SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTON SÄÄTIÖ SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTO Toimintakertomus 1981 1. Yleistä 2. Taustatietoja 2.1. Arkistoajatuksen syntyminen 2.2. Arkistohankkeen toteutuminen 2.3. Rakennuksen saneeraus ja tilat 3. Hallinto 3.1. Säätiön valtuuskunta 3.2. Säätiön hallitus 3.3. Henkilökunta 4. Toiminta 4.1. Tarkoitus ja tehtävät 4.2. Asiakirjat 4.3. Järjestäminen 4.4. Käsikirjasto 4.5 Tiedotustoiminta 5. Tilastotietoja 1. Yleistä Useita vuosikymmeniä vireillä ollut pyrkimys saada elinkeinoelämälle oma keskusarkistonsa toteutui toukokuussa 1981, kun Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto aloitti toimintansa Mikkelissä. Arkistohankkeen toteuttamiseksi oli valmistelevia toimenpiteitä tehty usealla taholla maassamme. Kun konkreettinen suunnittelutyö oli käynnistynyt valtionarkiston, elinkeinoelämän keskusjärjestöjen, Liikearkistoyhdistys r.y:n ja Mikkelin kaupungin yhteistoimin, asian eteneminen tapahtui varsin ripeässä tahdissa. Arkiston perustaminen osoittautui jo ensimmäisenä toimintavuonna erittäin tarpeelliseksi muutoin hävitettäväksi joutuvien yritysarkistojen säilyttäjänä tuleville sukupolville ja taloustieteellisen tutkimuksen käyttöön. Arkistojen luovutuksissa on ollut havaittavissa piirre että suuret yritykset haluavat luopua hallussaan olevista niihin sulautuneiden yritysten arkistoista. Ensimmäisen vuoden aikana arkistoja tuli yhteensä 750 hyllymetriä. ELKA on herättänyt varsin vilkasta mielenkiintoa ja niinpä arkistoon onkin tutustunut runsaasti ihmisiä ja tutkijapalvelu on päässyt alkuunsa, joskin se vielä on ollut melko vähäistä. Elinkeinoelämän keskusjärjestöjen aktiivinen osallistuminen ELKA:n toimintaan on luonut hyvän perustan luottamukselle, jota tarvitaan keskusarkiston kehittämiseksi elinkeinoelämää ja tutkimustoimintaa palvelevaksi laitokseksi. 2. Taustatietoja 2.1. Arkistoajatuksen syntyminen
Ajatus elinkeinoelämän oman arkiston perustamisesta tuli esille kauppakamarilaitoksessa jo vuonna 1937. Asia oli uudelleen esillä vuonna 1947, jolloin Keskuskauppakamarin asettama liikearkistokomitea ehdotti elinkeinoelämän piirissä harjoitettavan arkistointia koskevan valistustoiminnan lisäämistä, kun oli todettu, ettei keskusarkiston perustamiseen ollut taloudellisia mahdollisuuksia. Valtionarkiston toimesta järjestettiin neuvottelutilaisuus vuonna 1960, jossa päätettiin liike-elämän arkistokysymysten alalla tarvittavan yhteistoiminnan aikaansaamiseksi perustaa erityinen yhdistys. Nimeksi uudelle yhdistykselle tuli Liikearkistoyhdistys r.y. ja sen yhtenä päätavoitteena tuli olemaan liikeelämän oman keskusarkiston saaminen maa Laki yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta (20.12. 1974/998) ja sen nojalla annettu asetus (8.12.1977/921) tekivät liike-elämän keskusarkistoasian ajankohtaiseksi luomalla taloudellisen pohjan hankkeen toteuttamiselle. Tämän lain mukaan voidaan yksityisluontoiselle arkistolle, jossa säilytettävällä aineistolla on tieteellisen tutkimuksen kannalta tai muutoin huomattavaa yleistä merkitystä, antaa valtionapua 80.% sen käyttökuluista. Mikkelin kaupunki kiinnostui arkistohankkeesta, jonka katsottiin hyvin sopivan Mikkelissä jo toimivien laitosten, Helsingin kauppakorkeakoulun johtamiskoulutuskeskuksen, Itä-Suomen Instituutin ja Mikkelin maakuntaarkiston toiminnan kanssa. Lisäksi Mikkeliin on keskeisen sijaintinsa takia hyvät yhteydet eri puolilta maatamme. 2.2. Arkistohankkeen toteutuminen Mikkelin kaupunginhallitus asetti 30.10.1979 arkistoalan kehittämistoimikunnan jonka eräänä tehtävänä oli laatia ehdotus elinkeinoelämän keskusarkiston perustamiseksi Mikkeliin. Toimikunnan laatimassa selvityksessä olivat mm. alustava huonetilaohjelma rakennuspiirustuksineen sekä tulo- ja menoarvioehdotus. Mikkelin kaupungin edustajat kävivät jatkoneuvotteluja hankkeen toteuttamiseksi mm. valtionarkiston, Liikearkistoyhdistys r.y:n ja elinkeinoelämän keskusjärjestöjen edustajien kanssa. Neuvottelujen tuloksena päätettiin perustaa Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston Säätiö, jonka tehtävänä tuli olemaan elinkeinoelämän keskusarkiston hoidon järjestäminen ja edistäminen. Oikeusministeriö myönsi perustamisluvan ja vahvisti säännöt 15.2.1980. Seuraava tärkeä vaihe oli valtioneuvoston 28.8.1980 tekemä päätös hyväksyä Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto lakimääräiseen valtionapuun oikeutetuksi vuoden 1981 alusta lukien.
2.3. Rakennuksen saneeraus ja tilat Välittömästi valtioneuvoston tekemän valtionapupäätöksen jälkeen ryhtyi Mikkelin kaupunki kunnostamaan Varikkotie 7 sijaitsevaa entistä armeijan varikkorakennusta nykyaikaisiksi arkistotiloiksi. Saneeraustyö saatiin päätökseen 30.4.1981, jonka jälkeen keskusarkisto oli valmis aloittamaan toimintansa ja ottamaan arkistoja säilytettäväksi. Samalla arkistolle vievän kadun nimi muutettiin paremmin sen toimintaa kuvaavaksi Tutkijantieksi. Keskusarkistolla on tilaa 1107 m 2 kolmessa kerroksessa, josta noin 760 m 2 on varsinaisia arkistotiloja ja loppuosa toimisto- ja asiakastiloja. Lisäksi keskusarkiston käytössä on viereisessä rakennuksessa kylmää varastotilaa. Jokaisessa kerroksessa suurin osa on varattu asiakirjojen säilytystilaksi. Kolmas kerros on tutkijoiden ja asiakkaiden käytössä. Se on jaettu 6 ja 4 hengen tutkijasaleihin, minkä lisäksi pitempiaikaisille tutkijoille on varattu kaksi erillistä työhuonetta. Tutkijasalien välittömässä yhteydessä on huone mikrofilmien lukulaitteita varten. Toisessa kerroksessa sijaitsevat arkistotilojen lisäksi toimistotilat, pääsisäänkäynti ja lastaussilta. Pohjakerroksessa, joka on puoliksi maan alla, ovat henkilökunnan sosiaaliset tilat ja teknisiä laitteita. 3. Hallinto 3.1. Säätiön valtuuskunta Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistoa ylläpitää säätiö, jonka valtuuskuntaan kuuluivat seuraavat perustajajäsenten edustajat: Helsingin kauppakorkeakoulu: professori Erkki Pihkala apulaisprofessori Kyösti Pulkkinen Itä-Suomen Instituutin kannatusyhdistys r.y.: osastopäällikkö Väinö Saari suunnittelupäällikkö Esa Reponen Keskuskauppakamari: toim.johtaja Sakari Yrjönen apulaisjohtaja Markku Kosola Liikearkistoyhdistys r.y.: kauppaneuvos Reima Raita ekonomi Leo Hällström Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y.: johtaja Tauno Jaatela fil.maist. Paula Kilpeläinen Mikkelin Kauppakamari: johtaja Heikki Kosonen pankinjohtaja Juhani Oinonen
Mikkelin kaupunki: kauppaneuvos Matti Toivakka toimitusjohtaja Raimo Räsänen toimitusjohtaja Rauno Sillanpää toimitusjohtaja Veikko Koljonen kaupunginlakimies Timo Heiskanen elinkeinoasiamies Sune Lehkonen Mikkelin Läänin Maakuntaliitto: puh.joht. Juhani Alanen kansanedustaja Pertti Hietala Suomalaisen Liikesivistysrahaston Kannatusyhdistys r.y.: kauppat.tri Aatto Prihti kauppat.maist. Jarmo Granfelt Suomen Kulttuurirahasto: professori Päiviö Tommila professori Yrjö Kaukiainen Suomen Työnantajain Keskusliitto: johtaja Heikki Konkola toim.johtaja Pentti Somerto Teollisuuden Keskusliitto: johtaja Paavo Grönlund maisteri Jyrki Malmio Säätiön valtuuskunta piti vuosikokouksen 20.3. Mikkelissä arkistorakennuksen harjannostajaisjuhlan yhteydessä. Valtuuskunnan vaalikokous pidettiin 27.10. Mikkelissä keskusarkiston vihkiäisjuhlan yhteydessä. Valtuuskunnan puheenjohtajana on toiminut pääkonsuli Sakari Yrjönen. 3.2. Säätiön hallitus Säätiön hallitukseen ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Jorma Ahvenainen, apul.professori Jyväskylä Henri Broms, fil.tri Helsinki Sakari Jalaskoski, ekonomi Helsinki Ossi Jokimies, fil.maisteri Helsinki Patrik Lilius, valtiot.lis. Helsinki Eero Raunio, kaupunginjohtaja Mikkeli Raimo Viikki, maakunta-arkistonhoitaja Mikkeli Hallitus on kokoontunut vuoden aikana kolme kertaa. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut FM Ossi Jokimies. Säätiön asiamiehen tehtäviä on hoitanut arkistonjohtaja Matti Lakio.
3.3. Henkilökunta ELKA:ssa on vuoden aikana ollut neljä vakinaista tointa ja yksi työllisyysvaroin palkattu henkilö. Henkilöt arkistonjohtaja Matti Lakio, valtiot.maist. 1.3. alkaen kanslisti Maritta Nykänen, kauppat.yo 1.5.-30.9. kanslisti Sirpa Seppänen, yo-merkonomi 1.10. alkaen vahtimestari-talonmies Jarmo Pulkkinen, merkonomi 1.5. alkaen siivooja Kaija Kilkki, kodinhoitaja 1.5. alkaen arkistoapulainen Jari Lehtonen, yo-merkonomi 1.6. alkaen 4. Toiminta 4.1. Tarkoitus ja tehtävät Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto on maamme elinkeinoelämää palveleva valtakunnallinen laitos, jonka tehtävänä on elinkeinoelämän järjestöjen, yritysten ja yksityisten elinkeinoelämässä toimineiden henkilöiden arkistojen kokoaminen, järjestäminen ja säilyttäminen sekä saattaminen tutkijoiden käytettäväksi. ELKA:n tavoitteena on luoda hyvät olosuhteet elinkeinoelämää koskevan informaatiopalvelun ja tutkimustoiminnan kehittäminen. Tässä tarkoituksessa käsikirjastoon kootaan elinkeinoelämää koskevaa kirjallisuutta, yrityshistoriikkejä ja yritysten toimintakertomuksia, taseita ym. 4.2. Asiakirjat Asiakirjojen vastaanotto ELKA:oon käynnistyi toukokuussa. Ensimmäinen luovutustilaisuus oli 12.5., jolloin arkistoa perustamassa olleet valtionarkisto, Keskuskauppakamari, Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y., Suomen Työnantajain Keskusliitto ja Teollisuuden Keskusliitto luovuttivat omia ja hallussaan olleita asiakirjoja ELKA:oon. Tässä luovutustilaisuudessa tuli ilmoitukset kaikkiaan 280 hm luovuttamisesta ELKA:oon. Yrityksien ensimmäinen virallinen arkistojen luovutustilaisuus pidettiin 5.6., jolloin Kaukas Oy luovutti Suomen Rullatehdasyhdistyksen, Cederbergin ja T&J Salvesenin arkistot, yhteensä 42 hm ja Enso-Gutzeit Oy Lehtoniemen konepajan yli 3000 laiva- ja konepiirustusta käsittävän piirustusarkiston. Näiden luovutusten jälkeen ELKA on saanut lukuisia yritys- ja neuvotellut eri yritysten kanssa arkistojen luovutuksista. Määrällisesti merkittävin on Enso- Gutzeit Oy:n tekemä päätös yhtiön kaikkien toimipaikkojen arkistojensiirtämisestä ELKA:oon mikä merkitsee lähes 1000 hyllymetrin arkistokokonaisuuden saamista keskitettyyn säilytykseen ja tieteellisen tutkimuksen käyttöön.
ELKA:oon vuoden aikana luovutetut arkistot: Luovuttaja Vastaanotetut asiakirjat hm-määrä Helsingin Puhelinyhdis- Helsingin Puhelinyhdistys 0,28 tyksen Keskusarkisto Asianajotoimisto Jorma K. Oy A. Halosen Lihanjalostustehdas 130,00 Lehtonen Enso-Gutzeit Oy Lehtoniemen konepaja konepiirustuksia Oy Kaukas Ab Suomen Rullatehdasyhdistys 25,60 Ab T&J Salvesen 1,40 Oy Gustav Cederberg 15,00 STK STK 35,00 TKL THL:n arkisto, käsikirjastoa 25,00 Mikkelin maakunta-arkisto Savon Nahkatuote Ky 10,10 Mikkelin Kenkätehdas Oy 14,50 käsikirjastoa Hämeenlinnan maakunta-arkisto Korpimaa Oy 14,50 Siilinjärven verotoimisto Savon Moottori Oy 0,07 Asianajotoimisto Arto Ullakonoja Vesijohtoliike Selim Lehtinen 1,00 Oy Fiskars Ab Kellokosken Tehdas Oy 11,00 Meijeriastiat Oy 0,40 Puikko Oy 0,16 Vakuutusyhtiö Svea 0,40 Tehdaspuu 0,20 Carlanderin suku 0,45 Oy W. Rosenlew Ab J.C. Frenckell & Son Ab 130,00 Keskuskauppakamari Viipurin kauppakamari 0,26 Sylvester Perret Sylvester Perret 3,30 Valtionarkisto Fennoexport Ltd Suomen Hypoteekkiyhdistys Suomen Asuntohypoteekkipankki 90,00 Verohallituksen luovuttamat konkurssiyritysten asiakirjat Turun maakunta-arkisto J&C Österbladh 85,00 Kokemäensaaren Puhelinosuuskunta Kyläsaaren Puhelinosuuskunta Kyläsaaren Sähköosuuskunta Jussi Kiviranta Mellilän Puutyö Mellilän Saha Oy Uusi Aura Sosialisti Turun insinööritoimisto Satakunnan Maakunta Oy Rauman nahkatehdas Fredriksson Oy Oy Pohjolan Liikenne Ab Jo-Fo Oy LTK LTK:n arkistoa 2,50 Enso-Gutzeit Oy Utran saha 0,37
Sirkka Posti Yhteensä Lieksan piiriesimies 0,70 Pankakosken tehdas 135,90 Zellstofffabrik Waldhof 0,30 Juho Klamin kyläkauppa,, sadetakkitehdas, maatila 8,00 753,29 hm 4.3. Järjestäminen ELKA:oon luovutettavat asiakirjat tulevat joko lahjoituksena, jolloin ne ovat kokonaan keskusarkiston omaisuutta, tai talletussopimuksella, jolloin omistusoikeus pysyy edelleen luovuttajalla mutta arkiston säilytyspaikkana on ELKA. Luovutetut asiakirjat pyritään järjestämään ja luetteloimaan, jonka jälkeen ne ovat tutkijoiden käytettävissä, ellei arkiston luovuttajan kanssa ole sovittu erityisistä käyttörajoituksista. Osa luovutetuista arkistoista on ollut hyvin järjestettyjä, mutta suuri osa on tullut joko osittain tai kokonaan järjestämättä ja ilman minkäänlaisia luetteloja. Keskusarkiston henkilöresurssit eivät ole riittäneet järjestämään ja luetteloimaan asiakirjoja samalla nopeudella kuin uusia arkistoja on tullut, vaan niiden järjestäminen on jouduttu jättämään myöhempään ajankohtaan. Tärkeintä on kuitenkin, että arkistot on saatu turvalliseen säilytykseen. Vuoden loppuun mennessä järjestettyjä arkistoja oli 21, yhteensä n. 162 hm. 4.4. Käsikirjasto Asiakirja-aineiston lisäksi keskusarkistoon kootaan lahjoituksena saatua elinkeinoelämään liittyvää kirjallisuutta ja yrityksiä koskevaa uutta tietoa, kuten toimintakertomuksia, taseita, historiikkeja ym. painettuja ja monistettuja julkaisuja. Tavoitteena on luoda edellytyksiä elinkeinoelämään ja yritystoimintaan liittyvän tutkimustyön kehittämiselle. Etenkin pienen ja keskisuuren yritystoiminnan tutkimustyö on käytettävissä olevan aineiston vähäisyyden ja hajanaisuuden takia ollut vaikeaa. Suurimmat lahjoitukset käsikirjastoonsa ELKA sai Teollisuuden Keskusliitolta ja Mikkelin maakunta-arkistolta. Käsikirjastoon saatiin vuoden aikana elinkeinoelämää koskevaa kirjallisuutta kaikkiaan 35 hyllymetriä, josta on luetteloitu 522 nidettä. 4.5. Tiedotustoiminta Keskusarkiston toiminnan käynnistymisestä on pyritty tiedottamaan elinkeinoelämälle monin eri tavoin. Televisiossa, radiossa ja lehdistössä on ollut uutisia arkiston käynnisty- eri vaiheista, kuten harjannostajaisista,
arkistorakennuksen valmistumisesta, ensimmäisistä arkistonluovutuksista ja vihkiäisistä. Arkiston vihkiäisjuhlaa vietettiin 27.10. Mikkelin kirjastotalolla runsaslukuisen ja arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnäollessa. Tervehdyspuheen piti ELKA:n Säätiön hallituksen puheenjohtaja fil.maist. Ossi Jokimies. Juhlapuhujana oli opetusministeriön kansliapäällikkö Jaakko Numminen. Tervehdyksen arkistolle esittivät kaupunginjohtaja Eero Raunio Mikkelistä, professori Toivo Paloposki valtionarkistosta, pääkonsuli Sakari Yrjönen Keskuskauppakamarista sekä apulaisprofessori Kyösti Pulkkinen Liikearkistoyhdistys r.y.:stä. Vihkiäisjuhlassa pidetyt puheet on koottu Liikearkistolehteen numero 3/1981. ELKA:oa perustamassa olleet elinkeinoelämän keskusjärjestöt ovat tiedottaneet keskusarkiston käynnistämisestä jäsenlehdissä eri tiedotteissa ja seminaareissa. Myös arkistoalan lehdissä on ollut kirjoituksia ELKA:n perustamisesta ja toiminnasta. ELKA:n omaa esitettä on valmisteltu vuoden aikana ja esite julkaistaan vuodenvaihteen jälkeen. Kun yritysarkistoja on saatu järjestetyksi ja luetteloiduksi, pyritään tiedotustoimintaa suuntaamaan entistä enemmän tutkijoille ja korkeakouluihin, jotta asiakirjat saataisiin tieteellisen tutkimuksen käyttöön. Keskusarkistoon on vuoden aikana tutustunut 358 henkeä, mukana runsaasti elinkeinoelämän, hallinnon ja arkistoalan edustajia. Varsinaisten tutkijakäyntien määrä jäi varsin vähäiseksi ensimmäisenä vuonna järjestetyn aineiston vähäisyyden takia.
5. Tilastotietoja Rakennuksen pinta-ala 1 107 m 2 Arkistotilojen pinta-ala 759 m 2-1. kerros 160 m 2 + 120 m 2 = 280 m 2-2. kerros = 220 m 2-3. kerros 150 m 2 + 109 m 2 = 259 m 2 Hyllymetrimäärä 6 685 hm Asiakirjamäärä 750 hm Käsikirjaston laajuus 35 hm Asiakas- ja tutustumiskäynnit 358 henkeä Asiakastilat : - tutkijasali 1 6 tutkijapaikkaa - tutkijasali 2 4 tutkijapaikkaa - tutkijakammiot 2 tutkijapaikkaa