 18.7. klo 18.30 Hartolan viihdekuoron yhteislaulutilaisuus Jokirannassa 21.7. Opastettu kasviretki Harjun perinnemaisematilalla 23.7. Itä-Hämeen taitajien Huovutuskurssi Jokirannassa 23.7. Itä-Hämeen Rasti: kutorastit, Tolpanmäki 24.7. Kirsti Alho Quartet -jazzkonsertti Linna-Hotellissa 25.7. klo 19 Saaren Soittajat: Muistojen bulevardi, Vaskikonsertti Jokirannassa 25.7. Itä-Hämeen Rasti: kuntorastit, Riihijärvi 26.7. Outolintu elokuvayö Jokirannassa 30.7. Itä-Hämeen Rasti: kuntorastit, Vesanvuori, Vuorenkyläntie 20.8. Itä-Hämeen Rasti: kuntorastit, Kalho tie 410 21.8. Sysmä-Hartola sydänyhdistyksen tapahtuma Koskenniemen laavulla 7.9. Hartolan markkinat 14.9. klo 18 Eräilta Kumussa KALHO, KROUVIN LAVA 17.5.-27.9. Tansseja Krouvinlavalla järjestetään kesäperjantaisin ja juhannuksena poikkeuksellisesti juhannuspäivänä Krouvi tarjoaa aikuisille mahdollisuuden lavatanssien tunnelmaan, maan nimekkäimpien Tähtien tahdittamana. Krouvin lavalta voi löytää sen kesäoikean. HOLLOLA 16.6.-4.8. klo 12-16 Ikoninäyttely Vanhassa Makasiinissa Rantatie 924 6.6. klo 17-20 Pihakirppis. Ns. Toivolan talon pihalla, os. Kivikoskentie 111. Myyntipöytien lisäksi käsityönäytöksiä, pihapelejä, puffetti, arpajaiset. 8.6.-25.8. Ateljee Asta Pulkkinen, avoinna ark. klo 11-17, lasu klo 11-16. Lukkarintie 11. Maalauksia, lahjatavaroita, terassikahvila. 8.6.-25.8. Keramiikkanäyttely, avoinna ark. klo 11-17, la-su klo 11-16 Vanhan kanttorilan pihapiirissä, Lukkarintie 11, Rakukeramiikkaa Sirkku Muhli 8.6.-25.8. Meilän kylän akat - näyttely Vanhassa Makasiinissa Rantatie 924. Käsitöitä ym., ruokatori lauantaisin. 29.6.-11.8. klo 11-18 Pyhäniemi 2013 -taidetapahtuma 24.8. Perinne- ja sadonkorjuumarkkinat Hollolan kirkolla Pyhäniemen kartano 3.6.-11.8. klo 11-18 Hollolan Vanhan Kunnantuvan kesäkahvila, Rantatie 918. Tuotto Vanhan Kunnantuvan kunnostukseen. 1.6.-25.8. Hollolan kotiseutumuseo: ti-su klo 12-18, ei juhannusaattona. Rälssintie 6. Museoon vapaa pääsy 6.6., 4.7. ja 1.8. HÄMEENKOSKI PUTULAN KYLÄKIRJASTO 18.-19.5. klo 12-18 Kirjanpäivät. Kirjamyyntiä ja kirjakahvila, kirpputori. 30.6.-21.7. klo 12-18 Taide- ja kulttuuriviikot. Taidenäyttely. Kirjaparvi, kirjakahvila ja kirjasto avoinna. 7.- 8.9. klo 12-18 Kirjanpäivät LAPPILA KÄRKÖLÄ Su 26.5. klo 11-15 Kevätmarkkinat kylätuvalla ja tuvan pihapiirissä. Tarjolla taimia, kirpputoritavaraa yms. La 3.8. klo 13 Viestimaratooni urheilukentällä. HUOVILAN PUISTO 9.6. klo 11-14 Kärkölä-päivä Huovilan puistossa. Maksuttomat tapahtumat ja näyttelyt. Ympäristöpalkinnon jako ja Kärkölän Kärnäpään valinnan julkistaminen. 30.6. klo 12 Kunnan sahtimestaruuskisa Huovilan puistossa. 14.7. klo 14 Luento: Insinööri Collinin tie Huovilasta Nizzaan - Kenneth Danielsen. 21.7. klo 14 Luento: Välähdyksiä Huovilan isäntä Collinin ja suomalaisten taiteilijoiden elämästä 1880- luvun lopun Pariisissa - Riitta Konttinen. 28.7. klo 14 Luento: Huovilan ruusut, puutarhuri Jukka Koponen. 18.8. klo 12 Koko perheen juhla Huovilassa KIRKONKYLÄ 7.9. Maalaismarkkinat Kärkölän kirkonkylällä NASTOLA VILLÄHDE 15.-16.6. klo 10-16 Wanha Willähti perinnetapahtuma Villähteen koulun alueella. Nastolan kotiseutumuseo avoinna klo 12-14. 27.7. klo 8.30-13 Villähteen Kylämarkkinat Lähde-kioskin parkkipaikalla, Villähteentie 489. UUSIKYLÄ 8.6. klo 10-14 Kesäpäivä koko perheelle Mannakodilla. Mannakodin kesäpäivässä on monenmoista toimintaa. ORIMATTILA Orimattilan alueen matkailupalvelut, tapahtumat ja muu ajankohtainen tarjonta löytyy uudelta, keväällä avatulta nettisivustolta: www.visitorimattila.fi Liisa Hietasen Sirpa -teoskuva Villa Roosan kesänäyttelyssä. 15.6.-11.8. ti-su klo 11-18 Suuri näytelmä, nykytaiteen kesänäyttely. Villa Roosan 20. kesänäyttelyssä teemana tunneskaalat ja inhimillisyys. TÖNNÖ 18.8. klo 15 Siltajuhlat Tönnön Museosillalla NIINIKOSKI 8.6. klo 18.30-01.00 Kesäjuhla 25.8. klo 12-13 UKK-kävelytapahtuma. Useita reittivaihtoehtoja sekä 5 km:n saapaslenkki. UKK-kävelytesti. ARTJÄRVI 21.6 klo 22 Juhannuskokko Villikkalan nuorisoseuran rannassa ARTJÄRVI-PÄIVÄT 18.7 klo 19 Kesäillan kymppi 18.7 klo 19 Mato-onkikilpailut, Vuorenmäen uimaranta 20.7 klo 10-14 Artjärvi-päivien tori, Vuorenmäen urheilukenttä 21.7 klo 12 Kotiseutujuhla HEINÄMAA 15.-16.6. klo 10 Heinämaan Pitsipäivät: Pitsin juhlaa. PADASJOKI AUTTOINEN 11.5. klo 10-14 Kevätmarkkinat Auttoisten Maatalolla 20.6. Kesätori uimarannalla StopPoint-kioskin kulmilla Auttoisilla 10.7. klo 16-20 Auttoisten kesäinen ilta Maatalolla 27.7. klo 10-14 Aarnontien tapahtuma Auttoisilla KASINIEMI 28.4. klo 14 Kyläkokous 8.6. klo 11 Maastojuoksut 9.6. klo 10-15 Vehkajärven ympäripyöräily 9.6. klo 10-14 Kudontapiirin näyttely 21.6. klo 20 Juhannustanssit 29.6. klo 18.30 Kesäjuhla 13.7. klo 12 ¼ Triathlon 3.8. klo 10-12 Toripäivä 3.8. klo 11-12 Lasten mato-ongintakisa KELLOSALMI 2.5. klo 14 Maisemanhoitotalkoot Kellosalmen Siltapuistossa, Kelossin ja Kellosalmensillan ympäristö. 4.5. klo 11-14 Neuvontaa ympäristöä säästäviin valintoihin. Ympäristöneuvonta-auto Kaisla. Maire Heija kertoo Padasjoen jätehuollosta. Kauppatie 2. 22.5. klo 12 Haravointi ja siivoustalkoot, Enni Idin mökki, Kellosalmentie 579. 13.7. klo 16-18 Kellosalmen kyläyhdistyksen vuosikokous. Siltapuisto, Kelossin pihapiiri. 13.7. Kellosalmen kesäjuhla. Siltapuisto, Ravintola Kelossin pihapiiri. 7.9. klo 14-17 Kellosalmen Kekri. Kellosalmentie 901. 30.6., 28.7. ja 25.8. klo 11-16 ITE taiteilija Enni Idin mökki avoinna yleisölle. KIRKONKYLÄ 21.6. M/S Elbattaren juhannusaattoristeilyt, Padasjoen satama 5.7. klo 19 Kelventeen Yömelonta Päijänteen kansallispuistoon. Lähtö Mainiemen melontakeskuksesta. NYYSTÖLÄ 31.7. klo 18 Lauluilta Nyystölän Monuksessa, Tapio Mattila MAAKESKI 8.6. klo 9-15 Maakesken kesän avajaiset ja pihakirpputori -tapahtuma, klo 10-14 Punaiseen Tuvan tutustumispäivä. Vanhojen leikkikalujen näyttely. Häntämäentie 3. 1.8. klo 18 Lauluilta Maakesken uimarannalla 2.8. klo 18-20 Onkikilpailut Kylänrannassa TORITTU 21.6. klo 19 Juhannusjuhlat. Kokko sytytetään klo 20. 7.7. klo 11-14 Sepänmäen museo. Avoinna heinäkuussa joka sunnuntai klo 11-14, opas kertomassa kyläseppien historiasta. 12.7. klo 17 Torittu tutuksi. Romon risteys. Toritun maisemiin tutustuttaa Pekka Pastila. 1.8. Neste Oil Rally Finland. Ensiauto starttaa lähtöpaikalta klo 13.40. Toinen lähtö Toritulta klo 17.34. VESIJAKO 14.6. Nakukymppi 2013. Tapahtuma alkaa klo 18 Harjulassa, lähtö 19.30. 29.6. Vesijaon ympäripyöräily. Lähtö Vesijako Areenalta klo 13. 20.7. klo 14 Pesäpallo-ottelu kyläläiset vastaan mökkiläiset Vesijako Areenalla 20.7. klo 20 Pesistanssit Harjulassa 24.8. klo 18 Harjulan 80-vuotisjuhla BONGATAAN KYLIÄ! to 15.5. klo 17 Löytöretkiä Historiaan -kävely. Tutustutaan vanhaan Käkelään Orimattilassa. Lähtö Käkelässä radan varresta. ma 10.6. klo 17 Löytöretkiä muinaisjäännöspaikoille Hollolan kirkonseudulla ja Parinpellossa. Lähtö Vanhan Kunnantuvan pihalta. ke 12.6. klo 17 Löytöretkiä muinaisjäännöspaikoille Padasjoen Kellosalmella. Lähtö Kelossin pihalta. to 13.6. klo 17 Kyläkävely Hartolan Kalhonkylässä. Lähtö Nuorisoseurantalo Honkapirtin pihasta. Kyläkävelyllä voi törmätä luontoon. pe 28.6. klo 18 Kyläkävely Sysmän Ravioskorven kylässä. Tauon jälkeen Torittulla ajetaan jälleen maailmanmestaruusrallia. SYSMÄ 5.-13.7. XXVIII Sysmän Suvisoitto kokoaa Sysmään liudan eturivin artisteja Suomesta ja ulkomailta 5.-7.7. klo 9 Sysmän kirjakyläpäivät ONKINIEMI 29.6. klo 20 Kesätanssit Rientolassa, Satu-Maarit 13.7. klo 20 Karaoke/levytanssit Rientolassa 10.8. klo 20 Elotanssit Rientolassa, Satu-Maarit VINTTURI Vintturin nuorisoseurantalolla tanssitaan: 22.6. Esko Sartolahti, 13.7. Tuplawernet, 27.7. Euroset, 3.8. VintturiJazz, 10.8. Downtown Old Spies, 24.8. Astra la 3.8. klo 10-16 Hämeenkosken taajaman ja Putulan kyläbongaus. Karttojen myynti: Hämeenkosken Seuralan piha tai Putulan kyläkirjasto, 10. la 3.8. klo 8.30 Retki Hämeenkoskelle. Lisätietoja Riitta Kinnari p. 040 576 1604 Linja-auton reitti: Vuorenkylä- Sysmä-Asikkala-Hämeenkoski. Lähtö: Purnun pihalta, kuljetus on ilmainen. la 17.8. klo 10-14 Hartolan Vuorenkylän kyläbongaus. Karttojen myynti: Purnun piha, 10 la 17.8. klo 8.00 Retki Vuorenkylään. Lisätietoja Riitta Kinnari p. 040 576 1604 Linja-auton reitti: Hämeenkoski- Lahti-Heinola-Vuorenkylä Lähtö Koskikartanolta, kuljetus on ilmainen. HÖYRYTAPAHTUMAT AHTIALAN ASEMALLA 18.5. klo 10-14 Höyrytapahtumat Lahden Ahtialan asemalla Höyrykirppis ja Marttojen myyjäiset. Höyryjuna pysähtyy asemalla ja asemakahvio avoinna. Vain käteismaksu. 15.-16.6. klo 10-14 ja 3.-4.8. klo 10-14 Höyrymarkkinat. Laadukkaita taimien, käsitöiden yms myyjiä, ja asemakahvio avoinna. Höyryjuna pysähtyy asemalla useita kertoja. Vain käteismaksu. 10.-11.8. ja 31.8.-1.9. Höyryjuna Ahtialan asemalla. topparoikka.net Kyläkävelyllä voi törmätä luontoon. la 7.9. klo 14-17 Padasjoen Kellosalmen syysjuhla, Kellosalmen vanhan koulun piha. Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke/ Pro- Agria Etelä-Suomi www.proagria.fi/hame - ja hankkeet

Hollolan kirkonseutu on ikivanhaa kulttuuriympäristöä, siitä kertovat lukuisat muinaisjäännökset, kylien läpi kulkeva Ylisen Viipurintien haara ja keskiaikainen kirkko. Matalat, kylää ympäröivät järvet ovat arvokkaita lintuvesiä. Näillä järvillä on mahdollista nähdä esimerkiksi laulujoutsen, ruskosuohaukka, kurki ja kaulushaikara. Kylän kulttuuritarjonnasta vastaavat muun muassa Pyhäniemen kartano, kotiseutumu- 12 Kesä 2013 Päijät-Hämeen kylissä Kesä 2013 Päijät-Hämeen kylissä 13 Maisema ja luonto kylien vahvuutena Löytöretkille kyliin Virmajuuri Virmailasta Lähilomaa ja mielenvirkistystä seo, Vanha kunnantupa ja Ateljee Asta Pulkkinen. ja muuta kyläfloraa parhaimmillaan! Reipasta ulkoilua, koskettavia tarinoita, omien juurien etsimistä, Ei kiitosjättiputkea Hollolan Kunnantuvalta lähdetään tutustumaan keskiaikaisen kylän historiaan. kokemuksia lähempää kuin uskoisikaan: löytöretket Päijät-Hämeen kyliin tarjoavat arkipäivän seikkailuja. Vuorenkylällä on arvokkaita perinnemaisemakohteita. Harjun tilalla laiduntavat lampaat. Jokainen kylä on maisemansa ja asukkaittensa näköinen. Jokaisella kylällä on oma vahva identiteetti. Hyvin hoidettu tasapainoinen maisema on kiinnostava, koska siinä näkyy paikallisten ihmisten työnjälki ja ympäristöstä välittäminen ja sitoutuminen. Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke on kävelyttänyt kyläläisiä ja vieraita kauempaakin kylämaisemissa. Hämeenkosken taajaman keskeiseen asemaan esihistoriallisella ajalla viittaavat Linnakallion muinaislinna, rautakautiset kalmistot ja uhrikivet. Maisemallisesti Hämeenkoski asettuu harjujen väliin. Taajamaa halkoo useine koskineen Teuronjoki, jonka merkitys kunnan teollisuudelle on ollut huomattava. Hankalankosken pellavaloukku on tehdasrakennuksena lajissaan ainutlaatuinen ja muodostaa kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristön Teuronjoen rannalle. Kalkkisten kylä ja Kymenvirta on osa tuhansia miljoonia vuosia sitten syntynyttä pitkää murroslaaksoa, joka ulottuu aina Kuhmoisiin Päijänteen länsirannalle saakka. Höyrylaivoilla kuljettiin 1900-luvun alkupuolella Heinolaan ja Lahteen. Kalkkisissa on toimiva satama, jossa veneilijät mielellään pysähtyvät. Kalkkisten kylä ei ole pelkkää komeaa maisemaa. Aktiivinen kylä on säilyttänyt niin koulunsa, pankkinsa, kauppansa kuin kirkkonsa. Viinitila Pihamaa on maankuulu matkailukohde, jossa etenkin kesäisin vierailee satoja ihmisiä viikoittain. Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila muodostavat yhdessä toimivan kyläryhmän Padasjoen pohjoisosassa. Kylien vetovoima syntyy Päijänteestä, Kellosalmen pitkästä murroslaaksosta, joka alkaa jo Kalkkisista ja rehevästä metsäisestä luonnosta. Kyliä luonnehtivat korkeat mäet ja näköalat Päijänteelle. Kuuluisa maisemavalokuvaaja I.K. Inha ihastui Kellosalmen maisemiin. Kylässä on myös vaikuttanut ITE-taiteilija Enni Id, jonka hämmästyttävä mökki avautuu kesällä yleisölle. Vuorenkylän mäkien laelta avautuvat avarat ja paikoin jopa kalevalaiset näkymät ympäristöön. Kylässä on runsaasti pieniä erämaajärviä ja vähän valtatieltä syrjässä oleva kylä on säilyttänyt erämaisia piirteitä. Vuorenkylässä on myös runsaasti harvinaisia kasveja, kuten noidanlukkoja. Niitä ja muita harvinaisuuksia löytää helposti Harjun perinnemaisematilalta. Kylässä on aktiivinen ote yrittämiseen ja kylätoimintaan. Kylässä toimii Purnun laskettelurinne ja monia matkailuun liittyviä yrityksiä. Kylässä valmistui maaliskuussa Purnun vintti kyläläisten yhteiseksi kokoontumispaikaksi. Padasjoen Kellosalmi-Seitniemi- Virmaila kyläyhtymässä on ympäristöä huollettu ja suojeltu. Selvitys kertoi, että osa kyläluonnosta on uhanalaista. Kellosalmi-Seitniemi-Virmailan luontoselvityksessä löytyi monia uhanalaisuusluokittelun mukaisia silmällä pidettäviä kasveja: kissankäpälä, kelta-apila ja ketoneilikka. Muita ketoja ja niittyjä indikoivia kasveja löytyi kymmenittäin, tärkeimpiä niistä: ahopukinjuuri, kurjen- ja peurankello, mäkitervakko, nuokkukohokki, erilaiset kaunokit sekä ahomansikka, jota löytyykin lähes joka puolelta. Katajat indikoivat vanhoja metsälaitumia. Niitä löytyy erikoisen paljon Virmailansaaren kyläkeskuksesta, rauhoitetun lehmusmetsän tuntumasta. Luontoselvityksen tekijänä olin erityisen ihastunut siitä, että löysin elämäni ensimmäisen virmajuuren Virmailan saaresta. Ajatelkaa mikä nimi yhteys: virmajuuri Virmailasta! Tarkemmassa määrityksessä nimeksi vahvistui lehtovirmajuuri. Kortelahden kosteikko on mielenkiintoinen kohde. Siellä kurnuttivat ja pulputtivat keväällä paritteluaikaan sulassa sovussa sammakot ja viitasammakot. Molemmat ovat rauhoitettuja eläimiä. Viitasammakon elinympäristötkin ovat rauhoitettuja. Ikävä kyllä alueelta löytyi muutamista paikoista myös puutarhasta luontoon levinneitä haitallisia vieraslajeja: jättipalsami, jättiputki ja komealupiini. Kurtturuusua ei onneksi esiintynyt. Se onkin levittäytynyt etupäässä merenrantaniityille, vallaten ne lähes tyystin. Vieraslajien torjuntaan saa neuvoja ja torjuntatalkoita järjestetään useaan otteeseen tulevina kesinä, sillä vain yhtenä kesänä tehty työ ei riitä niiden torjumiseen. Kekripukkeja ja kekrittärejä Vuosi 2012 oli aktiivisen toiminnan vuosi Kellosalmen kyläyhdistyksessä. Kiitos siitä lankeaa suurelta osin Löytöretkiä Päijät- Muikunsavustaja Mika Vall tekemässä makuelämyksiä Kellosalmen Kekri-juhlassa. Hämeen kyliin -hankkeelle, joka potki meidät liikkeelle, esimerkiksi kyläkävelylle Virmailaan. Vuoden uurastus huipentui 29.9. Kekri-juhlaan Kellosalmen koululla. Kekripukin ja kekrittärien lisäksi paikalle saapui syyssadon myyjiä. Yleisö sai Kekri-tietoutta ja pääsi tutustumaan syksyn runsaaseen sienisatoon näyttelyssä, jonka keruutuotetarkastajat Maire Heija ja Kristina Koskinen olivat koostaneet. Näyttelyn harvinaisin sieni oli kultarousku. SYYSRETKET MESSUILLE! Juhla päättyi illan hämärtyessä tuliesitykseen. Valitettavasti suuri osa yleisöstä oli silloin jo poistunut saunanlämmityspuuhiin, joten näyttävä tulitaiteilu jäi monelta vieraalta näkemättä. Ennin mökillä Enni Id, tuo kylämme ylpeys, oli myös paljon tapetilla 2012. Hänen kotimökkiä remontoitiin kesällä Leader-rahoituksen turvin. Pihaa siivottiin talkoilla. Talkoot jatkuivat jo tänä kevää- nä 17.4. omenapuiden leikkauksen merkeissä. ProAgrian Auli Hirvonen opasti talkooväkeä oikeisiin leikkausotteisiin. Ennin pihapuut olivat niin suuria, että kaikki pääsivät myös käytännön toimiin. Toivottavasti harjoittelu jatkui oman pihan omppupuilla. Maire Heija Luonto- ja ympäristöalan aikuisopiskelija, Kellosalmen kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Kalkkisten läpi kulkee kylänraitti. Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun. Hankkeen ovat rahoittaneet Etpähä ry ja Päijänne Leader ry yhdessä ja hankkeen toteutuksesta vastaa ProAgria Etelä-Suomi, Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ja Hämeen Kalatalouskeskus. Kohdekylinä hankkeessa ovat Asikkalan Kalkkinen, Hartolan Vuorenkylä, Hollolan kirkonseudun kylät, Hämeenkosken taajama ja Padasjoelta kylärypäs Kellosalmi Seitniemi Virmaila. Lisäksi toimintaa on ollut kyläkävelyiden merkeissä Hämeenkosken Putulassa, Asikkalan Urajärvellä, Orimattilan keskustassa, Heinolan Lusissa ja Nastolan Ruuhijärvellä. KÄTEVÄ TEKEVÄ LUKEVA LAHDEN MESSUKESKUS 2.-3.11.2013 LAHDEN MESSUKESKUS 4. 5.10.2013 Maisemavalokuvaaja I.K. Inhan kuvat Kellosalmelta ovat osa kansallista luontomaisemaa. Hankalankosken pellavaloukku on ainutlaatuinen tehdasympäristö Teuronjoen rannalla. www.lahdenmessut.fi TULE VIETTÄMÄÄN ILOISTA MESSUPÄIVÄÄ YKSIN TAI PORUKALLA! Lisätiedot / ryhmämatkakyselyt 03 525 820

14 Kesä 2013 Päijät-Hämeen kylissä Kesä 2013 Päijät-Hämeen kylissä 15 Urajärven kartanon entisöintityöt päättyvät pian, ja kartano puistoineen avataan yleisölle pitkän tauon jälkeen ensimmäinen kesäkuuta. Kartanomuseon kunnostaminen entisaikojen loistoonsa miellyttää varmasti myös kartanon kummitusta. Asikkalalaisen Urajärven kylän tunnetuin nähtävyys on ehtinyt jo 360 vuoden ikään. Kartanon mielenkiintoinen historia alkaa vuodesta 1653, jolloin luutnantti Berent Möller rakennutti alkuperäisen kartanon suurten viljelysmaidensa päärakennukseksi. Vuonna 1672 tila myytiin everstiluutnantti Georg von Heidemanille, jonka suvun hallussa kartano oli lähes 250 vuoden ajan. Tilan viimeisiksi omistajiksi jäivät naimattomat sisarukset Hugo ja Lilly von Heideman. Kylmiä ilmavirtauksia 1800-luvun puolivälissä kartanoa isännöi Axel Fredrik von Heideman, Lillyn ja Hugon isä. Axel Fredrik avioitui kahdesti, ensin Sofia Heintziuksen ja myöhemmin Fredrika Cedonian kanssa. Avioliitto Sofian kanssa oli onneton, sillä nuori vaimo osoittautui mieleltään epävakaaksi. Onnettomuutta aiheutti myös pariskunnan pojan Karlin hukkuminen vain 9-vuotiaana. Avioliiton päätyttyä arvaamaton Sofia teljettiin turvallisuussyistä kartanon ullakkokamariin. Eräänä päivänä hän pääsi kuitenkin livistämään huoneestaan, ja jyrkkiä rappuja alas rynnätessään kompastui kohtalokkain seurauksin. Siitä lähtien Urajärven kartanolla on tehty kummitushavaintoja. Kummitustarinoita on kerrottu Urajärvellä jo useamman sukupolven ajan. Osa kartanon vierailijoista on tuntenut kylmiä ilmavirtauksia, toiset ovat kertoneet jopa nähneensä aaveen. Urajärven kartanon haamuinen vartija Ihan hyväntahtoinen kummitus Ehkäpä kuuluisin kummituskertomus sijoittuu 1980- ja 1990-lukujen vaihteeseen. Tuolloin ryhmä opiskelijoita yöpyi kartanon sivurakennuksessa. Yön koittaessa yläkerran tyhjästä kamarista alkoi kuulua rukin kehruuääntä. Heidemanien historiaan perehtynyt urajärveläinen Merja Markkanen kuitenkin vakuuttaa, että kartanon kummitus on hyväntahtoinen. Kummitushavainnot riippuvat täysin ihmisestä ja siitä, kuinka paljon uskoo tai haluaa uskoa paranormaaleihin ilmiöihin. Kartanolla on täysin turvallista, eikä kummitusta tarvitse pelätä. Se vain valvoo ja vartioi kotikartanoaan. Spekulaatioon kummituksen henkilöllisyydestä Markkasella on selkeä näkemys: On mahdollista, että monet kartanon entisistä asukkaista kummittelevat, mutta kyllä se kuuluisin kummitus on Sofia-rouva. Hän liikkuu kartanon ympäristössä enimmäkseen iltaja yöaikaan. Takaisin loistoonsa Urajärven kartanoa ja sen pihapiiriä on restauroitu aktiivisesti vuodesta 2008 lähtien. Tarkoituksena on palauttaa kartanon ilme 1900-luvun alun loistoonsa. Merja Markkanen uskoo, että kartanon kummitus on kunnostustöistä vain mielissään. Remontti tuskin on häirinnyt kummitusta. Kartanoa kun ei ole muokattu asuinkäyttöön vaan restauroitu entiseen asuunsa. Toisaalta Sofian kamariin ei ole juuri koskettu, mikä taitaa olla kummituksen mieleen. Kartano ja sitä ympäröivät puistoalueet avataan yleisölle taas kesäkuun alussa. Päiväsaikaan halukkaat pääsevät tutustumaan kartanoalueeseen opastetuilla kierroksilla. Jännitystä etsiville Markkanen suosittelee Lilly von Heideman oli Urajärven kartanon emäntä. Seinällä olevasta peilistä heijastuvat emäntä ja hänen silmäteränsä Opuntia-kaktus. (Kuva: Museovirasto) kartanolla vierailua loppukesän hämärtyvinä iltoina. Kummitusbongaajien kannattaa käydä alueella myöhäiseen aikaan, kun illat ovat jo pimenemässä. Jos pelottaa liikaa, niin ei tarvitse mennä ihan keskiyöllä. Roosa Pelkonen ja Nora Akkanen Kuvakaappaus koulutusohjelmasta: Lentolupakirjan teoriaosuuteen kuuluu myös mekaniikkaa. Ihaile Päijät-Hämettä lintuperspektiivistä Lentolupakirjaan vaadittavan teoriaosuuden on voinut viime maaliskuusta asti opiskella verkko-opintoina. Vesivehmaan lentokentällä toimivan Blue Skies Aviationin verkkokoulutus on ensimmäinen laatuaan, se mahdollistaa opiskelun missä tahansa ja oppimateriaalit ovat ensimmäistä kertaa kokonaan suomeksi. Helpolla etäopinnoistakaan ei selviä, vaan opiskelijoilta vaaditaan runsaasti motivaatiota. Lentolupakirjan saamiseksi opiskellaan noin sata tuntia teoriaa ja opittu testataan kolmeen kertaan. Lisäksi lennetään neljäkymmentäviisi tuntia. Kaikkiaan koulutukseen kuluu noin kolmesataa tuntia, kuvailee yrityksen toimitusjohtaja Pekka Kauppinen. Itse tehty suomenkielinen oppimateriaali Tyypillinen lentolupakurssilainen on 50 60-vuotias mies, mutta joukossa on myös mopolla lentokentälle saapuvia lukiolaispoikia ja nuoria naisia. Lentolupakirjan hankkimiseen kuluu aikaa ja rahaa, teoria- ja lentotunnit maksavat yhteensä 11 000 euroa. Koulutus on paitsi pänttäämistä, myös oikean asenteen oppimista. Hyvä lentäjä on nöyrä ja itsevarma, eikä esitä yhtään mitään, päälennonopettaja Antti Kääriäinen maalailee. Tähän asti kaikki oppimateriaali on ollut oikeastaan englanniksi, sekalaisia suomenkielisiä monisteita lukuunottamatta. Kääriäinen ja Kauppinen ovat tehneet kahden ja puolen vuoden työn valmistellessaan oppimateriaalit kokonaan uusiksi. Kyseessä ei ollut mikään käännöstyö, vaan kaikki on tehty alusta asti itse, Kääriäinen kertoo. Taivaalla yhdistyy vapaus ja vastuu Lentäminen on absoluuttista vapautta yhdistettynä maksimaaliseen kontrolliin, miehet kuvailevat. Lentäjän on hallittava impulssit, kuunneltava auktoriteettia, eli tornissa istuvaa lennonjohtajaa, ja oltava jatkuvasti tilanteen tasalla. Ensimmäinen lento on samalla myös viimeinen, jolla pystyy huolettomasti nauttimaan maisemista ja lentämisestä. Sen jälkeen kontrollin on oltava aina täydellinen. Kauppinen ja Kääriäinen perustivat Blue Skies Aviation Oy:n 2009, kun molemmat olivat valmistuneet työttömiksi Porista Suomen ilmailuopistosta. Yritys tarjoaa teoria- ja lentokoulutusta Asikkalan Vesivehmaalla ja Helsingin Malmilla, sekä erilaisia konsultointipalveluita. http://www.blueskies.fi/ Ympäristöneuvontaa netistä Lahden seudun ympäristöpalveluiden Ympäristöneuvonnassa tapahtui muutoksia maaliskuun alussa. Ympäristöneuvonnan puhelinpalvelu ja henkilökohtainen asiakaspalvelu muutti kauppakeskus Trioon uuteen kaupunki-infoon. INFOn löydät kauppakeskuksen pääoven vierestä Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun kulmasta. Palvelupisteestä saat ympäristöneuvonnan lisäksi matkailuneuvontaa ja voit asioida kaupungin sähköisissä palveluissa asiakaspäätteen avulla. INFO toimii myös kauppakeskuksen infopisteenä. INFO järjestää vuoden mittaan Triossa useita tapahtumia ja teemaviikkoja. Seuraa ilmoittelua tapahtumakalentereista tai Ympäristöneuvonnan internet-sivulta www.lahti. fi/suomi/ymparistoneuvonta. Voit soittaa tai lähettää sähköpostia meille, tai voit tulla paikanpäälle IN- FOon kyselemään ympäristöasioita. Uusimpana asiakaspalvelun muotona voit jättää kysymyksesi Lahden seudun Ympäristöneuvonnan facebook-sivulle. INFO on auki ma-pe kello 10-17 ja la kello 9-16. Ympäristöneuvonnan asiakaspalvelun puhelinnumero on 044 416 2762 ja sähköposti ymparisto(at)lahti.fi. Kyläkävelyllä löytyi Valhalla TILAA OMAKOTITALKKARI APUUN Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke ja Urajärvenseudun kyläyhdistys järjestivät ensimmäisen Urajärven kyläkävelyn elokuisena lauantaina. Kylän koululle kokoontui reilu kolmekymmentä kyläläistä pilvipoutaisessa kesäsäässä ja löytöretki omaan kylään saattoi alkaa! Kylänraitti on hyvin vanha ja mutkainen. Asutus on sijoittunut mäkien harjanteille ja pellot sijoittuvat polveileville rinteille ja kumpareille sekä laaksoihin. Kävelyn aikana saimme hyvän peruskatsauksen kylän historiaan; tarinat neljästä kaupparakennuksesta, Kirilän mäen sotahistoriasta, vanhasta koulusta, palokopista, Sorjasen linja-autotalleista, nuorisoseurantalosta ja meijeristä olivat todella kiinnostavia. Tulevaisuudessa tarinat pyritään tallentamaan jälkipolvia varten. Kyläkeskuksen jälkeen kävely jatkui uuden kantatien ylityksellä ja kipusimme Säynätjärven ja Urajärven väliin jäävälle pohjoiseteläsuuntaiselle selänteelle, jota pitkin on kulkenut vanha Myllytie Huokosten myllypaikalle. Pulleat mustikat maistuivat vielä elokuussakin makeilta ja kanttarellejakin tarttui kävelijöiden matkaan. Laskeuduimme selänteeltä ja suuntasimme kohti Urajärven rantaa, jossa sijaitsee kyläläisten yhteinen uima- ja veneranta. Urajärvi on myös Natura-aluetta monipuolisen vesikasvillisuutensa takia. Lähes 40 lajin joukossa ovat myös hyvin harvinaiset esiintymät notkeanäkinruohoa ja hentonäkinruohoa. Rannasta matka eteni kohti Urajärven kartanomuseota, joka avasi ovensa yleisölle ensimmäisen kerran jo vuonna 1928. Kartanon puisto on kaunis englantilaistyyppinen maisemapuisto, jonka korkein kohta Valhalla tarjoaa upeat näköalat sekä järvelle että kylänraitille. Kartanomuseo on ollut pari vuotta suljettuna kunnostus- ja entisöintitöiden takia, mutta kesällä 2013 ovet avautuvat jälleen. Hanna Saarinen Päijät- Hämeen alueella. Palvelu kuuluu kotitalousvähennyksen piiriin. Palveluhinta 10 /tunti + 0,45 / km myös kesämökkiasukkaille. Lahti: Pasi Tuomi 044 566 4717, Jari Haajanen 044 734 0225, Janne Polvi 044 566 4711, Hollola: Ossi Sihvola 044 566 4714, Nastola: Timo Veirto 044 5664713, Orimattila: 044 712 6669 Asikkala Palveluhinta 8 / tunti Pauli Jukkola 044 768 0561 Projektipäällikkö Seppo Tamminen 044 023 6001/ seppo.tamminen@omakotiliitto.fi www.oklhameenpiiri.fi

16 Kesä 2013 Päijät-Hämeen kylissä Kesä 2013 Päijät-Hämeen kylissä 17 Vuoden perinnemaisema on VUORENKYLÄSSÄ Harjun perinnemaisemassa esiintyy harvinainen kasvi, erittäin uhanalainen saunionoidanlukko. Kasvilla on Suomessa on vain n. 20 esiintymää. (Kuva: Jukka Mattlar) Vuoden 2013 perinnemaisemaksi Suomessa on valittu Harjun perinnemaisematila Hartolan Vuorenkylässä. Se on ensimmäinen päijäthämäläinen maisema-alue, jolle tämä kunnia on suotu. Valinnasta vastaa Maatiainen ry. Harjun tilan historia ulottuu ainakin 1600-luvulle asti, mahdollisesti kauemmaksikin. Niinpä pohjatyö tilan ympäristönhoidossa on tehty suurelta osin jo edellisten sukupolvien aikana. Kun lypsykarjanpito tilalla päättyi 1960-luvun lopussa, tila meni myyntiin ja päätyi kesäasunnoksi kahdelle eri perheelle. Viidentoista vuoden ajan maisemat saivat kasvaa umpeen ja vanhoja peltolohkoja myös metsitettiin. Kun tilan nykyiset omistajat Tapio ja Marja Mattlar ostivat tilan 1980-luvun alussa, he alkoivat jälleen raivata maisemia avarammiksi ja hankkivat myös lampaita maisemanhoitajiksi. Lisäinnostusta tälle työlle antoi Suomen liittyminen EU:n jäseneksi 1995, jolloin perinneympäristön hoidosta alettiin maksaa maatalouden erityisympäristötukea. Samalla tiluksilla tehtiin myös ensimmäinen perinnemaisema-arviointi, jonka tuloksena tila sai luokituksen M (= maakunnallisesti arvokas maisema-alue). Viime kesänä arviointi uusittiin ja onnistuneen hoidon myötä tilan luokitus nostettiin kaikkein korkeimpaan luokkaan V (= valtakunnallisesti arvokas maisema-alue). Arvion tehnyt biologi Antti Hovi perusteli korkeinta luokitusta hoi- toalueen laajuudella (yli 30 ha), pitkään jatkuneella suunnitelmallisella hoidolla ja erityisesti tilan alueelta löytyneillä useilla uhanalaisilla kasveilla. Harjun tilan alueelta onkin löydetty yli 300 putkilokasvilajia, joista huomionarvoisimpia lajeja ovat valtakunnallisesti erittäin uhanalainen saunionoidanlukko, valtakunnallisesti vaarantunut suikeanoidanlukko sekä alueellisesti uhanalaiset ahonoidanlukko, ketonoidanlukko, pussikämmekkä, nurmilaukka, harajuuri ja nuijasara. Lisäksi valtakunnallisesti silmälläpidettäviä lajeja ovat musta-apila, ketoneilikka, kissankäpälä ja jäkki. Harjun perinnemaisematilalla järjestetään kesäisin opastettuja kasviretkiä. Niistä saa tarkempia tietoja tilan kotisivulta www.mattlar.fi/harju Päijäthämäläisillä kylillä on pitkä historia. Ensimmäisiä kylämerkintöjä voidaan löytää jopa 500 vuoden takaa. Auttoinen lounaisella Padasjoella oli aikoinaan yksi Suomen suurimpia kyliä. Kauan sitten Vuodelta 1464 löytyvät ensimmäiset asiakirjamerkinnät Auttoisten kylästä. Kylä läänitettiin 1500-luvun lopulla aatelistolle, ja 1539 mainitaan maakirjoissa Auttoisilla olleen 12 savua. 1930-luvulla oli kylällä 1600 asukasta. Maakirjoissa kylä kirjoitettiin Auttoseksi ja kyläläiset kutsuvatkin itseään auttolaisiksi, ilman i-kirjainta. Hämäläisen eräajan alkuaikoina Auttolaaksossa ja sen ympärillä olleet laajat erämaaalueet satoine järvineen olivat asumattomia. Siellä vaelteli joitakin saamelaisperheitä, jotka elivät keräilytaloutta. Heiltä on jäänyt muistoksi Autto-nimi (kostea laakso). Auttoisten ryhmäkylä on tiiviytensä takia arvokas ja harvinainen kyläkokonaisuus. Kylä on ollut ennen paljon nykyistä tiiviimpi, mutta muuttunut väljemmäksi. 1600-luvun lopulla oli suuri tulipalo, jossa 7 taloa irtaimistoineen paloi. VUODEN KYLÄ 2012 Padasjoen ainoa katu Kylän pohjoislaidalle oli 1600-luvulla muodostunut Hanaporin alue, jota kaupungiksi kutsutaan. Sen erikoisuutena on harvinainen tontinmuodostus. Tontit jakaantuvat harjulta yhdestä nurkkapyykistä säteittäin. Pienet mökit sijaitsivat tonttien tienpuoleisella sivulla. Alueella asuivat aluksi sotamiehet. Myöhemmin se toimi käsityömestareiden ja sahan työntekijöiden asuntoalueena. Hanaporissa on Padasjoen ainoa katu. Auttoisilla on ollut useita kauppoja, kahviloita ja meijeri. Limonaditehtaitakin on ollut kaksi, Lauri Latvan virvoitusjuomatehdas ja Padasjoen uusi virvoitusjuomatehdas E. Hokka. Kalkkinen kutsuu Ryhmäkylästä tähän päivään AUTTOISTEN TIE Auttoisten Maatalo on kunnostettu kyläläisten yhteiseksi kohtaamis- ja tapahtumapaikaksi. Maatalolla tavataan Aarnon Puu on lähtöisin Auttoisilta. Firma on tuttu päiväkotien ja yleisten tilojen kalusteista. Kylälle on vuonna 1935 perustettu vapaaseurakunnan kirkko ja metsähautausmaa. Kirkossa pidetään vielä seuroja. Metsähautausmaa on edelleen käytössä. Se on siirtynyt Padasjoen seurakunnalle. Kylässä on Maamiesseuran omistama Maatalo, joka viime vuonna juhli 100 vuoden ikää. Talon on 1912 rakentanut raittiusseura, mutta erinäisten taloudellisten mutkien kautta se tuli Maamiesseuran omistukseen 1919 ja Maatalo-nimi syntyi 1925. Talkoohengellä on talo kunnossa pidetty. Se on kyläyhdistyksen hoidossa vuodesta 1978 ja vapaasti vuokrattavissa juhla- ja tapaamiskäyttöön. Taloon on tehty suurempi remontti 2000-luvun vaihteessa Leader-rahoituksella. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla Padasjoella lopetettiin kyläkoulut keväällä 2007. Auttoisten koululla toimii nyt Ars Auttoinen järjestäen näyttelyitä. Kylässä toimii Toivo & Vallu ja Suvimarja myymälät, Kievari Aijakka ja StopPoint grillikioski. Neroskulman puolella sijaitsee Ala-Savin taideaitta. Kyliemme alueella löytyy useita vuokrattavia vapaa-ajanasuntoja. Auttoisten Neroskulman kyläyhdistys järjestää heinäkuussa vuosien aikaisen perinteen mukaan Auttoisten kesäillan Padasjoki-viikon keskiviikkona. Padasjoki-viikko on heinäkuun ensimmäinen kokonainen viikko. Juhannusaatonaattona pidämme kesätoria kylän uimarannalla, joka on Stop- Point-kioskin kulmilla. Heinäkuun lopussa olemme mukana Aarnontien tapahtumassa. Sen organisoi Toivo & Vallu ja tien varren asukkaiden pihoissa saattaa löytää tapahtumia. www.auttoinen.net KAISLAN KESÄKIERTUE Lahden seudun ympäristöpalvelujen ympäristöneuvonta on mukana monissa tapahtumissa ympäristöneuvonta-auto Kaislan kera. Ympäristöneuvonnalta saat tietoa ajankohtaisista ympäristö-, jäte- ja energia-asioista sekä luontokohteista. Kaislan mukana matkaavat Messi Menninkäisen jätelajittelusalkku ja Ilmo ilmastonmuutospeli. Lamppupöydän luona voit omin silmin vertailla erilaisten energiansäästölamppujen eroja. Tule testaamaan! Pe 3.5. Heinolan markkinat, klo 9-15 La 4.5. Padasjoki S-market, klo 11-14, mukana Neuvo-hankkeen jätevesineuvoja Ke 8.5. Lahden markkinat, klo 8-15, mukana Neuvo-hankkeen jätevesineuvoja La 11.5. Päijät-Hämeen Kylämarkkinat, Lahden Satama, klo 9-15 La 18.5. Pukkilan Tontti- ja talopäivä, Hyvinvointikeskus Onni, klo 10-14 Ma 20.5. Suomi mies seikkailee tapahtuma, Asikkala, klo 12-17 To 23.5. Suomi mies seikkailee tapahtuma, Hollola, klo 12-17 Ke 29.5. Kalastuspäivä Pikku Vesku, klo 9-16 Ke 5.6. Lahden markkinat, klo 8-15 To 6.6. Siikaniemi Järvikalapäivä, klo 9-12 To 6.6. Pihakirppis, Toivolan ns.talo, Hollola, klo 17-20 Pe 7.6. Heinolan markkinat, klo 9-15 La 8.6. Hulluin Lauantai, Sysmä klo 9-16, mukana Neuvo-hankkeen jätevesineuvoja Su 9.6. Kärkölä päivä, Huovilan puisto, klo 10-14 La 15.6. Wanha Willahti, Nastola, klo 9-16 Ti 18.6. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 20 v. Pe 2.8. Heinolan markkinat, klo 9-15 Ke 7.8. Lahden markkinat, klo 8-15 La 10.8. Anianpellon markkinat, klo 8-16 Su 11.8. Orimattilan markkinat, klo 9-15 Ke 4.9. Lahden markkinat, klo 8-15 La 7.9. Kärkölän maalaismarkkinat, klo 10-14 Pe 20.9. Lahden Ympäristökylä Kalkkisten satama on monen kesätapahtuman paikka. Vierasvenelaituriin voi kiinnittyä 5-10 venettä. Kalkkinen on Päijät-Hämeen vuoden 2012 Vuoden kylä. Valinnalla nostetaan esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä. Kalkkisella tapahtuu ja kylä on elinvoimainen: kyläkirjeessä kerrotaan tulevan kesän tapahtumista. Kalkkisissa kannattaa käydä tänäkin vuonna. Kylän suosituin matkailukohde on Viini- ja Puutarhatila Pihamaan puoti, kahvila ja viinitupa. Toinen on Mani- Baari, ainutlaatuinen paikka herkullisine pitsoineen. Ja kylän erinomaisessa kyläkaupassa kannattaa poiketa. Tällaista ei löydy joka kylästä. Aivan erityinen päivä tulla Kalkkisiin on Kalkkisten kyläpäivä, joka tänä vuonna on lauantai 6. heinäkuuta. Kyläläiset lataavat siihen monenlaista ohjelmaa, markkinamyyjät tuovat tuotteitaan ja nuorisoseurantalolla on tarjolla monipuolinen lounaspöytä. Päijänteen höyrylaivat tulevat kylän satamaan, kylällä on Finlandia Uistimen 50-vuotisjuhlan kunniaksi hieno kalastusaiheinen näyttely ja muitakin näyttelyitä, Asikkalan sahtimestari julkistetaan, musiikki soi ja hyväntuuliset ihmiset tapaavat toisiaan kylän raitilla. Juhannusaattona kylän satamassa poltetaan jo alkuillasta kokko. Se on erinomainen hetki aloittaa perinteinen juhannuksen vietto. Kesän lopulla, lauantaina 31. elokuuta on Kalkkisten 10:n päivä. Kalkkisten 10 on rento kuntoilutapahtuma, jossa voi vaikka sauvakävellä eri mittaisia lenkkejä tai juosta numerolappu rinnassa neljännesmaratonin kilpalenkin vaihtelevassa maastossa. Tietenkin voi tulla vaikka vain kannustamaan kilpailijoita ja viettämään mukavaa päivää Kymenvirran rantamaiseman nurmikentällä hyvien tarjoilujen ja viihdyttävän ohjelman parissa. www.kalkkinen.fi kalkk s ten 10 starttaa taas lauantaina 31.8.2013 Kaikki mukaan reippaaseen liikuntaan koko perheen tai kaveriporukan voimin Kilpailijoille ja kuntoilijoille omat sarjansa. Reitit puhtaassa ja vaihtelevassa maalaismaisemassa. Haasta mukavat porukat juoksemaan tai kuntolenkille! Ilmoittaudu kylämme sivujen kautta. Ja kannustusjoukotkin viettämään mukava päivä Kalkkisissa. Paljon oheisohjelmaa. Päijät-Hämeen Vuoden 2012 kylä www.kalkkinen.fi Hyvää kesää

18 Kesä 2013 Päijät-Hämeen kylissä Kesä 2013 Päijät-Hämeen kylissä 19 KYLÄTRIVIA Tiesitkö tämän? Kun ajat Padasjoen Nyystölän läpi Maakeskeen, näet erään pellon kulmassa muistomerkin. Se kertoo a. Padasjoen ensimmäisen kirkon paikasta b. Nuijamiesten taisteluista c. Kyläkauppojen kuolemasta B Nyystölässä käytiin Hämeen nuijamiesten ja Iivari Tawastin joukkojen taistelu tammikuussa 1597. Millä tavoin Komisario Palmu liittyy Asikkalan Kalkkisiin? a. Komisario teki kylällä murhatutkimuksia. b. Näyttelijä Joel Rinne syntyi Kalkkisissa. c. Kirjailija Mika Waltari otti hahmon esikuvan asikkalalaisesta poliisimiehestä. B Kalkkisissa syntynyt Joel Rinne teki unohtumattomia roolitöitä teatterissa ja elokuvissa, mm. Komisario Palmuna. Mistä päin Kärkölää voit kuljeskella Lemmenkujalla? a. Keskustan huoltoaseman tienoilla b. Englantilaistyylisessä maisemapuistossa Museotiellä c. Kaikki kujat Kärkölässä on omistettu lemmelle B Carl Constantin Collinin perustama Huovilan puistoon johtaa 700 metriä pitkä Lemmenkuja. Mikä jännittävä ilmiö esiintyy Hämeenkosken Putulankulmalla kerran kesässä? a. Alueen väkiluku kaksinkertaistuu. b. WC-huuhteluveden kiertosuunta muuttuu heinäkuuksi. c. Maanviljelijät pitävät yhteisen kesäloman. A Kesäaikaan kulmakunnan asukasluku lähes kaksinkertaistuu. Kuivannon Kymppi on... a. amerikkalaisen aikuisviihde-elokuvan tähti b. Kuivannon kylän kuntotapahtuma c. Legendaarinen orimattilalainen työnjohtaja B Myöhäissyksyn kylätapahtumassa juostaan tai kävellään noin 10 km. Viime vuoden kilpasarjan voittaja Tommi Hytönen nelisti matkan aikaan 34.39. Kuka paikallinen julkkis on lausunut: Mies voi lähteä Nastolasta, mutta Nastola ei miehestä. a. superselostaja Antero Mertaranta b. ravikuningatar Charme Asserdal c. Idols-tähti Ilpo Kaikkonen C Laulaja Kaikkonen tämän paljasti MTV3:n haastattelussa. Suur-Hollola on käsitteenä ollut olemassa a. viikinkiajalla b. kuntafuusiossa c. hollolalaisten valtuutettujen haaveissa A Historiantutkijoiden mukaan Päijät-Hämeen eteläosan ympäristö muodosti viikinkiajalta lähtien organisoituneen muinaispitäjän, Suur-Hollolan. KIOSKI-KAHVILA STOPPOINT Hämeenlinnantie 884, Auttoinen, Padasjoki Kahvilatuotteet, irtojäätelö Elintarvikkeet, limut, makeiset Grillituotteet Lounaspöytä klo 11-15 Oluet, siiderit, lonkerot mukaan www.facebook.com/ KioskiKahvilaStoppoint p. 045 236 2278 Mannakotiin tulee kesä Sylvöjärven rannalla Mannakodissa on kesäkauden avajaiset lauantaina 7. kesäkuuta. Koko perheen päivää vietetään kaikki kyläläiset ja kesävieraat tervetulleeksi toivottaen. Puput, lampaat, vuohet ja kanat pääsevät myös Mannan kesälaitumille. Kotieläinpiha herää kesään ja Mannan hevostallin elämään päästän myös tutustumaan. Hevostelua on tiedossa mm. poniratsastuksen ja Ponitaivaan ohjelman avulla. Toiminnanjohtaja Marja- Leena Pellikka toivoo, että kyläläiset tulevan sankoin joukoin mukaan Uusikylä-päivään. Luontokeskuksessa on esillä Eettistä elektroniikkaa ja Lähiluonto -teemat sekä Sammalsillan alueen luontoa kuvanäyttelynä. Päärakennuksessa, Mannan Mummolassa, on Uuttakylää kuvina -näyttely. Ja mikä parasta, kylän oma 15-vuotias yrittäjänalku Akseli kiertää jäätelömyyntikärryillään Mannakodin alueella. Akseli on ajatellut laajentaa bisnestään kesällä uimarannoillekin. Uudenkylän Manna ry on kolmannen sektorin palvelujärjestö, joka ylläpitää mm. vanhusten asumisyksiköitä Nastolan vanhainkotimiljöössä Sylvöjärven rannalla. www.manna.fi Kävellen kylähistoriaan Miksi kivikauden ihmiset ovat viihtyneet muinaisen Päijänteen rannoilla? Miksi Hollolan kirkonseudun rannoilla on taas ollut runsaasti rautakautis-varhaiskeskiaikaista asutusta? Näihin ja moniin muihin kiinnostaviin menneen kysymyksiin vastataan suosituilla kyläkävelyillä, jotka jatkuvat taas kesäkuussa. Ensin mennään Sysmän Ravioskorvelle ja Hartolan Kalhonkylälle. Orimattilassa tutustutaan Käkelän kaupunginosan historiaan ja sen kokemaan muutokseen. Sekä Kellosalmella että Hollolan kirkonkylällä järjestetään Löytöretkiä muinaisjäännöspaikoille -kävelyt. Maisemasuunnittelija Auli Hirvonen järjestävästä Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hankkeesta kertoo, että kävelyillä tutustutaan kylän maisemaan, historiaan, luontoon ja paikallisuuteen. Retkille on tulossa mukaan Mannakodin kesänavauksessa kotieläinpihalla tapahtuu. Lahden museosta arkeologian asiantuntija. Aikataulut tämän lehden tapahtumakalenterissa s. 11. Tanssilavatunnelmaa Vintturissa Sysmän Vintturissa sijaitsee nuorisoseurantalo, jota ylläpidetään talkoovoimin. Talo on rakennettu vuonna 1939 ja se on ollut Vintturin Nuorisoseuran omistuksessa vuodesta 1950. Talo on tunnettu suosituista kesätansseistaan, joita on järjestetty jo 1970-luvulta saakka. Perinteiset juhannustanssit Esko Sartolahden tahdittamana aloittavat tänäkin vuonna monelle kesätanssikauden ja viimeiset tanssit pyörähdellään elokuun lopulla. Puurojuhlien jälkeen rakennus valmistellaan talviunille. Seuratalo tarjoaa mukavat puitteet erilaisten juhlien pidolle ja sitä voi varata yksityistilaisuuksiinkin. Nuorisoseuran talkooväki haluaa tarjota kylälle ohjelmaa ja samalla vaalia arvokkaan ja komean hirsirakennuksen käyttöä ja ylläpitoa. http://vintturi.fi Yhden lehmän navetan pub Se on Päijät-Hämeen legendaarisin pubi siellä missä pippuri kasvaa (vaikkei kasvakaan): Sysmän Takavintturin Yhden lehmän navetan pubi on kohtaamispaikka, jossa tapaavat kyläläiset, mökkiläiset, professorit, taiteilijat sekä veneilijät ja vierailijat. Ja viihdetaiteilijat, joita nähdään myös pubilavalla kesän aikana. Aarne Tenkanen Tempuntekijöineen on käynyt keikalla pubissa ja luonnehtii paikkaa: Tää Yhden lehmän navetan pubi on makee kesämesta Sysmässä. Raflaan mahtuu toi yks lehmä, terassille sit jo vähän enemmän jengii. Vieressä on iso tanssilava mistä voi poimia yöseuraa. Pubissa esiintyy myös huippuartisteja Pikkupubissa on kesäöiden oikea tunnelma. Kohtauspaikka kaikille vieraille. Taiteen juhlaa Maila Talvio -salongissa Kesällä 2013 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun kirjailija Maila Talvion elämäntyön kunniaksi nimetty taidenäyttely järjestettiin ensimmäistä kertaa. Alusta alkaen nykytaiteen näyttämönä on toiminut Vanha-Koskipään kartano Itä-Hämeen museon naapurissa, Tainionvirran varrella. 1980-luvun alussa esillä oli ainoastaan naistaiteilijoiden teoksia, mutta nykyisin näyttelyyn voivat tulla kutsutuiksi kaikki ammatillisesti pätevöityneet taiteilijat. Näyttely tarjoaa konkaritekijöiltä ja nuorempaan taiteilijakaartiin kuuluvilta tekijöiltä monipuolisen kattauksen mm. maalaustaidetta, taidegrafiikkaa ja kuvanveistoa. Kesän 2013 näyttelyyn osallistuvat teoksillaan Kuutti Lavonen, Inari Krohn, Tuula Lehtinen, Juho Karjalainen, Esko Railo, Heli Hiltunen, Merja Parikka, Samuli Heimonen, Kaija Kontulainen, Joakim Sederholm, Piia Lehti, Leena Golnik, Hannu Pentti ja Reetta Hiltunen. Näyttelyn kuratoi Anna- Maija Muurinen. www.hartola.fi Naapuriapua omakotitalkkarista Rasittavatko puutarhatyöt tai nurmikonleikkuu? Tilaa apuun omakotitalkkari! Omakotitalkkari tarjoaa erilaisia kiinteistön- ja kodinhoidon palveluja vanheneville omakotiasukkaille, jotta nämä voisivat asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Ja miksei myöskin nuoremmille omakotitaloasukkaille pienissä arjen askareissa. Palvelu on tarkoitettu Omakotiliiton jäsenille. Omakotitalkkari tekee muun muassa pihatöitä, siivoaa ja auttaa pienimuotoisissa kiinteistön kunnostustöissä, asiointia kaupoissa ja muissa paikoissa. Hän ei kuitenkaan tee ammattiosaamista vaativaa työtä, vaan tarkoitus on antaa niin sanotusti naapuriapua. Omakotitalkkari puhdistaa rännit turvallisesti, tietää työnjohtaja Pertti Oksanen. Viime vuoden lehmäloton toinen kisaaja Elma ei ollut häviöstään moksiskaan. Omakotitalkkareiden mielestä työ on mielekästä ja joustavaa, toisina päivinä työpäivät venyvät ja toisina päivinä voi ottaa vähän rauhallisemmin, kertoo työnjohtaja Pertti Oksanen. Alueprojekteista vastaavat liiton piirijärjestöt ja varsinaisesta omakotitalkkaritoiminnasta paikalliset omakotiyhdistykset. www.oklhameenpiiri.fi Nyt kaikki lehmälottoamaan! Kurhila-Hillilän kylän asukkaat ovat kehittäneet kesätapahtumaformaatin, josta moni naapurikylä on kateellinen: Lehmälotto on jokakesäinen kisa kylän kesätorilla. Viime elokuussa lotottiin kumpi lehmä, länsisuomenkarjaa edustava Elma vai holsteinfriisiläinen Orpi laskee ensimmäisenä läjänsä ruudutetulle pellolle. Lottopalkinnot Lokki design -valaisin ja Helkamapyörä sai kaikki 800 arpaa menemään kuumille kiville. Ja kuten uhkapelit Suomessa muutenkin, tulot menevät hyvän tarkotukseen. Kurhila-Hillilän lehmälotto on merkittävä tulolähde Länsi-Asikkalan vanhempainyhdistys ry:lle ja muun muassa leirikoulujen järjestämiseen. www.kurhila-hillila.net (Niin, viime vuonna Opri voitti odotettuaan lottokansaa noin 45 minuutin ajan ) Putulankulman ilmapöytäkirjasta Putulankulmalla Nuorisoseura Riento toimitti Tähkä-nimistä lehteä, joka ilmestyi kuukausittain 1900-luvun alusta 1940-luvun lopulle. Lehden humoristisia, kuvitteellisia ilmapöytäkirjoja seurattiin 1910-luvulta asti: 7 Keskustelua naisten äänioikeudesta nurkassa, päätökseksi tuli; Seura lausuu ankaran paheksumisen siitä, että valtiosäädyt antoivat Suomen naisille äänioikeuden. Mutta, koska se nyt kerran on myönnetty, toivoo seura, että naisille asetetaan myös oikeuksia vastaavat velvollisuudet; seura toivoo ennen kaikkea, että naiset asetetaan miesten rinnalle myös sotaväen otossa ja että siis naisten hartioille asetetaan sotavelvollisuus. Tätä naiset ja miehet yksimielisesti kannattivat. Ilmapöytäkirjan ote ei tänään tunnukaan niin kuvitteelliselta ALKEIS TENNIS KURSSIT Vääksyssä, Kalmarin rantakentällä Lapsille 10.-14.6 Aikuisille 1.-5-7 Tiedustelut/ Ilmoittautuminen 040-5842074 Pasi Koistiainen hameenmaa.fi LIKIDEMOKRATIAA! Kylän alkuvoimalla pienin tahtokin jo kajahtaa Kylän alkuvoimalla kuljen kohti jotain parempaa mä haluun seitsemän lihavaa vuotta ilman seitsemää laihempaa lauletaan tuoreessa Päijät- Hämeen kylien kesäbiisissä. Vuoden alussa Päijät- Hämeen kylät ry käynnisti naapurimaakunnan Kanta-Hämeen kanssa parivuotisen hankkeen Yhdessä tulevaan, joka pyrkii kehittämään keinoja saada kylien äänet kuuluviin, lähelle demokratiaa. Hankkeen apuotsikko kertoo idean: Asukkaat, kylät, yhdistykset ja kunnat Hämeessä. Kunnat kärvistelevät tiukkojen talouslukujensa kanssa, paineet kuntarakenteiden suurentamiseksi ahdistavat; vaali nyt siinä sitten demokratiaa. Mottona tuntuu olevan: mitä tiukemmaksi eläminen käy, sitä kauemmaksi demokratia katoaa. Timo Taulo Kyläasiamies taulo@phnet.fi www.phkylat.fi Päijät-Hämeessä on lähes sata kyläkuntaa, yhteisöä, joissa asuu muutamasta kymmenestä savusta useisiin tuhansiin. On kaupunkimaista kylää, haja-asutuskylää, eletään palveluiden vieressä, palvelukorvessa kyliä on monenmoisia. Kyläläisten määrä on muutaman prosentin verran koko maakunnan asukkaista paitsi kesällä kun mökkiläiset elävöittävät monen kylän elämää. Useissa yhteisöissä kyläyhdistys tai muu aktiivinen järjestö, esimerkiksi nuorisoseura, toimii kylädemokratian lipunliehuttajana. Joissain kunnissa on asetettu oma yhteyshenkilö hoitamaan kyläasioita, Asikkalassa kehittämispäällikkö, Orimattilassa hallinto- ja kehittämisjohtaja maaseutuasiamies Nastolassa ja Padasjoella. Äänen kuulumisen ja lähidemokratian kehittämisen kannalta on tärkeää, että kunnassa on suora kontakti kylälle, kunnan omaan organisaatioon räätälöitynä ja siten parhaiten alueelle istuvana. Ei puhuta likidemokratiasta, vaan suorasta demokratiasta. Edustuksellisuus kun on entistä harvemman edustajan käsissä. Vähenevät, entistä korvamerkitymmät kuntapelimerkit kun käyvät vähiin, on kehitettävä kylän omaa aktiivisuutta. Älä kysy mitä kunta voi tehdä kylälle, vaan mitä kylä voi tehdä kunnalle -ajattelu on hedelmällistä. Kylillä on raisua potentiaalia, joka on koko kunnalle tuottoisaa. Moni päijäthämäläinen kylä ryhtyisi kuntansa tiiviimmäksi kumppaniksi paikalliseen kehitystyöhön, tai jopa vastaamaan joistain osista kunnan palveluita luistinkentän aurauksesta vanhustenpalveluihin. Kylä on parhaimmillaan kunnan voimavara, se pitää vain kuntapäättäjien hahmottaa: aitoa kumppanuutta.