tekn. ltk 5.6.2012 35 Liite 35.2 JÄMIJÄRVEN KUNTA Ehdotus Jämijärven kunnan jätehuoltomääräyksiksi 15.5.2012
SISÄLLYSLUETTELO 1.LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yleistä 2 Tavoitteet 3 Määritelmiä 2.LUKU JÄTTEIDEN LAJITTELU, KERÄYS, VARASTOINTI JA EDELLEEN TOIMITTAMINEN 4 Yleinen lajitteluvelvoite 5 Rakennusjätteiden lajittelu 6 Vaarallisten jätteiden keräys 7 Jätteiden lajittelu ja erilliskeräys taajama-alueella 8 Keräysvälineet 9 Yhteiset keräysvälineet ns. kimppa-astiat 10 Keräysvälineiden merkitseminen 11 Keräysvälineiden sijoittaminen 12 Jätehuoneet ja -katokset 13 Kulkuväylien kunnossapito 14 Keräysvälineiden kunnossapito 15 Jätteiden sijoittaminen keräysvälineeseen 16 Kuivakäymälät 17 Jätteet, joita ei saa laittaa keräysvälineisiin 18 Tiedotus kiinteistön asukkaille ja muille toimijoille 3.LUKU KERÄYSVÄLINEIDEN TYHJENNYS JA JÄTTEEN KULJETUS 19 Keräysvälineiden tyhjennys 20 Järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuulumattomien jätteiden kuljettaminen 21 Jätteiden kuormaaminen 4.LUKU JÄTTEIDEN OMATOIMINEN KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ 22 Kompostointi 23 Jätteen poltto 24 Jätteen hautaaminen 5.LUKU YLEISÖTILAISUUDET 25 Yleisötilaisuuksien jätehuolto 6.LUKU JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT 26 Jätteen toimittaminen hyväksyttyihin jätteen vastaanottopaikkoihin 27 Jätteen toimittaminen aluekeräyspisteeseen 7.LUKU JÄTTEEN KÄSITTELY 28 Selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta 29 Jätteiden keräily käsittelypaikoilla 30 Lannan, lietteen ja virtsan levittäminen 8.LUKU ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 31 Poikkeukset 32 Jäteneuvonta 33 Pakkokeinot ja seuraamukset 34 Määräysten voimaantulo
1 JÄMIJÄRVEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Hyväksytty teknisessä lautakunnassa xx.xx.2012 Voimaantulo xx.xx.2012 Annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yleistä 2 Tavoitteet 3 Määritelmiä Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava Jämijärven kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jätehuoltomääräysten tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja ohjata jätehuollon kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti niin, että mahdollisimman suuri osa jätteistä ohjautuu hyötykäyttöön raaka-aineena, josta ensisijaisesti hyödynnetään aine ja toissijaisesti energia. Esikäsitellyn, lajitellun jätteen tulee laadultaan ja määrältään soveltua käsittelylaitoksilla tai loppusijoituspaikalla käsiteltäväksi. Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan: 1) ASUINKIINTEISTÖLLÄ kiinteistöä, jolla on yöpymiseen ja oleskeluun soveltuva rakennus, kuten asuintalo, loma- asunto, tai saunamökki; 2) KIINTEISTÖKOHTAINEN JÄTEHUOLTO, kiinteistöllä oma jätteenkeräysastia ja kiinteistönomistaja tekee jätehuoltosopimuksen jätteenkuljetusyrityksen kanssa, esim. omakotikiinteistö, vuokrattava loma- asunto; 3) ALUEKERÄYSPISTE kunnan järjestämä, tarkoitettu yksityiskäytössä oleville loma-asunnoille ja poikkeustapauksissa vähäisiä määriä jätettä tuottaville kiinteistöille. Poikkeuksen myöntää tekninen lautakunta kirjallisen hakemuksen perusteella. 4) KAATOPAIKKAJÄTTEELLÄ (LOPPUJÄTE) asumisessa syntyvää jätettä sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyvää jätettä, sekä sekajätettä, josta suurinta osaa hyödyntämiskelpoisesta jätteestä ei ole kerätty talteen, ei kuitenkaan vaarallista jätettä, kuivakäymäläjätettä ja lietettä. 5) SEKAJÄTTEELLÄ jätettä, joka jää jäljelle, kun hyötyjätteet, vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on lajiteltu erikseen.
2 6) HYÖTYJÄTTEELLÄ hyötykäyttöä varten lajiteltuja jätejakeita, jotka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai joiden sisältämä aine tai energia voidaan hyödyntää ja joille on osoitettu vastaanottopiste. Hyötyjakeita ovat mm. nestekartonki, keräyspaperi ja -pahvi, -lasi, -metalli, biojäte, tekstiilijäte ja jätepuu. 7) KERÄYSPAPERILLA JA -PAHVILLA puhdasta ja kuivaa, uusiokäyttöön soveltuvaa käytöstä poistettua keräyskelpoista paperia, kartonkia ja pahvia. Keräyspaperiksi ei sovellu wc-, talous- ja tapettipaperi eikä likainen paperi. 8) TOIMISTOKERÄYSPAPERILLA valkoista kopio- ja konekirjoituspaperia sekä ATK -paperia ja -tulosteita. 9) ENERGIAJÄTTEELLÄ jätettä, josta kierrätyskelpoinen aine on eroteltu ja jota voidaan hyödyntää energiana tai josta voidaan valmistaa kierrätyspolttoainetta. 10) KERÄYSLASILLA käytöstä poistettuja ja kannettomia tyhjiä lasipakkauksia ja muuta käytöstä poistettua uusiokäyttöön kelpaavaa lasia. Lasijäte voidaan jakaa kirkkaaseen ja värilliseen. 11) KERÄYSMETALLILLA käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta metallia, joka kokonsa ja laatunsa puolesta voidaan laittaa järjestetyn jätteenkuljetuksen keräysvälineeseen tai hyötykeräyspisteen keräysvälineeseen. 12) METALLIROMULLA suuret käytöstä poistetut metallijätteet, jotka eivät kokonsa puolesta sovellu ekopisteissä kerättäväksi. 13) BIOJÄTTEELLÄ kompostiin soveltuvaa biologisesti hajoavaa, kiinteää ja myrkytöntä jätettä kuten ruokajätettä, muuta elintarvikejätettä ja puutarhajätettä. 14) PUUTARHAJÄTTEELLÄ ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja niihin verrattavia pihan, puutarhan ja puiston hoidossa syntyvää biojätettä. 15) PUUJÄTTEELLÄ esim. energiahyötykäyttöön soveltuvaa, haitattomasti poltettavaa puujätettä kuten rakennus- ja tuotantotoiminnan puujätettä, kierrätyskelvottomia kuormalavoja sekä pienpuuta. 16) RISUJÄTE karsitut puiden latvukset, oksat ja risut sekä mm. joulukuuset. 17) ERITYISJÄTTEELLÄ jätteitä, joiden keräys, kuljetus ja käsittely määrän tai laadun vuoksi edellyttää toimia. Erityiskäsiteltäviä jätteitä ovat mm. asbestijäte, teurasjäte, eläinten ruhot, kuivakäymäläjäte, suurehkot pakatut elintarvike- erät ja riskijäte, sekä erityisen haiseva tai pölyävä jäte. 18) VAARALLISELLA JÄTTEELLÄ jätettä, joka kemiallisesti tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vaarallisia jätteitä ovat mm. maali- ja liuotinainejätteet, myrkyt, hapot, torjunta- aineet, raskasmetalliparistot, akut, elohopealamput ja -loisteputket, öljy- ja lääkejätteet sekä öljynsuodattimet.
3 19) ÖLJYISELLÄ JÄTTEELLÄ jäteöljyä ja veteen sekoittunutta öljyä, sekä jätteitä, joihin on sekoittunut öljyä siinä määrin, että niiden käsittely muiden jätteiden joukossa aiheuttaisi vaaraa ihmisille tai ympäristölle sekä öljysäiliöiden puhdistuksessa syntyvää sakkaa, öljynerotuskaivojen lietettä, öljyistä maata sekä muuta vastaavaa öljyistä kiinteää jätettä. 20) LIETTEELLÄ sako- ja umpikaivolietettä, hiekan- ja rasvanerotuskaivolietteitä, puhdistamolietteitä ja muita käsittelyn kannalta vastaavia juoksevassa muodossa olevia jätteitä. 21) RAKENNUS- JA PURKUJÄTTEELLÄ uudis- tai korjausrakentamisessa, purkamisessa sekä maa- ja vesirakentamisessa syntyviä käytöstä poistettuja rakennusja purkujätteitä sekä käyttämättä jääneitä aineksia, jotka eivät sisällä terveydelle tai ympäristölle haitallisia aineita. 22) MAA-AINESJÄTTEELLÄ puhtaita maa- ja kiviaineksia tai niiden kaltaisina pidettäviä aineksia, jotka eivät sisällä kantoja ja muita puujätteitä. 23) KIVIPOHJAISELLA JÄTTEELLÄ verotonta purkujätettä, joka koostuu yksin omaan betonista, laastista tai niiden yhdistelmästä ja on puhdistettua muista aineosista ja joka toimitetaan hyötykäyttöön muista jätteistä eroteltuna ja murskattuna. 24) JÄTTEEN HALTIJALLA, jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on 25) JÄTTEEN TUOTTAJALLA sitä, jonka toiminnasta jätettä syntyy; 26) TUOTTAJAVASTUULLA tuottajan velvollisuutta huolehtia markkinoille luovuttamiensa tuotteiden ja niistä syntyvän jätteen uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustannuksista. 2. LUKU JÄTTEIDEN LAJITTELU, KERÄYS, VARASTOINTI JA EDELLEEN TOIMITTAMINEN 4 Yleinen lajitteluvelvoite Jätteen haltijan on huolehdittava jätteiden lajittelusta niin, että hyötyjätteet, vaaralliset jätteet ja erityisjätteet pidetään erillään muista jätteistä ja toisistaan sekä toimitetaan hyödynnettäviksi tai erilliskäsittelyyn tämän luvun määräysten mukaisesti. Biojätteen lajitteluvelvoite koskee kaikkia alueen kiinteistöjä. Kaikessa toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista, ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon verrattuna. Jätteet on kerättävä, kuljetettava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, hajua eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle, terveydelle tai viihtyisyydelle. Paperi, sähkölaitteet sekä muut tuottajavastuulle kuuluvat jätteet lajitellaan erikseen. Ne toimitetaan joko kiinteistön omiin niille varattuihin keräysastioihin tai tuottajayhteisöjen osoittamiin vastaanottopaikkoihin.
4 Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille, kiinteistön omistajalle ja kiinteistössä työskenteleville jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä. 5 Rakennusjätteiden lajittelu Rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätteet on lajiteltava rakennuspaikalla kuljetusta varten seuraaviin jäteryhmiin: - Maa-ainesjäte (puhdasta maa- ja kiviainesta) - Kivi- ja kivennäispohjainen jäte (betoni-, tiilijäte) - Puu-/energiajäte (kyllästämätön puu, puupohjaiset levyt jne.) - Metalli (kaikki metallit, johdot, kaapelit) - Pahvi ja keräyspaperi (puhdas pahvi ja keräyspaperi) - Kaatopaikkajäte (roskat ja mm. kipsituotteet) - Vaarallinen jäte (loisteputket, akut yms.) - Erityisjäte (asbesti) Asbestijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä tiiviisti suljettuja lujia pakkauksia. Ne on merkittävä selvästi erottuvalla tekstillä asbestijätettä, pölyn hengittäminen vaarallista. Pakkauksia on rikkoutumisen ehkäisemiseksi käsiteltävä erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen. Jätteentuottajan on huolehdittava siitä, että asbestijäte kuljetetaan asianmukaisesti jätteen vastaanottopaikkaan. 6 Vaarallisten aineiden (ongelmajätteiden) keräys ASUINKIINTEISTÖT Kotitalouksien vaaralliset jätteet on huoneiston haltijan kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. Lisäksi vaarallisen jätteen haltijan on pakattava ja merkittävä sisältöä osoittavalla tekstillä vaaralliset jätteet, ja toimitettava ne hyväksyttyyn vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. YRITYKSET JA MUUT KUIN ASUINKIINTEISTÖT Yritysten vaaralliset jätteet on toimitettava hyväksyttyyn, luvan saaneeseen vastaanottopaikkaan. Vaarallisten jätteiden määristä, laadusta, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta sekä öljynerotuskaivojen tarkkailusta ja tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. Mikäli kiinteistöllä on järjestetty keräys vaarallisille jätteille tai niitä joudutaan siellä varastoimaan, siihen on varattava erillinen, lukittava tai valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, joista jätettä ei voi vapaasti poistaa (keräyspiste). Keräyspisteen on oltava katettu ja siinä on oltava tiivis alusta. Kutakin keräyspisteeseen toimitettavaa vaarallista jätelajia varten tulee olla erillinen selvästi merkitty keräysväline. Vaarallisia jätteitä saa varastoida kiinteistöllä korkeintaan 12 kuukautta. Kiinteistön haltijan on tiedotettava keräyspisteen käyttäjälle siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkoihin on järjestetty. 7 Jätteiden lajittelu ja erilliskeräys taajama-alueella
5 8 Keräysvälineet Kiinteistöillä on oltava erilliset keräysvälineet eri jätteille, ei kuitenkaan biojätteelle, mikäli se kompostoidaan kiinteistöillä. 1) Omakoti- sekä enintään neljän asunnon kiinteistöillä; -keräysastia kaatopaikkajätteelle -keräysastia biojätteelle (tai omatoiminen kompostointi) Keräyspaperille, lasille ja metallille on järjestetty alueellisia hyötykeräyspisteitä, joihin jätteet on kuljetettava omatoimisesti. Kierrätyskelpoiset tavarat tulee toimittaa hyötykäyttöön. 2) Asuinkiinteistöllä, jossa on vähintään viisi huoneistoa; -keräysastia kaatopaikkajätteelle -keräysastia biojätteelle -keräysastia pahville, metallille ja lasille Taajama-alueella biojäte voidaan joko toimittaa biojätteen erilliskeräykseen tai kompostoida omatoimisesti. Haja- asutusalueella biojäte on kompostoitava omatoimisesti. Kierrätyskelpoiset tavarat ja tekstiilit tulee toimittaa hyötykäyttöön Muiden kuin asuinkiinteistöjen jätteenkeräysvälineet; (toimisto-, liike-, koulu-, ravintola-, teollisuus- ja muut vastaavat kiinteistöt) -keräysastia kaatopaikkajätteelle -keräysastia biojätteelle -keräysastia pahville -keräysastia lasille -keräysastia metallille Edellä mainitun jätteen keräys tai käsittely kiinteistöllä on toteutettava, mikäli ko. jätettä syntyy. Kiinteistön pääasiallisena keräysvälineenä saadaan järjestetyssä jätteenkuljetuksessa käyttää: 1. Kannellisia ja pyörällisiä jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaiteautojen koneelliseen kuormaukseen. 2. Kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen autojen koneelliseen kuormaukseen tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle. 3. Maahan upotettavia jätesäiliöitä, joihin sijoitettava jätesäkki voidaan koneellisesti siirtää jäteautoon. 4. Kiinteistön biojätteen keräysastia, joka on tarkoitettu tyhjennettäväksi puristinlaitteella varustetulla keräysautolla saa olla tilavuudeltaan korkeintaan 240 litraa. Biojätteen keräysastioissa voi käyttää biohajoavaa jätesäkkiä likaantumisen ehkäisemiseksi.
6 9 Yhteiset keräysvälineet ns. kimppa-astiat Vierekkäiset kiinteistöt / lähinaapurit voivat keskinäiseen sopimukseen perustuen hakea kirjallista lupaa Jämijärven kunnan tekniseltä lautakunnalta käyttää yhteisiä keräysvälineitä. Yhteisestä keräysastiasta luopumisesta on myös ilmoitettava kirjallisesti em. paikkaan. Tekninen lautakunta voi tarvittaessa kieltää yhteisten keräysvälineiden käytön. Yhteiskäytössä olevalle keräysvälineelle tulee nimetä vastuuhenkilö, joka vastaa keräysastiasta ja informoi mahdollisista muutoksista. 10 Keräysvälineiden merkitseminen Kaikissa keräysvälineissä on oltava tyhjentäjän nimi ja yhteystiedot. Erilliskerättävien jätteiden ja vaarallisten jätteiden keräykseen tarkoitetut keräysvälineet on merkittävä jäte-lajin mukaan jätteen nimellä ja värillä. Keräysvälineiden ohjeelliset värit eri jätelajeille ovat seuraavat: - punainen = vaarallinen jäte - ruskea = biojäte - harmaa = sekajäte - vihreä = keräyspaperi - valkoinen = lasi - musta = metalli Väri voidaan osoittaa koko astialla, kannella tai oikean värisellä 10cm x 30cm tarralla. 11 Keräysvälineiden sijoittaminen Keräysvälineet, jotka ovat käsin siirrettävissä, on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että jäteautolla on esteetön pääsy astioiden lähelle vähintään kymmenen (10) metrin päähän. Keräysvälineet, jotka eivät ole kohtuudella käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että kuormaus jäteautoon voidaan tehdä suoraan astian sijaintipaikalta. Jäteastioiden ja säiliöiden on oltava tasaisella, vaakasuoralla ja kulutusta kestävällä alustalla. Keräysastioiden sijoittamisessa kiinteistön alueella tulee ottaa huomioon jätteenkuljetusajoneuvon paino. Kiinteistön haltija vastaa piharakenteisiin mahdollisesti aiheutuvista vaurioista ja niiden korjaamisesta. 12 Jätehuoneet ja katokset Järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvat alle 1 m³:n kokoiset keräysastiat tulee 7 :n, kohdan 2, mukaisissa kiinteistöissä pääasiallisesti sijoittaa erilliseen jätehuoneeseen tai katokseen. Tilaan on oltava sisäänkäynti suoraan ulkotiloista ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jos tila on lukittu, jätehuollon järjestäjä voi määrätä tilaan jätteenkuljetuksen yleisavaimen. Kiinteistön haltijan on huolehdittava jätehuoneen tai katoksen ja sen ympäristön puhtaanapidosta. Jätehuoneessa tulee olla riittävä ilmanvaihto ja valaistus, sekä tarvittaessa pesumahdollisuus ja viemäröinti. 13 Kulkuväylien kunnossapito
7 Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavista kulkuväylistä ja niiden kunnossapidosta siten, että keräysvälineiden tyhjennys voidaan suorittaa esteettä. 14 Keräysvälineiden kunnossapito Keräysvälineen tulee olla jatkuvasti tiivis, kuormauskäsittelyn kestävä eikä se saa aiheuttaa hygieenistä haittaa. Keräysvälineen omistajan on huolehdittava keräysvälineen huollosta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta elleivät kiinteistön haltija ja kuljetuksen suorittaja erikseen muuta sovi. Puhdistaminen on tehtävä niin usein, ettei keräilyvälineistä aiheudu ympäristöön haju- tai viihtyisyyshaittaa. 15 Jätteiden sijoittaminen keräysvälineeseen 16 Kuivakäymälät Jätteet on sijoitettava vain niille varattuihin keräysvälineisiin. Jätteet tulee sijoittaa keräysvälineeseen siten, että keräysväline ei likaannu eikä rikkoonnu. Keräysvälineen kansi tulee saada kiinni. Jos jätettä tilapäisesti syntyy enemmän kuin jäteastiaan sopii, se voidaan poikkeuksellisesti sijoittaa keräysvälineen välittömään läheisyyteen selvästi jätteenä poiskuljetettavaksi merkittynä. Pääsääntöisesti kuivakäymälät on tehtävä kompostoiviksi ja varustettava tiiviillä alustalla. Kuivakäymälät, joissa jätettä ei käsitellä haitattomaan muotoon, on varustettava kertakäyttöisillä tiiviillä pakkauksilla, jotka on toimitettava erikseen käsiteltäviksi. Käymälä, jonka luo päästään kuorma-autolla, voidaan varustaa myös vedenpitävällä, imutyhjennettävällä astialla. 17 Jätteet, joita ei saa laittaa keräysvälineisiin Sekajätteen keräysvälineisiin ei saa laittaa; - vaarallisia jätteitä - suuria/painavia esineitä, jotka suuren kokonsa, painonsa, muotonsa tai muun syyn takia voivat vahingoittaa kuljetuskalustoa tai jätteen keräysvälinettä. - nestemäisiä jätteitä - rakennusjätteitä - käymäläjätteitä - erityisjätteitä - hiekoitushiekkaa tai maa-aineksia - palon ja räjähdyksen vaaraa aiheuttavia jätteitä - esineitä ja aineita, jotka saattavat vahingoittaa jätteen tuojaa, keräilijää, jäteautoa tai jätteen keräysvälinettä, käsittelypaikan työntekijöitä tai laitteita. Nämä jätteet on jätteen tuottajan itse toimitettava hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. Tuhkaa ja nokea saa laittaa sekajätteen keräysvälineeseen vain, jos se on kylmää ja asianmukaisesti pakattua. 18 Tiedotus kiinteistön asukkaille ja muille toimijoille
8 Kiinteistön omistajan tai isännöitsijän on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja muille toimijoille jätteiden lajittelu- ja keräysjärjestelyistä. Samoin edellä mainitun on välitettävä kunnan lähettämät tiedotteet ja ohjeet asukkaille. 3.LUKU KERÄYSVÄLINEIDEN TYHJENNYS JA JÄTTEEN KULJETUS 19 Keräysvälineiden tyhjennys Jätteitä on noudettava kiinteistöltä niin usein, että kerätyt jätteet sopivat keräysvälineisiin ja keräysvälineet voidaan aina sulkea. Eri jätteiden keräysvälineet on tyhjennettävä vähintään seuraavin määrävälein: - sekajätettä sisältävä (240 600 l) vähintään 2-4 viikon välein, kesäaikana kuitenkin kahden viikon välein - biojätettä sisältävät keräysvälineet vähintään kerran viikossa - keräyspaperia sisältävä 4-8 viikon välein - muita hyötyjätteitä sisältävät keräysvälineet tarvittaessa 20 Järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuulumattomien jätteiden kuljettaminen Jätteenhaltijan on kuljetusyrityksen kanssa tehtävällä sopimuksella kuljetettava järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuulumattomat jätteet kuten teollisuusjätteet, erityisjätteet, suuret rikkinäiset esineet ja vaaralliset jätteet, niille osoitettuihin vastaanotto- tai käsittelypaikkoihin. Lajittelusta ja erilliskeräilystä on tällöinkin voimassa, mitä 4-7 :ssä on määrätty. 21 Jätteiden kuormaaminen Jätteiden kuormaaminen asuinkiinteistöllä tai sen lähistöllä on kielletty (ma- pe) klo 22.00-06.00 välisenä aikana. Poikkeustapauksissa, kuten arkipyhien yhteydessä, keräys ja kuljetus on mahdollista suorittaa myös lauantaina klo 07.00-18.00. 4.LUKU JÄTTEIDEN OMATOIMINEN KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ 22 Kompostointi Elintarvikkeista koostuvan biojätteen kompostointi on sallittu ainoastaan kompostointisäiliössä. Kompostiin ei saa laittaa jätteitä, jotka eivät kompostoidu. Puutarhajätettä voidaan kompostoida ilman kompostisäiliötä, mutta kehikon käyttö on suositeltavaa. Kompostia tai kompostisäiliötä ei saa ilman naapurin suostumista tai erityistä syytä sijoittaa 4 metriä lähemmäksi naapurin rajaa.
9 23 Jätteen poltto Keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä lämmityslaitteessa tai uunissa, yhdessä muiden kiinteiden polttoaineiden kanssa saa polttaa risuja ja oksia sekä puhdasta, kyllästämätöntä, maalaamatonta ja pinnoittamatonta puuta, pahvia ja kartonkia. Taajama- alueella jätteiden avo-poltto on kielletty pois lukien juhannuskokko. Juhannuskokossa saa polttaa risuja ja oksia sekä puhdasta, kyllästämätöntä, maalaamatonta ja pinnoittamatonta puuta, pahvia ja kartonkia. Haja- asutusalueella saa avopolttona polttaa 1. momentissa tarkoitettuja jätteitä, puutarhajätteitä sekä maa- ja metsätaloudessa syntyviä myrkyttömiä ja polttokelpoisia jätteitä, kuten olkia ja hakkuutähteitä. Muiden jätteiden poltto on kielletty. 24 Jätteiden hautaaminen Maahan saa haudata ainoastaan puutarhajätteitä. Eläinjätteen osalta sovelletaan kuitenkin maa- ja metsätalousministeriön päätöstä 634/94 annettuja määräyksiä. 5. LUKU YLEISÖTILAISUUDET 25 Yleisötilaisuuksien jätehuolto Ulkona pidettävissä yleisötilaisuuksissa on tilaisuuden järjestäjän huolehdittava tilaisuuden jätehuollosta. Alueen puhdistus ja keräysvälineiden tyhjennys on suoritettava aina keräysvälineiden täyttyessä. Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoite koskee myös yleisötilaisuuksia. Alueella tulee olla riittävästi keräysvälineitä suhteutettuna kävijämäärään, ja ne on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti sekä pidettävä moitteettomassa kunnossa. Tilaisuuksien jätehuollon järjestämisestä on tehtävä suunnitelma jätehuoltoviranomaiselle. 6. LUKU JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT 26 Jätteen toimittaminen hyväksyttyihin jätteen vastaanottopaikkoihin Jätteitä, joita ei käsitellä tai hyödynnetä kiinteistöllä, saa toimittaa vain hyväksyttyihin jätteiden vastaanotto-, käsittely- tai hyötykeräyspisteisiin. Jätteiden vastaanottopaikoissa on noudatettava paikan ylläpitäjän ilmoittamia käyttöä koskevia määräyksiä. Jätettä tuotaessa vastaanotto- tai käsittelypisteisiin, on ilmoitettava jätteen syntypaikka, laatu ja määrä jätteen vastaanottajalle. Jäte voidaan palauttaa vastaanottopaikasta jätteen lähettäjälle tämän kustannuksella, mikäli jäte ei vastaa vastaanottopaikan vastaanottoehtoja ja lupamääräyksiä. 27 Jätteen toimittaminen aluekeräyspisteeseen
10 Sekajätettä saa aluekeräyspisteisiin toimittaa yksityiskäytössä olevien loma- asuntojen asukkaat ja poikkeustapauksissa luvan saaneet, kts. 3, kohta 3. Hyötyjätteitä (mm. lasi, pienmetalli ja paperi) aluekeräyspisteisiin, joissa niiden vastaanotto on järjestetty, voi toimittaa myös kiinteistökohtaiseen jätehuoltoon liittyneet. 7. LUKU JÄTTEEN KÄSITTELY 28 Selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta Muuta jätettä, kuin tavallista asumisessa syntynyttä kaatopaikkajätettä (kts. 3, kohta 4) kaatopaikalle tuotaessa on vaadittaessa esitettävä selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Jos jätettä säännöllisesti kaatopaikalle toimittava jätteen tuottaja on sopinut vastaanotosta kirjallisesti kaatopaikan pitäjän kanssa, ei tarvita kuormakohtaisia kaatopaikkakelpoisuusselvityksiä. 29 Jätteiden keräily käsittelypaikoilla Jätteiden keräily yleisellä jätteiden käsittely- tai vastaanottopaikalla ja kuljettaminen pois sieltä on sallittu vain käsittely- tai vastaanottopaikan ylläpitäjän kirjallisella luvalla. 30 Lannan, lietteen ja virtsan levittäminen Lantaa, lietettä ja virtsaa saa levittää vain sulaan maahan. Levityksen tulee tapahtua ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristön suojelusta annetun ohjeen ja VNp. nitraattiasetuksen 931/2000 (voimaantulo 15.11.2000) mukaan. 8. LUKU ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 31 Poikkeukset 32 Jäteneuvonta Näistä jätehuoltomääräyksistä voidaan yksittäistapauksissa erityisestä syystä poiketa kunnan jätehuollosta vastaavan viranomaisen päätöksellä. Jäteneuvontaa saa ympäristönsuojeluviranomaiselta, kunnan jätehuoltoviranomaiselta ja jätteenkuljetusurakoitsijoilta. 33 Pakkokeinot ja seuraamukset
11 Näiden määräysten rikkomisen tai laiminlyömisen seuraamuksista säädetään jätelaissa 34 Määräysten voimaantulo Nämä määräykset tulevat voimaa xx. xx. 2012 ja niillä kumotaan nykyiset kunnassa voimassa olevat jätemääräykset.