Kavunkota Rovanimn ammattikorkakoulun tidotulhti KEVÄT 2013 Rovanimi Univrity of Applid Scinc Nw Magazin SPRING 2013 Yhtihaku 2013 Erikoinumro
AMK-tutkinnot ivut 4 17 SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS Martti Lampla Rhtori Englih Dgr Programm pag 18 21 Ylmpi AMK ivut 22 26 Avoin ammattikorkakoulu ivu 27 3 Pääkirjoitu LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA 4 Maautulinkinot 5 Mtätalou MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA 6 7 Hotlli- ja ravintola-ala Matkailu SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA 8 9 Hoitotyö, airaanhoitaja Hoitotyö, trvydnhoitaja 10 Fyiotrapia 11 Liikunta ja vapaa-aika AMMATTIKORKEA- KOULUTUTKINTO tuottaa näköalapaikan työlämää Haluatko olla aiantuntijana, imihnä tai johtajana khittämää uomalaita linkinolämää? Ammattikorkakoulutu antaa inull tukvan pohjan aiantuntijuudn khittämill työlämää. TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA 12 13 Maanmittautkniikka 14 Raknnutkniikka 15 Titotkniikka YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA 16 17 Liiktalou ENGLISH DEGREE PROGRAMMES 18 19 Information Tchnology 20 Innovativ Buin Srvic 21 Tourim Kuva: Ani Jokiranta/Lapin Kana AMMATTIKORKEAKOULUSTA VALMISTUNEET oaajat ijoittuvat yhtikunnan avainpaikoill. Opiklun aikana h luovat lävät yhtydt työlämään ja varmitavat näin oman paikkana linkinolämän khittäjinä. RAMKia opiklu ja työlämä kitoutuvat tiiviiti toiiina. Suomalainn yhtikunta tarvit monnlaiia oaajia. Rovanimn ammattikorkakoulun koulutu tarjoaa inull mahdolliuudn kavaa todlliki monioaajaki. Onnituminn pruopinnoia takaa mahdolliuudn myö jatko-opintoihin ammattikorkakoulua. Ylmpi ammattikorkakoulututkinto on arvotttu ooitu oman oaamin khittämitä. Rovanimn ammattikorkakoulu ja Kmi- Tornion ammattikorkakoulu ovat yhditymää Lapin ammattikorkakouluki. Yhdityminn tarjoaa opiklijall ntitä parmman koulututarjonnan ja mahdolliuudn laajntaa oaamitaan uuill oa-aluill. Jätä hakmuki ntiä. M Rovanimn ammattikorkakoulua odotamm juuri inua ja olmm valmiita auttamaan inua työurai alkuun. Sinun oma näköalapaikkai odottaa. YLEMPI AMK-TUTKINTO (YAMK) 22 Aluidn käytön uunnittlu 23 Tknologiaoaamin johtaminn 24 Trvydn ditäminn 25 Matkailuala 26 Yrittäjyy ja liiktoimintaoaaminn 27 AVOIN AMMATTIKORKEAKOULU Kavunkota JULKAISIJA Rovanimn ammattikorkakoulu Jokiväylä 11 C, 96300 Rovanimi Puh. 020 798 4000 www.ramk.fi PÄÄTOIMITTAJA Pai Kokko TOIMITUS Sanni Pikkarainn Satu Kokla TAITTO Mainotoimito Svn-1 PAINOPAIKKA Tornion Kirjapaino ISSN 1458-719X (Painttu) ISSN 2323-4849 (Vrkkojulkaiu) kavun kota yhtihaku kvät 2013 3
LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Maautulinkinot Mtätalou MAASEUTUELINKEINOT METSÄTALOUS Agrologikoulutuka painottaan monialaita maautuyrittäjyyttä, kykyä toimia pohjoiia, vaativia luonnonoloia ja kanainväliä toimintaympäritöä. Opinnoia korotuvat maa-, poro- ja mtätaloudn ja luonnontuotalan ammattioaaminn, aiantuntija-, khittäjäja yrittäjätaidot ja ylpy omita lähtökohdita. Prutana on pohjoin koytmin oaaminn, luonnon monialainn ktävä käyttö, käytön ohjaaminn ja ri alojn yhtityötarpt. Tutkinto ja koulutu antavat inull valmiudt toimia itnäinä yrittäjänä, rilaiia aiantuntija-, optu- ja khittämithtäviä ri organiaatioia kä liik-lämää. Suomn mtäktori on parhaillaan käymää läpi voimakata raknnmuutota. Tämä i kuitnkaan tarkoita mtäoaamin tarpn vähnmitä, vaan päinvatoin, alalla tarvitaan ntitä oaavampaa työvoimaa. Kouluttautumalla mtätalouininööriki aat mahdolliuudn päätä vaativiin ja milnkiintoiiin mtä- ja ympäritöalan johtami- ja aiantuntijathtäviin. Mtä- talouininööri on mtäluonnon monipuolin käytön, hoidon ja uojlun aiantuntija. Hänn työnä on vatuullita, itnäitä, luonnonlähitä ja korkataoita tkniikkaa ovltavaa tiimi- ja aiakapalvlutyötä. Valmituttuai voit työknnllä mtä- ja ympäritöalan yritykiä ja organiaatioia. Työi voi olla imrkiki mtänomitajin nuvontaa, mtin hoidon ja käytön uunnittlua, puunhankinnan uunnittlua ja organiointia tai luonnon virkitykäytön uunnittlua ja totutukn ohjauta. Koulutu tarjoaa mahdolliuudn toimia im. itnäinä mtäpalvluyrittäjänä, mtäaiantuntijana tai imihnä ulkomaiia projktithtäviä. Mauri Yliirniö Opiklija, 39, Poio/Rovanimi Ammattikorkakoulu on antanut minull hyvät avaimt tulviin työhaatiiin. AIEMMIN KEITTÖMESTARINA TOIMINUT MAURI tuli RAMKiin opiklmaan itlln täyin uudn ammatin. RAMKiin Mauri päätyi opiklmaan avoimn ammattikorkakoulun kautta. Jäin vuonna 2008 työkyvyttömyyläkkll ja ain mahdolliuudn opiklla itllni täyin uudn ammatin. Maautulinkinojn koulutuohjlma tuntui opikluvaihtohtoja mittiäni parhaalta ja haatavimmalta koulutualalta. Haluin opiklla alaa, jota kohtaan tunnn uurta milnkiintoa kä kutumuta ja miltäni maaudun kokonaiuudn khittäminn on rittäin tärkää. Aloitin agrologiopinnot Oulun udun ammattikorkakoulun avoima ammattikorkakoulua. Yhtihaun kautta opiklupaikakni valikoitui Rovanimi. Rovanimi oli minull jo nntään tuttu kaupunki, jotn tuntui luontvalta tulla opiklmaan tänn. Opiklu RAMKia on ollut antoiaa ja Maurin mukaan opinnot ovat antant hyvät avaimt tulviin työhaatiiin. RAMK on tarjonnut kaikin puolin hyvää ja laadukata optuta. Oln myö uorittanut rikoitumiharjoittluni RAMKin hankpuollla ja aanut tätä kautta arvokata työkokmuta hanktyökntlytä, jotn oppilaito on ollut vahvati mukana ammatillin oaamin khittämiä. Työlämältä Mauri odottaa milnkiintoiia haatita kä mahdolliuutta työknnllä maaudun khittämin liittyviä thtäviä. Oln kiinnotunut mm. optuthtävitä luonnonvara-alalla. Myö hanktyökntly kiinnotaa, illä niidn kautta olii mahdollita oallitua maaudun ja luonnonvara-alan khittämin, Mauri anoo. Rovanimi on lävä ja viihtyiä kaupunki. Sari Kivlä Opiklija, 28, Rovanimi TAMPEREELTA ROVANIEMELLE opiklmaan muuttanut Sari valiti mtätaloudn koulutuohjlman omin miltymytn ja kiinnotukn pohjalta. RAMKin pohjoinn ijainti ja harratumahdolliuudt luonnoa vaikuttivat myö opiklupaikan valintaan. Oln aina ollut kiinnotunut luonnota ja ympäritötä, jotn niidn paria opiklu tuntui luonnollilta ratkaiulta. Opiklu RAMKia on ollut monipuolita ja käytännönlähitä. Liäki Sari pitää RAMKin parhaana puolna kanainväliyyttä. Sari on uorittanut oan opinnoitaan vaihto-opiklijana Mndlin yliopitoa Tškiä. Juho Junnila Mtätalouininööri (AMK), 25, Raah RAMKita ain tutkinnon, joka on läh välttämättömyy työpaikkaa hakia. Yhtityötä thdään ulkomaitn korkakoulujn kana ja imrkiki vaihtoon lähtminn on hlppoa. RAMKia oa kurita valitaan oman milnkiinnon mukaan, jotn opiklija voi jo opiklun aikana uunnata katna kohti tulvaa työuraa. Näin voi opiklla itlln hyödylliimpiä aihaluita. Harjoittlujakot avaavat mahdolliuukia tulvaiuudn työurall. RAMKia on monipuolinn kuritarjonta ja opinnot iältävät hyvää uhta toriaa ja käytännön optuta. METSÄALA ON AINA KIINNOSTANUT Siikajolta kotoiin olvaa Juhoa, jotn uratoivnakin oli, ttä tulva työ liittyy mtään. Koulutupaikan valintaa hlpotti RAMKin ijainti ja n tarjoama alan opiklu. - RAMK oli lähin opiklupaikka, joa mtätaloutta oli mahdollita opiklla. Rovanimltä on hyvät kulkuyhtydt ja muutnkin pohjoinn ijainti houkuttli minua. Opiklu ujui omalla painollaan ja aikaa jäi harratukill kä muill aktivittill. Mtänhoitoyhdity Siikalakudn palvluka Raahn alun aluaiantuntijana työkntlvä Juho piti RAMKia opiklua lppoiana ja aatua tutkintoa välttämättömänä työpaikkaa hakia. - RAMKita ain tutkinnon, joka on läh välttämättömyy työpaikkaa hakia. Kouluta ain laajan toriaoaamin, jonka käytäntö on työtä thdä hionut maatoklpoiki. 4 kavun kota yhtihaku kvät 2013 5
MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Hotlli- ja ravintola-ala Matkailu HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALA MATKAILU Matkailu- ja ravitmiala on nopati kavava ja khittyvä linkino. Matkailu kä hotlli- ja ravintola-ala ovat mrkittäviä työllitäjiä rityiti Pohjoi-Suoma. Alojn nnakoidaan dlln kavavan. Tarjoamm mahdolliuudn täydntää oaamita ajankohtailla koulutuklla muuttuvan työlämän tarpiiin ja kavaviin haatiiin. Ptra Palonimi ja Ulla Kanganimi: Olmm Ptra ja Ulli ja toimimm opttajina matkailualan koulutuohjmaa. Ptra opttaa matkailuainita ja markkinointia ja Ulli nglannin ja ruotin kiltä ja vitintää. Matkailu, kilt ja uuiin kulttuurihin tututuminn ovat lähllä midän molmpin ydäntä. Tmm paljon yhtityötä paikallin matkailulinkinon kana. Rovanimi on kanainvälinn matkailukohd, jotn voiko olla parmpaa paikkaa opiklla tätä alaa kuin Rovanimi. Enimmäinä vuonna jokainn opiklija pää tututumaan matkailualaan joakin alan yritykä. Eimrkiki nglanninkiliä koulutuohjlmaa thdään paljon yhtityötä joulun lämykiä tuottavan Santa- Parkin kana. Opiklijat ovat myö uunnitllt ja totuttant ighting-opatukia ja ohjlmapalvluita kanainväliill ryhmill, thnt markkinointivitintäuunnitlmia ravintolall ja uunnitllt ja totuttant Facbook-kampanjan paikallill matkailualan yritykll. Tämäntyyppitn opintojn ja projktin avulla opiklijat ovat päät kurkitamaan paikallitn matkailuyritytn toimintaan ja luont amalla omia vrkotojaan, joita on hyötyä työnhakuvaiha. Millä opiklijoita tul kanainväliiä oaajia ja oa opinnoita järjttäänkin koulutuohjlmata riippumatta nglannin killlä. Suoittlmm myö opiklijoillmm kanainvälin kokmukn hakmita ulkomailta. Opiklu millä on haukaa ja lämykllitä, ja opii hyvin kanainväliitä aioita kiinnotunill, avoimill ja oiaaliill opiklijoill. Nähdään Rovanimllä! Muutamia opiklijatapahtumiakin on haalaridn kana tullut kirrttyä. Hnrika Hokkann Opiklija, 21, Rovanimi MIKKELISTÄ KOTOISIN OLEVA Hnrika päätyi opiklmaan matkailua omin miltymytnä prutlla. Viraita kulttuurita ja matkailuta kiinnotunut Hnrika vitti lukion jälkin välivuodn ulkomailla, mikä ratkaii matkailun koulutuohjlman valinnan opinahjoki. Ulkomailla vittty välivuoi työn paria vahviti, ttä haluan työknnllä matkailun paria tulvaiuuda. Lappi kä Rovanimi alkoivat houkutlla opiklupaikkana, vaikka n ollut täällä aikaimmin käynytkään. Lapia käy paljon matkailijoita, jotn koin, ttä täällä on hyvät puittt matkailun opikluun. Opiklu RAMKia on ollut Hnrikall antoiaa ja opinnot ovat auttant luomaan kontaktja matkailualan yritykiin. Opintokokonaiuudt tukvat työlämän tar- pita ja yritykiltä aadut toimkiannot ovat ollt milnkiintoiia. Opiklut ovat ujunt rnnoa ilmapiiriä ja luokkakavrita on tullut todlla lähiiä. Opinnot RAMKia ovat antant kokonaivaltain kuvan matkailun mrkityktä linkinona ja matkailun toimijoita Lapia. Tulvaiuuda Hnrika haluaa toimia monipuoliia ja haatavia matkailualan työthtäviä. Opikluaikana luodut kontaktit alan yritykiin luovat hyvän pohjan tulvaiuudn työn hankinnall: Haluaiin työknnllä matkailunuvojana tai rilaiia matkailun khittämiprojktia. Liäki oln kiinnotunut mm. markkinointiin liittyvitä työthtävitä. Opikluaikana luodut kontaktit alan linkinolämään auttavat varmati tulvaiuuda työllitymitäni. Hidi Soikkli Rtonomi (AMK), 23, Rovanimi Opinnot iältävät hyvää uhta toriaa ja käytäntöä. ROVANIEMEN AMMATTIKORKEA- KOULU ON hitoriana aikana kouluttanut jo yli 1000 rtonomia matkailu-, ravitmi- ja taloualojn palvlukn. Nykyään Matkailualan tutkimu- ja koulutuintituutin oana toimivan koulutukn 1000. valmitunut rtonomi, Hidi Soikkli, palkittiin intituutin lukuvuodn avajaiia yykuua. Hidi krtoo opintojna RAMKia antann hyvät väät työlämään. Opinnot ovat antant paljon varmuutta työntkoon ja yvntänt omia näkökulmia imrkiki yritytoiminnata. Rovanimn ammattikorkakoulun valinta opiklupaikaki oli Hidill hlppoa. Oppilaito ijaiti auinpaikkakunnallani ja hotlli- ja ravintola-alan koulutuohjlma tuntui parhaimmalta vaihtohdolta, illä oln pohjakoulutukltani tarjoilija ja työkntlin vuoropäällikkönä. Opinnot RAMKia olivat Hidin miltä opivan itohjautuvia kä iällöltään taapainoa. Opiklu tarjoi työlämää tukvaa toriaa ja käytäntöä hyvää uhta. Tällä htkllä Hidi työkntl ravintola Valdmaria Rovanimllä. Työthtävät ovat monipuoliia ja rtonomin koulutu tuk nykyiiä työthtäviä. Työäni toimin tarjoilijana niin baaria kuin À la Cart -tarjoiluakin. Liäki työnkuvaani kuuluvat mm. työvuorolitojn ja amajakojn uunnittlu kä invntaariot, Hidi krtoo. RAMK on tarjonnut minull uamman lähtymitavan matkailuun. Tiina Ronkainn Rtonomi (AMK) 27, Rovanimi TIINA OPISKELI JO OUNASVAARAN LUKIOSSA matkailuopintoja. Hän hti olla uamman vuodn töiä nnn kuin haki RAMKin rtonomiopintoihin. Hti nimmäillä krralla ovt ivät avautunt, jotn Tiina lähti Jyväkylän ammattiopitoon uorittamaan matkailun prututkintoa. Vuodn päätä avautui kuitnkin opiklupaikka RAMKiin. Oln kotoiin Rovanimltä ja ymmärin Kki-Suoma vitttyjn vuoin jälkn, ttä mikäli haluan thdä matkailualalla töitä, tul minun mnnä inn miä matkailijat käyvät, li Lappiin. RAMKia oli mukava päätä harjoittluun kä olla mukana rilaiia projktia, kutn valintakokia ja kanainvälitn kongrin avutajana. Kolmantna vuonna imiharjoittluni aikana minut vakinaitttiin illoin työpaikkaani. Tiina on htinyt monipuolilla työurallaan toimia mm. liikuntalirin ohjaajana kä ri thtäviä matkailu- ja ravintola-alalla. Opintojna aikana Tiina on ollut uia harjoittluia matkailualan yritykiä ulkomailla ja kotimaaa. Enimmäin työni ain myyntipromootioita järjtävältä yritykltä. Tuot-ittly paikallia ravintolaa johti kahdn promootioillan jälkn iihn, ttä minua kyyttiin ravintolaan töihin. Aimmat kontaktit afarialan ihmiiin auttoivat minua päämään harjoittluun afariyritykn, joa tin myynnin ja markkinoinnin töitä. Kolmannn vuodn opikluvuodn kväällä minull tarjottiin vakituita työpaikkaa yritytn ryhmämyynnitä, krtoo Tiina, joka työkntl tällä htkllä vataanottovirkailijana Lapin Safaridn palvluka. Tiina anoo, ttä tnkin kolmannn vuodn opinnot ovat aant hänt työlämää mittimään matkailuliiktoimintaa myö yhtikunnan näkökulmata. Tuntuu iltä, ttä ammattikorkakoulu on tarjonnut minull uamman lähtymitavan matkailuun. 6 kavun kota yhtihaku kvät 2013 7
SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hoitotyö, airaanhoitaja Hoitotyö, trvydnhoitaja HOITOTYÖ, airaanhoitaja HOITOTYÖ, trvydnhoitaja SAIRAANHOITAJANA (AMK) toimit hoitotyön thtäviä prutrvydnhuolloa, rikoiairaanhoidoa, trvyalan yritykiä tai potila- ja kanalaijärjtöiä. Vataat hoitotyön uunnittluta ja päätökntota ympärivuorokautia hoitotyöä. TERVEYDENHOITAJANA (AMK) voit toimia airaanhoitajana hoitotyön thtäviä kä trvydnhoitajana trvykkukia, kouluia, kodia, työpaikoilla tai potila- ja kanalaijärjtöiä. Trvydnhoitotyö on ykilöidn, prhidn, työja muidn yhtiöjn, vätön ja ympäritön trvyttä ditävää ja ylläpitävää kä airaukia hkäivää hoitotyötä, joa pyritään vahvitamaan aiakkaidn voimavaroja ja omahoitotaitoja. Elämä oli kolm vuotta plkkää opiklua ja työtä, mutta ilti lähtiin uudtaan. Martina Huovinn Sairaanhoitaja (AMK), 48, Inari NASTOLASTA KOTOISIN OLEVA Martina Huovinn opikli RAMKia airaanhoitajaki aikuiopintoina. Opinnot hän uoritti työn oha monimuoto-opintoina ja lähipäiviä oli noin kolm viikon välin. RAMK valikoitui opiklupaikaki, illä koulutu oli räätälöity lähihoitajill opivaki. Elämä oli kolm vuotta plkkää opiklua ja työtä, mutta ilti lähtiin uudtaan. Martina on pohjakoulutukltaan hiroja ja lähihoitaja. Pitkän uran hoitoalalla thnn inarilain nykyinn työpaikka on Ivalon trvykkukn vuodoatolla, joa hän on työknnllyt valmitumitaan ati vakituina. RAMKia uoritttu tutkinto auttaa Martinan nykyiä työä. - Opinnot RAMKia ovat tuont työhöni monipuoliuutta ja oln oppinut hoitoalata todlla paljon liää. Ainoataan opiklun kautta pytyn totuttamaan haavni trvydnhoitajan työtä. Katja Oikarinn Opiklija, 30, Rovanimi TERVEYDENHOITAJAKSI OPISKELEVA Katja lähti opiklmaan kotiäitiydn jälkn. Katja oli mittinyt hoitoalall uuntaamita ja kun mahdolliuu opikluun avautui, hän päätyi hakmaan kotipaikkakunnalln opiklmaan. Ennn opiklupaikan hakua mitimm puoliomm kana voimavarojamm yhditää prh-lämä ja opiklu. Päätimm kuitnkin panotaa tulvaiuutn ja prhni tulla oln onnitunut opinnoiani. Opinnot RAMKia ovat ollt Katjall milkkäitä ja opintoihin liittyvät harjoittlut ovat yvntänt toriaa opittua titoa. Monipuolit optumntlmät ovat rikatuttant Katjan opintoja ja thnt niitä milkkäitä. Katjalla on valmituminn pian käillä ja työuran uunnittlu on ajankohtaita. Opiklun aniota Katja pytyy totuttamaan haavna trvydnhoitajan työtä. Toivoiin aavani milkätä työtä opiklmaltani alalta. Oln kiinnotunut laajaalaiti trvydnhoitajan työthtävitä. Näkiin itni työkntlmää muun muaa opiklijatrvydnhuolloa tai nuorio- tai milntrvytyöä. Oppiminn jatkuu dlln työä, mutta hyväll pohjall on turvallita rakntaa. Pauliina Riihiaho Trvydnhoitaja (AMK), 32, Rovanimi OULUSTA KOTOISIN OLEVA Pauliina palai muutaman Etlä-Suoma vittyn vuodn jälkn juurilln ja päätti hakutua jatkokoulutukn trvydnhuollon piiriin. Kotiudulla i ollut tarjolla trvydnhoitajan työhön johtavaa koulututa, jotn hän haki jatkoopintoihin Rovanimn ammattikorkakouluun. Hidi krtoo opintojna RAMKia antann hyvät väät työlämään. Olin jo jonkin aikaa mittinyt kouluttautumita trvydnhoitajan työhön, illä hoitoala kiinnotaa minua. Työkntlin lähihoitajana ja kun mahdolliuu jatko-opintoihin tuli, päätin hakutua koulutukn. Opinnot RAMKia ovat tarjonnt Pauliinall hyvät väät työlämään. Opintojakojn antama toriapohja kä käytännön työlämään uuntautunt harjoittlut olivat opttavaiia ja työlämää tukvia. Opinnoita on jäänyt mukavat muitot ja optuhnkilötö kannuti opinnoiani. Vaikka opintojn tn piti thdä paljon työtä, olivat n rittäin palkitvia. Harjoittlut olivat opintojn hlmiä ja milnpainuvimpana harjoittlujakona pidän Intian Kalkutaa tkmääni latn päivätoimintakkuka uoritttua harjoittlua. Tällä htkllä Pauliina työkntl koulutrvydnhoitajana Rovanimllä. Työkntly latn ja nuortn paria on hänll miln. RAMKita aadut opit kulkvat mukana myö työlämää. Oppiminn jatkuu dlln työä, mutta hyväll pohjall on turvallita rakntaa työuraa, Pauliina anoo. 8 kavun kota yhtihaku kvät 2013 9
SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Fyiotrapia Liikunta ja vapaa-aika FYSIOTERAPIA LIIKUNTA JA VAPAA-AIKA Saamm harjoitlla oppimiamm aioita paljon käytännöä. FYSIOTERAPIAN KOULUTUS- OHJELMASTA valmitut trvy-, kuntoutu- ja liikunta-alan aiantuntijathtäviin julkin tai ykityin työnantajan palvlukn tai itnäiki yrittäjäki. Fyiotraputtina olt työi laaja-alaiti hallitva lääkinnällin kuntoutukn ammattilainn, jonka thtävänä on ihmin trvydn ja toimintakyvyn ditäminn hänn voimavarojaan tukmalla. Laura Hat Opiklija, 26, Rovanimi LIIKUNNANOHJAAJAKOULUTUK- SESTA valmitut tulvaiuudn oaajaki liikunta-alan organiointi-, ohjau-, khittämi- ja imithtäviin. Julkill, ykityill ja kolmannll ktorill ijoittuvat työthtävät käittävät rilaitn vätö- ja ikäryhmin liikunnan ohjauthtäviä kä alan yhtikunnalliia, hallinnolliia, työtrvydlliiä, valmnnuklliia ja kaupalliia thtäviä. Liikunnanohjaajia työkntl mm. uraavilla ammattinimikkillä: liikun- nanohjaaja, rityiliikunnanohjaaja, junioripäällikkö, liikuntaihtri, pronal trainr, omaohjaaja, luontoliikunnan kouluttaja, ikkailupäällikkö, urakhittäjä, valmntaja, valmnnupäällikkö ja yrittäjä. Timo Autto Opiklija, 31, Rovanimi ROVANIEMELÄINEN LAURA ON aina ollut kiinnotunut urata oiaali- ja trvyalalla, joa aa olla käytännönlähiä työä ihmitn kana tkmiiä. Koulutuohjlmaki valikoitui fyiotrapia, illä Laura haluaa ditää aktiiviia ja trvlliiä lämäntapoja niin hnkilökohtaia lämäään kuin työäänkin. Trvllit lämäntavat ovat aina ollt oa minua ja haluan ditää itä myö tulvaiuuda. Ihmitn kokonaivaltainn hyvinvointi kiinnotaa minua, jotn alavalinta tuntui luontvalta. Opiklu RAMKia on ollut Laurall militä, illä opinnot ovat opivan haatavia ja iältävät opivaa uhta kä käytäntöä ttä toriaa. Opintoihin on iältynyt myö paljon projktja ja hankkita, joia opiklijat ovat mukana kä oikita aiakakontaktja, jotka ovat thnt opinnoita ntitä käytännönlähimpiä. Liäki Laura on aanut kanainvälitä kokmuta opintojna aikana. Olin opiklijavaihdoa Kanadaa. Liäki oln oallitunut kanainvälin fyiotrapiaopiklijoidn tapaamin Winiä. Kanainvälinn kokmu ja kontaktit ditävät varmati työllitymimahdolliuukia niin ulkomailla kuin kotimaaakin. RAMKin tarjoamat opinnot ovat rittäin käytännönlähiiä ja Laura kok aavana niitä uurn hyödyn tulvaan työhönä. Odotan työuraltani uuria haatita, oppimita ja upita kokmukia. Koulutukmm on hyvin laaja ja aamm niitä kattavan pohjan tulvaiuudn työlämää vartn. Ykinkrtaiti RAMK ijait Rovanimllä. PELLOSTA KOTOISIN OLEVA TIMO valiti opiklupaikaki Rovanimn, jonn hän on attunut rinomaiti. Timo oli jo muutamia vuoia harkinnut koulunpnkill paluuta, mutta koulutuala i ollut vilä lvillä. Olin pohtinut mahdolliuutta palata kouluun, mutta koulutualan valinta tuotti päänvaivaa. Lopulta opiklupaikaki valikoitui vakavan harkinnan jälkn liikunnan ja vapaa-ajan koulutuohjlma. Opiklutavat ja optumntlmät ovat muuttunt Timon aimmita opikluajoita, mutta opinnot ovat kuitnkin tuntunt miluiilta. Opiklu RAMKia on hyvin käytännönlähitä ja optuka tähdätään nimnomaan työlämää vaadittavin ominaiuukin hallintaan. Liäki hnkilötö RAMKia on oaavaa ja ohjauta opintoihin aa halutaan. Tulvaiuuda Timo haluaa työknnllä urhiluvalmnnuthtäviä. Timo ukoo, ttä liikunnan ja vapaa-ajan opinnot tukvat myö tulvaa työuraa. Oln ollut kiinnotunut valmnnutyötä nuorta lähtin ja toivon tulvan työurani uuntaavan kohti valmnnuuraa. Opinnot RAMKia antavat minull liätitoa kä taitoa valmnnutyötä. Vaihtlva, opivati haatava kä ammattitaitoani vataava kanainvälinn työ kiinnotaa minua tulvaiuuda. Työlämälähit opinnot RAMKia antavat hyvät valmiudt tulvaa työuraa vartn ja opiklun monipuoliuu liää titojani ja taitojani ri aihaluita. Ukon pytyväni luomaan koulutukn avulla itäni millyttävän ja tyydyttävän monipuolin työuran. Jann Säkkinn Fyiotraputti (AMK), 27, Oulu Saana Lindman Liikunnanohjaaja (AMK), 26, Rovanimi Opinnot ovat liännt halua thdä aiat thokkaati ja laadukkaati. PUDASJÄRVELTÄ SYNTYISIN OLEVA Jann opikli RAMKia fyiotrapian koulutuohjlmaa. Jann päätti tulla Rovanimll opiklmaan alaa, joa työ on miluiaa ja tulvaiuudn näkymät ovat vakaat. Rovanimi vaikutti millyttävältä paikalta opiklla ja itä oli. Kaikki oli maantitlliti kohtalain lähllä ja harratumahdolliuudt olivat rittäin hyvät. Opinnot RAMKia olivat laadukkaita ja opiklin millläni aioita omaa tulvaa ammattia vartn. Opinnot RAMKia ovat luont hyvän pohjan Jannn työurall. Tällä htkllä hän työkntl Oulua Trvytalon työtrvyhuolloa. Työ on monipuolita ja iältää niin vataanottotyötä kuin nnalta hkäivää työtä työpaikkakäyntin muodoa. Työn iältö on arviolta 60 % vataanottotyötä ja 40 % työpaikkakäyntjä. Opiklu RAMKia on ditänyt kykyä tiä titoa toimivita ja tutkituita mntlmitä. Liäki opinnot ovat liännt halua thdä työhöni liittyvät aiat thokkaati ja laadukkaati. En olii nykyiiä työthtäviäni, lln olii uorittanut tutkintoani. KLAUKKALASTA NURMIJÄRVELTÄ KOTOISIN olva Saana päätti lukion jälkn, ttä maimanvaihdo olii tarpn ja Lapin kotiikka vihätti. Liikunta on ollut aina io oa Saanan lämää, jotn koulutualan valinta tuntui luonnollilta. Oln kotoiin pääkaupunkiudulta ja lukion jälkn halu rohkaan maimanvaihdokn oli uuri. RAMKia pääin opiklmaan liikunnan ja vapaa-ajan koulutuohjlmaa koottia Lapia. Opiklu oli Saanata antoiaa ja haukaa. Koko opikluaika oli todlla mahtavaa ja koulutuohjlma tarjoi tarpki haattta itnä monipuolin khittämin liikunta-alalla. Saana työkntl tällä htkllä Lapin Urhiluopitoa taitoluitlun lajivataavana, Rovanimn taitoluitlijoidn päävalmntajana ja Suomn Taitoluitluliiton pohjoin alun alupäällikkönä. Työthtävät ovat monipuoliia ja yki Saanan tärkimmitä tavoittita työään on mm. notaa taitoluitluharratukn amaa pohjoia. RAMKita aaduilla opilla on uuri rooli Saanan nykyiä työä. En olii nykyiiä työthtäviäni, lln olii valmitunut liikunnan ja vapaa-ajan koulutuohjlmata. Koulutu antoi minull vahvan ja monipuolin pohjan liikunta-alalla työkntlyyn. Kon aanni koulutuklta valtavati ja arvotan itä hyvin paljon, Saana anoo. 10 kavun kota yhtihaku kvät 2013 11
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Maanmittautkniikka MAANMITTAUSTEKNIIKKA MAANMITTAUSINSINÖÖRINÄ tuotat paikkatitoja ja karttoja yhtikunnan ja ihmitn tarpiiin kä vataat kiintitön muodotukta ja kiintitöjä kokvin titojn luotttavuudta. Voit työknnllä myö kiintitöarviointiin, yhdykuntauunnittluun ja rakntamin liittyviä thtäviä. Maanmittauininöörit toimivat valtion ja kuntin organiaatioia, ykityiiä yritykiä ja yrittäjinä. Alan ammattinimikkitä ovat mm. toimituininööri, kaavoittaja, kartatoininööri, paikkatitoininööri ja myynti- tai projktipäällikkö. Kouluta on aanut hyvät valmiudt toimia työlämää kä harjoittluia. Aun Rummukainn, yliopttaja: Optan maanmittarita ammattikorkakoulua. Oln ollut aimmin töiä toimituininöörinä Maanmittaulaitoklla ja ilokni optan nyt näitä kiintitötoimitukiin liittyviä aioita. Lun aamutuimaan Lapin Kanan ja poimin iltä ykityititoimitukn kokoukutun iinä taitaa olla toimitukokou, jota joku opiklijoita voii käydä uraamaa toimitutuotannon jatkokuria vartn pääiivät lopultakin tkmään raporttjaan kä itykiä luntojn piritykki. Sähköpotia oli kiitokt räältä yhtityökumppanilta iitä, ttä hidän opiklijoill tarjoamana projktityö oli thty ja viläpä hyvin. Toimkiantokin oli kyllä lkä, kiittln takaiin. Eni viikon opinnäyttyö- Niko Pikkupirtti Opiklija, 23, Rovanimi ROVANIEMELÄISSYNTYINEN NIKO valiti maanmittautkniikan koulutuohjlman aimman työkokmukn ja koulun ijainnin prutlla. Olin työknnllyt kolm kää maanraknnufirmaa, jotn tuntui luontvalta lähtä opiklmaan maanraknnualaan lähiti liittyvään koulutuohjlmaan. Koulupaikkaa valita vaihtohtoina olivat Hlinki ja Rovanimi. RAMK tuntui hlpommalta valinnalta, ikä auinkaupunkia tarvinnut vaihtaa opiklun vuoki. Niko opikl maanmittauta nljättä vuotta ja on ollut tyytyväinn RAMKin tarjoamaan optukn: minaariin minulla näyttää olvan tavallita nmmän tuumailtavaa: illoin on yhdn ohjaamani valmiin opinnäyttyön loppuminaari ja pari alua olvin opinnäyttidn aihminaaria. Pyydän aihminaarin ittäjiä laittamaan ityknä minull, jotta pään prhtymään niihin jo nnn minaaria. Opinnäyttyöt ovat milnkiintoiia, aina niitä oppii jotain itkin. Soittln vilä tutull lakimihll ja kyln oliiko hänllä tidoa tuortta maa-ainlupaa tarvitiin itä arviointiharjoitukn lähtötidoiki. Sovittln huomiki lounatapaamita tutun maanmittarin kana, olii mukava päivittää oman alan ja omatkin kuulumit lounaan äärä. Työni onkin varinain opttamin liäki paljolti yhtydnpitoa työlämään. Opiklu on itnäitä ja ammattiin uuntaavaa. Koulutu on tarjonnut hyvät valmiudt toimia kä harjoittluia ttä työlämääkin. RAMKin tarjoaman optukn myötä opiklija aa hyvät valmiudt rilaitn maanmittaualan laittidn, ohjlmitojn ja titolähtidn käyttöön. Valmitumin jälkn Niko näk tulvaiuudn työtilantn ja oman työurana khitykn rittäin valoiana. Alalla on hyvät työnäkymät ja RAMK antaa hyvät valmiudt toimia työlämää. Toivon, ttä työllityn valmitumin jälkn imrkiki maanarvoon ja maankäyttöön liittyviin aiantuntijathtäviin. Varinkin Etlä- Suoma maanmittaajill on uuri kyyntä, jotn tulvaiuudn työllityminn on milti varmaa alallani. Sami Porangr Ininööri (AMK), 33, Rovanimi INARILAISLÄHTÖINEN SAMI PÄÄTYI opiklmaan maanmittautkniikkaa alan monipuoliuudn vuoki. Lukion jälkn ajattlin, ttä haluan llaill alall töihin, miä olii kä iä- ttä ulkotöitä. Haluin myö, tti työntko olii plkkää titokonlla itumita. Sami lähtikin tlään opiklmaan ja Rovanimi tuntui illoin olvan ijainniltaan opivaa paikaa. Maanmittautkniikkaa i illoinkaan optttu kovin mona paikaa Suoma. Opiklijalämätä ja opikluta Samilla on paljon hyviä muitoja. Kyllä täällä pruaiat hyvin oppii. Työlämää oppii ittn yvmmin n juuri omaan työnkuvaana liittyvät aiat. Sami valmitui RAMKita 2003, minkä jälkn hän opikli vilä diplomi-ininööriki Tknilliä korkakoulua. Valmitumina jälkn hän pääi hti töihin Maanmittaulaitokll Lapin maanmittautoimitoon Rovanimll. Paluu Rovanimn ammattikorkakouluun koitti ykyllä 2012, kun Sami aloitti lhtorin työt maanmittautkniikan koulutuohjlmaa. Sami on pääyt hlpoti kiinni työhön opikluvuoilta tutua ympäritöä. Optan kä päivä- ttä aikuiopiklijoita. Entuudtaan tuttuja aioita on mukava opttaa ja vähmmän tuttuihin aioihin on milnkiintoita prhtyä. Luonnolliti minun tapaukani juuri RAMKin opinnoita oli todlla paljon hyötyä. Tuntuu kuin kotiin oliin palannut. Saan opttaa juuri niitä aioita (päivitttynä) mitä minullkin on optttu. Tuntuu kuin kotiin oliin palannut. 12 kavun kota yhtihaku kvät 2013 13
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Raknnutkniikka Titotkniikka RAKENNUSTEKNIIKKA TIETOTEKNIIKKA RAKENTAMINEN on tärkä oa yhtikunnan kkiiä toimintoja. Raknnutkniikan ininöörit (AMK) uunnittlvat ja rakntavat auinraknnukt, tolliuuraknnukt, tit ja kadut kä vi- ja jäthuollon koti- ja ulkomailla. Ktävään khitykn prutuvaa rakntamia tarvitaan modrnin tkniikan, taloudn ja ympäritöalan taitajia. Erityiti korotuvat talo-, nrgia- ja tuotantotkniikan vaatimukt. Valmituttuai voit työknnllä aiantuntija-, johtami-, projktivinti-, tuotanto- ja uunnittluthtäviä ykityillä ja julkilla ktorilla. TIETOTEKNISISSÄ PROJEKTEISSA toimiminn on tunnuomaita titotkniikan ininöörill ja uuri oa opinnoita uorittaan opiklijatiimiä. Opiklun painopitt on uunnitltu antamaan vankka taitotitopohja kä ulauttun titotkniikan, ohjlmitotkniikan iältän plitknologian ttä ICTpalvlutuotannon aluilta. Käytöämm ovat ininöörialan parhaat onglmaprutait ja käytännönlähit optumntlmät kä mahdolliuu aimmin hankitun oaamin tunnitamin kautta hnkilökohtain opintopolun laadintaan. Opiklu on tarjonnut poitiiviia kokmukia. Hnna Hartikainn Opiklija, 22, Rovanimi Midän luokalla on hyvä yhtihnki. Antt Rantatalo Opiklija, 23, Rovanimi Opikluilmapiiri RAMKia oli loitava! HENNA PÄÄTYI OPISKELEMAAN raknnutkniikkaa, koka ala tuntui omalta. Kiinnotuta on varinkin pohjoin rakntamin li jää- ja routarakntamin. RAMKita tätä oaamita löytyy, jotn i ollut tarvtta lähtä tlämmäki opiklmaan vilä tää vaiha. Opiklu on tarjonnut poitiiviia kokmukia, paljon itnäitä tidonhankintaa ja itnäitä työkntlyä, mikä opii minull. Jann Alkki Ininööri (AMK), 34, Rovanimi JANNE MUUTTI VUOSITUHANNEN vaihta Turuta Rovanimll opiklmaan. Hän valmitui ininööriki (AMK) raknnutkniikan koulutuohjlmata vuonna 2005. Ininööriopintojn aikana oallituin hyvin aktiiviti opiklijajärjtötoimintaan mm. ininööriopiklijoidn Rovioa kä opiklijakunta Camoka ja pääin näin oallitumaan moniin rilaiiin optukn khittämihankkiiin, Jann krtoo. Opikluilmapiiri yliti koko RAMKia oli krta kaikkiaan loitava, ja itä tul aika ajoin muitllki pini hymyn virn naamalla. Järjtttiin paljon ri alojn kana yhtiiä tapahtumia, kokoukia, bilitä ja muita hyvin, hyvin tärkitä tilaiuukia. Hnnan mukaan opinnot RAMKia valmitavat hyvin tulvaan ammattiin ja harjoittlut auttavat työlämään iirtymitä opiklun jälkn. Suuntaudun opinnoiani infrapuolll li maa- ja ympäritörakntidn uunnittluun ja tuotantoon. Toivottavati työkntln tulvaiuuda illä puollla. Rakntaminn ja varinkin nrgiathokkuu khittyvät koko ajan, jotn toivottavati voin työlämää aada jatkuvaa koulututa alan khitykn mukana. Jann uoritti RAMKia ylmmän ammattikorkakoulututkinnon (YAMK) tknologiaoaamin johtamin koulutuohjlmaa 2012. Hän toimii uunnittlupäällikkönä Napapiirin Riduum Oy:ä, joka on Rovanimn kaupungin kä Pllon ja Ranuan kuntin omitama jätyhtiö. YAMK-opinnot olivat rilait kuin prututkinnoa. Opinnot prutuivat pitkälti omaan aktiiviuutn hankkia titoa, oppia omakumaan, kä tidon jakamin muill opiklijoill. Yhtiöllinn opiklutyyli oli mahtava kokmu, koka itn ai tututua uuiin ihmiiin ja toitn ihmitn rilaiiin työtapoihin. Kutn pruopinnoiakin niin ylmmän opinnoia opiklunohjau oli aina huipputaoa. Koulutuklla on ollut uuri vaikutu työhöni. ENONTEKIÖLÄISSYNTYINEN Antt päätyi opiklmaan RAMKiin titotkniikan koulutuohjlmaan vuonna 2009. Koulutu tuki aikaimpaa datanomin tutkintoani ja koin, ttä jatkokoulutu parantaa työllitymimahdolliuukia huomattavati. Rovanimi tuntui myö parhaalta opiklupaikkakunnalta, illä n ollut vilä valmi muuttamaan tlään, Antt krtoo. Opiklu RAMKia on ollut Antll antoiaa. Oln pitänyt opikluta, illä yhtihnki on luokaamm hyvä. Myö yhtityö opttajin kana on toimivaa ja koulutuohjlman Pkka Suutari Ininööri (AMK), 34, Oulu OULULAINEN PEKKA LÖYSI RAMKin optutarjonnata omia urauunnitlmia tukvan vaihtohdon titotkniikan koulutuohjlmata. Opiklupaikan valintaan vaikuttivat myö hnkilökohtait yyt, illä Pkan tyttöytävä tuli Rovanimll opiklmaan. Olin opikllut iltaopintoina lktroniikkaantajaki ja haluin katoa, kuinka pitkäll rahkt opintojn uhtn riittivät. Kartoitin ri opiklumahdolliuukia ja RAMKita löytyi opiva vaihtohto urauunnitlmani tuki. Opinnot RAMKia olivat Pkan miltä poitiivin itnäiiä. optuhnkilötö oaavaa. Opinnot RAMKia antavat pääpiirtin kuvan tulvaiuudn työlämätä ja käytännön aioita, liäki harjoittlut ja opinnäyttyö yvntävät käitytä tulvaiuudn työnkuvata. Tulvaiuuda Antt toivoo työllityvänä koulututa vataaviin thtäviin ja työhön, joa voi jatkuvati khittää itään ja oaamitaan. Haluaiin työknnllä ohjlmitoalalla luovaa ympäritöä, joa rohkaitaan ihmitä ykilönä. Uuimman tknologian käyttö ja jatkuva ammatillinn khittyminn kiinnotavat minua myö. Pidin opikluta RAMKia. Opintojn tnminn oli paljon opiklijata ittä kiinni, mutta tämä opi minull rinomaiti. Lääkintälaittita valmitavaa Innoka Mdical Oy:ä tuotantoininöörinä kä IPCkouluttajana työkntlväll Pkall opinnoita on ollut rittäin paljon hyötyä työurall ja n khitykll. Koulutuklla on ollut uuri vaikutu työhöni. Ennn AMK-tutkintoa työkntlin tuotannon kaaajana ja tutkinnon uoritttuani pääin tuotantoininööriki työpaikallani. 14 kavun kota yhtihaku kvät 2013 15
YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINON ALA Liiktalou LIIKETALOUS LIIKETALOUDEN KOULUTUS- OHJELMASSA opiklt monipuoliki liiktoiminnan oaajaki, joka hallit pohjoit toimintaolouhtt ja oaa toimia aiakalähtoiti kä ympäritövatuulliti. Tradnomin tutkinto antaa inull valmiudt työllityä monnlaiiin thtäviin ri toimialoill, myö julkill ktorill. Ammattinimikki voi olla im. markki- Kaia Lammi: Anothr day at offi c nointiuunnittlija, aiakkuupäällikkö, palvlupäällikkö, myyntinuvottlija, kirjanpitäjä, lakntapäällikkö, projktiaiantuntija, kouluttaja, hallintouunnittlija, yrittäjä. Optan Rovanimn ammattikorkakoulua talouhallintoa uomki ja nglanniki. Oln aimmin työknnllyt rilaiia talouhallinnon töiä. Työpäiväni i ol kokaan amanlainn, yhtnä päivänä aatan opttaa koko päivän, toina päivänä minulla on kokoukia ja joku taa tn koko päivän toimitotöitä li tnttin korjaukia ja tuntin valmitlua. Parata työäni n itnäiyy ja, ttä työpäivini iältö vaihtl, amanlaita päivää i olkaan. Minuta on mukava opttaa ri ryhmill ja rilaiill ihmiill. Optan välillä myö muilla kampukilla, jotn pään tututumaan myö muidn koulutualojn opttajiin ja opiklijoihin. Lakntatoimi li kirjanpito ja kutannutnlaknta kä palkanlaknta muutamia aihaluita mainitakni, i kuulota kovinkaan haukalta aati kiinnotavalta, mutta tämä aihn paria i kokaan kylläty. Aina on opiklijoill ja myö itll uutta opittavaa, illä aih on laaja ja käytännönlähinn kä alati muuttuva. Tn yhtityötä alun yritykin kä rilaitn hankkidn kana, jotta aiin opiklijoill harjoituthtäviä ja caja, jotka haatavat tkmään vaikitakin lakntatoimn-thtäviä ja lvittämään aioita laajmmata näkökulmata. Lakntatoimn aralla on takuulla töitä myö tulvaiuuda, illä kirjanpito pitää thdä ja rilaiita makuita pitää huolhtia. Opiklijoita on työllitynyt muun muaa kirjanpitäjiki, pankkiin töihin kä alun yritykiin rilaiiin alan thtäviin. Lakntatoimi on tärkää myö niill, jotka ivät iihn rikoitu, on hyvä titää mitä imrkiki palkkalaklmaa krrotaan tai miki työpaikalla thdään tityt taloupuoln aiat tityllä tavalla tai miki tuottn hinta on mikä on. Tututumalla ihmiiin, olmalla avarakatinn ja aktiivinn aa paljon aikaan RAMKia. Muualta i löytynyt vataavaa ja yhtä joutavaa opiklumuotoa. Lauri Koivuharju Opiklija, 22, Rovanimi LAURI OPISKELEE LIIKETALOUDEN koulutuohjlmaa kolmatta vuotta. Koulutuohjlman valinta prutui omiin tavoittiiin ja kiinnotukn kohtiiin. Tiin haluavani palvlualall. Rovanimn ammattikorkakoulu valikoitui opiklupaikaki myö ijainnin vuoki: haluin pyyä kotipaikkakunnallani lukion jälkn. Opiklu RAMKia on ollut joutavaa ja Lauri on pytynyt muokkaamaan opintona vataamaan omia tavoittitaan ja palvlmaan tulvaa työuraana. Oma-aloittinn, avarakatinn ja aktiivinn opiklija aa paljon aikaiki RAMKia. Kokmukia opikluta on laidata laitaan, oma ann ratkai! Tiina Ruotalainn Tradnomi, 45, Muho MUHOKSELLA ASUVA TIINA uoritti RAMKia tradnomin tutkinnon aikuiopintoina. Opiklupaikkaa valita Tiinall oli tärkää, ttä opinnot voi uorittaa työn oha. Etin aikuiopiklijall opivaa, mahdolliimman joutavaa täopiklumuotoa. Kartoitin koko Suomn ammattikorkakoulut läpi ja Rovanimn ammattikorkakoulun tarjoama opiklumuoto oli ainoa laatuaan ja opivin tarpiiini. Aikuiopiklu RAMKia tapahtuu monimuoto-opintoina. Opttajin ja opintojakojn joutavuu kä täluntojn mahdolliuu olivat Tiinan miltä opiklun parhaita puolia: RAMKia opikluta minulla on poitiiviia kokmukia. ilinc-täluntojärjtlmä Tulvaiuuda Lauri haluaa työknnllä työä, joa aa olla tkmiiä ihmitn kana. Liäki hän toivoo aavana tulvaa työään kanainvälitä kokmuta. Opinnot RAMKia tukvat työlämään iirtymitä ja oln aanut valita llaiia opintoja, jotka auttavat lviytymään käytännön työlämää. Opinnot antavat minull hyvän pohjan tulvaiuudn työlämään. Oln kiinnotunut uita työmahdolliuukita, illä koulutukn iältö liiktaloudn koulutuohjlmaa mahdollitaa toimimin uaa ammatia. Haluan kuitnkin työknnllä ihmitn paria, haatavaa työympäritöä, joka khittää jatkuvati ammattitaitoani, Lauri totaa. on loitava. Liäki optuhnkilötö oli ymmärtäväitä ja h oaivat optuka huomioida aikuiopiklijoidn tarpt ja lämäntilantn. Suurt kiitokt hill! Tiina työkntl tällä htkllä Hyrynalmn ja Ritijärvn kuntin linkinojn khittämihankka. RAMKilla oli oma oana Tiinan nykyin työpaikan hakmia. Sain RAMKilta ähköpotivitin, joa krrottiin nykyitä työpaikatani. Kiinnotuin työtä ja päädyin hakmaan itä. Tiinan työnkuva on hyvin laaja-alainn ja iihn liittyy muun muaa khitytyötä, vitintää,markkinointia kä tuottitamita. Opinnot RAMKia ovat tuknt työntkoa. Opinnot ovat laajntant näkökulmia ja oaamitani, Tiina totaa. 16 kavun kota yhtihaku kvät 2013 17
ENGLISH DEGREE PROGRAMMES Information Tchnology INFORMATION TECHNOLOGY Th objctiv of THE DEGREE PROGRAMME IN INFORMATION TECHNOLOGY i to giv th tudnt a varity of poibiliti to dvlop xprti and profional kill in th fild of Softwar Enginring (SE) by providing ufficint baic knowldg of th implmntation, tructur and function of oftwar and ytm ud in th fild of oftwar nginring from th tandpoint of th tudnt futur profion. An information tchnology nginr can work in variou dign, maintnanc and implmntation job a wll a challnging pcialit and ducational job in tchnology. Aku Kti: I am a coordinator of Englih Dgr Programm in Information Tchnology (DPIT). Our annual intak i 20 tudnt from Finland and around th world. My uual work day includ taching, tudy counlling, larning nw taching mthod and applying thm into practic. Studnt bring nw ida and habit to our vryday lif from thir own cultur. Working in th multicultural nvironmnt i challnging but nvr boring. Studnt hom cultur, climat, food and taching mthod vary in many apct compard to Finland. Thi confu th tudnt and it tak tim to adopt th nw nvironmnt in th bginning. Finnih tudnt in th group ar th ky pron to Finnih cultur for intrnational tudnt. A a tachr I fl hlpl in front of th problm, but gt happy whn I poitiv progr in tudnt lif, tudi and adaptation. My xprinc i that intrnational tudnt nrich th campu lif and ar a big potntial in th ara. Intrnationalization i poibl alo in Rovanimi. RAMK nvironmnt i indd nurturing. Jnnifr Flor Studnt, 27, Cbu City, th Philippin JENNIFER FROM THE PHILIPPINES tudi Information Tchnology at RAMK. RAMK wa an ay choic for hr. I wantd to continu tudying IT bcau I had alrady tudid it in th Philippin. Nowaday I liv in Rovanimi and RAMK offrd jut th right tudy programm. Studi at RAMK hav bn plaant for Jnnifr and h atifid with th taff and co-tudnt. Studi and th intrnational tudy nvironmnt hav broadnd up hr world undrtanding and prpctiv on jut about anything. I hav grat xprinc of RAMK and tudi thr. Tachr ar vry hlpful in any way thy can. Exprincing a diffrnt ducational ytm at RAMK compard to what I m ud to i a grat honour. In th futur Jnnifr hop to hav a plaant workplac in Finland with good atmophr and collagu. I would lik to do oftwar nginring work o I can u th kill that I hav larnd at RAMK. All th tudi that I hav don at RAMK ar hlpful to my futur carr. I wantd to gt th bnfit of thi world cla ducation ytm. Mohammd D. Mohammd Bachlor of Enginring, Ininööri (AMK), Rovanimi ETHIOPIAN MOHAMMED GRADUATED from two tudy programm of RAMK: Dgr Programm in Information Tchnology and Spcialization Programm in Intrnational Projct Managmnt (IPM). Finland i on of th mot clbratd countri in th world for th quality and fficincy of thir ducation ytm, pcially in Information Tchnology. A a tudnt I wantd to gt th bnfit of thi world cla ducation ytm. At th momnt Mohammd work at th Univrity of Lapland, Faculty of Social Scinc, Barnt Cro Bordr Univrity Dvlopmnt Projct 2011 2013 (BCBU+). Having RAMK IT dgr mad m to b th bt candidat for th projct bcau th projct will work for tablihmnt of Cro-Bordr virtual Campu btwn partnr intitution. Mohammd work a a full-tim projct managr for BCBU+ projct. W hav 10 partnr univriti from th Barnt rgion, Finland, Swdn, Norway and Ruia. My job i to act a focal point in coordinating all th partnr to xcut th projct activiti. My duti includ projct coordination, implmnting Europan Union PCM projct managmnt tchniqu and tool, managing projct budgt and rourc, prparing Projct Rport tc. 18 kavun kota yhtihaku kvät 2013 19
ENGLISH DEGREE PROGRAMMES Innovativ Buin Srvic Tourim INNOVATIVE BUSINESS SERVICES IN THE DEGREE PROGRAMME IN INNOVATIVE BUSINESS SERVICES (IBS) you will tudy in an intrnational group to bcom a buin xprt who can work innovativly and ha an ntrprnur-lik approach to buin dvlopmnt. Th Bachlor of Buin Adminitration dgr allow you to b mployd in variou tak in diffrnt fild in buin, and alo in th public ctor. Your titl may b, for xampl, markting managr, had of cutomr rlationhip, and had of rvic, al ngotiator, projct plannr, trainr or ntrprnur. TOURISM THE DEGREE PROGRAMME IN TOURISM aim at profional xprti whn working in a multicultural tourim ntwork and nvironmnt. Graduat of th Dgr Programm in Tourim pciali in working in tourim dtination. A pcial fatur of thi programm i that vn though tudnt tudy tourim with an mphai on northrn natur-bad apct, thy can apply thi knowldg and kill whn working in th tourim indutry anywhr in th world. All th knowldg gaind during th tudi nabl graduat to bcom potntial futur ntrprnur in th tourim indutry. Th Dgr Programm in Tourim focu on intgrating tudi in managmnt, ladrhip and ntrprnurhip in accordanc with th principl of utainabl tourim. Combination of thory and practic rally prpar you for working lif. Anu Huhanantti Studnt, 25, Rovanimi ANU HUHANANTTI STUDIES Innovativ Buin Srvic at RAMK. Sh cho hr dgr programm bcau h want to participat in th dvlopmnt of th Barnt rgion. I wantd to tudy in intrnational tudy nvironmnt and with ral-lif buin. I alo want to participat in dvloping my living rgion, and want to work hr in th futur too. Anu ha njoyd hr tudi at RAMK, and think that th combination of thory and practic in tudi prpar on for th working lif. I hav got om mmorabl xprinc working with intrnational tudnt and with ral lif ca and compani. My tudi hav alo hlpd m mak om important contact with rgion working lif and buin. Anu fl that tudi at RAMK upport futur carr plan and giv tudnt xcllnt opportunity to gt into working lif. I found my currnt working plac at Lapland Chambr of Commrc through a confrnc that Innovativ Buin Srvic tudnt organizd a part of thir tudi. In th futur Anu want to work in Lapland in an intrnational work nvironmnt. Hopfully my work will b challnging and rwarding and I gt to dal with iu concrning th Barnt rgion and dvlopmnt of Lapland. Tourim oundd intrting a I lik travlling and cultur. Suanna Moilann Bachlor of Hopitality Managmnt, Rtonomi (AMK), 25, Oulu 25-YEAR-OLD SUSANNA movd to Rovanimi from Oulu to tudy Tourim at RAMK. I aw a brochur of RAMK Englih Dgr Programm and got intrtd. Nw city clo to my homtown wa an intrting choic for m. Suanna wantd to tudy in Englih, o RAMK offrd hr a good chanc to do o. I wan t that ur what I wantd to tudy xcpt I wantd my tudi to b in Englih. RAMK Dgr Programm in Tourim oundd intrting bcau I lik travlling and I m intrtd in diffrnt cultur. Studi at RAMK wr flxibl and h wa abl to influnc hr tudi. Suanna alo mntion that th bt xprinc of tudi cam from tudi don abroad. Sh wnt to Spain a an xchang tudnt and h alo did hr practical training in Spain. I wa abl to lct cour that intrtd m. Thr wr alo lot of activiti for tudnt for xampl a Gala Dinnr and vning providd by tutor. I wnt to tudnt xchang during my tudi and I alo did my advancd practical training abroad and thy wr probably th bt xprinc for m. Suanna ha jut graduatd from RAMK and i now thinking about hr option. I hop that I find a job that intrt m and I can u th knowldg I hav gaind in my tudi. I alo want my futur work to includ om fatur of markting. I hav takn markting cour and don my thi about markting. I hop th will hlp m to find a markting rlatd job and can hlp m in th duti. 20 kavun kota yhtihaku kvät 2013 21
YLEMPI AMK-TUTKINTO Aluidn käytön uunnittlu Tknologiaoaamin johtaminn ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULU- TUTKINTO antaa valmiudt vaativiin maanmittaualan khittämi- ja johtamithtäviin. Koulutu pyrkii antamaan oaamin maanmittaualan vaativimpiin thtäviin li Hikki Tiainn Opiklija, 32, Kittilä ALUENEUVOJANA KITTILÄN mtänhoitoyhditykä työkntlvä Hikki tuli RAMKiin jatko-opiklmaan, illä ylmmän tutkinnon uorittaminn kiinnoti ja hän kok, ttä työllitymimahdolliuudt paranvat koulutukn myötä: Opinnot RAMKia antavat parmmat valmiudt valvoa jänimm tuja, laajntaa Opiklu RAMKia on tuonut paljon hyviä kokmukia. titämytäni kä antaa uutta näkökulmaa työhöni liittyviin aioihin. Liäki kon, ttä jatkoopinnot liäävät työllitymimahdolliuukia nyt ja tulvaiuuda. Hikki on opiklmaa RAMKia nyt toita krtaa, illä almman AMK tutkinnon hän uoritti myö RAMKia. Oppilaitokn ijainti Ilkka Kkitalo Mtätalouininööri (ylmpi AMK), 38, Rovanimi ENONTEKIÖLTÄ VUONTISJÄRVEN KYLÄSTÄ kotoiin olva Ilkka on uorittanut RAMKia kaki tutkintoon johtanutta koulututa. Valmituin vuonna 2001 mtätalouininööriki RAMKita ja työllityin Gologian tutkimukkukn valmitumin jälkn. Kymmnn vuodn työuran jälkn haluin uuia haatita, jotn päädyin hakmaan RAMKin ylmmän ammattikorkakoulututkinnon aluidn käytön uunnittlun koulutuohjlmaan. RAMK tarjoi opintoja, jotka opivat iällöltään ja aikataulultaan hyvin lämääni. Opiklu RAMKia oli Ilkan miltä antoiaa ja opinnot ovat antant väitä työurall: Opiklu RAMKia on tuonut paljon hyviä kokmukia ja voin uoitlla RAMKia kaikill opi- ti ktävää kirjaamita, oikutapaukia, kaavoituta ja kiintitöuunnittlua, maapolitiikkaa, mittautkniikkaa, kartoituta, kiintitöjohtamita, hnkilötön, projktin ja talouhallinnon johtamita kä tutkimuja khittämitoimintaa. Jatko-opinnot parantavat mahdolliuukia työllityä nyt ja tulvaiuuda. kä koulutuohjlman tarjoama uuntautuminn vaikuttivat oppilaitokn valintaan: RAMK on ykinkrtaiti lähllä. Koulutuohjlman uuntatutuminn opii hyvin nykyin toimnkuvaani. Työnkuvani on monipuolinn iältän muun muaa nuvontaa, arvioita ja mtätaloudn uunnitlmia. klupaikkaa mittivill. Oln opikllut kaki tutkintoa RAMKia ja oln tyytyväinn aamaani optukn. Opinnot ovat antant minull hyvät prutt työlämän haatiiin ja niidn ratkaiuun. Ilkka työkntl tällä htkllä TUKESia (Turvalliuu- ja kmikaaliviratoa) ylitarkatajana. Työthtäväni liittyvät pääaiaa kaivolakiin kä vataan pääaiaa malmintintälupahakmukiin liittyvitä thtävitä. Kaivolaki on vilä uhtllin uui, jotn työnkuvani on tällä htkllä aika laaja. Koulutuka aadut opit kutn imrkiki hyvät nuvottlutaidot, ympäritölainäädännön tuntmu ja opikltu luonnontid ovat oaltaan tuknt työlämän tilantia ja auttant onglmanratkaiuia. TEKNOLOGIAOSAAMISEN JOHTAMINEN TEKNOLOGIAOSAAMISEN JOHTA- MISEN KOULUTUSOHJELMA tarjoaa työlämän aiantuntijoill välinitä johtaa tiimiään, työykikköään tai organiaatiotaan. Tuomo Vaarala Opiklija, 38, Rovanimi RAMKISSA TEKNOLOGIAOSAAMISEN JOHTAMISEN ylmpää ammattikorkakoulututkintoa uorittava Tuomo on ollut tyytyväinn koulutukn iältöön ja iitä aatavaan hyötyyn työlämää. Hän työkntl Lappt Group Oy:n palvluka laatuininöörinä ja vataa tuotannon kä alihankinnan laadun varmitamita ja khittämitä. RAMK valikoitui opinahjoki kä ijaintina ttä koulutukn iällön prutlla. Pytyn hyödyntämään koulutukta aamani opin uoraan työpaikallani ja tämä vaikutti Juha Impiö Ininööri (ylmpi AMK), 30, Rovanimi TEKNOLOGIANOSAAMISEN JOHTA- MISEN ylmmän ammattikorkakoulututkinnon uorittanut Juha päätyi opiklmaan RAMKiin, illä oma ammatillinn khittyminn tuntui tärkältä. Minulla on kova halu khittyä urallani ja koulutuohjlman kuvau opi hyvin yhtn tavoittidni kana. Johtaminn ja johtamitaitojn khittäminn ovat viim vuoina kiinnotant minua, jotn hakuduin RAMKiin opiklmaan. Oln uorittanut RAMKia myö AMK-tutkinnon, jotn RAMKin valinta opiklupaikaki oli minull luonnollinn. Opiklu RAMKia oli ranualailähtöill Juhall antoiaa ja khittävää. Liäki RAMKia tutaan opiklijan ykilöllitä opiklua. oaltaan päätökni hakutua koulutukn. Opinnot RAMKia ovat rittäin milnkiintoiia ja riittävän haatlliia. Optumntlmät ovat ollt Tuomon miltä monipuoliia ja innovatiiviia. Milnpainuvimpana opiklukokmukna on milni jäänyt onglmaprutain oppimin (PBL)-mntlmällä totutttu inhimillitn voimavarojn hallinnan kuri. Opintojn myötä oln aanut uudnlain oivallukn aikuin opikluta kä innotukn itni jatkuvaan Laadukkaan ja aiantuntvan optukn liäki koin, ttä optukn kuulunt lukuiat ryhmäthtävät khittivät oaamitani. Työkntlin ryhmiä, joia monipuolinn ammatillinn oaaminn ja rilait työpaikat yhdityivät, jotn johtamin liittyvä ajattluni avartui ja ain johtamita monipuolimman käitykn. Kon, ttä opinnot liäivät onglmanratkaiukykyäni ja pytyn jatkoa löytämään monipuolimpia ratkaiuja työlämän onglmiin. RAMK on joutava opiklupaikka, joa toimitaan opiklijalähtöiti. Tätä hyvänä imrkkinä on valmitumini tuajaa. Juha työkntl tällä htkllä Crlint Oy:ä matkapuhlinvrkon tuotkhitykn paria. Hänn pääääntöinä työthtävänä on ta valmituvan tutkintonimik on ininööri (ylmpi AMK). Vataava nglanninkilinn nimik on Matr of Enginring. Pytyn hyödyntämään koulutukta aamani opin uoraan työpaikallani. Tutkinnon totutu mahdollitaa aiantuntijathtäviä työkntlvin ininöörin jatkokouluttautumin työn oha. Tknologiaoaamin johtamin koulutuohjlmatoimimaan n. vaativia maanmittautoimitukia toimituininöörinä, kiintitöininöörinä ja godttina. Koulutuohjlman iältö käittl kiintitölainäädäntöä, toimitumnttlyä, päätötn oikudllikhittämin. Työlämää tukvat kä haatavat opintojakokokonaiuudt ovat antant tuhdit väät työlämää vartn. Tuomo odottaa työlämältä uuia milnkiintoiia haatita, joia hän pytyy hyödyntämään uutta oaamitaan ja khittymään urallaan. Opinnoita aan uudnlaita oaamita työmntlmin, proin ja organiaation toiminnan khittämin kä varmuutta toimia ja uunnitaa muutotn kkllä. Tulvaiuuda koulutukta tul olmaan paljon hyötyä urallani. toimia aiantuntijana globaalia tuotkhityprojktia. Juha on työknnllyt aman työnantajan palvluka vuodta 2007. Suoritttuani AMK-tutkinnon RAMKia työllityin Wiproll, joka 2011 tapahtunidn muutotn vuoki muuttui Crlint Oy:ki. Ukon, ttä tulvaiuuda koulutukta tul olmaan hyötyä urallani. Tällä htkllä han aktiiviti uuia haatita työlämääni, jotta voin jatkoakin hyödyntää oaamitani mahdolliimman thokkaati. 22 kavun kota yhtihaku kvät 2013 23
YLEMPI AMK-TUTKINTO Trvydn ditäminn Matkailuala TERVEYDEN EDISTÄMINEN Paula Mikkonn Opiklija, 39, Rovanimi TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLEMPI AMMATTIKORKEA- KOULUTUTKINTO yvntää työlämää tarvittavaa trvydn ditämin johtami-, tutkimu- ja khittämioaamita ja SALLASSA SYNTYNYT ja Kmijärvllä lapuutna vittänyt Paula tuli aikanaan Rovanimll opiklmaan trvydnhoitajaki. Nyt hän uorittaa RAMKia ylmpää ammattikorkakoulututkintoa trvydn ditämin koulutuohjlmaa. Paula on hyödyntänyt RAMKin tarjoamia koulutumahdolliuukia kiitttäväti. Vuonna 2004 päivitin trvydnhoitajan tutkintoni RAMKia AMKtutkinnoki. Siirtyäni töihin opiklutrvydnhuoltoon tin milntrvy- ja päihdtyön rikoitumiopinnot RAMKia. Olin jo pitmpään harkinnut hoitoalan yvntäviä opintoja ja päätin lämäntilantni vuoki jatkaa ammattikorkakouluopintoja. Opinnot RAMKia dauttavat Paulan työkntlyä ja opiklu onnituu työn ohlla. RAMK on hyvä opiklupaikka ja opiklun järjtäminn työn oha luonnituu hlpoimmin kotipaikkakunnallani. Vaikka opiklu on ajoittain työlätä, oln hyötynyt jatkokoulutukta uurti. Koulutu hyödyttää kokonaivaltaiti arkityötäni. trvyliikunnan innovaatio-oaamita. Tutkinto itoo yhtn opiklun ja työlämän khittämin työlämälähiti.opinnot antavat valmiudn toimia oiaali-, trvyja liikunta-alan aiantuntijathtäviä. Paula työkntl tällä htkllä opiklijatrvydnhuolloa lähiimihnä ja koulutu antaa uutta näkmytä johtamin kä työkntlyyn trvydnhuolloa. Oln ollut vata lyhyn aikaa lähiimihn thtäviä ja RAMKia opiklu tuottaa oaamita työä toimimin. Opiklijoidn trvydn ditämiä on minull uraa krrakn ja kon, ttä pytyn khittämään itäni tää työä läkikään ati. RAMKia aamani jatkokoulutu hyödyttää kokonaivaltaiti arkityötäni. MATKAILUALA MATKAILUALAN KOULUTUS- OHJELMA antaa valmiudt titoja ja taitoja ovltamalla toimia alan vaativia khittämi- ja aiantuntijathtäviä kä vahvitaa työyhtiön khittämin, koordinoinnin ja johtamin dllyttämää oaamita. Kaarina Kantl, yliopttaja: Vahva työlämäido tk näitä opinnoita myö opttajall ainutlaatuin työkntly-ympäritön. Matkailualan koulutuohjlman opiklijat opiklvat työn oha ylmpää ammattikorkakoulututkintoa. H ovat ii jo aim- Päivi Torvinn Opiklija, 45, Ranua RANUALLA ASUVA PÄIVI VALMISTUI källä 2012 RAMKin hotlli- ja ravintola-alan koulutuohjlmata rtonomiki (AMK). Rtonomiopintojn jälkn hän päätti jatkaa opintojaan ja haki uoraan ylmpään ammattikorkakoulututkintoon johtavaan matkailualan koulutukn. Enimmäin tutkinnon jälkn minulla oli riittäväti alan työkokmuta, jotn pytyin hakmaan uoraan valmituttuani ylmmän AMK-tutkinnon koulutukn, Päivi krtoo min uorittant almman korkakoulututkinnon ja ollt vähintään kolm vuotta työlämää matkailu- ja ravitmialalla. Koulutuohjlman tutkintonimik on rtonomi (ylmpi AMK), nglanniki Matr of Hopitality Managmnt. Rtonomi (ylmpi AMK) -tutkintoa uorittava opiklija kartuttaa opinnoia paiti omaa, myö oman työympäritönä oaamita. Kaikki opintojakoihin liittyvät oppimithtävät kä opintoihin kuuluva opinnäyttyö ovat työlämän toimkiantoja. Juuri tämä vahva työlämäido tk näitä opinnoita myö opttajall ainut-laatuin työkntly-ympäritön. Rovanimn ammattikorkakoulu valikoitui opiklupaikaki prhuhtidn vuoki: Elämäni, prhni ja työni ijaitvat lähialulla, jotn muutto muuall opiklun vuoki i onnituii. Opiklu RAMKia on Päivin miltä antoiaa ja ylmmän ammattikorkakoulun opintokokonaiuudt ovat milnkiintoiia. Liäki Päivi kok, ttä kouluttautuminn takaa työllitymin ja antaa urall jatkumon. Vaikka opiklu työ ohlla on haatavaa Jokain kontaktioion (kokoonnumm kkimäärin kahdki päiväki kuukauda) ja jokain oppimithtävään prhtymin jälkn aa tunta itnä tuoikuttuki: kuinka monlla muulla on mahdolliuu aada krran kuua kahdnkymmnn aiantuntijan näkmy matkailu- ja ravitmialan ri oa-aluiiin? Vatavuoroiti toivon, ttä aimman vanhan työlämäkokmukni pohjalta pytyn avaamaan opiklijoillmm myö tidon maailman: mitn olmaa olvaa toria-titoa voi hyödyntää myö yritylämää. Opintokokonaiuukin iällöt ovat ylmmää tutkinnoa milnkiintoiia. ja vaatii minulta ja lähiiltäni paljon, opinnot khittävät ammattitaitoani ja antavat mahdolliuudn yvntää oaamitani. Päivi toivoo tulvaiuuda työllityvänä aiakapalvlualall, milkkään työhön. Haluaiin toimia imihnä tai johtajana aiakapalvluyritykä. Liäki toivon pytyväni hyödyntämään RAMKia oppimaani työlämää. Nina-Maria Möykkynn Opiklija, 33, Kittilä Alan pitää oikati kiinnotaa ikä työtä voi thdä puollla ydämllä. KITTILÄSSÄ ASUVA NINA-MARIA aloitti opintona vuonna 2006, kun matkailualan ylmmän ammattikorkakoulututkinnon koulutu käynnityi RAMKia. Elämä kuitnkin päätti, ttä opinnot aivat iirtyä muutamalla vuodlla tnpäin: Mahani alkoi vääjäämättömäti kavaa opintojni alua, jotn päädyin pitämään opikluta muutaman vuodn pauin. Vuonna 2012 maha-aukkin kavttua, päätin jatkaa opintojani uuin tuulin ja uuin voimin. Matkailun YAMK-tutkinto tuk täyin Nina-Marian aikaimpaa tutkintoa, joka kin on RAMKia uoritttu matkailumarkkinonnin tradnomin tutkinto. Liäki opiklupaikan valintaan vaikuttivat koulun ijainti kä RAMKia tarjottavin opintojn milkkyy. Kon opiklun millyttäväki. Vuoin varrlla aatu kokmu opikluta vakuutti minut valitmaan RAMKin. Opinnot RAMKia notavat titouttani alan uuita tuulita kä vahvitavat omaa titämytäni. Ehkä opinnot avaa- vat tulvaiuuda myö uuia ovia työurallni. Nina-Maria työkntl matkailualalla ja toivoo työkntlvänä alalla myö tulvaiuuda. Matkailualalla työkntlvän pitää olla hyvällä tavalla himan hullu. Alan pitää oikati kiinnotaa ikä työtä voi thdä puollla ydämllä. Matkailualan työthtäviä ollaan aina tkmiiä ihmitn kana ja toivon, ttä pytyn myö tulvaiuuda työkntlmään ihmitn paria. 24 kavun kota yhtihaku kvät 2013 25
YLEMPI AMK-TUTKINTO Yrittäjyy- ja liiktoimintaoaaminn YRITTÄJYYS JA LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Avoin ammattikorkakoulu avoin mahdolliuu Rovanimllä auvall ja työäkäyväll RAMK oli ittään lvä valinta. YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTA- OSAAMISEN KOULUTUSOHJELMAN tavoittna on khittää liiktoiminnan uunnittlu-, khittämi- ja johtothtäviä tarvittavaa aiantuntijaoaamita. Syvntävin ammattiopintojn avulla khität oaamitai taloudn, aiakkuukin kä Lna Mantr Tradnomi (ylmpi AMK), 52, Rovanimi LAPIN LIITOSSA TALOUSPÄÄLLIKKÖNÄ työkntlvä Lna on uorittanut tradnomin tutkinnon liäki ylmmän AMK- tutkinnon yrittäjyydn ja liiktoimintaoaamin koulutuohjlmaa RAMKia. Jatkokouluttautumin Lnalla oli monia yitä. Haluin uorittaa ylmmän AMK-tutkinnon montakin yytä. Ylmpi tutkinto antaa klpoiuudn haka virkoihin, joihin vaaditaan ylmpi korkakoulututkinto. Liäki kon opiklun mukavana ja haluan jatkuvati khittää itäni kä oaamitani. Tärkimpänä yynä jatkokoulutukll oli kuitnkin, ttä haluan tulvaiuuda uorittaa opttajan ammattipdagogit opinnot ja ylmpi korkakoulututkinto mahdollitaa myö n. hnkilötön johtamia ja oaamin khittämiä, vahvitat työlämää vaadittavia vuorovaikututaitoja kä hankit valmiukia yrittäjyytn ja liiktoimintaan liittyvän tutkimutidon ovltamin ja ammattikäytäntöjn khittämin. RAMK oli Rovanimllä auvall ja työkntlväll Lnall ittään lvä valinta, illä monimuotoinn aikuiopiklu opi parhaitn lämäntilantn. Liäki koulutuohjlman valinta oli luonnollinn, illä opinnot tukivat hyvin aimpia liiktaloudn opintoja. Opiklukokmukt RAMKia ovat ollt hyviä ja opinnot ovat ollt hyödylliiä myö työuralla. Opinnot RAMKia ovat liännt titämytäni ja itä kautta oln aanut varmuutta työntkoon. Johtamin ja hnkilötöhallintoon liittyvät opintojakot ovat ollt työäni uurki hyödyki, vaikka n ivät varinaiiin työthtäviini kuulukaan, Lna anoo. AVOIMESSA AMMATTIKORKEA- KOULUSSA voi opiklla Rovanimn ammattikorkakoulun AMK- ja ylmpään AMK-tutkintoon johtavin koulutuohjlmin mukaiia opintoja iätä ja koulututautata riippumatta. Ylmmän AMK-tutkinnon opintojn uorittamin vaaditaan dltävinä opintoina ovltuva AMK-tutkinto tai muu ovltuva korkakoulututkinto. Opinnot ovltuvat inull, jo uunnittlt hakutumita ammattikorkakouluun ja haluat uorittaa opintoja myöhmmin uoritttavaa tutkintoa vartn haluat khittää ammattitaitoai ja työlämää tarvittavia titoja ja taitoja haluat khittää itäi. Opinnot voidaan hyväkiluka tutkintoon johtavaa koulutuka RAMKin tutkintoäännön mukaiti. Suorittuita avoimn ammattikorkakoulun opinnoita voi aada liäpititä AMK-tutkintoon johtavaan aikuikoulutukn hakia. AMKtutkintoon johtavaan koulutukn voi haka myö avoima uoritttujn opintojn prutlla (hakuajan päättymin mnnä vähintään 60 opintopitttä ko. koulutuohjlmaan ovltuvia opintoja uorittant), jolloin valintako on haatattlu. LISÄTIETOJA: www.ramk.fi/avoinamk avoinamk@ramk.fi 26 kavun kota yhtihaku kvät 2013 27
013 2 ä l l ä ä ku kv koulutu) a h i t Yh 3 alkava 1 0 2 ä l l y.2 0 1 3 k y ( 4.3. 3.4 a n lu k i 3.4.2 0 1 päiväop a 4.3. 3 tkinnot h o n AMK-tu työ 013 utkinnot.3. 3.4.2 4 o t in k AMK-t t i AMK-tu Ylmp.fi haku www.amk nglih E n i m m r Progra g D o t mn y g in autu 3 Appl 01 tartin ry 2 mm r progra 2 Fbrua 1 fo n d o io r ion p d clo Applicat on 7 Januar y an n 2013 op iion.fi www.adm www.ramk.fi