Työttömyysturvakoulutus Jenni Korkeaoja 19.10.2019
Sisältö Työttömyysturva ja palvelut muutoksessa Lakimuutokset 2019 Maksuperusteinen sovittelu Opiskelu ja työttömyys Aktiivimalli Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva Kansallinen tulorekisteri
Työttömyysturvan muutospaineet 1.1.2020 Akiivimallin purkaminen Työttömyysturvan porrastaminen Selkeä tulonsiirto korkean työttömyyden aloilta nopeasti työllistäville aloille. SAK vastustaa porrastusta TE-toimistojen tehtävien siirto KELAlle ja työttömyyskassoille Työllistämistä edistäviä palveluja lisätään Mm. palkkatuen lisääminen Osatyökykyisten työllistämisedellytysten parantaminen
Lakimuutokset 2019 Sivutoiminen ja lyhytkestoinen opiskelu 1.1.2019 Maksuperusteinen sovittelu, voimaan 1.4.2019 Aktiivimallin aktiivisuusedellytysten laajentaminen 1.4.2019 Yrittäjän perheenjäsenten työttömyysturva 1.7.2019 1.1.2020 Akiivimallin purkaminen
Maksuperusteinen sovittelu Lyhytkestoiseen palkkatyöhön tai osa-aikaiseen palkkatyöhön työllistyvän työnhakijan ansaitsema tulo sovitellaan yhteen työttömyysetuuden kanssa sinä etuuden hakujaksona, jonka aikana tulo maksetaan. Tavoitteena osittaisen työllistymisen ja lyhytkestoisen työn vastaanottamisen edistäminen. edistää kansallisesta tulotietojärjestelmästä annetun lain mukaisen tulorekisterin käytettävyyttä tilanteessa, jossa työttömyysetuus maksetaan soviteltuna. Laki on astunut voimaan 1.4.2019.
Maksuperusteinen sovittelu 4 luku 1 Soviteltuun työttömyysetuuteen on oikeus tämän lain 1 3 luvussa säädetyin edellytyksin työnhakijalla: 1) joka saa tuloa osa-aikaisesta työstä, ei kuitenkaan, jos osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteesta tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen; 2) jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen tai lomautukseen rinnastettavan syyn johdosta tai jonka työnteko on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa; 3) joka saa tuloa enintään kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä; tai 4) jolla on tuloa 1 luvun 6 :n mukaisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä. Pykälässä luetellaan ne osittaisen työttömyyden tilanteet, joissa oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen voi syntyä. Luettelo on tyhjentävä. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön työttömyyspäivärahaa ei sovitella, jos samalla ei ole kyseessä jokin 4 luvun 1 :ssä säädelty tilanne. Jos kyseessä ei ole mikään 4 luvun 1 :ssä lueteltu tilanne, työttömyyspäivärahaa ei tilanteesta riippuen makseta lainkaan tai sitten se maksetaan täytenä.
Maksuperusteinen sovittelu Osa-aikatyön, lyhennetyn työpäivän ja enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön tilanteissa työtulo sovitellaan maksuperusteisesti. Palkkatulo sovitellaan pääsääntöisesti siinä työttömyysetuuden hakujaksossa, jonka aikana palkka maksetaan, vaikka kyseisessä jaksossa ei olisikaan työtunteja. Esimerkki: A on tehnyt huhtikuussa 2019 keikkatyötä tai osa-aikatyötä, jonka palkka maksetaan vasta toukokuussa 2019. A:lle toukokuussa maksettu palkka sovitellaan yhteen toukokuulta maksettavan työttömyysetuuden kanssa. Huhtikuun työttömyysetuus maksetaan täytenä, jos silloin ei makseta muita sovittelussa maksuperusteisesti huomioitavia tuloja.
Loma-aika sovittelussa Henkilö, joka on tehnyt osa-aikatyötä ja saanut soviteltua työttömyyspäivärahaa, saa edelleen soviteltua työttömyyspäivärahaa lomansa ajalta, jos vuosiloma-ajan palkka perustuu osa-aikatyön palkkaan ja kyseessä on sovittelutilanne. Sovittelussa otetaan tällöin huomioon paitsi loma-ajan palkka, myös lomakorvaus ja lomaraha tai lomaltapaluuraha. Sellaisen loman ajalta, jonka palkka perustuu kokoaikatyön palkkaan, henkilöllä ei sen sijaan ole oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan lainkaan. Myös osa-aikaisen työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvaus sovitellaan maksamisajankohdan mukaan. Palkka maksetaan ko. sovittelujakson aikana
Lomautukset Sovitellaan pääsääntöisesti ansaintaperusteisesti henkilön viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen vuoksi tai työttömyysetuuden maksaminen perustuu sääesteeseen. Jos lomautuksen aikaisella hakujaksolla on muuta osa-aikatyötä tai lyhytkestoisesta kokoaikatyötä tai yritystoimintaa, sovitellaan ne myös ansaintaperusteisesti.
Lomautukset, maksuperusteisesti Lomautus voidaan toteuttaa myös siten, että henkilön päivittäistä työaikaa lyhennetään. Tällöin kyseessä on lomautus päivittäistä työaikaa lyhentämällä ja henkilö on sovittelun piirissä ja työtulo sovitellaan maksuperusteisesti Jos kokoaikaisesti lomautettu henkilö ottaa lomautusaikana vastaan osa-aikatyötä tai enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön, työttömyyspäiväraha sovitellaan maksuperusteisesti. Maksuperusteisesti, jos kokoaikainen lomautus tai päivittäistä työaikaa lyhentämällä. Lyhennetty työviikko taas ansaintaperusteisesti.
Lomautus, esimerkki Esimerkki: Henkilö tekee työtä toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa. Hänet lomautetaan kokoaikaisesti. Lomautus jatkuu yhdenjaksoisesti 2 kuukautta, jonka jälkeen hänet kutsutaan tekemään osapäivätyötä omalle työnantajalle. Niiltä haku-, maksu- ja sovittelujaksoilta, joiden aikana osapäivätyön palkkaa maksetaan, maksetaan soviteltua työttömyyspäivärahaa, jos sen saamisen edellytykset täyttyvät. Tämän jälkeen lomautus jatkuu ilman uutta lomautusilmoitusta kokoaikaisena. Tältä ajalta henkilöllä on taas oikeus täyteen työttömyyspäivärahaan, jos osapäivätyön palkkaa ei enää makseta näiden hakujaksojen aikana.
Lomautus, loma-ajan palkka Lyhennettyä työpäivää tekevä työnhakija saa loman ajalta edelleen soviteltua työttömyyspäivärahaa, jos vuosiloma-ajan palkka perustuu osa-aikatyön palkkaan ja kyseessä on sovittelutilanne. Sovittelussa otetaan tällöin huomioon paitsi loma-ajan palkka, lomaraha, lomaltapaluuraha ja edellytysten täyttyessä myös mahdollinen lomakorvaus. Kokonaan lomautetulle tai lyhennettyä työviikkoa tekevälle työnhakijalle, jolle työttömyyspäiväraha maksetaan lomautuksen ajalta täytenä maksetaan loman ajalta kuitenkin soviteltua työttömyyspäivärahaa, jos vuosiloma-ajan palkka ei perustu kokoaikatyön palkkaan. Tämä johtuu siitä, ettei työnhakijan voida katsoa olevan lomautettu vuosilomansa aikana ja tällaiseen osa-aikaiseen palkkaan perustuva ja hakujaksolla maksettu (kokonaan lomautetun tilanteessa) vuosiloma-ajan palkka tai osa-aikaiseen palkkaan perustuva vuosiloma (lyhennetyn työviikon tilanteessa) on sovitteluperuste. Lomautuksen toteuttamistavasta riippumatta, työnhakijalla ei ole loman ajalta ollenkaan oikeutta työttömyyspäivärahaan, jos vuosiloma-ajan palkka perustuu kokoaikatyön palkkaan ja palkka maksetaan ko. sovittelujakson aikana
Lomautus ja sairausvakuutuslain mukainen omavastuuaika henkilö on tehnyt vajaata työaikaa, esimerkiksi osapäivätyötä lomautuksen perusteella ja hän sairastuu ja työnantaja maksaa hänelle palkan vajaan työajan perusteella sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta, sovitellun työttömyyspäivärahan maksaminen jatkuu tuon omavastuuajan, jos ko. sovittelujakson aikana maksetaan soviteltavaa palkkaa. Omavastuuajan päätyttyä työttömyyspäiväraha evätään kokonaan, jos henkilö on edelleen työkyvytön.
Työn kesto ja sovittelu Enintään kaksi viikkoa kestäneen työn tulon sovittelu: Jos palkka maksetaan vasta seuraavalla hakujaksolla, jolloin työtä ei enää tehdä, se sovitellaan vasta tällä jaksolla. Edelliseltä hakujaksolta, jolloin työtä on tehty maksetaan täyttä työttömyyspäivärahaa, ellei tällä sovittelujaksolla ole maksettu mitään muuta maksuperusteisesti soviteltavaa tuloa. Jos työ jatkuu yli kaksi viikkoa, henkilölle maksetaan täyttä työttömyyspäivärahaa työn alkamiseen ja taas uudelleen työn päättymisen jälkeen, ellei tänä aikana makseta mitään maksuperusteisesti soviteltavaa tuloa ja muut päivärahan saamisen edellytykset täyttyvät. Työsuhteen ajalta ei tällöin makseta työttömyyspäivärahaa. Lainkohdassa ei puhuta kalenteriviikoista, joten aika lasketaan viikoittain.
Satunnaisen työn sovittelu, esimerkit Esimerkki 1: Henkilö ottaa vastaan kokoaikatyön, joka alkaa torstaina ja jatkuu koko seuraavan viikon ja sitä seuraavan viikon keskiviikkoon. Työ kestää enintään kaksi viikkoa ja on satunnaista. Henkilöllä on oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan siltä sovittelujaksolta, jonka aikana satunnaisen kokoaikatyön palkka maksetaan ja mikäli muut työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset täyttyvät. Esimerkki 2: Henkilö ottaa vastaan kokoaikatyön, joka alkaa torstaina ja jatkuu koko seuraavan viikon ja sitä seuraavan viikon torstaihin. Työ kestää yli kaksi viikkoa. Henkilölle maksetaan täyttä työttömyyspäivärahaa työn alkamiseen ja taas uudelleen sen jälkeen, ellei tänä aikana makseta mitään maksuperusteisesti soviteltavaa tuloa ja muut päivärahan saamisen edellytykset täyttyvät. Työn ajalta ei makseta työttömyyspäivärahaa lainkaan työvoimapoliittisen lausunnon perusteella, koska henkilö ei ole työtön.
Osa-aikatyö ja työajan ylitys Kaksi osa-aikatyösuhdetta eivät soviteltua työttömyyspäivärahaa maksettaessa voi koskaan muodostaa yhdessä kokoaikatyösuhdetta, olipa työnantaja sama tai eri. Kun henkilö saa tuloa lain määritelmän mukaisesta osa-aikatyöstä, työttömyyspäiväraha voidaan maksaa vain soviteltuna. Työaikarajoista johtuen henkilöllä ei kuitenkaan ole oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan silloin, kun kahden osaaikatyön yhteenlaskettu työaika ylittää 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta sovittelujakson aikana. Tällöin molempien osa-aikatöiden palkat on myös tullut maksaa samalla sovittelujaksolla Jos osa-aikatöitä on tehty samalla sovittelujaksolla, mutta niiden palkat maksetaan eri sovittelujaksoilla, myös työajat vaikuttavat eri sovittelujaksoilla.
Sovittelujakso, 4 luku 2 Soviteltu työttömyysetuus määräytyy sovittelujakson työtulon perusteella (Huom. Lomautukset poikkeuksena) Työstä saatu tulo otetaan sovittelussa huomioon, vaikka henkilö ei ole ollut työnhakijana ansainta-aikana Jos sovittelujaksoon sisältyisi sellaisia ajanjaksoja, joilta työnhakijalla on oikeus täyteen työttömyysetuuteen tai joilta hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, sovittelujaksoa lyhennetään muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa näitä ajanjaksoja vastaavasti. Sovittelujakso voidaan yli neljä viikkoa kestävän osa-aikatyön alkaessa määrätä siten, että sovittelujaksot vastaavat osa-aikatyön palkanmaksujaksoja. Jos sovittelujakson aikana maksetaan työtuloa kuukautta pidemmältä ansaintajaksolta, työtulo jaetaan vaikuttamaan maksukuukaudelle ja yhtä monelle sitä seuraavalle kuukaudelle kuin miten monelta kuukaudelta työtuloa on kerralla maksettu. Jos palkanmaksun ajankohdan ja muiden olosuhteiden perusteella kuitenkin on ilmeistä, että järjestelyllä on pyritty välttämään tulon huomioiminen sovittelussa, tulo sovitellaan jaksoille, joille palkan perusteena oleva työaika sijoittuu. Sovittelujakson aikana maksettua osa-aikaisen, lyhytkestoisen tai lomautuksen ajan työtuloa ei sovitella, jos se on ansaittu aikana jolta työttömyysetuutta ei makseta korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen vuoksi taikka 3 luvussa tarkoitetun etuuden saamisen yleisen rajoituksen vuoksi.
Palkanmaksujärjestelyt Jos palkanmaksujärjestelyllä on pyritty välttämään tulon huomioiminen sovittelussa. Tällöin tulo sovitellaan maksuperiaatteesta poiketen ansaintaperusteisesti jaksoille, joille palkan perusteena oleva työaika sijoittuu. Säännöstä sovellettaisiin esimerkiksi silloin, jos palkkaa maksetaan kerralla useammalta kuin yhdeltä kuukaudelta eikä sitä voida jakaa vaikuttamaan edellä kerrotulla tavalla maksukuukaudelle ja tuleville kuukausille, koska henkilö on siirtynyt samalla työnantajalla kokoaikatyöhön ja palkan maksupäivä sijoittuu tämän sovitellun työttömyysetuuden estävän kokoaikatyön ajalle. Samoin tässä tarkoitetusta suunnitelmallisesta toiminnasta voi olla kyse esimerkiksi silloin, jos kerralla maksettaisiin palkka useammalta kuin yhdeltä kuukaudelta, ja palkanmaksu on aikana, jolloin henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen esimerkiksi vanhuuseläkkeelle siirtymisen taikka perhevapaan alkamisen vuoksi tai siksi, että henkilö ei hae etuutta. Olennaista soveltamisessa on se, että palkanmaksujärjestelyllä on vältetty etuuden sovittelu. MUTTA: Jos henkilö hakee työttömyyspäivärahaa siten, että hakemuksen ajalle ei sijoitu sovitteluperustetta, työttömyyspäivärahaa ei makseta soviteltuna, vaan täytenä.
Sovittelu ja rajoitukset, 4 luku 3 Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos hänen työaikansa, jonka perusteella palkka maksetaan, kalenteriviikon tarkastelujakson aikana tai sovittelujakso, ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain määrittämään säännölliseen työaikaan. Työnhakijalla ei ole oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen, jos hänen työsopimuksen mukainen säännöllinen työaikansa tai jaksotyössä kuukausipalkan perusteena oleva keskimääräinen työaika ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta tasoittumisjakson aikana. Edellä tarkoitetussa työajassa otetaan huomioon työaikapankkiin säästetty ja sieltä nostettu työaika. Laskettaessa sovittelujakson kokoaikaista työaikaa kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 maksupäivää.
Silloin, kun sovittelu perustuu siihen, että henkilö saa palkkaa osaaikatyöstä tai enintään kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä, tehtyä työaikaa tarkastellaan sovittelujaksoittain. Työaika vaikuttaa oikeuteen saada työttömyysetuutta sinä sovittelujaksona, jonka aikana kyseisestä työstä ansaittu palkka maksetaan. Jos sovittelujakso on tavanomainen neljä viikkoa tai kuukausi, myös työaikatarkastelujakso on tämän pituinen. Käytettäessä kuukauden haku- ja sovittelujaksoa, toteutunutta työaikaa eli tehtyjä työtunteja verrataan kuukauden kokoaikatyön työaikaan. Työaikavertailussa sovittelujakson kokoaikaista työaikaa laskettaessa kuukauteen katsotaan aina sisältyvän 21,5 arkipäivää. Tällä ei ole vaikutusta siihen, miten kokoaikatyön työaika lasketaan haettaessa etuutta neljän kalenteriviikon jaksoilta.
Esimerkki Esimerkki 1: A on ilmoittanut huhtikuun 2019 hakemuksessa huhtikuussa tekemänsä osaaikatyön työtunnit. Hänelle maksetaan myös kyseisen osa-aikatyön palkka huhtikuussa. Osa-aikatyön työaika ja palkka vaikuttavat huhtikuulta maksettavaan soviteltuun ansiopäivärahaan. Esimerkki 2: B on ilmoittanut huhtikuun 2019 hakemuksessa huhtikuussa tekemänsä osaaikatyön työtunnit. Hänelle maksetaan kyseisen osa-aikatyön palkka toukokuussa. Osa-aikatyön huhtikuun työaika ja palkka vaikuttavat vasta toukokuulta maksettavaan soviteltuun ansiopäivärahaan, koska palkka maksetaan toukokuussa. Jos työaikaraja ei ylity huhtikuussa tehtyjen työtuntien osalta, toukokuun etuus maksetaan soviteltuna. Jos työaikaraja ylittyy huhtikuussa tehtyjen työtuntien osalta, toukokuulta ei makseta etuutta eikä palkan määrällä ole merkitystä. Huhtikuun ajalta etuus maksetaan täytenä, jos sen aikana ei makseta muuta soviteltavaa tuloa.
Useamman työn tulon sovittelu Jos henkilöllä on useampia sovittelun piirissä olevia työsuhteita, näiden työsuhteiden työaika lasketaan yhteen, jos palkka maksetaan saman sovittelujakson aikana. Sivutoimisen yritystoiminnan tai oman työn työaikaa ei kuitenkaan tässäkään tarkastelussa oteta huomioon. Esimerkki 1: Hakija tekee kahta osa-aikatyötä. Molemmista töistä huhtikuussa 2019 tehtyjen työtuntien palkka on maksettu toukokuun neljän viikon sovittelujaksolla. Osa-aikatyön A enimmäistyöaika on 37,5 tuntia viikossa ja osa-aikatyön B enimmäistyöaika on 40 tuntia viikossa. Työaikatarkastelujakso on neljä viikkoa ja huhtikuussa, hakija on tehnyt osa-aikatyö A:ta 80 tuntia ja osa-aikatyö B:tä 8 tuntia. Hakija on tehnyt osa-aikatyötä A 53,3 % tämän työn enimmäistyöajasta ja osa-aikatyötä B 5 % tämän työn enimmäistyöajasta. Yhteensä työaikaprosentti on 58,3 % eikä työaikaraja ylity. Soviteltua työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa työaikarajan estämättä.
Työssäoloehto Maksuperusteinen sovittelu ei poista työaikatarkastelua ja työssäoloehdon seuraamista Työaikatarkastelu on tehtävä, kun viralliset palkkatiedot ja ansaintaperusteet saadaan kassan tietoon Työssäoloehtoon ei mitään muutoksia palkansaajille Käytännössä maksuperusteisen sovittelun yhteydessä merkitään työssäolotunnit edelliselle maksujaksolle
Omavastuuaika Omavastuuajan täyttyminen lasketaan samoin kuin ennen. Jatkossa kuitenkin omavastuuajalla ansaitut tulot otetaan huomioon sovittelussa. Vastaavasti omavastuuajalla maksettuja tuloja ei huomioida lainkaan. (MUISTA: ei maksettuja päiviä) Esimerkki: Palkanmaksupäivä ajalla, jolta ei makseta päivärahaa Maaliskuussa tehdyn osa-aikatyön palkka (1500 / 80 tuntia) maksetaan 3.4. Hakijan toe on täyttynyt 31.3., jonka vuoksi asetetaan uusi omavastuuaika 1.4. alkaen. Palkanmaksupäivä jää omavastuuajan alle, joten sitä ei sovitella eikä työaikatarkastelua tehdä. Ovan jälkeiseltä ajalta maksetaan täyttä päivärahaa. Edellisen kuukauden palkkatulot jäävät siis kokonaan huomioimatta.
Lyhytkestoinen opiskelu Työttömyysetuutta ei leikata, jos: 1) työnhakija on täyttänyt 25 vuotta ennen opintojen alkamista; 2) opintojen muodostama kokonaisuus kestää yhdenjaksoisesti tai jaksotettuna enintään kuusi kuukautta; ja 3) opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. sovelletaan työnhakijan aiemmin harjoittamiin opintoihin vain, jos opintojen todisteellisesta keskeytymisestä on vähintään yksi vuosi. Rajoitus ei koske työsuhteen tai 3 luvun 6 :n 1 momentissa tarkoitetun taloudellisen etuuden jaksotuksen aikana aloitettuja taikka työvoimakoulutuksena harjoitettuja opintoja. sovelletaan uudelleen, kun mainitussa momentissa tarkoitetut opinnot ovat päättyneet ja henkilö on sen jälkeen täyttänyt työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisaika on alkanut alusta. TE-toimisto tarkastaa opintojen pää- ja sivutoimisuuden 6 kuukauden tarkastelujakson jälkeen.
Lyhytkestoinen opiskelu Lyhytkestoisten opintojen aikana on yhä velvollisuus hakea ja vastaanottaa työtä ja osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin niitä tarjottaessa. Opintojen perusteella ei makseta korotettua etuutta, kuten työllistymistä edistäviin palveluihin luettavien omaehtoisten opintojen ajalta. Päätöksen siitä, voiko lyhytkestoiset opinnot aloittaa työttömyysetuudella, tekee TE-toimisto. Lyhytkestoinen opiskelu ON ERI asia kuin sivutoiminen opiskelu
Aktiivimalli Työttömyyspäivärahaa saadessaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa taikka opiskelleen riittävästi, jos hän on kyseisenä aikana: 1) työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon; 2) ansainnut yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia 5 luvun 7 :n 1 momentin mukaisesta yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta 3) viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa; 4) viisi päivää muussa työvoimaviranomaisen järjestämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa; 5) viisi päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavassa rekrytointia tukevassa toiminnassa, jonka ajalta henkilölle maksetaan työttömyysetuutta; valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä toiminnan sisällöstä; 6) opiskellut viisi päivää opintoja, joita ei pidetä päätoimisina 2 luvun 10 :n perusteella ja joiden ajalta ei makseta työttömyysetuutta 2 luvun 10 a :n perusteella; samat opinnot otetaan kuitenkin huomioon enintään kuuden kuukauden yhdenjaksoisen tai jaksotetun keston ajalta; tai 7) opiskellut viisi päivää ja saanut samalta ajalta työttömyysetuutta 2 luvun 10 a :n perusteella.
Aktiivimalli ja opiskelu Opiskelulla voidaan täyttää aktiivisuusedellytys Viiden arkipäivän mittainen lyhytkestoinen tai sivutoiminen opiskelu HUOM: Sivutoimista ja lyhytkestoista opiskelua EI voi yhdistää. valvotun oppilaitoksen, kuten vapaan sivistystyön oppilaitoksen (muun muassa kansanopistot ja kansalais- tai työväenopistot) järjestämä opiskelu, jonka ajalta henkilö saa ansiopäivärahaa. Työja elinkeinotoimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon myös vähäisestä sivutoimisesta opiskelusta. Aktiivisuutta kerryttävänä opiskeluna ei toiminnan järjestäjästä riippumatta kuitenkaan pidetä harrastustoimintaa (esimerkiksi liikunta, käsityöt jne.) tai yleisiä kansalaisvalmiuksia (esimerkiksi autokoulu, ensiapukurssi jne.) ylläpitävää toimintaa. Työ- ja elinkeinotoimisto ei anna työvoimapoliittista lausuntoa työnhakijan harrastustoiminnasta.
Kassan ei tarvitse pyytää te-toimiston lausuntoa, vaan voi ratkaista asian itsenäisesti aktiivisuuden osalta samat opinnot otetaan kuitenkin huomioon enintään kuuden kuukauden yhdenjaksoisen tai jaksotetun keston ajalta Yhteneväinen 6 kk sivutoiminen/päätoiminen tarkastelujakson kanssa, sama opiskelu ei voi olla jaksotettunakaan yli 6 kk ajan osana aktiivisuuden edellytysten täyttymistä
SEL:n tarjoama valmennus Täyttää aktiivimallin ehdot Taitava työnhakija verkkovalmennus, ilmoittautumislinkki: www.selry.fi/koulutus Valmennuksen suorittamismahdollisuus päättyy 31.12.2019 Kaikki jäsenet voivat suorittaa verkkovalmennuksen, myös tällä hetkellä työssä olevat
Aktiivimalli poistuu 1.1.2020 Esityksenä on, että aktiivimalli poistuu kerralla siten, että laskettu työttömyyspäiväraha nousee takaisin perustasolle 1.1.2020 vaikka aktiivimallin aiheuttama leikkuri olisikin vielä voimassa tuolloin. Hallituksen esitys on vielä valiokuntakäsittelyssä.
Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva Astuu voimaan 1.7.2019 Koskee vain ei-omistavaa yrittäjän perheenjäsentä Työssäoloehto ja jäsenyysaika palkansaajakassassa 52 viikkoa Toe ja jäsenyysaika kertyy vasta 1.7.2019 jälkeen alkaneesta työstä Jälkisuoja voimassa, joten täyden toen voi tuoda yrittäjäkassasta palkansaajakassaan samoin edellytyksin kuin nytkin (1kk sisällä) Yrittäjän osaomistajuusmääritelmä muuttuu
Työssäoloehto palkansaajakassassa Palkansaaja, joka on työskennellyt sellaisen yrityksen tai yhteisön palveluksessa, jossa hänen perheenjäsenensä ei ole yrittäjäasemassa 26 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon On huomattava että, henkilöön voi tulla sovellettavaksi tavallinen palkansaajan 26 viikon työssäoloehto, vaikka hän ja hänen perheenjäsenensä yritystä omistaisivatkin, koska alle laissa säädettyjen rajojen jäävä oma tai yhdessä perheenjäsenen kanssa tapahtuva omistaminen ei tuota yrittäjäasemaa kenellekään. Palkansaaja, joka on työskennellyt sellaisen yrityksen tai yhteisön palveluksessa, jossa hänen perheenjäsenensä toimii yrittäjäasemassa, 52 kalenteriviikkoa työssä, joka voidaan lukea työssäoloehtoon. Pidemmän palkansaajan työssäoloehdon soveltuminen edellyttää sitä, ettei henkilöllä itsellään ole lainkaan omistusta tai määräysvaltaa kyseisessä yrityksessä tai yhteisössä. Yrittäjän ei-omistava perheenjäsenen asemassa kertynyttä 52 viikon työssäoloehtoa ja tavallista palkansaajan 26 viikon työssäoloehtoa ei voida yhdistää toisiinsa. Molempien työssäoloehtojen täyttyessä ansiopäivärahaa haettaessa henkilö voi itse valita, kumman työssäoloehdon perusteella ansiopäivärahaan aletaan maksaa. Onko tarpeen?
Osaomistajuus ja yrittäjyys hyvin pienikin henkilökohtainen omistusosuus yhdessä perheenjäsenten riittävän omistuksen kanssa aiheuttaa sen, että henkilöä pidetään työttömyysturvassa yrittäjänä Henkilöä, jolla ei ole johtavaa asemaa, pidetään osaomistajana, jos hän työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta. Myös johtavaan asemaan liittymätön omistukseen perustuvan yrittäjämääritelmän täyttäminen edellyttää aina henkilökohtaista omistusta tai määräysvaltaa.
Esimerkkejä Esimerkki 1: Herra A työskentelee B Oy:ssä, josta hän omistaa 1 prosenttia ja on yrityksen hallituksen jäsen. A:n puoliso Rouva A, joka ei työskentele yhtiössä, eikä ole yhtiön hallituksessa, omistaa yhtiön osakkeista 29 prosenttia. Herra A on yrittäjä, koska hän on B Oy:ssä johtavassa asemassa ja hänellä on yhdessä perheenjäsenensä kanssa 30 prosenttia yhtiön osakepääomasta. Esimerkki 2: Rouva B työskentelee C Oy:ssä yrityksen toimitusjohtajana. Rouva B ei omista yrityksen osakkeita. Rouva B:n puoliso herra B omistaa yhtiöstä 15 prosenttia ja heidän kanssa samassa taloudessa asuvat täysi-ikäiset lapset D ja C 15 prosenttia kumpikin. Rouva B ei ole yrittäjä, koska hän ei henkilökohtaisesti omista yritystä lainkaan, vaikka hän on johtavassa asemassa ja hänen perheenjäsenillään on yli 30 prosenttia yhtiön osakepääomasta.
Yrittäjä vai ei? Pienosakkaan ja yhtiön välisessä sopimuksessa voidaan joskus todeta, että kyseessä ei ole työsuhde. Osapuolet eivät kuitenkaan voi työttömyyskassaa sitovasti sopia siitä, onko henkilö työsuhteessa tai onko hän työttömyysturvassa tarkoitettu palkansaaja. Myös tällaisessa tilanteessa ratkaisu siitä, onko henkilö palkansaaja vai yrittäjä, on tehtävä kokonaisharkinnan perusteella. Edes hyvin itsenäinen asema ja työsuhteen puuttuminen ei välttämättä merkitse sitä, että henkilö olisi yrittäjä.
Yrittäjä vai palkansaaja Työttömyyskassa päättää itsenäisesti siitä, onko henkilö yrittäjä vai palkansaaja silloin, kun se ratkaisee kassan jäsenyyttä tai työssäoloehdon kertymistä koskevan asian. Työvoimaviranomaiset päättävät kassaa sitovasti esimerkiksi siitä, onko yritystoiminta päätoimista tai onko yritystoiminta lopetettu.
Kansallinen tulorekisteri, Katre Palkanmaksajilla ilmoitusvelvollisuus Kassat ja vakuutussektori Palkka- ja etuustietojen käyttäjänä 1.1.2020 Etuustietojen tuottajina 1.1.2021 Periaatteessa mitään ei saa kysyä, mikä on saatavilla Tulorekisteristä Sieltä puuttuvat tiedot on kysyttävissä nykyiseen tapaan