Johanna Lehto-Vahtera: Taidemuseot ja TAKO-verkosto Yhteistyön ja tallennustyönjaon kehittäminen Taidemuseopäivät 28. 29.10.2014, Mänttä
Museot ovat yhteinen voimavara, jonka taustalla eurooppalainen kulttuuriperintökäsitys, yhteinen arvopohja Me muut Nykyisyys menneisyys Autenttisuus epäautenttisuus, väärennetty Normaali outo Tunnistettava tunnistamaton Taide ei-taide Aito epäaito Käsitettävä (tuttu) käsittämätön Tieteellisesti todistettu kontekstiton Erityinen, tärkeä normaali, vakio Mielenkiintoinen pitkästyttävä Hienostunut sivistymätön Perinteinen juureton Mestariteos (arki)esine Susan Pearce 1995. On collecting. An investigation in the collecting in the European tradition. London.
Taustaa: Kokoelmat - Työnjako - Museot Koko museokentällä on ollut pitkään tarve kehittää kokoelmanhallintaa ja sen työnjakoa Valtakunnallinen taidekokoelmaprojekti Harju & Hälikkä & Ketonen 2006: Valtakunnallinen taidekokoelmaprojekti. Taidemuseoiden kokoelmakartoitus. Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS. http://www.kansallisgalleria.fi/wp-content/uploads/2014/04/15777_kokoelmakartoitus2006.pdf Edellistä päivittävä kartoitus, jossa pilottivaihe tehty Jyväskylän taidemuseossa/keski-suomen aluetaidemuseossa Esittely hankkeesta: http://www.nba.fi/fi/file/1939/valtakunnallinen-taidekokoelmakartoitus.pdf - Taidekokoelmien tarkastelu kokonaisuutena sekä alueellisesti että valtakunnallisesti - Luoda edellytykset museoiden alueellisen ja valtakunnallisen työnjaon selkeyttämiseen sekä taidekokoelmien yhteisten alueellisten ja valtakunnallisten painopisteiden täsmentämiseen Kulttuurihistoriallisten museoiden TAKO-verkosto ja sen tavoitteet: 1. museoiden välinen tallennustyönjako 2. nykydokumentoinnin koordinointi
Taustaa: Päin näköä! -ohjelma Visuaalisten taiteiden kirjo on runsas. Raja-aidat lajien välillä ovat kaatumassa; eri lajit ammentavat toisiltaan ja sekoittuvat keskenään. Visuaalisiin taiteisiin on tässä ohjelmassa sisällytetty maalaustaide, kuvanveisto, grafiikka, valokuva-, media- ja sarjakuvataide, taidekäsityö, performanssi ja paikkasidonnaiset taiteet (ympäristö- ja yhteisötaide) sekä lukuisat muut nykytaiteen piirissä kehittyvät ilmiöt. Päin näköä! Visuaalisten alojen taidepoliittinen ohjelma (OPM 2009)
Taustaa: Päin näköä! -ohjelma Tavoitteena: Valmistellaan taidemuseoiden kansallinen kokoelmapolitiikka, jossa sovitaan museoiden välisestä työnjaosta, lähinnä teoshankintojen ja dokumentoinnin osalta. Kokoelmapolitiikassa tulee huomioida myös sarjakuva, taidekäsityö, kuvitustaide, mediataide ja ns. katoava taide. Päin näköä! Visuaalisten alojen taidepoliittinen ohjelma (OPM 2009)
Taustaa: Taidemuseot ja dokumentointi Selkeästi määriteltyjen ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden puuttuessa maamme taidemuseoiden verkosto ei mm. päällekkäisestä työstä johtuen ole tällä hetkellä edes osiensa summa. Avainkysymys kuuluu: kenen tulisi ottaa vastuu kokoelmapoliittisesta integraatiosta kansallisella tasolla? (Esko Nummelin) Kuvataiteen dokumentointi kysymyksiä asiantuntijoille. KEHYS. Lasuuri 11/2010.
Museopoliittinen ohjelma (2000) http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/1999/liittee t/opm_444_museo2000.pdf?lang=fi Sederholm: Taiteen tulkkina (2001) http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2001/liittee t/opm_409_taidemuseoselv.pdf?lang=fi Kaikkia museoita ei voi tarkastella samasta näkökulmasta Taidemuseoiden erityisluonne Kulttuuriperintökäsitys Taidemuseoiden toimintakenttä taiteilijoiden parissa, kh-museoiden kenttä esineistön parissa
Museokäsityksestä Taidemuseoissa taiteilijat keskiössä henkilöihin on helppo samaistua Henkilöt - Tekijät Kh-museoissa esineistön käyttäjä- tai tekijänäkökulmaan ei ole selkeä Aikakaudet Materiaalit (Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)
Museokäsityksestä Median ja yleisön mielikuvat Museoiden erilaiset brändit Kh-museoiden taakkana on, että ne usein koetaan yleismuseoina vaikeammin määriteltäviä Taidemuseo on määritelmänä selkeämpi Kansainvälisyyden taso (Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)
Museokäsityksestä Näyttelykritiikin merkitys, niiden kautta taidemuseot kiinni nykyisyydessä Kulttuurihistoriallisista näyttelyistä ja taidemuseoiden kokoelmanäyttelyistä ei kirjoiteta kritiikkejä Kokoelmateoksia ja -objekteja tehdään muilla tavoilla tunnetuksi (Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)
Museokäsityksestä Kulttuurihistorialliset museot tarjoavat eilispäivän uutisia, taidemuseot tämän päivän uutisia Onko museoiden katse riittävästi tulevaisuudessa? (Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)
Objekti on se miten me sen määrittelemme Museo-objektin merkitys ja tulkinta luodaan yhä uudelleen Jokainen sukupolvi luo omat merkityksensä ja kiinnittää ne objekteihin Samalla jo olemassa olevat merkitykset uusinnetaan Uudet suhteet teoksiin uudet yleisöt uudet merkitykset (uusinnetut merkitykset) Uusi yleisö uudet tulkinnat (Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)
Objekti on miten me sen määrittelemme Taiteilijoiden erilaiset kaudet? Otammeko kokoelmiin vain huippuja? Epäonnistuneet tai keskeneräiset esineet eivät päädy myöskään kh-museoiden kokoelmiin Toisto kh-museoissa - uniikki taidemuseoissa (Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)
Objekti on miten me sen määrittelemme Erilaisten museoiden kokoelmatyö sisältö on monilta osin samankaltaista, mutta alan sisäinen puhunta erilaista Taidemuseot käyttävät nykyään usein myös khesineistöä näyttelyissään laajentaakseen ja monipuolistaakseen kertomusta. Myös toisiin päin tapahtuu liikettä (Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)
Objekti on miten me sen määrittelemme Taiteen itseisarvoisuus: ylevyys, arvokkuus, pyhyys, harvinaisuus AITOUS AINUTLAATUISUUS Kulttuurihistorialliset objektit: edustavuus, hämmästyttävyys, harvinaisuus, objektin ikä Yhteinen tavoite demokraattinen museo (Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)
KULTTUURIPERINTÖ TAIDEVARANTO Halu suojella T I E T O Tekijä YKSILÖ Käyttäjä MUISTI Halu säilyttää T U N N E KH-museot Taidemuseot Objektit - KOKOELMAT Tutkimustraditio Kerääminen ja keruu Aikakaudet KOLLEKTIIVISUUS Objektit - KOKOELMAT Tutkimustraditio Kerääminen Ismit YKSILÖLLISYYS
Yhteistyön hyötyjä Mitä muut museot tekevät/keräävät ja miksi? Miten kokoelmat ovat kertyneet? Mistä kulmasta muut kokoelmiaan katsovat ja tutkivat? Syventyminen kokoelmien sisältöihin ja niiden kysymyksiin yleisesti Poolissa syntyvä verkosto syntyy parhaimmillaan yhteisökeskeisesti (sisältö), ei hankekeskeisesti (ajanjakso)
Yhteistyön hyötyjä Parempi ymmärrys ja arvostus yli museo- ja tutkimustraditiorajojen Tavat lähestyä kokoelmia: miten suhtaudumme museo-objekteihin, teoksiin ja dokumentteihin joita itse tuotamme? Miten taideteokset suhteutuvat kulttuurihistorialliseen esineistöön ja sen rajapinnoille? Kokoelmaprosessien erot ja samankaltaisuudet Sisältö- ja arvokeskeisyys yhteistä, Kokoelma voi olla karttumaton, mutta konteksti muuttuu (sekä diakronisesti että synkronisesti) Uudet näkökulmat vaihtuvat Uudet kysymykset kokoelmalle - objektit tarkasteluun uudessa yhteydessä Kokoelmaprosessien erot ja yhtäläisyydet Käsitteiden erot ja samankaltaisuudet (Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)
Yhteistyön hyötyjä Historian ja nykytaiteen museon Aboa Vetus & Ars Novan kokoelmissa on kiinteitä muinaisjäännöksiä, arkeologisia objekteja ja taidekokoelma. Kokoelma- ja näyttelyprosessit vaihtelevat talon sisällä, mutta hyötyä kahdesta erilaisesta näkökulmasta [...]on.... kokemus olisi siirrettävissä muihinkin museoihin.[...] koko ajan muistetaan kokoelmien merkitys sekä menneisyyden, nykyisyyden että tulevaisuuden kannalta, on niiden kantama sisältö itseisarvoinen taideteos tai arkeologin esiin kaivama maalöytö. (Lehto-Vahtera 2013, Puolilehti 1/2013) Loppujen lopuksi kun katsomme aikaa taaksepäin on välillä vaikeaa yrittää erotella taidetta ja kulttuurihistoriallisia esineitä. Olisi kiehtovaa poistaa näitä korkeiksi muodostuneita raja-aitoja ja ruveta puhumaan ennemminkin ihmisten tekemistä teoksista. Kuinka voimme tietää ovatko esimerkiksi luolamaalaukset taidetta tai onko rukinlapa jotakin muuta kuin taidetta? (Vuolasto 2013, Puolilehti 1/2013)
Kokoelmien rajapinnat ja harmaat alueet Käyttötaide Taidekäsityö Lavastustaide Harrastajataide Taide ei (vielä) taide Ite-taide ja Outsider (Poolin 6 työpaja, syyskuu 2014)
Pooli 6: Taide, oppi ja kokemus Aalto-yliopisto Aboa Vetus & Ars Nova Designmuseo Emil Aaltosen museo Helsingin yliopistomuseo Hiekan taidemuseo Jyväskylän taidemuseo Järvenpään taidemuseo Lahden kaupunginmuseo / julistekokoelma Lasten ja nuorten taidekeskus Porvoon museo Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi Suomen kansallisgalleria / kuvakokoelmat Suomen kansallismuseo Suomen lasimuseo Suomen valokuvataiteen museo Teatterimuseo
Pooli 6: Taide, oppi ja kokemus Menevät ja tulevat nykydokuhankkeet: 2013 2014 Kokoelmien avaimet Vireillä rajapintahanke: SVTM valtakunnallinen valokuvakokoelmien kartoitus. Missä määrin maamme taidemuseoiden valokuvataiteen kokoelmat heijastelevat valokuvataiteen kehityskulkuja viime vuosikymmenillä? Jyväskylän taidemuseo Minkälaisia ovat paikallismuseoiden taide- ja taideteollisuuskokoelmat?
Pooli 6: Taide, oppi ja kokemus http://www.aboavetusarsnova.fi/files/tiedostot/tekija_museo_yleiso.pdf http://www.aboavetusarsnova.fi/files/tiedostot/tako-raportti%20l
Esimerkki: Luovan työn dokumentointi Osallistujat: Aboa Vetus & Ars Nova Jyväskylän taidemuseo Porvoon museo Suomen lasimuseo Suomen valokuvataiteen museo Teatterimuseo Taiteilijaresidenssitoiminta Keskisuomalainen kuvataide kokoelmissa Keramiikkataiteilijan työskentely Lasitaiteilijoiden työskentely Pimiökulttuuri Valtakunnallinen teatteriaineiston kartoitus
Tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO tako.nba.fi TAKO on ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto, joka on toiminut vuodesta 2009 alkaen ensin hankkeena ja vuoden 2013 alkaen osana Museoviraston toimintaa Hallinnointi ohjausryhmässä, johon kuuluvat temaattisten poolien puheenjohtajat ja sihteerinä kansallismuseon edustajia
Tallennustyönjako Määritellä järjestelmä, jonka avulla suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan keskeiset ilmiöt saadaan tallennettua museoiden kokoelmiin. Luoda museoiden välinen työnjako, jonka avulla on mahdollista karsia päällekkäistallennusta. (Ahola)
Tallennustyönjako Määritellä aihealueet, joita mikään museo ei tallenna kokoelmiinsa mustat aukot Kannustaa keskusteluun kokoelmapolitiikasta museorajoista välittämättä Lisätä museoiden yleistä tietoisuutta tallennusteemoista rooleineen Tuottaa museoiden lisääntyneeseen yhteistyöhän liittyvää lisähyötyä aktivoida museoita yhteistoimintaan (Ahola)
Tallennustyönjako Tällä hetkellä mukana 114 museota, joista suurin osa kh-museoita Mukana on valtakunnallisia erikoismuseoita, maakuntamuseoita, erikoismuseoita, kaupunginmuseoita, taidemuseoita, taideteollisuusmuseoita ja yliopistomuseoita Osallistujajoukko on heterogeeninen sekä kokonsa että edustamansa aihealueen mukaan (Ahola)
TAKO-verkoston temaattiset poolit 1. Ihminen ja luonto 2. Yksilö, yhteisö ja julkinen elämä 3. Arki 4. Tuotanto, palvelut ja työelämä 5. Viestintä, liikenne ja matkailu 6. Taide, oppi ja kokemus 7. Trendit, vaikuttajat ja käännekohdat
Tallennustyönjaon haasteita Tallennustyönjako on luonteeltaan monimuotoinen ja monipolvinen kokonaisuus Kokonaisuuden määrittely ja selkeiden, yksiselitteisten tehtävien määrittely on haastavaa Yksittäisellä teemalla saattaa olla useampi tallentaja, riippuen museoiden näkökulmista (Ahola)
Tallennustyönjaon haasteita Valtakunnallinen näkökulma on sovitettava paikalliseen kaksinkertainen haaste ja etu Osa ilmiöistä tallentuu nyt moneen kokoelmaan Osa ilmiöistä jää tallentamatta kokonaan Tallennustyönjaon laajentuminen taidemuseoihin olisi moninkertainen etu ja haaste Yhteinen rajapintakeskustelu ja kokoelmatuntemus
Tallennustyönjaon haasteita Tallennustyönjako voidaan nähdä lisäresurssina Tallennukseen liittyvän roolituksen määrittäminen ei ole helppoa Roolitusta ei voi määritellä yksittäinen henkilö, vaan siihen tarvitaan kentän yhteistyötä Museot joutuvat myös kriittisesti arvioimaan omaa tallennustoimintaansa, tekemään kompromisseja ja kohdentamaan tallennustaan uudelleen (Ahola)
Kulttuurihistoriallisten museoiden kokoelmissa on taideteoksia Taidemuseoiden kokoelmissa on esineitä Kaikissa museoissa on valokuvia ja asiakirjoja
Kokoelmalukuja Taidekokoelmat: 200 000 taideteosta (67 kyselyyn vastannutta taidemuseota) (Taidemuseoiden kokoelmakartoitus: Valtakunnallinen taidekokoelmaprojekti 2006, KEHYS) VEM-kokoelmat: 820 000 esinettä ja lähes 6 miljoonaa valokuvaa (Kallio, Kalle: Valtakunnalliset erikoismuseot. Selvitys erikoismuseojärjestelmän tilasta ja tulevaisuudesta 2012, OKM) Paikallismuseoiden kokoelmat: Noin 2,4 objektia (900 kyselyyn vastannutta museota) 8 375 taideteosta 581 359 valokuvaa (Rakkaudesta kulttuuriperintöön: Paikallismuseotoiminnan kehittämistyöryhmän loppuraportti 2012, OKM)
Yhteistyön hyötyjä Monialaisuuden huomioiminen, multiosaajat Henkilö- ja ateljeemuseot, jotka sisältävät monenlaisia objekteja Erilaisten ja erikokoisten museoiden yhteistyön mahdollisuudet
Yhteistyön hyötyjä Erilaisten näyttelyprosessien parempi ymmärtäminen Kokoelmien suunnitelmallinen kerääminen ajankohtaista museotyypistä riippumatta Museoiden ja museoammattilaisten verkosto on olemassa pitää hahmottaa museo-objektien ja niiden sisältämän tiedon muodostama verkosto
- Museo etsii, löytää ja välittää -