LUKION AINEVALINNAT JA OPINTO-OHJELMAN SUUNNITTELU Kärsämäen lukio Aine- ja kurssivalinnat KIELIVALINNAT Englanti ja ruotsi ovat kaikille yhteisiä. Ylimääräisenä, ns. lyhyenä kielenä voi valita ranskan, saksan tai venäjän. Peruskoulussa lyhyen B2-kielen aloittaneet voivat jatkaa lukiossa 3s-kurssista lähtien. Ylimääräisestä kielestä kannattaa lukiossa suorittaa ainakin jokin oppimäärä. Kielet ovat erityisen tärkeitä yliopisto-opintoja suunnitteleville. Monipuolista kielitaitoa vaaditaan varsinkin humanistisilla ja kaupallisilla aloilla, ja siitä on hyötyä kaikilla aloilla. Riittävästi lyhyttä kieltä lukiossa opiskellut abiturientti voi kirjoittaa sen ylioppilastutkinnossa. Kokeen hyväksytystä suorittamisesta saa kompensaatiopisteitä, joilla voi paikata heikkoa menestystä jossakin pakollisessa kirjoitusaineessa ja välttää siten reputtamisen. Lyhyt kieli ei ole se, josta annetaan nelosia. Jos tosissaan yrittää ja osallistuu, se on jo hyväksytty suoritus. Kahden kurssin oppimäärän lyhyestä kielestä suorittanut saa pyytää päättötodistukseen numeroarvosanan sijasta suoritusmerkinnän. Ruotsia ja englantia kannattaa opiskella sillä tähtäimellä, että kirjoittaa ne ylioppilastutkinnossa, koska näiden kielten yo-tutkinnon arvosana on tärkeä näyttö korkeakouluopinnoissa ja niihin haettaessa. Ruotsin merkitystä ei aina täysin ymmärretä. Ruotsin taidosta on hyötyä työelämässä ja jatko-opinnoissa, ja hyöty kattaa kaikki Pohjoismaat. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin sisältyy aina myös ruotsin puhumisen ja kirjoittamisen opiskelua. Sen, joka on kirjoittanut ruotsin hyväksytysti yo-tutkinnossa, ei tarvitse ottaa ylimääräisiä ruotsin kursseja yliopistossa. Toisena ja kolmantena vuonna on siis hyvä valita sekä englannin että ruotsin syventäviä ja soveltavia kursseja yo-tutkintoon valmistautumista varten. MATEMATIIKKA α Pitkästä matematiikasta on hyötyä teknillisillä ja luonnontieteellisillä sekä luonnontieteitä soveltavilla aloilla, ja monilla niistä se on välttämätön. Pitkän matematiikan valinneille ovat kaikki jatko-opintomahdollisuudet parhaiten avoinna.
Jos on epävarma pärjäämisestään, voi aloittaa pitkällä oppimäärällä ja vaihtaa toisen tai kolmannen kurssin jälkeen lyhyelle. Toisin päin vaihtaminen on vaikeampaa. Kaikille matematiikan opiskelijoille yhteisen MAY 1 -kurssin aikana selviää jo monelle, tuliko valittua itselle sopiva taso. REAALIAINEET: USKONTO tai ELÄMÄNKATSOMUSTIETO, PSYKOLOGIA, FILOSOFIA, HISTORIA, YHTEISKUNTAOPPI, FYSIIKKA, KEMIA, BIOLOGIA, MAANTIEDE, TERVEYSTIETO Uskontoa opiskellaan uskontosuunnan mukaisesti. Elämänkatsomustiedon opetukseen vaaditaan vähintään kolme kirkkoon kuulumatonta opiskelijaa. Elämänkatsomustietoa opetetaan kuitenkin elukiossa ja siellä tarjottavia kursseja voi yksittäinenkin opiskelija suorittaa. Ota valinnoissa huomioon jatko-opintosuunnitelmat ja ylioppilastutkinto. Huomaa myös aineiden liittyminen toisiinsa. Kannattaa valita vähintään kahdesta reaaliaineesta kaikki kurssit. TAIDEAINEET Musiikkia ja kuvataidetta on valittava yhteensä vähintään kolme kurssia eli toista ainetta vähintään kaksi ja toista yksi kurssi. LIIKUNTA Liikunta on lukujärjestyksessä hajautetusti, mutta jos on valinnut vain pakolliset kurssit, liikuntatunteja on vain joko kevät- tai syyslukukaudella. Kolmantena vuonna ei ole koululiikuntaa ollenkaan, ellei valitse LI 5s-kurssia. Liikunnan kurssit arvostellaan numerolla, mutta opiskelijan pyynnöstä päättötodistukseen voi saada pelkän suoritusmerkinnän.
OPINTO-OHJAUS Opinto-ohjausta on kaksi kaikille yhteistä kurssia. Tarvittaessa järjestetään lisäksi opiskelua tukeva OP 3so Lue-kurssi, joka ei näy valintakortissa. OP 4so on opiskeluhyvinvointia tukeva Opintokamukurssi. Se on Turun yliopiston psykologian laitoksen tuottama kurssi, jonka voi suorittaa verkossa yhden lukuvuoden aikana. TEEMAOPINNOT (arvioidaan suoritusmerkinnällä) TO 1s Monitieteinen ajattelu: sodan ja rauhan maailma kurssi on usean eri aineen (esim. historia, uskonto, kuvataide, fysiikka, maantiede, psykologia, äidinkieli) yhteistyökurssi, jonka aikana tutkitaan jotain sotaan ja rauhaan liittyvää aihetta eri näkökulmista. Muita teemaopintokursseja ovat TO 2s Tutkiva työskentely teknologialla ja TO 3s Osaaminen arjessa: liikennekasvatus. Liikennekasvatuksen lukiokurssin saa suorittamalla ajokortin ja rehtorin antaman kirjallisen työn. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT (sk) ja SOVELTAVAT (so) KURSSIT Ylioppilastutkinnon koetehtävät perustuvat valtakunnallisen opetussuunnitelman pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit ovat niitä tukevia tai ns. elämää varten -kursseja. Koulukohtaisten kurssien toteutuminen riippuu kysynnästä. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numerolla, soveltavat kurssit suoritusmerkinnällä. Luku- ja kirjoitusvaikeuksissa sekä opiskelutekniikassa on mahdollista saada tukea erityisopettajan pitämästä Lue-kurssista (OP 3so ei näy valintakortissa). OP 4so on opiskeluhyvinvointia tukeva Opintokamu-kurssi. Se on Turun yliopiston psykologian laitoksen tuottama kurssi, jonka voi suorittaa verkossa yhden lukuvuoden aikana. Ylioppilastutkintoon valmistautuville on tarjolla englannin ja ruotsin abikursseja (ENA 9sk, RUB1 8sk), yo-kuuntelukokeisiin valmentavia kursseja (ENA 10so, RUB1 9so) ja kirjoittamiseen valmentavia kursseja (ENA 11so, RUB1 10so). Kansalaisopisto saattaa tarjota englannin ja ruotsin taitopohjaa vahvistavia johdantokursseja eli 0-kursseja ennen lukio-opintojen alkamista. Koulukohtaisia kertauskursseja on abivuonna tarjolla myös matematiikasta (MAA 14sk, MAB 9sk), fysiikasta (FY8sk) ja kemiasta (KE 6sk). Niistä on hyötyä yo-kokeisiin valmistautuville. Pitkän matematiikan opiskelijoille tarjotaan lyhyen matematiikan pakolliseen oppimäärään sisältyvä Talousmatematiikka-kurssi koulukohtaisena syventävänä MAA 15sk -kurssina. Talousmatematiikan osaamista tarvitaan paitsi kaupallisilla aloilla, myös arkielämässä. Kaikki ylioppilastutkinnon kokeet ovat digitaalisia. Tietotekniikan hallinnan merkitys lukiossa ja jatko-opinnoissa korostuu. Kannattaa siis valita tietotekniikkakursseja. AT 1so- ja 2so -kurssit käymällä saa valmiudet selviytyä tietokoneen A-ajokorttitutkinnosta. Tietokoneen ajokortti on työelämässä arvostettu tutkinto. Koulu järjestää tutkinnon halukkaille ja tutkinnon suorittamisesta saa todistuksen. Lisäksi Kärsämäen lukiossa on tarjolla kurssit ylioppilastutkinnossa käytettävistä ohjelmista (AT 3so) ja ohjelmoinnista (AT 4so).
Jos sinulla on jokin säännöllinen, tavoitteellinen ja ohjattu harrastus, voit pyytää harrastustoiminnan ohjaajalta tai vetäjältä opintokirjaan merkinnän vähintään tunnin kestävästä suorituksesta. 36 vähintään tunnin kestävää suoritusta vastaa yhtä harrastuskurssia. Lukion oppimäärään voi lukea korkeintaan kaksi eri harrastukseen liittyvää kurssia. Luonnontieteen työkurssilla voi tehdä opettajan ohjauksessa varsinaisen lukujärjestyksen ulkopuolella fysiikan, kemian tai biologian laboratorio- tai kenttätöitä. Koulukohtaisiin soveltaviin kursseihin sisältyy myös ilmaisutaidon kurssi. Etälukio-opiskelua lukiolainen voi hyödyntää kurssien uusimisessa, rästiin jääneiden kurssien suorittamisessa, ylimääräisten kielten (esim. espanja, italia) ja harvinaisten oppiaineiden opiskelussa (japani, kiina, pohjoissaame, elämänkatsomustieto) sekä yo-kirjoituksiin valmentavilla kursseilla tai esim. silloin kun kaksi opiskelijan valitsemaa kurssia sattuu päivälukion lukujärjestyksessä päällekkäin. Etälukio-opintoja meille tarjoaa elukio, jossa on mukana Kärsämäen lukion lisäksi yli kaksikymmentä muuta Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan lukiota, ks. www.elukio.fi
Opinto-ohjelmaa suunnitellessasi kiinnitä huomiota myös seuraaviin asioihin: 1. Kursseja on valittava riittävästi Lukion suorittamiseen vaaditaan vähintään 75 kurssia. Pakollisten kurssien määrä on 47 tai 51 matematiikan laajuudesta riippuen. Jos sinulla on lyhyt matematiikka eikä yhtään ylimääräistä kieltä, valitse riittävästi reaaliaineiden syventäviä kursseja ja koulukohtaisia soveltavia kursseja täydentämään opinto-ohjelmaa. Valitse syventäviä ja soveltavia kursseja mielellään jo ensimmäisenä vuonna. Muista kurssien määrää laskettaessa, että osa valintakortin kursseista on puolen kurssin laajuisia. 2. Opinto-ohjelman tasapainottaminen Jos sinulla on laaja ja monipuolinen opinto-ohjelma, mieti tarkkaan, kuinka paljon kursseja jaksat suorittaa. Liian löysästä ohjelmasta voi myös tulla haittaa. Opiskelutehon kannalta on eduksi, jos jaksossa on vähintään neljä kurssia. Laske, kuinka monta kurssia/jakso lukujärjestykseen keskimäärin tulee. Laske myös, kuinka monta kurssia/lukuvuosi olet valinnut. Kuusi kurssia/jakso merkitsee seitsemän tunnin koulupäiviä kautta lukuvuoden. Kurssien määrä lukuvuotta kohden kertoo samalla viikkotuntimäärän. Jos sinulla on 30 kurssia/lukuvuosi, sinulla on keskimäärin 30 oppituntia viikossa eli kuuden tunnin koulupäiviä. Lukujärjestykseen mahtuu 35 viikkotuntia ja lisää voit ottaa elukiosta. Parhaiten jaksaa opiskella aineita, joista on kiinnostunut. Teoria-aineiden ja taide- ja taitoaineiden opiskelu rinnakkain auttaa myös jaksamaan. 3. Toisiaan tukevat aineet Jos valitset paljon fysiikkaa, sinun on syytä valita pitkä matematiikka. Reaaliaineiden osalta katso kohta 4. Ylioppilastutkinto. Laajasta reaaliaineiden osaamisesta on etua kielten opiskelussa ja päinvastoin. 4. Ylioppilastutkinto Abiturientin kannattaa valita yo-kirjoitusaineistaan mahdollisimman paljon kursseja kolmantena lukiovuonna, esim. englannin ja ruotsin syventäviä ja soveltavia kursseja ja matematiikasta vähintään kertauskurssit (MAB 9sk tai MAA 14 sk) sekä äidinkielen Kirjoittamistaitojen syventäminen (8s) ja Lukutaitojen syventäminen (9s) -kurssit. Yhteen tai useampaan reaaliaineen kokeeseen osallistujan on syytä vahvistaa vähintään kahden reaaliaineen osaamista mahdollisimman pitkälle. Ota nämä seikat huomioon, kun teet kolmannen vuoden valintoja. Kustakin reaaliaineesta järjestetään oma kokeensa, ja yhdellä tutkintokerralla on kaksi reaaliaineiden koepäivää. Toisena reaalikoepäivänä voi kirjoittaa yhden seuraavista:
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ja toisena koepäivänä yhden seuraavista: uskonto UE tai UO, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto. Reaaliaineen kokeessa on aina myös oppiaineen rajat ylittäviä tehtäviä. Ylioppilastutkintolautakunta on ilmoittanut eri aineiden integroitumisesta toisiinsa seuraavasti: Evankelisluterilainen uskonto: HI, YH, ET, FI, PS, BI, GE Ortodoksinen uskonto: ET, FI, HI, YH Psykologia: BI, HI, YH, FI, ET, UE/UO Historia: YH, GE, FI, UE/UO, ET, TE Yhteiskuntaoppi: historia, GE, PS (sosiaalipsykologia), FI, ET, TE Fysiikka: muut ympäristö- ja luonnontieteet (erityisesti KE), HI, YH, TE Kemia: muut ympäristö- ja luonnontieteet (erityisesti BI ja FY), TE, YH Biologia: TE, KE, GE Maantiede: HI, YH, BI, KE, FY, UE/UO Terveystieto on monitieteinen aine, joka liittyy erityisesti biologiaan, psykologiaan, yhteiskuntaoppiin, etiikkaan (FI) ja liikuntaan. Myös osa maantieteen ja historian kursseista on terveystietoa tukevia. 5. Jatko-opintosuunnitelmat Hanki tietoa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen valintaperusteista, jotta voit ottaa ne huomioon ainevalinnoissa ja ylioppilastutkinnon suunnittelussa. Valintaperusteet uudistuvat v. 2020. Tietoa uudistuvista valintaperusteista löytyy Opintopolusta: Opintopolku.fi > Opoille > Korkeakoulujen haku > Valintojen uudistukset vuoteen 2020 mennessä. Ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa otetaan huomioon ylioppilastutkintotodistuksesta 5 ainetta. Äidinkieli, matematiikka ja vieras/toinen kotimainen kieli otetaan huomioon kaikilta nämä aineet kirjoittaneilta. Tämän lisäksi otetaan huomioon kaksi parasta pisteitä tuottavaa ainetta (reaaliaineet/vieras kieli). Jos pyrit yliopistoon, sinun kannattaa kirjoittaa monipuolinen ylioppilastutkinto. Opinto-ohjelma on silloin suunniteltava kunnianhimoisesti. Kielten opiskelu on tärkeää kaikkien yliopisto-opintojen kannalta. Englannin hallinta on tärkeintä, ja monipuolisia kieliopintoja tarvitaan ennen muuta humanistisilla ja kaupallisilla aloilla. Ruotsista kannattaa opiskella kaikki kurssit ja suorittaa ruotsin yo-koe, koska korkeakouluissa ruotsi on pakollinen kieli kaikilla koulutusaloilla ja varsinkin yliopiston kieliopintoihin on hankittava lukiosta riittävä pohja.
6. Osa tarjottimen kursseista on puolen kurssin laajuisia. Ota laskelmissasi huomioon, että osa koulukohtaisista kursseista on normaalia lyhyempiä, puolen kurssin laajuisia. Tällaisia kursseja ovat englannin ja ruotsin soveltavat kurssit sekä luonnontieteiden työkurssit. 7. Kurssivalikoimaa voi laajentaa elukion tarjottimelta Kärsämäen lukion opiskelijoilla on mahdollisuus tarvittaessa suorittaa kursseja myös Pohjois- Pohjanmaan etälukioverkostossa, elukiossa. elukion kurssitarjonta löytyy osoitteesta www.elukio.fi. elukio tarjoaa päivälukiossa tarjolla olevien kurssien lisäksi esim. ylioppilastutkintoon valmentavia reaaliaineiden kertauskursseja ja useita vieraita kieliä. 8. Kurssivalintojen muuttaminen on joustavaa Kurssivalintoja voi muuttaa lukuvuoden kuluessa periaatteessa jatkuvasti, mutta valinnan muuttamisesta on ilmoitettava kirjallisesti rehtorille viimeistään kolme viikkoa ennen kurssin alkamista. 1. ja 2. lukiovuoden keväällä opiskelijat suunnittelevat seuraavan vuoden opintonsa ja täyttävät valintakortin uudelleen. Vaikka valintojen muuttaminen on helppoa, kannattaa valintakorttia täyttäessä miettiä valintojaan vakavasti, koska rehtori suunnittelee lukujärjestykset valintojen perusteella ja pyrkii tekemään ne opiskelijoiden kannalta ihanteellisiksi.