Itämeren rannalla, keskellä Eurooppaa, sijaitseva Puola on yksi Euroopan suurimmista valtioista, pinta-ala 312.000 neliökilometriä. Rajanaapureinaan Saksa, Tshekki, Slovakia, Liettua, Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina. 27.4. perjantaiaamuna lentokentällä jännitti olisivatko kaikki matkallemme osallistuvat koneessa, lennolla AY 745 Varsovaan. Chopinin kentällä selvisi, että kaikki olivat mtkassa: 23 VR-matkailijaa ja 12 oppaamme Jussi Ala-Marttusen mukaan järjestämää ystäväänsä. Bussilla matkasimme pohjoista kohti Chopinin synnyinkotiin Zelazowa Wolassa. Kuljimme puiston halki Chopinin oikeaan synnyinkotiin ja koko matkan soi Chopinin musiikki. Ajaessamme kohti majapaikkaamme näimme monia viehättäviä alkuperäisen oloisia taloja turvekattoineen. Poikkesimme suuressa marketissa vesi- ym ostoksilla. Illansuussa majoitumme Torunin aivan ydinkeskustassa olevaan vanhaan historiallisesti kunnostettuun Hotelli Gotykiin. Illallista söimme hotellissa pitkän pöydän ääressä. 28.4. Tutustuimme paikallisoppaan johdolla tähän historialliseen Unescon kohteeseen ja Kopernikuksen synnyinkaupunki Toruniin. Valtavan paksu tiilimuuri ympäröi vanhaa kaupunkia ja kauempana kiersi vielä toinen matalampi muuri. Oli kauniita ja suuria punatiilisiä rakennuksia. Monet ostivat kuuluisia kahden enkelin yhdistelmä piparkakkuja ja osa kävi Kopernikuksen museona olevassa synnyinkodissa tai Kaupunginmuseossa. Maailmankuvan keskiaikana mullistanut Kopernikus palveli Fromborkin eli saksalaisittain Frauenbergin tuomiokirkon kaniikkina elämänsä viimeiset vuosikymmenet. Kopernikus kuoli 70-vuotiaana vuonna 1543. Kopernikus esitti katolisen kirkon järkytykseksi, että Maa pyörii Auringon ympäri, eikä päinvastoin. Tämä johti kopernikaaniseen vallankumoukseen Iltapäivä vapaata, Illallista nautimme torinvarren ravintolassa. 29.4. Bussilla edelleen kohti pohjoista, matkalla näimme monia keskiaikaisia punatiililinnoja: Chelmno, Kwidzyn, Gniew, ja kierroskohteena tärkeimmän, Euroopan suurimman keskiaikaisen rakennuksen, Unescon listalle päässeen Malborkin linnan. Majoituimme Gdanskissa ydinkeskustan hotelliin Wolne Miasto, jossa söimme myös illallisen. 1
30.4. Tutustuimme bussilla Hansakauppiaiden ja Solidaarisuuden kolmoiskaupunkiin: Gdansk, Gdynia ja Sopot sekä Westerplatten niemeen, jossa 1.9.1939 Toisen Maailmansodan avauslaukaukset ammuttiin. Gdynia, Sopot, Gdansk on yhtenäinen kolmoiskaupunki ilman kaupungin rajoja. Suora tie halkoo G:sta G:hen. Asukkaita Gdyniassa on noin 300.000, Sopotissa n. 50.000 ja Gdanskissa n.460.000, eli yhteensä noin 800.000. Gdansk on uskomattoman kaunis yli 1000 vuotta vanha hansakaupunki ja Sopot viihdekeskus. Gdynia taas symboloi puolalaisten taloustaitoa, sillä kun valtio oli itsenäistynyt 1918, niin nuori valtio jo 10 vuoden kuluttua rakensi Gdyniaan yhden Itämeren suurimmista satamista. Pysähdyimme Solidaarisuuden muistomerkillä Gdanskin telakan portin edessä olevalla aukiolla, siellä on toivon symboleina ankkureita ja aukiota kiertää matala valli, jossa on vallankumouksessa kuolleiden muistolaattoja ja teksti: Jumala antaa voimaa ja rauhaa kansalle. Matkalla oli muistomerkkeinä pätkä Berliinin muuria ja myös se kivipaasi, jolle Lech Walesa, tehtaan sähkömies, lakon johtaja, hyppäsi lietsomaan kansaa. Lakko kesti kaksi viikkoa ja noin 10 miljoonaa puolalaista oli tullut paikalle joka puolelta Puolaa. Tältä paikalta kansanliike levisi muuallekin ja sen seurauksena kommunismi kuoli lopulta koko Euroopassa. Alkoi Euroopan yhdistymisen aika. ( joka juuri nyt taitaa rakoilla Kreikan ja Espanjan holtittomien finanssisotkujen vuoksi) Näimme tulevia MM jalkapallokisoja varten rakennetun pyöreän stadionin sekä maailman pisimmän kerrostalon, monta kilometriä pitkä. Sopot hieno ranta- ja kylpyläkaupunki Sopotin perusti 1800-luvulla Napoleonin armeijan upseeri, lääkäri Jan Jerzy Haffner. Sopot on kaunis kylpylä- ja Puolan kesäpääkaupunki, siellä asuvat varakkaat hienoissa huviloissaan, asukasluku 50.000. Sopotista olivat kotoisin presidentti Lech Kaczynski ja hänen vaimonsa Maria, jotka kuolivat Smolenskin metsässä lentoturmassa. Haffnerin ansiota on myös Sopotin puinen 512 m pitkä kävelylaituri, MOLO. (aallonmurtaja) Se on Euroopan pisin lajissaan. Sopotissa on myös Grand Hotel- entinen hotelli Casino, vuodelta 1927. Siellä sodan aikana asui Hitler (1 viikon), sodan jälkeen Charles de Gaul, ja monet muut tunnetut poliitikot. Grand Hotelin vieressä olivat hotelli Sheraton, Galeria Sopocka -rakennukset, kävelykatu: Monte Casino Sankareiten. Sopotissa on Metsä-Oopera (Opera Lesna), katettu ulkoilmateatteri, missä Marjon Rung voitti vuonna 1980 kansanvälisen Intervision laulufestivaalin. Sopotin vaakunassa on lokki ylhäällä ja kala keltaisella hiekalla. Lopuksi tutustuimme Gdanskin vanhaan kaupunkiin kävellen Aittasaaressa on vanhoja makasiineja, joissa ennen säilytettiin viljaa, heinää, suolaa, yrttejä Silta ylittää Motlawa -joen. Sillalla voi ihmetellä vanhoja rantarakennuksia ja keskiaikaista nostokurkea, Zurawia, jota pidetään satamakaupunki Gdanskin tunnuksena. Se on yli 500 vuotta sitten nostellut mm. meripihkalastit lähtemään maailmalle ja vastaanottanut puolalaisille elämän eliksiiriä. 2
Vihreässä portissa (ei ole mitään väriä selittävää?) Motlawa joen rannalla, on Lech Walesan toimisto. Vihreän portin takana sijaitsee Pitkä Tori, Neptunuksen patsas, ja vanha Raatihuone 1300-luvulta. Kävelimme Pitkä katua Kultaiseen porttiin (vuodelta 1612) asti. Näimme Asehalin (Arsenal) vuodelta 1605. Pyhän Marian kirkko on Euroopan suurin punatilikirkko, 78 metriä korkea, rakennettu 1343 1502 ja sisään mahtuu 25 000 ihmistä. Marian kirkkoon on haudattu presidentti Kaczynski ja vaimonsa Maria Näimme vanhan Oliwan tuomiokirkon, Pyhän Kolminaisuuden kirkon, 1200-luvulta. Siellä ovat vanhat barokki urut 1700-luvulta. Oliwan tuomionkirkon vieressä ovat entisen luostarin rakennukset, ja Gdanskin arkipiispan toimisto, ja kaunis puisto. Gdanskin vanhin kirkko on Katarinan kirkko. Kirkkoja oli kaikkiaan 26 ja vain kolme säilyi sodan tuhoilta. Hyvin vanhoja rakennuksia tai sodan jälkeen kunnostettuja oli paljon, esim kirjasto oli vuodelta 1595. Pitkällä Torilla keskeisenä on Neptunuksen suihkulähde. Loisteliaat rakennukset reunustavat toria esim. Artusin hovi, joka muistuttaa pyöreän pöydän ritareista kuningas Arturin aikana. Muinoin Liettualla, Puolalla, Ruotsilla ja Suomella oli yhteinen kuningas Sigismund lll Vaasa, jonka rintakuva katselee torielämää tällä vuosisadalla. Yhden rakennuksen katolta katseli Zeus patsaana Neptunuksen roiskeita. Tällä torilla muinoin pidettiin turnajaisia ja nykyisinkin kaikenlaisia paraateja ja juhlia. Pitkän Torin toisella laidalla on Kultainen portti renessanssiajalta. Gdanskin kaupungin vaakunassa on kaksi ristiä, kruunu ja kaksi leijonaa. Pitkä kadulla istuessamme nuorten vanhempiensa kanssa kävelyllä myöskin ollut pikkupoika juoksi vauhdilla luoksemme ja teki tilaa itselleen ja istuutui meidän isoäitiikäisten väliin nalleineen, vaikka tilaa ei ollut juuri nimeksikään. Kalaillallinen kellariravintolassa. 1.5. On Vapunpäivä. Matkaamme kohti itää. Grunwaldin taistelupaikka, jossa Puolan ja Liettuan kuningas Wladyslaw Jagiello v. 1410 löi ratkaisevasti Saksalaisen Ritarikunnan joukot, kumpu keskellä peltoaukeamaa. Muistomerkin lähellä kilpailijat yrittivät ratsujen vauhdissa osua jousipyssyllä maalitauluun, yksi onnistuikin. Vierailimme Olsztynekin ulkoilmamuseossa, jonka yhteydessä oli markkinat, myynnissä paljon itse käsintehtyjä tavaroita, kansantanssia ja musiikkia.oli myös tosi vanha puukirkko ja entisaikainen tuulimylly. Näimme myös Olsztyn, jossa Warmian piispan linnassa aikanaan Kopernikus työskenteli. Päivän päätteeksi majoituimme Reszelin keskiaikaiseen linnahotelliin, jossa söimme myös illallisen. Illan päätteeksi ihailimme linnan pihalla nuotiota, haitari soi ja laulu raikui, sekä muutama uskaltautui tanssimaan kuhmuraisella kivilattiapihalla. 3
2.5. Aluksi kohteena Hitlerin sodanaikainen päämaja Susivallitus Gierlozissa, jossa tapahtui kreivi von Stauffenbergin epäonnistunut attentaatti Valkyyria Hitleriä vastaan. Tarina vie Adolf Hitlerin salamurhayrityksen syövereihin: Silloin Sztynortin kylää kutsuttiin Steinortiksi ja se sijaitsi Itä-Preussissa, Saksan erillisalueella Puolan ja Neuvostoliiton välissä. Viehättävän järviseudun vainioita viljelivät preussilaiset suurtilalliset, junkkerit. Heihin kuului myös nuori kreivi Heinrich Heini von Lehndorff, joka peri Steinortin tilukset 1936. Kreiville ja Gottliebe -vaimolle syntyi kolme tytärtä. Elämä järkkyi perinpohjin, kun Hitler valitsi Lehndorffien maat kolmannen valtakunnan johtajien piilopaikoiksi. Hitlerin Sudenpesän bunkkerilinnake, Saksan itärintaman sodanjohdon komentokeskus sekä Gestapon ja AA:n päällikön Heinrich Himmlerin betonisuojat kohosivat lähimetsiin. Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentorp päätti kaiken huipuksi asettua taloksi Lehndorffeille. Natsivaltaa kammonnut aviopari liittyi vastarintaliikkeeseen. Pahaa-aavistamaton ulkoministeri Ribbentorp saapasteli omalla puolellaan komeissa saleissa, kun isäntäväelle jätetyssä siivessä punottiin Hitlerin surmaamista Sudenpesään. Lehndorffin kreivi ryhtyi salamurhan pääsuunnittelijoiden Claus von Stauffenbergin ja Henning von Tresckowin yhdysupseeriksi. Operaatio Valkyyriaksi nimetty pommiattentaatti Sudenpesässä 20. heinäkuuta 1944 epäonnistui karvaasti. Heinrfich von Lehndorff teloitettiin tuhansien Hitlerin pettäneiden tavoin. Ruumis viskattiin joukkohautaan. Neljättä tytärtä odottanut Gotliebe joutui keskitysleirille ja pikkutytöt orpokotiin. Havumetsässä olevissa bunkkereissa oli monta metriä paksut seinät, Hitlerin puolella olevat sissit räjäyttivät rakennelmat sodan jälkeen, oli siinä tekemistä. Masentava paikka kauniissa havumetsässä. Matkalla ihailimme Mazurian järvialueen maisemia, sen runsasta lintukantaa sekä vierailimme vanhassa ortodoksikirkossa. museossa. Majoituimme Kiermusyn perinnekylään, jossa nautimme myös runsas illallinen kera kansanmusiikin laulun ja tanssin. 3.5. Aamupäivällä kävelimme vuohien, aasien, lampaiden sekä visenttien aitauksille ja sitten bussilla haikaranpesien suojelualueelle. Jatkoimme matkaa Tykocinin 1600-luvun synagogaan, joka on nyt museona. Sodan aikana kaikki synagogan ympärillä asuneet juutalaiset ammuttiin lähellä olevaan metsään kaivettuihin onkaloihin. Yhtään ei jätetty henkiin. Lähistöllä oleva juutalaisten hautausmaa on täysin hoitamaton alue, siellä täällä nurmikentällä hautakiviä. Palasimme perinnekylään ja nautimme vanhaan puolalaiseen perinteeseen rakennetun kylän palveluista: Meripihkalinna, Rantaniittykartano, väentupa, kestikievari, Rasputinin mökki(ei päässyt sisään), biisonitarha, perinteinen viinatislaamo, uima-allas(ei vettä), sauna, tammikuja sekä lopuksi maaginen mietiskely- ja rauhoittumistalo. Päivän päätteeksi nautimme puolalaisen illallisen. Perinnekylä oli täynnä jos jonkinmoista tavaraa, aivan päälle kylkien ja majoituksemme oli kovin monen tasoista. 4
4.5. Matkalla Varsovaan tutustuimme ensiksi Bialowiezan aarniometsään, jonka kansallispuistossa luontoon palautetut eurooppalaiset biisonit eli visentit elävät. Aitauksissa oli myös villisikoja, susia, hevosia ja kauriita aitauksissaan. Metsästä ei saa hakea puita pois, eikä koskea luontoon. Kohde on Unescon Maailman perintölistalla. Toinen päivän kohde oli Puolan kuuluisin hevossiittola Janow Podlaski. Olimme sisällä parissa tallissa, olipa kauniita ja komeita hevosia. Lounaan söimme vanhassa kauniisti kunnostetussa majapaikassa. Pihapiirissä oli, ei käytössä oleva, kaunis ortodoksikappeli, jossa voi kyllä vihkiä morsiuspareja. Illalla saavuimme Varsovaan ja majoituimme hotelli Palace Poloniaan, täydellisesti kunnostettu vanha, hieno neljän tähden hotelli. 5.5. Hotellin unohtumattoman aamiaispöydän jälkeen kukin tutustui Varsovaan mieltymystensä mukaan. Puolan tai ainakin Varsovan palokunta juhli näyttävin kulkuein. Yhteinen illallinen syötiin lähellä hotellia. 5
6.5. Aamupäivä oli vapaata nauttia hotellista ja lähiympäristöstä. Puolelta päivin lähdimme bussilla tutustumaan Puolan viimeisen kuninkaan Stanislaw August Poniatowskin 1700-luvulla rakentamaan palatsien, järvien ja kanavien kokonaisuuteen Lazienki -puistoon. Oli upea palatsi kauniine puistoineen, ulkoilmateattereineen. Tutustuimme sodan jälkeen jälleenrakennettuun Vanhaan Kaupunkiin. Toriaukion laidalla olevista keskiaikaisista taloista vain yksi kuin ihmeen kaupalla säilyi sodan melskeissä. Tutustuimme hienoon kirkkoon, joita oli melkein vieri vieressä. Vielä tutustuimme Wienin taistelun v. 1683 sankarin Jan III Sobieskin turkkilaisilla sotavangeilla rakennuttamaan Wilanowiin, Versaillesin tyyliseen palatsiin. Lopuksi ajoimme lentokentälle. Lento AY 744 klo 20.05-22.45 Helsinkiin saapui upeaan auringonlaskuun. 38 miljoonasta puolalaisesta 97 % on roomalaiskatolisia. Ortodokseja on pieni vähemmistö. Sopotissa on yksi luterilainen kirkko. Kirkossa käynti ja rukoilu kuuluvat puolalaisen arkielämään. Kirkossa voi piipahtaa töihin mennessä tai vaikka ruokatunnilla. Sireenit ja kukat kukkivat, kevätkin oli paljon pidemmällä kuin meillä Suomessa. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Oli mielenkiintoista nähdä myös maaseutua. Yksi ruma talo tavattiin matkalle ja sekin on saanut purkutuomion. Kaiken kaikkiaan viehättävä maa Puolan matkaoppailla taitaa olla helppo kertoa asioista, kun heillä aina on jokin maailman tai Euroopan suurin tai pisin tai jotain vastaavaa.. Kiitoksia Jussille huolenpidosta! Kiitoksia kaikille mukana olosta, tavataanhan toistekin! t. Seija 6