1/2016 Hyvässä hoidossa Närästääkö, korventaako? s.4 Polvikipu s. 3 Laboratoriossa s. 6 Lihastasapainokartoitus s. 7
Meillä mietittyä Valinnanvapaus sote-uudistuksessa Valinnanvapauden lisääminen on tulevassa sote-uudistuksessa yksi suurimmista muutoksista suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa nykytilanteeseen verrattuna. Suomi siirtyy silloin moderniksi eurooppalaiseksi valtioksi, jossa kansalaiset saavat itse päättää omista asioistaan eikä poliitikoilla ja virkamiehillä ole enää valtaa siihen, missä itse kukin hoitaa itsensä. Kansalainen pääsee valitsemaan, minkä tuottajan palveluja hän käyttää. Jotta valinnanvapaus toimisi kunnolla, järjestäjät ja palveluntuottajat pitää erottaa täysin toisistaan. Järjestäjän tulee hyväksyä mukaan palveluntuottajiksi kaikki kriteerit täyttävät tuottajat, eivätkä kokonaisuudet saa olla niin isoja, että ne karsivat pienet yritykset jo lähtötilanteessa pois toiminnasta. Juuri väliraporttinsa jättäneen professori Mats Brommelsin johtaman selvitysryhmän esityksistä lähes kaikki vaihtoehdot johtaisivat tähän tilanteeseen. Kaikkien palveluntuottajien pitää olla samassa asemassa riippumatta siitä, onko omistajana julkinen taho, yksityinen yritys tai kolmas sektori. Tämänhetkisessä soteuudistuksen valmistelussa tämä ei kyllä näy millään tavalla, sillä projekti näyttää olevan täysin julkisen puolen toimijoiden sisäharjoitus. Perusperiaate valinnanvapaudessa on se, että raha seuraa kansalaista hänen valitsemaansa hoitopaikkaan. Rahoitus tulee siis palvelujen tuotantoon kansalaisen mukana. Se taas on varmasti edesauttamassa sitä, että jokaisen palveluntuottajan on kiinnitettävä huomiota hyvään asiakaspalveluun, ja palvelujen saatavuus sekä nopeus tulevat todennäköisesti olemaan tärkeitä valintakriteerejä kansalaisilla. Palveluntuottajat pyrkivät kehittämään jatkuvasti palvelujaan ja toimimaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Täällä tavalla on mahdollista saada niitä säästöjä, joita sote-uudistuksen on toivottu tuovan tullessaan. Palveluseteli on yksi tapa, jolla valinnanvapautta pystytään jo tällä hetkellä toteuttamaan. Porin perusturva on ottanut palvelusetelit käyttöön viime vuonna yleislääkärikäynneissä ja tänä vuonna järjestelmää on laajennettu muutamiin tutkimuksiin ja erikoislääkärikäynteihin. Kovin paljon käytännön kokemuksia ei vielä ole kertynyt, mutta mahdollisuuksia olisi nyt tarjota Porin perusturvan alueen asukkaille näkymää siitä, minkälaista tulevaisuus voisi olla. Me Porin Lääkäritalossa olemme pitkään kehittäneet sekä palvelujamme että asiakaskokemustamme. Olemme hyvin valmistautuneet tulevaan, jossa kaikki palveluntuottajat ovat samalla viivalla, siis kilpailutilanteessa keskenään. Uskomme vahvasti, että olemme valmiita menestymään myös tässä uudessa maailmassa. HEIKKI KUURI-RIUTTA toimitusjohtaja Ajankohtaista Porissa Pääsiäisen aukiolomuutoksia Porissa Laboratorio avoinna 24.3. klo 7.30 16 Kuvantaminen avoinna 24.3. klo 8 16 Pitkäperjantaina ja 2. pääsiäispäivänä olemme suljettuna lääkäripäivystystä lukuun ottamatta. Lääkäripäivystys 25. 28.3 klo 10 14 Raumalla Laboratorio avoinna 24.3. 7.30 13 Kuvantaminen avoinna 24.3. klo 9 12 Vastaanotot avoinna 24.3. klo 8 16 Palveluseteliasiakkaat Porin Perusturvakeskus on hyväksynyt Porin Lääkäritalon palveluseteliasiakkaiden palveluntuottajaksi myös seuraavissa tapauksissa: kolonoskopia gastroskopia ENMG-tutkimus pään magneettikuvaus diabeteslääkärin tai endokrinologin vastaanotto reumatologian erikoislääkärin vastaanotto neurologian erikoislääkärin vastaanotto. Uudet vastaanottajat Porissa vastaanoton on aloittanut korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Pekka Tamminen. Vastaanoton on aloittanut myös gynekologian erikoislääkäri Laura Kyhä-Österlund. Huhtikuun alussa Porin Lääkäritalossa aloittaa myös diabeteshoitaja. Facebook Seuraathan meitä jo myös facebookissa. Facebookissa omat sivut sekä Porin Lääkäritalolle että Rauman Erikoislääkärikeskukselle. Ajankohtaisia uutisia, kilpailuja ja muuta mukavaa. Tilaa uutiskirje Myös yksityislukijat voivat tilata sähköisen uutiskirjeemme. Uutiskirje ilmestyy kerran kuukaudessa. Voit tilata uutiskirjeen kotisivuiltamme. Runsaasti parkkitilaa asiakkailllemme Lääkäritalon takana. Kaikki palvelut saman katon alta Nopeasti vastaanotolle. Laboratorio- ja röntgentutkimukset lääkärikäynnin yhteydessä. Itsenäisyydenkatu 33 28100 Pori Ajanvaraus puhelimitse numerosta 622 622 ja netissä 24/7 www.porinlaakaritalo.fi 2 1/2016 Porin Lääkäritalo
Mikä avuksi aikuisen polvikipuun? Aikuisen kivuliaan polven syynä on tavallisimmin rustorappeuma, jota kutsutaan kulumaksi tai nivelrikoksi. Nivelrikkoa esiintyy tavallisimmin polvissa, lonkissa, sormien nivelissä, isovarpaassa sekä alaselässä. Polven oireilu on hyvin tavallista, mutta polvioireista kärsivistä vain ehkä noin puolet hakeutuu hoitoon, joten polven nivelrikon tarkka esiintyvyys on epäselvä. Nivelrikossa kivuliaan polven hoito on polven sopiva kuormitus. Kaikissa nivelissä nivelen liukupinta eli rustopinta muodostuu valkuaisesta. Kun valkuaisainetta vähenee rustosta, kutsutaan sitä nivelrikoksi. Tällöin terve kimmoisa rusto pehmenee, ohentuu, haurastuu ja lopulta voi hävitä nivelestä kokonaan. Nivelrikko tai arthosis on kansantauti siinä missä verenpainetauti tai sydän- sekä verenkiertosairaudet. Jopa joka neljännellä yli 45-vuotiaista on jonkin nivelen oireileva nivelrikko, ja ikääntymisen myötä sairastavuus lisääntyy. Nivelrikon kehittyminen Nivelrikon kehittymiseen vaikuttaa monia tekijöitä kuten perimä, tulehdukselliset nivelsairaudet, aiemmat nivelen vammat, ylipaino, työn kuormittavuus sekä naissukupuoli. Useihin näistä edellä oleviin tekijöihin ei pysty vaikuttamaan, mutta nivelvammojen ja ylipainon välttämisellä voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä nivelrikon kehittymistä sekä hidastaa jo alkaneen nivelrikon etenemistä. Nivelrikko ilmenee polven kuormituskipuna, polven turvotuksena ja jäykkyytenä sekä myöhemmin alentuneena polven liikkuvuutena. Lääkäri tekee nivelrikkodiagnoosin kuuntelemalla potilaan kertomusta oireilusta, huomioiden mahdolliset riskitekijät sekä tutkimuslöydökset. Polven oireilun aste kuitenkin usein vaihtelee eri aikoina. Alkuvaiheessa polvea tutkittaessa kliinisiä löydöksiä ei välttämättä ole, mikä voi sekoittaa diagnostiikkaa. Polven röntgentutkimus saattaakin olla tarpeen muiden diagnoosien poissulkemiseksi. Pidemmälle kehittyneessä nivelrikossa polven kuormitusakseli tavallisesti muuttuu, joten diagnoosin voi tehdä polven asentoa tarkastelemalla henkilön seistessä. Nivelrikon hoito Diagnoosin jälkeen lääkäri kertoo potilaalle nivelrikosta sekä ohjaa potilaan kuntoutukseen fysioterapeutin vastaanotolle. Fysioterapeutti tekee aluksi peruskuntokartoituksen, määrittää toimintakyvyn sekä sen puutteet ja tekee kuntoutussuunnitelman. Nivelrikko on krooninen sairaus, joten kuntoutuksen pitäisi olla säännöllistä ja jatkuvaa. Lääkäri seuraa kuntoutuksen etenemistä ja pohtii mahdolliset jatkotoimenpiteet kuten tekonivelen tarpeen. Painonhallinta on isossa osassa nivelrikon kuntouttamisessa ja tarvittaessa lääkäri voikin ohjata potilaan ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Kipu ei ole vaaraksi Suosituksena on kuormittaa kulunutta polvea sopivalla tavalla sekä erityisesti vahvistaa reisilihasvoimaa. Tämän tyyppisen harjoittelun myötä nivelkipu vähenee sekä nivelen stabiliteetti paranee. Kuntoutusohjelma voisi olla esimerkiksi peruskuntoliikuntaa eli kävelyä 4 5 kertaa viikossa 20 30 minuutin jaksoissa pitkäkestoisesti. Kävelyssä kulunut polvi yleensä kipeytyy, mutta on tärkeää tietää, että se kuuluu asiaan tiettyyn rajaan saakka. Kipu ei ole vaaraksi. Säännöllisen harjoittelun myötä polven kipu kuitenkin vähenee, ja liikeharjoittelun vaikutus nivelkipuun vastaakin kipulääkkeiden vaikutuksia. Kuntoutukseen liittyy siis vaihtelevasti lisääntynyttä polven kipua, turvotusta sekä harjoituskipua. Liikunta on kuitenkin hyvää sekä nivelelle että yleiselle terveydelle. Polven liiallista rasittamista on kuitenkin vältettävä ja esimerkiksi juoksulajit kannattaa lopettaa. Harjoitusohjelmat ovat kuitenkin yksilöllisiä ja niistä sovitaan fysioterapeutin kanssa. Muut toimenpiteet Polven nivelrikkoa voi olla eriasteista; lievä, keskivaikea tai vaikea. Jos polvi on rustoton, tuolloin jouduttaneen harkitsemaan tekonivelkirurgisia toimenpiteitä. Nivelrikkoisen polven kuntoutus kannattaa kuitenkin aina. Polven nivelrikon hoidossa tähystystoimenpiteillä ei ole juurikaan merkitystä. Joskus nivelrikkoisen nivelen rustokierukan laaja repeämä saattaa tarvita tähystyksellistä typistämistä. Myös kortisoniinjektiota kannattaa kivun hoidossa kokeilla. Se vähentää nivelen turvotusta, rauhoittaa polven limakalvoa sekä vähentää hieman myös nivelkipua. SEPPO SUOMINEN ortopedi, LKT Lisätietoja: ajanvaraus p. 622 622 Kipeän polven hoitona on sopiva kuormitus, muistuttaa Seppo Suominen. Hyvässä hoidossa
Närästää, korventaa, kurkkua polttaa mikä avuksi? Voimakas närästys on yleensä oire refluksitaudista eli ruoan takaisinvirtauksesta mahalaukusta ruokatorveen. Refluksitautiin voi liittyä kuitenkin myös monia muita oireita aina kurkkukivusta korvatulehduksiin. Lieviä ruoan takaisinvirtauksen oireita on useimmilla ihmisistä jossain elämän vaiheessa, refluksitaudissa oireet ovat kuitenkin voimakkaita ja niitä on hoidettava. Vältä näitä runsaat ateriat rasvaiset ruuat suklaa kahvi sitrushedelmät runsas alkoholin käyttö ylipaino tupakointi Refluksitaudin taustalla on ruokatorven alaosassa olevan sulkijalihaksen heikentynyt toiminta. Kun tämä sulkijalihas löystyy, pääsee mahalaukun hapanta sisältöä virtaamaan takaisin ruokatorveen ja nieluun. Joissakin tapauksissa tämä hapan aines nousee suuhun asti erityisesti fyysisen liikkeen, kuten kumartelun, yhteydessä. Närästyksen lisäksi muita refluksitaudin oireita ovat muun muassa jatkuva yskä ja muut kurkkuoireet, kuten jatkuva kurkun selvittämisen tunne, kurk- kukipu, nielemisvaikeudet, äänen käheys sekä astmaoireiden paheneminen. Lisäksi refluksitauti voi aiheuttaa myös kiillevaurioita hampaisiin sekä poskiontelo- että korvatulehduksia. Potilaat tulevat gastroenterologin vastaanotolle usein jatkuvien närästysoireiden takia, joku on voinut jo lääkitäkin närästystä itse käsikauppalääkkeillä jo hyvin pitkään. On kuitenkin monia refluksista kärsiviä, joilla närästys ei välttämättä kuulu taudin oireisiin Refluksitaudin epäily tuleekin usein esiin korvalääkärien sekä hammaslääkärien vastaanotolla, etenkin jos närästysoire puuttuu. Hapan neste ärsyttää nielua, mikä ilmenee esimerkiksi korvalääkärin peilitähystyksessä ärtyneenä ja punaisena kurkunpäänä, kertoo gastrokirurgi Eeva-Liisa Sävelä. Tähystyksellä diagnoosiin Mikäli on herännyt epäilys refluksitaudista, voidaan diagnoosi vahvistaa vain mahalaukun tähystyksellä eli gastroskopialla. Tähystyksessä tutkitaan ruokatorven ja mahalaukun tilaa ja otetaan aina myös koepalat keliakian ja helico-bakteerin tutkimiseksi. Olen huomannut, että monilla on mielikuva siitä, että juuri helico-bakteeri aiheuttaisi refluksitautia, mutta todellisuudessa nämä ovat kaksi eri sairautta, joiden hoito on erilainen, Eeva-Liisa Sävelä muistuttaa. Sulkijalihaksen löystyminen ja refluksitauti voidaan diagnosoida jo tähystyksen aikana. Lievissä tapauksissa tähystystä ei välttämättä tarvitse tehdä, vaan hoitoa voidaan suunnitella jo oireiden perusteella. Kuitenkin voimakkaissa oireissa tilanne on tärkeää selventää tähystyksen avulla. Oireiden hoito on tärkeää Refluksitaudin oireet ovat joillakin ajoittaisia, joskus voi mennä pitkäänkin oireettomana ja joskus oireet taas pahenevat. Myös ajoittaisia oireita on kuitenkin tärkeää hoitaa. Refluksitaudissa oleellista ovat konservatiiviset hoitomenetelmät, jotka jo pel- 4 1/2016 Porin Lääkäritalo
Oireista eroon oikealla hoidolla Refluksitautia sairastavalle Minnalle mahalaukun tähystykset ovat tulleet tutuksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Diagnoosin refluksitaudista 56-vuotias Minna sai, kun oireet ja tähystyslöydökset sopivat refluksitautiin. Olin jo pidempään kärsinyt ylävatsan epämääräisistä tuntemuksista ja polttavasta tunteesta rintalastan takana, minua myös närästi jonkin verran. Lääkäriin hakeuduin, kun ääneni alkoi käheytyä ja monesti ääni myös petti ihan normaaleissa puhetilanteissa, Minna kertoo hakeutumisesta lääkärin vastaanotolle. Hoidoksi määrättiin tiettyjä rajoituksia ruokavalioon ja etenkin kahvia piti vähentää runsaasti. Oireet sopivat hyvin refluksitautiin, ja asia haluttiin varmistaa tähystyksellä, jossa löystynyt mahaportin läppä diagnosoitiin. Tähystyksessä otettavista koepaloista ei löytynyt muihin sairauksiin liittyviä löydöksiä. Hoidoksi määrättiin tiettyjä rajoituksia ruokavalioon ja etenkin kahvia piti vähentää runsaasti. Lisäksi aloitettiin protonipumpunestäjä-lääkitys ja nämä veivätkin oireet pitkäksi aikaa pois, Minna muistelee. Minnan oireet pahenivat jälleen muutama vuosi sitten. Pahimpina aikoina hän joutui nukkumaan puoli-istuvassa asennossa, ja siltikin yön aikana tuli epämääräisiä tuntemuksia ja nielemisvaikeuksia sekä erilaisia astmaoireita. Hän varasi jälleen ajan kirurgille, ja tilanne piti tarkistaa uudella tähystyksellä. Tällä kertaa tähystys tehtiin nenän kautta. Minulla on erityisen herkkä nielu ja oksennusrefleksi, ja tästä johtuen nenän kautta tehtynä tähystys olikin minulle huomattavasti siedettävämpi, kiittelee Minna. Tähystyksessä otetuista koepaloista todettiin, että ruokatorvessa oli lievää kroonista tulehdusta. Koska muissakin oireissa oli selvää pahenemista, lääkäri mietti myös leikkaushoidon mahdollisuutta. Tässä kohtaa kuitenkin päätettiin ensiksi muuttaa lääkitystä. Minnalle tehtiin uusi tähys- tys myös tänä vuonna. Hänellä oli poikkeamia tietyissä laboratorioarvoissa, mikä antoi lääkärille aihetta tutkia myös ruokatorven tilanne. Mahaportin läppä oli edelleen löysä, mutta tulehdus oli poistunut. Laboratoriokokeiden takia jouduin pitämään pientä taukoa lääkkeessä, ja oireet tulivat nopeasti takaisin. Pärjäänkin arjessa todella hyvin uuden lääkkeen avulla ja kiinnittämällä huomiota ruokavalioon. Pahimpien oireiden aikaan minulla oli sängyn pääty kohotettuna kirjojen avulla, mutta nyt olen voinut noin puolisen vuotta nukkua ihan normaalisti, Minna toteaa lopuksi. Vaikka voimakas närästysoire puuttuisikin, on tärkeää hoitaa refluksioireita ja neutraloida mahalaukun happoja. Tähystävät lääkärit Kukola Matti Korpela Jukka Saarelainen Arvo Santavirta Juhani Sävelä Eeva-Liisa Tähystykseen myös palvelusetelillä! kästään voivat hävittää oireet etenkin lievemmissä tapauksissa. Refluksiin taipuvaiselle on tärkeää erityisesti sängyn päädyn korottaminen, laihduttaminen ja kiristävien vaatteiden välttäminen. Myös rasvaisen ruoan ja runsaiden annosten sekä tiettyjen ruoka-aineiden kuten esimerkiksi paprikan, kahvin ja kolajuomien välttäminen kannattaa. Mikäli elämäntapoihin liittyvät muutokset eivät ole riittäviä, käytetään oireisiin lääkkeenä happosalpaajia. Jos myöskään lääkkeet eivät pidä oireita kurissa tai ruoka nousee toistuvasti ylös suuhun asti niin, että se haittaa arkea, voidaan ruokatorven alasulkijalihasta kiristää leikkauksessa. Vaikka voimakas närästysoire puuttuisikin, on tärkeää hoitaa refluksioireita ja neutraloida mahalaukun happoja. Nieluun nouseva hapan neste voi aiheuttaa ruokatorveen tulehduksen, joka ajan kuluessa voi johtaa ruokatorven ahtaumaan ja pahimmassa tapauksessa jopa syöpään. Siksi hapon nousu ruokatorveen on estettävä elintapamuutosten, lääkityksen tai viime kädessä leikkauksen avulla. On hyvä muistaa, että jokainen refluksitapaus on yksilöllinen: jollekin saattaa riittää yhden ruoka-aineen jättäminen pois ruokavaliosta, joku toinen tarvitsee lääkitystä satunnaisesti ja jollekin jokin oire on jatkuvaa. Hoitokin on siis yksilöllistä, Eeva-Liisa Sävelä muistuttaa. NOORA AALTONEN Lisätietoja: toimenpide p. 622 6238 Refluksitaudin oireita närästys, kurkkukipu, yskä ja nielemisvaikeudet polttava kipu rintalastan takana happaman nesteen nousu suuhun Gastroskopia taipuisa tähystin viedään nielun kautta ruokatorveen ja mahalaukkuun tutkimuksen kesto noin 15 minuuttia rauhoittava esilääkitys mahdollinen mahdollista tehdä myös nenän kautta. Kysy lisää! Hyvässä hoidossa
Ilman ajanvarausta yleisimmät verikokeet + EKG virtsakokeet papa-näyte Ajanvarauksella sokeri- ja laktoosirasitus bronkodilaatio spirometria typpioksidipuhallus allergiatestit rasitus EKG sydämen ja kaulasuonten ultraäänet vuorokausirekisteröinnit laaja siemennesteanalyysi unitutkimukset Tutkivaa taustatyötä laboratoriossa On olemassa paljon sairauksia, joita voidaan epäillä jo potilaan kertomien oireiden perusteella. Useimmiten tarvitaan kuitenkin muitakin tutkimuksia diagnoosin varmentamiseksi. Laboratoriossamme ratkotaankin syitä oireisiin erilaisten tutkimusten avulla. Asiakkaalle näkyvä näytteenotto on kuitenkin vain pieni osa laboratorion työtä. Lähes jokainen ihminen on elämänsä aikana käynyt verikokeessa tai muussa laboratoriotutkimuksessa sen kummemmin ajattelematta, mitä esimerkiksi verinäytteelle sitten tapahtuu. Tuo pieni pistävä hetki onkin todellisuudessa hyvin pieni osa verinäytteen matkaa, ja tutkimustyö alkaa vasta näytteenoton jälkeen. Näytteenotto tai esimerkiksi ekg-tutkimukset ovat meillä sitä asiakkaalle näkyvää työtä, mutta laboratoriohoitajilla suurin osa työajasta kuluu takahuoneen puolella, kertoo laboratoriohoitaja Terhi Rantaniemi. Porin Lääkäritalon laboratoriossa analysoidaan itse valtaosa kaikista näytteistä. Näytteiden analysointi omassa laboratoriossa mahdollistaa nopeat vastaukset, ja usein oikea hoito saadaan käyntiin nopeasti samalla lääkärikäynnillä. Monipuoliset palvelut Laboratoriossa työskentelee sekä sairaanhoitajia että laboratorio- hoitajia. Laboratoriohoitajat ovat vastuussa eri näytteiden kuten veri-, virtsa-, nielu ja spermanäytteiden analysoinnista, mutta muuten työtehtävät näytteenotosta aina kassatyöskentelyyn ovat kaikille yhteisiä. Yksi parhaista puolista työssämme onkin työnkierto, kahta samanlaista päivää ei ole, Terhi Rantaniemi kertoo. Se, että olet päivän aikana useassa työpisteessä, pitää työn monipuolisena ja mielenkiintoisena, muistuttaa sairaanhoitaja Sinikka Sävelä. Porin Lääkäritalon laboratorion tutkimusvalikoima on hyvin laaja ja kehittyvä. Myös laboratorion tutkimusvälineet ja laitteistot uudistuvat, ja siksi ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen onkin tärkeää. Kyllä lähes päivittäin tulee vähän harvinaisempia tutkimuspyyntöjä, ja siksi on jatkuvasti seurattava, mitä omalla alalla tapahtuu, kertoo Terhi Rantaniemi. Laboratoriossa laaduntarkkailu on tärkeässä roolissa; uusia laitteita testataan perusteellisesti ja tehdään esimerkiksi vertailevia tutkimuksia. Kemisti käykin laboratoriossa säännöllisesti ohjaamassa laaduntarkkailuun liittyvissä asioissa. Potilaita ajatellen Iso osa laboratoriossa työskentelevien työtä on potilasohjaus esimerkiksi tutkimukseen valmistautumisessa. On tärkeää tarkistaa, pitääkö tiettyä tutkimusta varten olla vaikkapa syömättä tai juomatta tai vaikuttaako lääkitys tutkimuksen ottamiseen. Jopa kellonajalla on merkitystä tiettyjen näytteenottojen yhteydessä. Oikea valmistautuminen on oikeastaan ihan ehdotonta. Jos vaikkapa vuorokausivirtsan keräämisessä ei toimi ohjeistuksen mukaan, tulokset vääristyvät, sama on ihan tavallisten verikokeiden kanssa, ohjeistaa Sinikka Sävelä. Laboratoriossa on mahdollista ottaa hyvin huomioon myös esimerkiksi potilaat, joita verikoe pelottaa. Jos on tiettyjä pelkotiloja, niistä kannattaa kertoa, jotta näytteenotosta saadaan mahdollisimman rentouttava potilasta ajatellen. Näyte voidaan ottaa esimerkiksi niin, että potilas on makuuasennossa. Otamme päivittäin näytteitä henkilöiltä, joita jännittää tai pelottaa, joten jännittämisestä kannattaa kyllä kertoa ennen näytteen ottamista, Terhi Rantaniemi toteaa. Laboratoriossa käy myös paljon lapsipotilaita, joita saattaa jännittää. Pääosin näytteet saadaan otettua hyvin ja joskus lasta rauhoittaa jopa se, että vanhemmat menevät pois näytteenottohuoneesta, Sinikka Sävelä kertoo lopuksi. NOORA AALTONEN Lisätietoja: Laboratorio p. (02) 6226 250 Laboratoriossamme analysoidaan valtaosa näytteistä itse. Sinikka Sävelä ja Terhi Rantaniemi pitävät laboratoriotyön monipuolisuudesta. 6 1/2016 Porin Lääkäritalo
Liikkujan lihastasapainokartoitus Myös lahjakorttina! Kaikenikäisille liikkujille, kilpaurheilijoille ja aktiivikuntoilijoille on tärkeää tietää ja tuntea, miten oma keho ja sen lihakset toimivat. Tämä tuo turvaa liikkumiseen ja ennaltaehkäisee urheiluvammoja. Hyvällä lihastasapainolla varmistetaan kehon optimaalinen kuormitus ja liikelaajuudet. Omaan liikkuvuuteen vaikuttavien ominaisuuksien tunnistaminen sekä heikkouksien ja vahvuuksien tietäminen tuokin harjoitteluun uutta tavoitteellisuutta. Fysioterapeutin tekemä lihastasapainokartoitus soveltuu kaikille aktiiviliikkujille lajiin katsomatta. Myös nuoret urheilijat hyötyvät lihastasasiten ehkäistään rasitusvammoja sekä muita tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia kuten esimerkiksi lihaskrampit ja -repeämät, rasitusmurtumat sekä penikkatauti. Fysioterapeutin vastaanotolla tehtävän lihastasapainokartoituksen avulla saadaankin selville mahdolliset lihasten epätasapainot ja virheasennot, jotka kuormittavat niveliä, kudoksia ja lihaksia. Lihastasapainokartoituksessa selviävät myös nivelten aktiiviset ja passiiviset painokartoituksesta erityisesti kilpaurheilussa. Lihastasapainokartoituksesta on hyötyä myös jo rasitusvammoista kärsiville sekä erilaisista vammoista toipuville. Lisätietoja: ajanvaraus p. 622 622 Lihastasapainokartoituksen sisältö Porin Lääkäritalossa: ryhtianalyysi olka- ja lonkkanivelen sekä selkärangan liikkuvuus ala- ja yläraajojen lihaskireydet pituusero nilkkojen ja polvien linjaus keskivartalon syvien lihasten kunto kehonhallinta askellus- ja juoksuanalyysi juoksumatolla Hinta 65. Haluatteko osallistua kolesterolilääketutkimukseen? Eroon suonikohjuista tehokkaasti Suonikohjut ovat kivuliaita ja aiheuttavat turvotusta sekä painontunnetta alaraajoihin. Useat kokevat suonikohjut myös esteettisenä haittana. Porin Lääkäritalossa suonikohjut voidaan hoitaa suonikohjuleikkauksella vaahtoruiskutushoidolla ja laserhoidolla. Tiedustele lisää suonikohjujen hoitomenetelmistä toimenpide 6226 238 tai sairaala 6226 270. Varaa aikasi verisuonikirurgille (02) 622 622. Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori p. 622 622 porinlaakaritalo.fi Kansainvälisessä tutkimuksessa selvitetään, vähentääkö tutkimusvaiheessa oleva kolesteroliarvoja alentava lääke sydän- ja verisuonisairauksia. Saatatte soveltua tutkimukseen, jos olette yli 18-vuotias käytätte kolesterolia alentavaa lääkitystä ja Teillä on ollut - sydäninfarkti tai aivoinfarkti - sepelvaltimoiden pallolaajennus tai ohitusleikkaus - alaraajojen tai kaulan valtimoiden pallolaajennus Tutkimuslääke pistetään ihon alle ohuella neulalla kahden viikon välein. Tutkimus kestää noin 4 vuotta. Siihen kuuluvilla 21 tutkimuskäynnillä otetaan veri- ja virtsanäytteitä. Tutkimuskäynnit ja niihin liittyvät toimenpiteet ovat maksuttomia. Kohtuulliset matkakustannukset korvataan. Suomessa tutkimuksesta vastaava lääkäri on professori Markku Savolainen Oulun yliopistosta. Porin Lääkäritalon tutkimuskeskuksen vastaava lääkäri on Jyrki Levola ja toisena tutkijalääkärinä on Kirsi Sävelä. Jos haluatte osallistua tähän tutkimukseen, pyydämme Teitä ystävällisesti ottamaan yhteyttä tutkimuskeskukseen. Teille kerrotaan lisää tutkimuksesta ja selvitetään alustavasti sairautenne ja lääkityksenne sekä mahdollinen soveltuvuutenne tutkimukseen. Yhteydenotot: terhi.saari-hannibal@porinlaakaritalo.fi tai puhelimitse numerosta (02) 622 622. Hyvässä hoidossa
Porin Lääkäritalossa Sinua palvelevat Leikkaa talteen! Lääkärit Allergologia Anu Virolainen Anestesiahammashoito Ismo Raitakari Anestesiologia Maarit Lahti Timo Virtanen Nikolai Zaitsev Endokrinologia Paavo Pääkkönen Fysiatria Jarkko Levola Geriatria Kalle Honkanen Maritta Salonoja Gynekologia Johanna Haikonen Merja Huttunen Laura Kyhä-Österlund Minna Maunola Inge Nömm Sinikka Oksa Outi Pakarinen Satu Pietarinen Kimmo Vihko Outi Yli-Kesti Ari Ylä-Outinen Ihotaudit Jukka Juhela Pertti Viljanen Anu Virolainen Tuula Vuorio Keuhkosairaudet Elina Aalto Matti Pietiläinen Kirurgia Pertti Aarnio Antti Hakkiluoto Jorma Hannukainen Teemu Joutsi Juha Korhonen Harri Mäkelä Tapio Nieminen Jorma Panula Arvo Saarelainen Pekka Salminen Juhani Santavirta Matti Sävelä Heli Virtanen Kliininen fysiologia Pekka Varjo Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Olli-Pekka Heikkilä Jaana Ilomäki Timo Lahin Raili Laiho-Rekola Pekka Tamminen Kirsi Ylitalo Käsikirurgia Ilkka Antti-Poika Jorma Panula Lastenkirurgia Juha Korhonen Sari Malmi Lastentaudit Ahti Huida Matti Kesälä Samuli Ylitalo Magneettitutkimukset Timo Raudaskoski Simo Savijoki Muistitutkimukset Maritta Salonoja Neurofysiologia Esa Rauhala Jan Siren Neurokirurgia Johanna Kuhmonen Neurologia Tapani Jolma Kirsi Malmberg-Ceder Ortopedia Ilkka Antti-Poika Pertti Eerola Juha Kalliokoski Harri Mäkelä Roman Sofer Seppo Suominen Matti Sävelä Heikki Österman Plastiikkakirurgia Tapio Nieminen Ira Saarinen Psykiatria Matti Joukamaa Seppo Ojanen Jorma Renfors Marko Sorvaniemi Leena Vahero Psykoterapia Marja-Riitta Neumann Seppo Ojanen Jorma Renfors Leena Vahero Radiologia Elina Heikkilä Timo Lehtonen Reumasairaudet Tapio Ahola Ruuansulatuselinten kirurgia Antti Hakkiluoto Arvo Saarelainen Juhani Santavirta Eeva-Liisa Sävelä Ruuansulatuselinten sairaudet Jukka Korpela Matti Kukola Silmäkirurgia Taina Naatula-Hyyti Ville Paavilainen Ulla Reunanen Hanna Saarela Sisätaudit Tapio Ahola Kalle Honkanen Jukka Korpela Hannu Koskivirta Matti Kukola Paavo Pääkkönen Jouko Remes Maritta Salonoja Esa Soppi Kirsi Sävelä Margarita Tynni Seppo Vanhatalo Sotilaslääketiede Timo Lahin Suu- ja leukakirurgia Ossi Lehmijoki Sydäntaudit Jouko Remes Terveydenhuolto Anu Toivanen Työterveyshuolto Anna Routama-Paana Janne Vehanen Työterveyslääkärit Marja-Riitta Neumann Pauli Riikonen Anna Routama-Paana Marja-Riitta Saikkonen Naana Salo Juha Varjo Janne Vehanen Timo Walli Kaija Westergård Jonne Willman Hilkka Ylisassi-Pietiläinen Urheilulääkärit Jussi Kosola Jyrki Levola Timo Nykänen Jonne Willman Urologia Teemu Joutsi Heikki Korhonen Pekka Salminen Verisuonikirurgia Pertti Aarnio Jorma Hannukainen Veritaudit Seppo Vanhatalo Yleislääketiede Esko Karra Pauli Korkeamäki Jyrki Levola Anu Toivanen Yleislääkärit Teija Kauti Jussi Kosola Viljami Laine Marja-Riitta Neumann Timo Nykänen Antton Palomäki Jaana Porri Pauli Riikonen Naana Salo Timo Toivanen Juha Varjo Jonne Willman Muut asiantuntijat Akupunktio Mervi Gustafsson Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Tapio Uusitalo Alaraajafysioterapia Tiina Stenman Fysioterapia Mervi Gustafsson Merja Haavisto Petteri Joukamaa Päivi Joukamaa Juha-Pekka Kallio Mika Kerokoski Pekka Kuoppala Outi Luoma Elina Salin Tiina Stenman Tapio Uusitalo Kristiina Ylistalo Hypnoosihoito Paula Simonen Kiropraktiikka Matti Kuuri-Riutta Kuntohoitaja Jorma Pohjonen Lymfaterapia Pekka Kuoppala Marianne Tikkanen Matkailijaklinikka Muistitutkimukset Ulla Paassilta OMT-fysioterapia Mika Kerokoski Paripsykoterapia Heikki Kruus Psykologia Paula Simonen Psykoterapia Tuulikki Ahopelto Marjatta Immonen Anja Järvinen Heikki Kruus Anja Lehtilä Ravitsemusterapia Roope Mäkelä Seksuaaliterapia Solja Salminen Senioriklinikka Terhi Saari-Hannibal Toimintaterapia Venla Nordström Syömishäiriöklinikka Työterveyspsykologia Mia Koivu Helena Säynäjäkangas Urheiluklinikka Äitiysneuvola Outi Porri-Aulapalo Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori I Varaa aikasi numerosta 622 622 tai www.porinlaakaritalo.fi Osallistu kyselyyn ja voit voittaa! Ota osaa kyselyyn ja rastita mieleisesi vaihtoehto. Olet mukana arvonnassa, jossa on palkintona hieronta. Edellisen arvonnan voitti Reino Leppäniemi, Porista. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea! Hyvässä hoidossa 1/2016 Julkaisija: Porin Lääkäritalo Oy Postita lomake 15.4.2016 mennessä osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata kyselyyn myös nettisivuiltamme osoitteessa www.porinlaakaritalo.fi. Nimi Toimitus: Minna Kalliomäki ja Noora Aaltonen Närästääkö? Kyllä, monta kertaa päivässä Kyllä, silloin tällöin Ei Osoite Puhelin Taitto: Jabadabaduu Kannen pääkuva: Kuvituskuva