PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.9.2012-30.9.2014 PUUSEPÄNTEOLLISUUS ry AMMATTILIITTO PRO ry

SISÄLLYSLUETTELO Aihe Sivu AAKKOSELLINEN HAKEMISTO YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 1 SOVELTAMISALA 1 2 LIITESOPIMUKSET 2 3 TYÖNANTAJAN JA TOIMIHENKILÖN YLEISET VELVOLLISUUDET 3 4 TYÖRAUHAVELVOLLISUUS 3 TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET 3 5 TYÖSUHDE 3 6 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 4 TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 5 7 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA SEN SIJOITTUMINEN 5 8 TYÖAJAN LYHENNYKSEN TOTEUTTAMINEN ERI TYÖAIKAMUODOISSA 7 9 KESKIMÄÄRÄINEN SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA 12 9 a TYÖAIKAPANKKI 13 10 LISÄTYÖ 13 11 LEPOAJAT JA VIIKOITTAINEN VAPAA-AIKA 14 PALKKAUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 16 12 PALKKAUS 16 13 VUOROTYÖ SEKÄ ILTA- JA YÖTYÖ 18 14 OSA-AJAN PALKKA 20 15 YLITYÖ- YM. KORVAUKSET 21 16 SUNNUNTAITYÖ 26 17 SIJAISUUSKORVAUS 27 18 VARALLAOLO 27 19 HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ JA PUHELINOHJEET 28 20 KOULUTUSTILAISUUDET 29 21 MATKAKORVAUKSET 30 SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 33 22 PALKKA SAIRAUDEN TAI ÄITIYS- JA ISYYSVAPAAN AIKANA SEKÄ TAPATURMAN JÄLKEEN 33 23 LÄÄKÄRINTARKASTUKSET 35 24 VUOSILOMA 38 25 LYHYT TILAPÄINEN LOMA 40 ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 41 26 VASTUUVAKUUTUS JA RYHMÄHENKIVAKUUTUS 41 27 JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS JA AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PIDÄTTÄMINEN 42 28 KOKOONTUMISOIKEUS 42 NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA VOIMASSAOLO 43 29 PAIKALLINEN SOPIMINEN 43 30 NEUVOTTELUJÄRJESTYS 43 31 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 44 PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖSOPIMUKSEN 2012-2014 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 45 IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 51 TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI 61

TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 25.3.1986 63 LYHENTÄMISTAPOJA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 13.12.1985 65 LYHENTÄMISTAPAA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA 17.12.1993 67 TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄ 69 PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN LUOTTAMUSMIESOPIMUS 71

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO Iltatyö... 19 Iltatyölisä... 19 Irtisanominen... 53 Irtisanomissuojasopimus... 51 - ilmoitus irtisanomisesta... 53 - irtisanomisajan noudattamatta jättäminen... 52 - irtisanomisen perusteen ilmoittaminen... 53 - irtisanomisen perusteet... 51 - irtisanomissuoja raskauden ja synnytysloman aikana... 53 - irtisanomista koskevat ilmoitukset... 58 - lomautus... 56 - takaisinottaminen... 59 - työvoiman vähentämisjärjestys... 58 Kuukausityöaika 2012... 20 Kuukausityöaika 2013... 21 Kuukausityöaika 2014... 21 Lisätyö... 13 Lomautus... 56 Lopettamistyöt... 23 Osa-ajan palkka... 20 Paikallinen sopiminen - työaika... 5 Paikalliset olosuhteet... 27 Sijaisuuskorvaus... 27 Sunnuntaityö... 26 Työaika... 5 - keskimäärinen työaika... 6 - pituus... 6 - säännöllinen työaika... 5, 6 - työaikaero ja palkka... 6 Työtuntijärjestelmä... 5 - ilmoitusvelvollisuus... 5 - laatimisvelvollisuus... 5 - neuvotteluvelvollisuus... 5 - pysyvä muutos... 5 - tilapäinen muutos... 5 Työviikko... 5 Työvoiman vähentämisjärjestys... 58 Vapaapäivät... 5 Varallaolo... 27 Viikoittainen ylityö... 21 Viikoittaisen vapaa-ajan korvaaminen... 15 Vuorokautinen ylityö... 22 Vuorotyö... 18 - vuorotyölisä iltavuorossa... 19 - vuorotyölisä yli- ja sunnuntaityöstä... 19 - vuorotyölisä yövuorossa... 19 Yhteis- ja tiedotustoiminta... 6

Ylityö... 21 - mitä ylityöksi luetaan... 21 - peruspalkan laskeminen... 25 - säännöllisen työajan ylityöjakaja... 25 - viikoittainen... 23 - vuorokautinen... 23 Yötyö... 18

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖSOPIMUS YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 SOVELTAMISALA 1 1 Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat Puusepänteollisuus ry:n jäsenten puusepänteollisuutta harjoittavien yksiköiden palveluksessa teknisissä ja toimistotehtävissä olevat, toimihenkilötehtävissä toimivat henkilöt. Pääkonttoreissa, konsernihallinnossa ja integroiduissa yksiköissä työskentelevät toimihenkilöt kuuluvat sopimuksen piiriin, mikäli heidän tehtävänsä kuuluvat pääasiallisesti edellä mainittuun toimialaan. 2 Sopimus ei koske toimihenkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilöiden palkka- ja työehtoja määriteltäessä, eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema sekä hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavia henkilöitä. Lisäksi tällaisia ovat keskisuuressa tuotannollista toimintaa harjoittavassa yritysorganisaatiossa ns. osastopäällikkötasoon luettavat henkilöt, joilla on edellä mainittu asema. Yritysorganisaatiossa voi myös olla edellä sanotulla tasolla tai sitä ylemmällä henkilöitä, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka edustavat asiantuntemusta tietyllä erikoisalalla (ns. spesialistit) ja jotka tästä syystä ja asemansa itsenäisyyden puolesta rinnastetaan edellä mainittuihin henkilöihin. Suurissa yrityksissä organisaatiotasoja on luonnollisesti useampia, ja siten myös sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle voi jäädä useammalla organisaatiotasolla toimivia henkilöitä, edellyttäen, että muut tässä kappaleessa todetut edellytykset ovat olemassa. 3 Sopimuksen soveltamisalan tulkitsemisessa ei ole koulutuksellista alarajaa. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt, jotka vakinaisesti toimivat työnantajan edustajana työntekijöihin nähden ja jotka työnantajalle kuuluvaa oikeutta ja valtaa käyttäen jakavat, johtavat, valvovat tai tarkkailevat työtä ottamatta säännöllisesti osaa itse työhön tai vaikkakin säännöllisesti, mutta kuitenkin suhteellisen pienen osan työajastaan käyttävät muiden kuin toimihenkilölle varsinaisesti kuuluvien töiden suorittamiseen. Pöytäkirjamerkintä 1: Soveltamisala on tehtäväkohtainen. Sopimuksen tehtäväkohtaisuudesta johtuu, ettei henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä tai palkanmaksutavalla ole ratkaisevaa merkitystä ratkaistaessa kysymystä siitä, minkä sopimuksen piiriin henkilö kuuluu. Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- ja muun erityiskoulutuksen saanut toimihenkilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin, mikäli toimi sisältönsä perusteella kuuluu tämän sopimuksen piiriin.

2 2 LIITESOPIMUKSET Pöytäkirjamerkintä 2: Laboratorioissa tai vastaavanlaatuisissa tehtävissä työskentelevistä luetaan toimihenkilöiksi ne, joiden tehtävät edellyttävät laboratorioalan ammattikoulutusta tai vastaavaa, kokemuksen kautta saavutettua pätevyyttä. Pöytäkirjamerkintä 3: Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvasta toimihenkilötehtävämuutoksesta, josta mahdollisesti seuraa henkilöstöryhmämuutos, on ilmoitettava luottamusmiehelle viimeistään muutostilanteen yhteydessä. Osa-aikatyötä tekeviin toimihenkilöihin ja henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisiotyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin. Pöytäkirjamerkintä 4: Sopijaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämän työehtosopimuksen soveltamisala on sama kuin runkosopimuksen 1998-99 ja yleissopimuksen 1998-1999 soveltamisala. 1 Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan liittojen välillä 23.2.2000 allekirjoitettuja irtisanomissuojasopimusta, 31.1.2005 allekirjoitettua työllistymisen ja muutosturvan toimintamallia, 22.10.2003 allekirjoitettua luottamusmiessopimusta sekä seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestösopimuksia: konttoritoimintojen kehittämissopimus STK-TVK- STL 24.10.1986 tuottavuuden ja teknologian kehittämissopimus STK-STTK 14.4.1987 koulutussopimus STK-TVK-STL 12.2.1976 koulutussopimus STK-STTK 12.2.1976 sopimus yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä STK-SAK-STTK-TVK- YTN 8.5.1989 sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta toimistoissa STK-TVK-STL-STTK 1.3.1990 sopimus työsuojeluyhteistyöstä työpaikoilla STK- STTK-SAK 10.9.1990. keskusjärjestöjen välillä 28.3.1984, 13.12.1985 ja 25.3.1986 tehtyjä työajan lyhentämistä koskevia pöytäkirjoja sekä päivä- ja kaksivuorotyön lyhentämistapaa koskevaa pöytäkirjaa 17.12.1993.

3 3 TYÖNANTAJAN JA TOIMIHENKILÖN YLEISET VELVOLLISUUDET 1 Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja. 2 Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mukaan tukea toimihenkilöä myös tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea toimihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana. Hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista tulee tiedottaa viimeistään samanaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille. 3 Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin. 4 Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat. 4 TYÖRAUHAVELVOLLISUUS 1 Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka sopimuksen voimassaoloaikana kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimuksen määräyksiä. TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET 5 TYÖSUHDE 1 Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilö. 2 Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa. Jos toimihenkilö siirretään tehtävästä toiseen, tai toimen hoitamisen edellyttämä vastuu ja sen asettamat vaatimukset muuttuvat käsitellään tätä koskeva asia ensisijaisesti työnantajan ja tämän henkilön välillä. Milloin

4 toimihenkilö tai työnantaja sitä vaatii, on asiasta neuvoteltava myös työnantajan ja luottamusmiehen kesken. 3 Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa 6 :n mukaista irtisanomisaikaa. 6 TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN 1 Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava a. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden; b. 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta; c. 2 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta; d. 4 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta ja e. 6 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta. 2 Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava a. 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta ja b. 1 kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta. Pöytäkirjamerkintä: Irtisanomisen perusteista ja menettelytavoista on sovittu liitteenä olevassa irtisanomissuojasopimuksessa. 3 Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5. - 30.9.) aikana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättömän vuosiloman. 4 Edellä mainittuja irtisanomisaikoja ei sovelleta työsopimuslain tarkoittamana koeaikana.

5 TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 7 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA JA SEN SIJOITTUMINEN Työtuntijärjestelmä 1 Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä, milloin se on työn laatuun nähden mahdollista. Työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät. 2 Työtuntijärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilöstöstä, muutoksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen. Työtuntijärjestelmään tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltävänä päivänä, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle. Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä mainituista ilmoitusajoista. 3 Työviikko alkaa maanantaina ja työvuorokausi alkaa asianomaisessa yrityksessä yleisesti noudatettavina ajankohtina, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaapäivät Pöytäkirjamerkintä: Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa on tarkoituksenmukaista selvittää myös mahdollisuudet liukuvan työajan käyttöön ottamiseen. Liukuvaan ja porrastettuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti. 4 Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla: - kiinteä viikonpäivä, joka on lauantai, tai ellei se ole mahdollista, maanantai, taikka - vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa. 5 Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan.

6 Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitettava vähintään viikkoa etukäteen. Säännöllisen työajan pituus päivä- ja 2-vuorotyössä 6 Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa. 7 Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. 8 Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siirtymisestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon. Sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä. Sopimus voidaan tehdä seuraavien A- tai B-mallin mukaisesti: A-VAIHTOEHTO: a. Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korotetaan 2,7 prosenttia. Toimihenkilön siirtyessä takaisin 37,5-tuntiseen työviikkoon, alennetaan hänen kuukausipalkkaansa 2,6 prosenttia. b. 40-tuntiseen työviikkoon siirtymisen jälkeen noudatetaan liittojen 28.3.1984, 13.12.1985 ja 25.3.1986 tekemiä työajan lyhentämistä koskevia sopimuksia sekä 17.12.1993 tehtyä pöytäkirjaa. B-VAIHTOEHTO: a. Toimihenkilön tehtyä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää hänelle annetaan vapaata 100 tuntia. b. Vapaan antamisessa noudatetaan sopimusalan 40-tuntista työviikkoa koskevan työajan lyhentämissopimuksen periaatteita. a.-kohdassa tarkoitettuja päiviä laskettaessa sovelletaan, mitä ao. lyhentämissopimuksessa on määrätty työssäoloon rinnastettavista päivistä. c. Edellä a.-kohdassa mainitusta vapaasta vähennetään 30 arkipäivää ylittävä vuosiloma ja kaikki muut vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät vapaapäivät paitsi kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai. d. 37,5 tunnin työviikon piiriin kuuluvaa jaksoa ei saa jakaa kahta useampaan osaan, ellei toisin sovita.

7 e. Työtuntijärjestelmä laaditaan vuodeksi eteenpäin, ellei toisin sovita. f. Mikäli toimihenkilö ei ole ehtinyt tehdä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää työsuhteen päättymiseen mennessä tai 40-tuntinen työviikkojakso on muusta syystä katkennut ennen sanotun ansainnan täyttymistä, toimihenkilölle annetaan työtuntijärjestelmän mukaisesta 7,5 tuntia ylittävästä vuorokautisesta työajasta vastaava vapaa tai hänelle maksetaan siitä 50 prosentilla korotettu palkka. Tällöinkin otetaan huomioon mahdollinen edellä olevan kohdan a. mukainen suhteellinen vähennys. 9 Arkipyhäviikolla arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika on sama kuin muina arkipäivinä. 10 Elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi, ovat vapaapäiviä päivätyössä (1/5) ja keskeytyvissä työaikamuodoissa (2/5,3/5): a. uudenvuodenpäivän viikon lauantai, b. loppiaisviikon lauantai, c. pääsiäislauantai, d. pääsiäisen jälkeinen lauantai, e. vapunpäivän viikon lauantai, f. helatorstaiviikon lauantai, g. juhannusaatto, h. itsenäisyyspäiväviikon lauantai, i. jouluaatto, j. joulun jälkeinen lauantai. Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina vapaapäivinä, vapaapäivän menettäminen korvataan säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla rahana kuten viikkoylityö. Korvaamistapaa koskevat kysymykset tulisi selvittää etukäteen. 8 TYÖAJAN LYHENNYKSEN TOTEUTTAMINEN ERI TYÖAIKAMUODOISSA TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 1- JA 2-VUOROTYÖSSÄ Perusedellytykset Säännöllinen työaika 1- ja 2-vuorotyössä on 40 tuntia viikossa. Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 1- ja 2-vuorotyössä 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan enintään 30 arkipäivän vuosiloma ja vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

8 Työajan lyhennyksen toteuttaminen Vapaan antaminen Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden työaikaa lyhennetään enintään 100 tuntia kalenterivuodessa. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1 kohdassa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät. Pöytäkirjamerkintä Työsuhteen alkamisvuonna toimihenkilölle annetaan neljäsosa vuotuisesta työajan lyhennyksestä vuosineljännestä kohti edellyttäen, että toimihenkilö työskentelee ao. vuosineljänneksen mahdollisista työpäivistä yli puolet. Jos toimihenkilö riippumatta työsuhteen pituudesta on palkatta poissa työstä tai työskentelee muussa kuin tässä tarkoitetuissa työaikamuodoissa ao. vuosineljänneksen mahdollisista työpäivistä puolet taikka enemmän, hänelle ei tällaiselta vuosineljännekseltä anneta vapaata. Vapaata annetaan työvuoro kerrallaan tai lyhentämällä työvuoron pituutta. Työvuoron pituuden on oltava kuitenkin vähintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita. Vapaan ajankohdasta on työnantajan ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään 7 vuorokautta aikaisemmin. Pöytäkirjamerkintä: Edellä mainittua työajan lyhennysvapaata ei tule sijoittaa jo etukäteen työnantajan tiedossa oleviin muihin lakiin tai työehtosopimukseen perustuviin vapaapäiviin. Jos sen sijaan vapaan antamisajankohta on määrätty ennen kuin edellä tarkoitetut vapaat ovat työnantajan tiedossa, katsotaan vapaapäivä pidetyksi. Mikäli vapaata ei ole pidetty ko. kalenterivuoden aikana, on ne annettava viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei toimihenkilön ja työnantajan välillä ole toisin sovittu. Työstä poissaolevan toimihenkilön katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaolevalle ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko tehdas tai työosasto, johon toimihenkilö kuuluu on tässä tarkoitettua vapaata pitänyt edellyttäen, että hän muutoin on ollut siihen oikeutettu. Sairasta toimihenkilöä ei saa muussa kuin em. tapauksissa määrätä pitämään vapaata ellei ilmoitusta vapaan antamisesta ole annettu ennen sairastumista tai toimihenkilö ole tervehtynyt ennen vapaan alkamista.

9 Ansiotaso Joustovapaa Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Toimihenkilölle maksetaan siten vapaan ajalta hänen normaali kuukausipalkkansa mahdollisine lisineen. Milloin toimihenkilön työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan toimihenkilölle kertyneitä vapaapäiviä vastaava palkka. Jos taas toimihenkilön työsuhde päättyy ja hänelle on annettu vapaapäiviä enemmän kuin niitä on kertynyt, on työnantaja oikeutettu pidättämään liikaa annettuja vapaapäiviä vastaavan palkan määrän lopputilistä. Paikallisesti voidaan sopia työajan lyhentämisvapaiden vaihtamisesta joustovapaaseen. Joustovapaan osalta menetellään muutoin vuosilomalain 27 :n mukaisesti, mutta joustovapaan ajankohdasta on sovittava. KESKEYTYVÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN Työaikaa koskevat yleiset periaatteet keskeytyvässä kolmivuorotyössä Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 36,6 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona. Säännöllinen keskimääräinen vuotuinen työaika on niiden toimihenkilöiden osalta, joilla on oikeus 24 päivän vuosilomaan, 1760 tuntia vuodessa. Niiden toimihenkilöiden osalta, joilla on oikeus 30 päivän vuosilomaan, on säännöllinen keskimääräinen vuotuinen työaika 1724 tuntia. Pöytäkirjamerkintä Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina vähennetään vuotuisesta työajasta 8 tuntia. Työvuorojärjestelmät ja miehitys Työajan lyhennys keskimäärin 36,6 tuntiin viikossa keskeytyvässä kolmivuorotyössä toteutetaan siten, että ennakolta laaditaan työvuorokaavio enintään vuoden ajaksi siten, että se täyttää työehtosopimus-, vuosiloma- ym. seisokkien jälkeen kohdassa mainitut työaikaa koskevat periaatteet. Mikäli työvuorokaavio laaditaan vuotta lyhyemmäksi ajaksi, saadaan kyseisen ajanjakson säännöllinen työaika kertomalla ajanjaksoon sisältyvien työviikkojen lukumäärä 36,6:lla.

10 Työajan lyhennys ja viikkoylityö Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Tilapäinen työskentely keskeytyvässä kolmivuorotyössä Tämän kohdan mukaisessa työaikamuodossa tilapäisesti 3-vuorotyötä tekevä toimihenkilö ansaitsee kahtakymmentä ko. työaikamuodossa tehtyä työvuorokautta kohti yhden vapaapäivän. Työajan lyhennys ja ansiotaso Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Paikallisesti selvitetään mahdollinen ansiotason aleneminen sekä päätetään sen korvaustavasta. KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN Työaikaa koskevat yleiset periaatteet keskeytymättömässä kolmivuorotyössä Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin 35 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona. Säännöllinen keskimääräinen vuotuinen työaika on niiden toimihenkilöiden osalta, joilla on oikeus 24 päivän vuosilomaan, 1675 tuntia vuodessa. Niiden toimihenkilöiden osalta, joilla on oikeus 30 päivän vuosilomaan, on säännöllinen keskimääräinen vuotuinen työaika 1640 tuntia. Pöytäkirjamerkintä Loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina vähennetään vuotuisesta työajasta 8 tuntia. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskenteleville toimihenkilöille järjestetään vapautusta työstä uudenvuoden, pääsiäisen, vapun, helluntain, juhannuksen ja joulun aikaan seuraavasti: - viisi työvuoroa alkaen uudenvuoden aattona klo 14; - kaksitoista työvuoroa alkaen pitkäperjantain aamuna klo 6; - viisi työvuoroa alkaen vapunaattona klo 14; - kolme työvuoroa alkaen helluntain aamuna klo 6; - yhdeksän työvuoroa alkaen juhannusaattona klo 6; - yhdeksän työvuoroa alkaen jouluaattona klo 6. Paikallisesti voidaan kuitenkin ao. toimihenkilön kanssa sopia työstä myös edellä mainittuina aikoina.

11 Työvuorojärjestelmät ja miehitys Työajan lyhennys keskimäärin 35 tuntiin viikossa keskeytymättömässä kolmivuorotyössä toteutetaan puusepänteollisuudessa siirtymällä esimerkiksi ns. 4,5-vuorojärjestelmään. 4,5 vuoroa varten voidaan työvuorokaavio laatia esimerkiksi seuraavasti: Esimerkki: Tehtävä 1: I I I I - - A A A A - - Y Y Y Y - - Y Y - - I I I I - - A A A A - - Y Y - - Y Y Y Y - - I I I I - - A A A A A A A A - - Y Y Y Y - - I I I I - - Tehtävä 2: I I - - A A A A - - Y Y Y Y - - I I - - I I I I - - A A A A - - Y Y Y Y Y Y Y Y - - I I I I - - A A A A - - A A - - Y Y Y Y - - I I I I - - A A Vuorottaja: - - A 2 A 2 A 1 A 1 - - Y 2 Y 2 Y 1 Y 1 - - I 2 I 2 I 1 I 1 jolloin vuorottaja tekee tehtävää 2, kun on A 2, Y 2 ja I 2 ja tehtävää 1, kun on A 1, Y 1 ja I 1. Työvuorojärjestelmä laaditaan vähintään vuoden ajaksi siten, että se täyttää työehtosopimus-, vuosiloma- ym. seisokkien jälkeen tässä kohdassa mainitut työaikaa koskevat periaatteet. Yrityskohtaisesti voidaan käyttää myös muita 4,5-vuorojärjestelmiä tai myös muunlaisia työvuorojärjestelmiä. Mikäli yritys- tai tehdaskohtaiset syyt vaativat käyttöön otettavaksi muunlaisia työvuorojärjestelmiä, tulee niiden täyttää tässä kohdassa mainitut työaikaa koskevat yleiset periaatteet. Työajan lyhennys ja ansiotaso Keskeytymättömässä vuorotyössä oleville toimihenkilöille työajan lyhennys toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta. Mikäli vuorolisät ja sunnuntaityökorotukset on maksettu tehtyjen työtuntien mukaan, korvataan vuorolisien ja sunnuntaityökorotusten vähenemisestä aiheutuva ansionmenetys erillisellä lisällä, jonka suuruus on 4,8 % kuukausipalkasta. Työajan lyhennys ja viikkoylityö Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

12 Työaikamuodon muutokset Siirryttäessä tässä :ssä tarkoitetusta työaikamuodosta muuhun työaikamuotoon sekä toimihenkilön työsuhteen päättyessä korvataan ansaitut ja pitämättä jääneet vapaapäivät antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahakorvaus siten kuin jäljempänä 4. kappaleessa on määritelty. Jos taas ao. toimihenkilö on saanut liikaa vapaapäiviä, on työnantaja oikeutettu teettämään ne takaisin toimihenkilön työvuorojärjestelmän mukaisena vapaapäivänä, ei kuitenkaan sunnuntaina. Takaisin teetettäviltä päiviltä ei työnantaja ole velvollinen maksamaan erillistä palkkaa tai ylityökorvausta. Tämän :n mukaisessa työaikamuodossa tilapäisesti kolmivuorotyötä tekevä toimihenkilö ansaitsee kutakin seitsemää ko. työaikamuodossa tehtyä työvuorokautta kohti yhden vapaapäivän. Osa-ajan palkan suuruus lasketaan, kuten 14 :ssä on sovittu osa-ajan palkan laskemisesta käyttäen laskentaperusteena ko. taulukossa olevien työpäivien lukumäärää. 9 KESKIMÄÄRÄINEN SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA 1 Keskimääräistä säännöllistä työaikaa voidaan yksi- ja kaksivuorotyössä työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen sopia käytettäväksi siten, että työaika enintään vuoden aikana tasoittuu työehtosopimuksen mukaisiin vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismääriin. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä laaditaan tasoittumisjaksoksi työtuntijärjestelmä. 2 Ellei paikallisesti ole edellisen kappaleen mukaisesti sovittu työajan järjestämisestä, voi työnantaja yksi- ja kaksivuorotyössä tuotannollisen tilanteen niin edellyttäessä pidentää tilapäisesti vuorokautisen säännöllisen työajan enintään 10 tuntiin ja viikoittaisen työajan enintään 50 tuntiin. Tällöin työnantajan tulee laatia työaikalain 34 :n mukaisesti työajan tasoittumisjärjestelmä, jonka aikana työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan lakattua on tarkoitus palata takaisin entiseen työtuntijärjestelmään. 3 Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy kesken tasoittumisjakson, lasketaan työsuhteen päättyessä kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa pitempi ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Vastaavasti, jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti sopimukseen perustuvaa säännöllistä työaikaa lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää vastaava määrä toimihenkilön palkasta. Samoja periaatteita noudatetaan myös silloin kun palkanmaksu on

13 keskeytynyt tasoittumisjakson aikana eikä työaika tasoitu tasoittumisjakson päättyessä. 4 Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 :n säännöksiä noudattaen tai sopimalla paikallisesti. Soveltamisohje: 9 a TYÖAIKAPANKKI 10 LISÄTYÖ Lisätyön käsite Sekä vuoro- että päivätyössä tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään em. työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kun työaika on lyhyempi kuin keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata sekä keskimääräisen työajan tasoittamatonta työaikaa ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen. Osapuolet korostavat esimiestyön merkityksen korostumista 9 :n toisen kohdan tuotannollisen tilanteen hoitamisessa. Tämän vuoksi pykälän tarkoittaman tuotannollisen syyn vallitessa toimihenkilöihin noudatetaan samanlaista työaikakäytäntöä kuin työntekijöihin ellei esimiehen osalta ole perusteltua syytä poiketa alaistensa noudattamasta järjestelmästä. Paikallisesti voidaan sopia työaikapankkijärjestelmästä liitteenä olevien periaatteiden mukaisesti. 1 Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka toimihenkilön suostumuksella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä 7 :n 9. kohdan ja 9 :n mukaisia säännöllisen työajan enimmäismääriä. Lisätyön muodot Lisätyö voi, poissaolotapauksia lukuun ottamatta, tulla kysymykseen vain niiden toimihenkilöiden osalta, joiden sovittu säännöllinen työaika on alle 40 tuntia viikossa. 2 Lisätyötä esiintyy seuraavissa muodoissa:

14 a. Päivittäisenä lisätyönä, tavallisesti vain 0,5 tuntia päivässä. b. Vapaapäivänä - tavallisesti enintään 2,5 tuntia, milloin lisätyötä ei lainkaan ole tehty viikon aikana tai - aina 40 tuntiin saakka viikkoa kohti, milloin toimihenkilö on viikon aikana ollut poissa työstä. 3 Sovellettaessa keskimääräistä viikkotyöaikaa, lisätyötä on se säännöllisen sovitun viikkotyöajan lisäksi tehty työ, mikä koko jakson kuluessa keskimäärin alittaa 40 tuntia viikkoa kohti. Milloin työtuntijärjestelmän pohjana oleva ajanjakso on niin pitkä, ettei se mahdu saman palkanmaksukauden puitteisiin, voidaan lisätyö laskea viikoittain käyttäen vertailuperusteena asianomaiselle viikolle työtuntijärjestelmässä vahvistettua säännöllistä viikkotyöaikaa. Lisätyöstä maksettava palkka 4 Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka ellei lisätyön korvaamisesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka lasketaan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan kuitenkin työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä. 11 LEPOAJAT JA VIIKOITTAINEN VAPAA-AIKA Viikoittainen vapaa-aika 1 Pääasiallisesti toimistoissa sekä tutkimus- ja keskuslaboratorioissa työskenteleville toimihenkilöille on sunnuntain ajaksi annettava vähintään 35 tuntia käsittävä yhdenjaksoinen viikoittainen vapaa-aika. Kuitenkin voidaan mainitun pituinen vapaa-aika antaa muunakin viikon aikana, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikon päivinä tahi jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön sunnuntaina liikkeessä tai yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun turvaamiseksi. 2 Keskeytymättömässä vuorotyössä saadaan kuitenkin viikoittainen vapaaaika järjestää niin, että sitä kolmen viikon aikana tulee keskimäärin vähintään 35 tuntia viikkoa kohden ja vähintään 24 tuntia kullakin kerralla. 3 Tämän pykälän viikoittaista vapaa-aikaa koskevista säännöksistä voidaan poiketa:

15 a) milloin toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia; b) milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä; c) milloin työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä työstä vapauttamista; d) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi. Viikoittaisen vapaa-ajan korvaaminen 4 Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisen vapaa-aikansa aikana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana tai jos siitä etukäteen sovitaan, korvaamalla se jäljempänä olevan 7. kohdan mukaan kokonaisuudessaan rahana. 5 Viikoittaisena vapaa-aikana aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi. 6 Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöllinen työaika työtuntijärjestelmän mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun vapaan tuntimäärällä. 7 Jos toimihenkilö siihen suostuu, voidaan viikoittainen vapaa-aika suorittaa kokonaisuudessaan rahana siten, että hänelle suoritetaan kuukausipalkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset, jos kyseessä samalla on yli- tai sunnuntaityö. Päivittäinen lepoaika Korvaustavasta on sovittava samalla, kun sovitaan viikoittaisen vapaa-ajan aikana tehtävästä työstä. 8 Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin seitsemää tuntia pitempiin vuoroihin, niin myös työaikalain 7 :ssä tarkoitetuissa töissä, on toimihenkilölle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. 9 Kun työaika on päivätyössä seitsemää tuntia pitempi, on toimihenkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika. Se voidaan kuitenkin sen jälkeen, kun siitä on paikallisesti sovittu, lyhentää 1/2 tuntiin asti. Toimihenkilöllä on oikeus poistua lepoaikana esteettömästi työpaikalta. Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia toimihenkilöitä, joiden työpaikalla olo on työn jatkumiselle välttämätöntä.

16 10 Työaikaan luetaan koko se aika, jonka toimihenkilö on sidottu työhönsä tai velvollinen olemaan työpaikalla, mutta ei sitä vastoin sellaista taukoa, jonka aikana hänellä on sekä oikeus että myös käytännössä mahdollisuus vapaasti poistua työpaikalta. Osapuolet suosittelevat, että toimihenkilöille varattaisiin mahdollisuus kerran päivässä työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työnsä lomassa nauttia kahvia tai virvokkeita siten, että tämä mahdollisimman vähän aiheuttaa haittaa työn kululle. 11 Työaikalain 29 :ssä säädetyn lisäksi voidaan vuorotyössä tilapäisesti enintään kolmen peräkkäisen työvuoron aikana kerrallaan lyhentää vuorokausilepoa. Lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Toimihenkilölle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa. PALKKAUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 12 PALKKAUS 1 Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka. Toimihenkilön palkkaan voi kuulua myös muita yrityksen palkkapolitiikan perusteella maksettavia palkanosia. 2 Kuukausipalkalla tarkoitetaan tätä sopimusta sovellettaessa toimihenkilön rahapalkkaa luontoisetuineen ilman erillisenä maksettavia lisiä. 3 Luontoisedun raha-arvona pidetään tätä sopimusta sovellettaessa luontoisedun käypää arvoa. Silloin kun käypää arvoa ei pystytä selvittämään, käytetään sen sijasta verotusarvoa. Verohallitus vahvistaa vuosittain ne perusteet, joiden mukaan luontoisetujen raha-arvo määräytyy verotuksessa. 4 Palkka maksetaan säännöllisesti ennakolta ilmoitettuna kiinteänä palkanmaksupäivänä, jolloin palkan tulee olla nostettavissa työpaikalla tai toimihenkilön määräämässä rahalaitoksessa. 5 Mikäli palkanmaksupäivä ei ole pankin aukiolopäivä, tulee palkan olla toimihenkilön nostettavissa palkanmaksupäivää edeltävänä viimeisenä aukiolopäivänä. 6 Palkanmaksupäivän ja -tavan muutoksesta sovitaan paikallisesti viimeistään kuukautta ennen muutoksen toimeenpanoa. Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korvaukset on maksettava viimeistään korvauksiin oikeuttavaa työtä seuraavan palkanmaksukauden palkan yhteydessä. 7 Osapuolet suosittelevat, että palkkausjärjestelmästä sovitaan ensisijaisesti yritys- tai toimipaikkakohtaisesti siten, että palkkausjärjestelmä muodostuu

17 tehtäväkohtaisten palkkojen vaativuusjärjestyksen mukaisesta porrastuksesta ja henkilökohtaisen palkanosan mukaisesta porrastuksesta. Mikäli palkkausjärjestelmästä sovitaan paikallisesti, tässä pykälässä mainittuja vähimmäispalkkoja ei sovelleta. 8 Toimihenkilöiden kokonaispalkat ovat vähintään seuraavat: 1.9.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien Taso A Taso B Taso C Taso D 1589 /kk 1894 /kk 2297 /kk 2568 /kk sekä 1.10.2013 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien Taso A Taso B Taso C Taso D 1619 /kk 1930 /kk 2341 /kk 2617 /kk 9 Toimihenkilötöiden vaativuustason määritys Taso A Avustavat toimihenkilötehtävät Avustavat toimihenkilötehtävät kuten: monistus, postitus, lähetti jne. Taso B Tavanomaiset toimihenkilötehtävät Toimen hoitaminen edellyttää riittävää perehtyneisyyttä ja alan peruskoulutusta tehtävän hoitamiseen. Taso C Vaativat toimihenkilötehtävät Toimen hoitaminen edellyttää perehtyneisyyden lisäksi kokemusta, erikoiskoulutusta sekä esimiesasemaa tai erikoisosaamista tehtävän hoitamiseksi. Taso D Erittäin vaativat toimihenkilötehtävät Tehtävät edellyttävät laajaa ja monipuolista kokemusta sekä erikoiskoulutusta tehtävän hoitamiseksi. Esimiesaseman ja/tai asiantuntijatason osaamisen lisäksi tehtävässä edellytetään neuvottelu- ja kommunikointitaitoja. Toimihenkilölle ilmoitetaan mille tasolle A, B, C tai D hänen tekemänsä tehtävä kuuluu. 10 Tämän työehtosopimuksen mukaisen palkkausjärjestelmän soveltamisesta johtuvat paikalliset erimielisyydet ratkaistaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen. Osapuolet sopivat erillisen ratkaisulautakunnan perustamisesta, joka viimeisenä asteena ratkaisee toimen vaativuuden arviointiin liittyvät erimielisyydet.

18 Ratkaisulautakunnassa on yhtä monta toimihenkilöjärjestön ja työnantajan nimeämää edustajaa, jotka tarvittaessa valitsevat lautakunnalle puolueettoman puheenjohtajan. 11 Edellä mainittuja vähimmäispalkkoja tulee soveltaa viimeistään koeajan päätyttyä. Vähimmäispalkkaa ei sovelleta alle 18-vuotiaisiin eikä harjoittelijoihin. 12 Työnantaja vastaa palkkausjärjestelmän toteuttamisesta ja käyttöönotosta. Vaativuuden arviointi suoritetaan toimipaikalla. Toimihenkilöiden valitsemille edustajille varataan mahdollisuus osallistua työn vaativuuden arviointiin. Palkkausjärjestelmän toimivuuden perusedellytys on, että toimenkuvaukset pidetään ajan tasalla ja toimen vaativuuden sekä henkilökohtaisen pätevyyden arvioinnit suoritetaan paikallisesti sovitun ylläpitomenettelyn mukaisesti. 13 VUOROTYÖ SEKÄ ILTA- JA YÖTYÖ 1 Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla. 2 Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, jonka suuruus tunnilta (kuukausipalkka luontoisetuineen) on 1.9.2012 alkaen: Kuukausipalkan iltavuoro yövuoro (Kuukausipalkka luontaisetuineen euroina) ollessa senttiä senttiä alle 1631 154 290 1631-1712 157 298 1713-1800 162 304 1801-1883 168 313 1884-1969 173 326 1970-2053 178 335 2054-2138 183 342 2139-2224 188 349 2225-2308 193 359 2309-2393 197 365 2394-203 374

19 sekä 1.10.2013 alkaen: Kuukausipalkan iltavuoro yövuoro (Kuukausipalkka luontaisetuineen euroina) Ollessa senttiä senttiä alle 1631 157 296 1631-1712 160 304 1713-1800 165 310 1801-1883 171 319 1884-1969 176 332 1970-2053 181 341 2054-2138 186 348 2139-2224 192 356 2225-2308 197 366 2309-2393 201 372 2394-207 381 Paikallisesti voidaan sopia vuorotyölisien maksamisesta kuukausikorvauksena. 3 Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Milloin toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan. 4 Milloin työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18-22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 22-06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä. 5 Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka. 6 Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään 2. kohdassa mainittuja senttimääriä perusteena käyttäen. 7 Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.

20 14 OSA-AJAN PALKKA 1 Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 15 :ssä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja. Soveltamisohje Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa taikka milloin toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa. Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetellään seuraavasti: poissaolopäivä/-tunti _ lasketaan kuukauteen sisältyneet työtuntijärjestelmän mukaiset säännölliset työpäivät/-tunnit kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä = poissaolopäivän/-tunnin palkka poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipalkasta = osa-ajan palkka 2 Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan: KUUKAUSITYÖAIKA 2012 työpäiviä 37,5 t 40,0 t Tammikuu 21 157,5 168 Helmikuu 21 157,5 168 Maaliskuu 22 165 176 Huhtikuu 19 142,5 152 Toukokuu 21 157,5 168 Kesäkuu 20 150 160 Heinäkuu 22 165 176 Elokuu 23 172,5 184 Syyskuu 20 150 160 Lokakuu 23 172,5 184 Marraskuu 22 165 176 Joulukuu 18 135 144

21 KUUKAUSITYÖAIKA 2013 työpäiviä 37,5 t 40,0 t Tammikuu 22 165 176 Helmikuu 20 150 160 Maaliskuu 20 150 160 Huhtikuu 21 157,5 168 Toukokuu 21 157,5 168 Kesäkuu 19 142,5 152 Heinäkuu 23 172,5 184 Elokuu 22 165 176 Syyskuu 21 157,5 168 Lokakuu 23 172,5 184 Marraskuu 21 157,5 168 Joulukuu 19 142,5 152 KUUKAUSITYÖAIKA 2014 työpäiviä 37,5 t 40,0 t Tammikuu 21 157,5 168 Helmikuu 20 150 160 Maaliskuu 21 157,5 168 Huhtikuu 20 150 160 Toukokuu 20 150 160 Kesäkuu 20 150 160 Heinäkuu 23 172,5 184 Elokuu 21 157,5 168 Syyskuu 22 165 176 Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai. Taulukkoa sovelletaan tarvittaessa myös tämän sopimuksen 9 :n 2. kohdan 2. kappaleen tarkoittamissa tilanteissa, ellei paikallisesti toisin sovita. 15 YLITYÖ- YM. KORVAUKSET 1 Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, ellei jäljempänä ole toisin sovittu.

22 Vuorokautinen ylityö 2 Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. 3 Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa. Viikoittainen ylityö 4 Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. 5 Milloin toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtuneen lomautuksen, 40-tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitämisen, taikka työnantajan järjestämään tai koulutussopimuksen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. 6 Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toiseen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa. 7 Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka, ellei 17 kohdasta muuta johdu. Esimerkki: Ma Ti Ke To Pe La Su 8 8 8 10 8 1,5 10 - lasketaan viikon kaikki suoritetut työtunnit yhteen 53,5 tuntia - edellisestä vähennetään vuorokautisten ylityötuntien kokonaismäärä (To ja Su) 4,0 tuntia 49,5 tuntia

23 - jäännöksestä vähennetään ao. työtuntijärjestelmän säännöllinen työaika 40,0 tuntia viikkoylityötä 9,5 tuntia Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka (torstai). Kuitenkin milloin viikoittaista ylityötä on jo kertynyt 8 tuntia, maksetaan tehdystä vuorokautisesta ylityöstä 100 prosentilla korotettu palkka. Tässä siis sunnuntain kahdelta viimeiseltä tunnilta maksetaan palkka 100 prosentilla korotettuna. Viikkoylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu palkka ja sen jälkeen 100 prosentilla korotettu. Tässä siis lauantain tunnit ja sunnuntain 6,5 ensimmäistä tuntia 50 prosentilla ja sunnuntain 1,5 seuraavaa tuntia 100 prosentilla korotettuna. Edellä sanottu koskee työaikalain alaisia töitä. Sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan muun palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka kaikilta 10 tunnilta. Lisäksi on annettava viikkolepo myöhemmin tai maksettava viikoittaista vapaa-aikaa koskeva korvaus niiden määräysten mukaan, jotka on selostettu edellä 11 :ssä. Yöylityö 8 Kello 22.00-6.00 välisenä aikana tehdystä ylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Aloittamis- ja lopettamistyöt 9 Milloin aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä maksettava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tulee selvittää myös se, miten po. työt kussakin tapauksessa korvataan. Paikallinen sopiminen yhdestä ylityökäsitteestä 10 Paikallisesti voidaan sopia siitä, että ylityöstä maksettava korvaus määräytyy yhden ylityökäsitteen avulla. Tällöin ylityökorvauksia ei makseta erikseen vuorokautisesta, viikoittaisesta tai yö ylityöstä, vaan tietyn pitemmän ajanjakson ajalta kaikki ylityötunnit korvataan yhden ja saman ylityökorvaussäännön perusteella. Paikallisesta sopimuksesta tulee ilmetä ylityökorvausta koskevan jakson pituus sekä ylityökorvauksen suuruus, joko porrastettuna ylityötuntien lukumäärän mukaan tai yhtenä prosenttilukuna. Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja luottamusmiehen välillä kirjallisesti.

24 Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pitkältä ajanjaksolta työpaikan nykyisen ylityökorvausjärjestelmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. monipuolisten työaikajärjestelyiden edistämiseen, kustannusten hallintaan ja ylityön korvaamista koskevien periaatteiden yksinkertaistamiseen. Pöytäkirjamerkintä: Työ arkipyhäviikoilla Työpaikan keskimääräinen ylityöprosentti lasketaan seuraavasti: Toimihenkilöille kertyneiden ylityöprosenttien summa jaetaan ylityölisään oikeuttaneiden tehtyjen työtuntien summalla (painotettu keskiarvo). Laskentaa suoritettaessa huomioidaan kulumassa olevana vuonna sopimuksentekohetkeen mennessä ja tätä edeltävänä vuonna kertyneet ylityöprosentit. Tehdyillä työtunneilla tarkoitetaan ylityölisään oikeuttaneiden työtuntien summaa vastaavalta ajalta. 11 Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit kuten viikkoylityöstä on sovittu, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä. Tämä ei kuitenkaan koske keskeytymätöntä vuorotyötä, jossa on toisenlainen työajan tasaamisjärjestelmä. Eräiden arkipyhäviikkojen työaika 2012, 2013 ja 2014 Vuonna 2012 49 Itsenäisyyspäivän viikko 4 pv 52 Jouluviikko 2 pv Vuonna 2013 1 Loppiaisviikko 4 pv 13 Pääsiäisviikko 4 pv 14 Pääsiäisen jälkeinen viikko 4 pv 18 Vappuviikko 4 pv 19 Helatorstaiviikko 4 pv 25 Juhannusviikko 4 pv 49 Itsenäisyyspäiväviikko 4 pv 52 Jouluviikko 2 pv Vuonna 2014 1 Uudenvuoden viikko 4 pv 2 Loppiaisviikko 4 pv 16 Pääsiäisviikko 4 pv 17 Pääsiäisen jälkeinen viikko 4 pv

25 18 Vappuviikko 4 pv 22 Helatorstaiviikko 4 pv 25 Juhannusviikko 4 pv Ruokailutauko ylityöhön jäätäessä 12 Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa. Ylityön enimmäismäärät 13 Toimihenkilöä saa pitää ylityössä hänen suostumuksellaan työaikalain 18 :n mukaisesti. Työaikalain 19 :n mukaan ylityön enimmäismäärä on 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksossa, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti sovittavan lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Ylityöpalkan laskenta Paikallisesti voidaan sopia koko kalenterivuoden pituisesta yli- ja lisäylityön tarkastelujaksosta. 14 Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 159 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 157 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää. 15 Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehdyn ylityön palkkaa laskettaessa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 147 ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä lukua 157. 16 Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, provisiopalkka ja tuotantopalkkiot sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksellisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia. Ylityöpalkan vaihtaminen vapaaseen, kiinteä kuukausikorvaus 17 Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on