TILBURG UNIVERSITY Vaihtoraportti, kevät 2013 78423M
1 Valmistautuminen vaihtoon Tilburgin yliopisto on yksi Kauppakorkeakoulun yhteistyöyliopistoista, ja hakuprosessi kouluun on varsin kevyt. Tilburgin yliopiston Kauppatieteellisen tiedekunnan opintokoordinaattori lähetti lokakuun alussa ennen vaihtoa viestin, jossa pyysi lähettämään kirjeellä alustavat kurssivalinnat, virallisen opintosuoritusotteen ja passikuvan. Onnittelukirje virallisesta valinnasta tuli suunnilleen kuukautta myöhemmin. Vaihtareille järjestetään lukukauden alussa saapumispäivä, joka kevätlukukaudella 2013 oli lauantaina 12.1.2013. Saapumispäivänä noin aamuyhdeksästä iltayhdeksään paikallisen Erasmus-opiskelijajärjestön vapaaehtoiset ovat vastaanottamassa uusia vaihtareita Tilburg Universiteit -juna-asemalla yliopiston vieressä, ja juna-asemalta lähdetään yhdessä hoitamaan käytännön järjestelyjä kampukselle. Alankomaalaisen järjestelmällisesti yliopistolla hoidetaan muutamassa tunnissa asioita orientaatioviikolle osallistumisesta ja hollantilaisen puhelinliittymän avaamisesta vaihtokoordinaattorin tapaamiseen. Vaihtarit kuljetetaan myös autoilla asunnoille. Saapumispäivä oli ainakin itselläni erinomaisesti järjestetty. Tilburgiin kannattaa ehdottomasti saapua saapumispäivänä, koska muuten prosessin joutuu hoitamaan omin avuin. Vaihtokoordinaattorin lokakuun viestissä kerrotaan myös infoa asumisjärjestelyistä. Tilburgin yliopisto tekee yhteistyötä kahden yksityisen vuokra-asuntoja tarjoavan firman WonenBreburgin ja Kamerenbemiddelingin kanssa. Nämä firmat ylläpitävät Your room in Tilburg -nettisivustoa (www.yourroomintilburg.com), jonne vaihtarit saavat koululta käyttäjätunnukset. Portaalin vuokra-asuntovaraukset avautuvat ennalta ilmoitettuna ajankohtana, ja parhaat asunnot menevät varsinkin syyslukukaudella tyypillisesti muutamassa minuutissa. Asuntoja on ympäri Tilburgia, mutta suurin osa vaihtareista asuu Professor Verbernelaanin eli Verbsin opiskelija-asunnoissa, jotka sijaitsevat aivan kampuksen vieressä. Verbs muodostuu viidestä kuusikerroksisesta kerrostalosta, joissa kussakin kerroksessa on huoneet 17 opiskelijalle. Keittiö ja suihkut jaetaan siis toisin sanoen 16 muun asukkaan kanssa. Verbs on Tilburgin vaihtarielämän keskus, ja siinä asumisessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Verbsissä on helppo tutustua muihin vaihtareihin ja siellä järjestetään käytännössä joka päivä bileitä. Toisaalta Verbsissä voi olla välillä vähän rauhatonta. Itse satuin asumaan 1
Verbsin parhaimmassa tai pahimmassa bilesolussa, ja välillä melun takia oli mahdotonta saada unta ennen aamua. 2 Opiskelu vaihtokohteessa Opiskelu Tilburgin yliopistossa ei eronnut paljoa Suomesta. Kurssit koostuivat tyypillisesti luennoista, joille ei ollut pakko osallistua. Joillakin matemaattisemmilla kursseilla kuten kansantaloustieteessä saattoi kuulemma olla myös laskuharjoituksia. Ehkä pari pientä eroa Suomeen kuitenkin oli. Yksi ero oli siinä, että opiskelijat kävivät luennoilla aktiivisemmin. Luentosalit olivat tyypillisesti aivan täyteen ahdettuja. Kannatti tulla ajoissa paikalle, jos halusi istumapaikan. Toiseksi opiskelijoiden akateeminen taso Tilburgissa oli minusta jonkin verran heikompi kuin Suomessa. Parhaat suoritukset kursseilla eivät olleet yhtä hyviä kuin Kauppakorkeakoulussa, ja toisaalta Kauppakorkeakoulussa ei pääse näkemään yhtä heikkoja esityksiä kuin mitä Tilburgissa välillä näki. Yrityskontaktitkaan eivät olleet ihan yhtä korkeatasoisia kuin Kauppakorkeakoululla. Alankomaissa kurssit arvostellaan asteikolla 1 10, jossa 1 on huonoin ja 10 paras arvosana. Arvosana 6 on matalin, jolla pääsee läpi. Käytännössä parhaimpia arvosanoja jaetaan säästeliäästi ( grade 10 is for God and grade 9 is for the professor ). Arvosanaa 10 on käytännössä mahdotonta saada, ellei kyseessä ole monivalintatentti tai matematiikan tentti, josta saa kaikki oikein. Arvosana 8.5 vastaa kuulemma Kauppakorkeakoulun arvosanaa 5. 2.1 Kurssitarjonnasta Tilburgin yliopiston kurssitarjonta on kohtuullisen laaja, ja kuulemani mukaan varsinkin kansantalous- ja oikeustieteessä järjestetään paljon tasokkaita kursseja. Valitettavasti varsinkin rahoituksen ja laskentatoimen maisteritason kursseja oli keväälle 2013 tarjolla vähän, ja jouduin ottamaan yhden kanditasoisen kurssin kahden maisteritason kurssin ja kielikurssin rinnalle. Ymmärtääkseni kursseja pystyy kuitenkin valitsemaan varsin vapaasti jopa muista tiedekunnista, mikä toki laajentaa tarjontaa. Olisi joka tapauksessa ollut hienoa, jos valinnanvaraa olisi ollut haluamissani aineissa enemmän. Ennen vaihtoa tehtyjä kurssivalintoja pystyy muokkaamaan vielä Tilburgissa. Minulla ei muokkaustarvetta tullut vastaan, mutta kuulin muilta, että tämä käy suhteellisen helposti. Muokkaukset tulee tosin tehdä aika äkkiä vaihdon lähdettyä käyntiin. 2
Luentojen aikataulutuksesta vielä sellainen yksityiskohta, että suosittelen erittäin vahvasti jättämään keskiviikkoaamut harjoituksista ja luennoista vapaiksi esittelen syytä tähän tarkemmin luvussa 3.2. 2.2 Suoritetut kurssit 2.2.1 Corporate Financial Reporting Corporate Financial Reporting oli maisteriopintojen laskentatoimen kurssi, joka käsitteli IFRS-standardia. Luennoitsija oli iäkäs professori nimeltään Jan V. Hellemans, joka luennoi erittäin asiapitoisia luentoja keskiviikkoiltapäivisin kolme tuntia neljästä seitsemään. Luennot eivät olleet pakollisia eikä ryhmätöitä ollut. Tentti muodosti kokonaisuudessaan kurssiarvosanan. Luennot alkoivat tammikuun toiseksi viimeiseltä viikolla ja kestivät maaliskuun puoliväliin. Tentti oli maaliskuun viimeisellä viikolla. Materiaalina kurssilla oli noin 150-sivuinen luentomoniste sekä paksuhko kirja. Itse en ostanut kirjaa korkean hinnan takia (maksoi yli 100 ), ja pääsin kyllä ensimmäisellä yrityksellä läpi pelkän luentomonisteen avulla. Kaikkiin tenttitehtäviin ei tosin pystynyt vastaamaan pelkän monisteen perusteella, eli sikäli kirja voi olla tätä kurssia varten hyödyllinen. Tentissä vaadittiin hyvin yksityiskohtaista osaamista, ja monet saivat ensimmäisestä tentistä hylätyn. 2.2.2 Dutch for International Students I Dutch for International Students I oli nimensä mukaisesti hollannin kielen alkeiden kurssi. Kurssilla opittiin mm. tilaamaan pizzaa, asioimaan kaupassa ja neuvomaan ja kysymään tietä. Kurssilla oli yksi kolmen tunnin luento viikossa. Luennot eivät olleet pakollisia. Kurssilla piti joka viikko palauttaa yksi lyhyt, noin sadan sanan kirjoitus hollanniksi vaihtuvasta aiheesta. Jos kirjoituksia palautti alle 9 kappaletta 12:sta, niin uusintatenttiin ei ollut mahdollista osallistua. Tentti muodostui suullisesta osiosta (mahdollisuus saada 20 % kurssin maksimipisteistä) ja kirjallisesta osiosta (mahdollisuus saada 80 % kurssin maksimipisteistä). Materiaalina kurssilla oli noin 100-sivuinen luentomoniste, kirja ja kirjan nettitehtävät. Materiaalipaketti maksoi yhteensä noin 60. Kurssi oli minusta aika samantyyppinen kuin vastaavat Kauppakorkeakoulun kielikurssit. Ryhmään kuului alussa noin 20 opiskelijaa, joista kuitenkin noin puolet jätti leikin kesken. Varsinkin saksaa osaaville kurssi tuskin tuottaa vaikeuksia, koska hollanti kielenä on varsinkin sanaston ja kieliopin puolesta melko lähellä saksaa. 3
Jälkikäteen ajatellen olisin ottanut jonkun muun kurssin tämän kurssin tilalle. Ainakin minulla kurssin tuomat hyödyt ovat toistaiseksi jääneet olemattomiksi. Lähes kaikki lapsista vanhuksiin puhuvat Alankomaissa sujuvaa englantia, eikä hollannin osaamiselle ollut missään vaiheessa juuri tarvetta. Lisäksi en ainakaan itse saavuttanut sellaista kielitaitoa, että siitä olisi ollut juuri mitään hyötyä. Jos Alankomaissa ei suunnittele viettävänsä aikaa pidempään, niin suosittelisin harkitsemaan jotain hyödyllisempää kurssia tämän tilalle. 2.2.3 Financial Analysis and Investor Behavior Financial Analysis and Investor Behavior oli maisteritason rahoituksen kurssi, joka koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa professori Lieven Baele luennoi sijoitusportfolion analysoinnista ja kokoamisesta, ja jälkimmäisessä osassa professori Oliver Spalt luennoi behavioral financesta. Varsinkin jälkimmäistä osaa luennoinut Oliver Spalt oli erinomainen luennoitsija, ja hänet onkin valittu Tilburgin vuoden luennoitsijaksi useamman kerran. Luentoja kurssilla oli kahdesti viikossa kaksi tuntia tiistai- ja torstai-iltapäivisin. Luennot alkoivat tammikuun viimeisellä viikolla ja päättyivät maaliskuun puolessavälissä. Tentti oli maaliskuun viimeisellä viikolla. Kirjaa kurssilla ei ollut. Materiaalina toimi luennoitsijoiden slidet ja lisäksi luettavaksi annettiin muutama artikkeli. Työmäärältään kurssi vastasi suurin piirtein Kauppakorkeakoulun tasoa. Kurssiarvosana muodostui tentistä ja kahdesta harjoitustyöstä. Tentistä oli mahdollista saada 50 % kurssin maksimipisteistä. Tentti oli minusta Kauppakorkeakoulun tasoon verrattuna helppo luennoitsijoiden antamat mallikysymykset tulivat melkein sellaisinaan tenttiin. Molemmat kurssin harjoitustöistä perustuivat kurssin ensimmäiseen osaan, ja ne tehtiin neljän tai viiden hengen ryhmissä. Ensimmäisessä harjoitustyössä rakennettiin sijoitusportfolio kuvitteelliselle asiakkaalle. Tästä työstä oli mahdollista saada 35 % kurssin maksimipisteistä. Työt esiteltiin myös pitkähköksi venyneessä päivässä, jossa kullakin ryhmällä oli 8 minuuttia aikaa esittää työnsä. Toisessa harjoitustyössä analysoitiin Excelillä olemassa olevaa sijoitusportfoliota. Tämän työn maksimipistemäärä oli 15 % koko kurssin maksimipisteistä. 2.2.4 Risk Management Risk Management -kurssi oli kanditason rahoituksen kurssi, jonka luennoi Financial Analysis and Investor Behavior -kurssilta tuttu professori Lieven Baele. Kurssi käsitteli yrityksen riskienhallintaa johdannaisilla. Kurssi alkoi tammikuun puolessavälissä ja päättyi toukokuun puolessavälissä. Luennot järjestettiin neljän tunnin maratoneissa 4
tiistaiaamupäivisin, ja tentti pidettiin toukokuun viimeisellä viikolla. Työmäärä kurssilla oli suunnilleen sama kuin Kauppakorkeakoulun vastaavilla kursseilla. Pääasiallisena materiaalina kurssilla oli luentoslidet. Kurssimateriaaliin kuului myös kirja ja muutama artikkeli, mutta näiden osaamista ei vaadittu tentissä. Kurssiarvosana muodostui tentistä ja kahdesta 1 4 hengen ryhmässä tehdystä vapaaehtoisesta harjoitustyöstä, joista oli myös mahdollista tehdä pelkästään vain toinen. Ensimmäisessä harjoitustyössä tuli haastatella riskienhallinnan ammattilaista ja jälkimmäisessä tehdä laskuja Excelillä. Yhdestä harjoitustyöstä oli mahdollista saada 25 % kurssin maksimipisteistä. Tentti oli minusta Kauppakorkeakoulun tasoon verrattuna helpohko, ja luennoitsijan mallikysymykset tulivat jälleen melkein sellaisinaan tenttiin. Itse kuitenkin tein Excel-harjoituksen parin vaihtarin kanssa, ja se oli minusta ihan hyvää valmistautumista tenttiä varten. 3 Vapaa-aika ja muuta 3.1 Tilburg kaupunkina ja matkustaminen Tilburg on asukasluvultaan Alankomaiden kuudenneksi suurin kaupunki. Siellä asuu noin 210 000 asukasta, eli kaupunki on asukasluvultaan karkeasti Tampereen kokoinen. Ainakin minulle tuli yllätyksenä, miten iso kaupunki itse asiassa onkaan. Keskusta on ihan kunnollisen kokoinen, ja siellä on melkein kaikki samat kansainväliset liikkeet kuin esimerkiksi Helsingin keskustassa. Hyviä olutpaikkoja löytyy lukuisia ja yökerhojakin muutama. Ainakin minulla jäi vaihdon aikana varmasti monta hyvää paikkaa näkemättä pelkästään Tilburgissa. Tilburgin lähin lentokenttä sijaitsee Eindhovenin lähellä. Minulla ei tullut koskaan käytyä kentällä, mutta sinne pääsee kuulemma melko kätevästi ottamalla ensiksi junan Eindhoveniin ja sitten bussin asemalta kentälle. Halpalentoyhtiöistä ainakin Ryanair lentää tällä hetkellä Eindhovenin lentokentältä, ja monet vaihtarit kävivätkin Ryanairilla todella edullisesti varsinkin Itä- ja Pohjois-Euroopassa. Tyypillisiä kohteita olivat muun muassa Tukholma, Praha, Budapest ja Krakova, jonne ihmiset olivat maksaneet lipuistaan suurin piirtein 50 molempiin suuntiin. Muuten Tilburgista katsottuna lähin lentokenttä on Schipholin lentokenttä Amsterdamin lähellä, jonne kannattaa kulkea junalla. Suoraa junayhteyttä ei valitettavasti ainakaan tällä 5
hetkellä ole, ja junayhteyden suhteen onkin pari vaihtoehtoa riippuen siitä, missä vaihdon tai vaihdot haluaa suorittaa. Itse käytin eniten yhteyttä Tilburg Universiteit s Hertogenbosch Schiphol, joka maksoi 17.60 normaalihintaan. Toinen jonkin verran nopeampi, mutta 2.80 enemmän maksanut vaihtoehto olisi ollut matkustaa ensiksi Tilburg Universiteitista Bredaan, ja ottaa Bredasta nopea yhteys (nk. Fyra-juna) Schipholille. Reittejä pystyy suunnittelemaan kätevästi osoitteessa www.ns.nl. Tässä yhteydessä haluan vielä muistuttaa, että oikea asema jäädä pois on Tilburg Universiteit eikä Tilburg näiden asemien välillä on matkaa noin 3.5 km. Muut lähellä olevat suuremmat lentokentät ovat Brysselissä ja Düsseldorfissa. En tosin kuullut ainakaan kenenkään vaihtarin lentäneen Düsseldorfin kautta, ja Brysselinkin kautta lensivät aika harvat. Alankomaiden kaksi tärkeintä kulkupeliä ovat pyörä ja juna. Vaihdon aikana matkustin Alankomaissa muistaakseni esimerkiksi tasan kaksi kertaa bussilla vaihdon alussa järjestetylle introduction campille ja takaisin. Pyörän ostaminen Tilburgissa on käytännössä välttämätöntä. Monet sanovat, että pyörän ostamista ei kannata tehdä heti vaihdon alussa, mutta minä kyllä ostaisin pyörän mahdollisimman pian, jotta vaihdon saa kunnolla käyntiin eikä tarvitse jättäytyä pyörättömyyden takia pois jutuista. Verbsin talossa 80A toimiva Tilburgin yliopiston Save a Bike Project kaupusteli ainakin minulle ensimmäisinä päivinä korjattuja ja siniseksi maalattuja pyöriä, jotka vaihtelivat hinnaltaan muutamasta kympistä suunnilleen sataseen. Itse ehkä kehottaisin välttämään näitä. Save a Bike Projectin pyörät olivat tyypillisesti jo valmiiksi melko huonossa kunnossa tai menivät rikki nopeasti. Lisäksi pyörät olivat ehkä pikkaisen ylihinnoiteltuja, vaikkakin pyörän pystyy lähtiessä myymään Projectille matalampaan hintaan takaisin. Sen sijaan kehottaisin tarttumaan Facebookin I*ESN Marketplacelle tuleviin pyöränmyyntitarjouksiin. Varsinkin lukukauden alussa tässä pitää olla nopea, koska pyörät menevät äkkiä. Itse ostin pyöräni Tilburgin laidalla sijaitsevasta paikasta nimeltä La Poubelle (tarkoittanee suomeksi suunnilleen jäteastiaa). Sain ostettua täältä kohtuullisen hyvän käytetyn pyörän 55 :lla, jonka sain onnekkaasti vaihdettua myöhemmin päittäin toisen vaihtarin kanssa parempaan. Jos I*ESN Marketplacen pyöränmyyntitarjouksista jää luu käteen, niin La Poubelle voisi olla yksi hyvä paikka etsiä menopeliä, vaikka kauppa sijaitseekin melko kaukana esimerkiksi Verbsistä. Kannattaa vielä huomioida, että La Poubelleen tulee vaihteleva määrä käytettyjä pyöriä tyypilliseti puolen 6
päivän aikaan arkipäivisin, ja pyörät menevät kuulemma todella nopeasti kaupaksi. Ennen käyntiä kannattaakin soittaa ja kysyä, onko pyöriä vielä jäljellä. Pyöräily Alankomaissa on tehty erittäin käteväksi. Lähes kaikkialla on erinomaisesti merkityt leveät pyörätiet, ja niin jalankulkijat kuin autolijatkin kunnioittavat pyöräilijöitä. Lisäksi maa on hyvin tasaista. Varmasti yleisin reitti, jota kuljin pyörällä, oli Verbsistä Tilburgin keskustaan. Toisaalta tein muiden vaihtarien kanssa muutamia pidempiäkin reissuja mm. Alankomaiden rajojen sisällä sijaitsevaan belgialaiseen Baarle-Nassaun kaupunkiin. Muutamat vaihtarit kävivät pyörällä jopa pohjoisessa Keukenhofin tulppaanipuistossa, joskin matkustivat osan reissusta junalla. Pyörän voi siis tosiaan ottaa myös mukaan junaan. Tähän tosin tarvitsee erillisen lipun, joka maksaa nykyisin 6 päivältä. Kannattaa myös huolehtia, että omassa pyörässä on valot ja niitä käyttää pimeällä. Valotta ajamisesta voi saada poliisilta ikävän puhuttelun ja muutaman kympin sakon, vaikkakin yleensä poliisit tuntuivat olevan äärimmäisen ystävällisiä ulkomaalaisia kohtaan. Alankomaissa on erittäin kätevä junaverkosto. Maan pienuuden takia Tilburgista pääsee matkustamaan lähes minnepäin tahansa Alankomaita maksimissaan parissa tunnissa. Ulkomaillekin pääsee junalla, mutta tähän juna ei varmasti ole edullisin vaihtoehto. Junalla matkustavan reittisuunnitteluun auttaa jälleen työkalu osoitteessa www.ns.nl. Samasta osoitteesta pystyy myös ostamaan alennuskortin, jolla pystyy matkustamaan junalla 40 % alennuksella ruuhka-aikojen ulkopuolella. Alennuksen saa kortilla siis viikonloppuisin, arkipäivisin kello 9 16 sekä 18.30 6..30 ja juhlapyhinä. Alennus pätee kortin omistajaan ja kolmeen kanssamatkustajaan. Alennus on voimassa yhden vuoden ja minulla se maksoi 50. Välillä näkee kuitenkin tarjouksia, joissa korttia saa halvemmallakin. Jos aikoo matkustella Alankomaiden sisällä, niin kortti kannattaa minusta ostaa mahdollisimman pian vaihtoon saapumisen jälkeen. Minulle se maksoi itsensä moninkertaisesti takaisin. Kortin tilaaminen on valitettavasti tehty hieman hankalaksi, koska sitä ei ainakaan minun aikanani pystynyt tilaamaan muuten kuin hollanniksi. Kannattaa siis pyytää esimerkiksi avuliasta mentoria avuksi tähän. 3.2 Vapaa-aika 3.2.1 I*ESN Tilburg ja uusien opiskelijoiden perehdytys Tilburgin yliopistolla on erittäin aktiivinen Erasmus-järjestö I*ESN Tilburg, joka järjestää opiskelijoiden perehdytyksen ja todella paljon toimintaa lukukausien aikana. Lisää tietoa 7
toiminnasta on osoitteessa http://www.iesntilburg.nl/. Itse osallistuin suurimpaan osaan kevään tapahtumista, ja voin suositella tätä muillekin. Ensimmäisellä viikolla I*ESN Tilburg järjestää uusille vaihtareille Introduction weekin, jossa on joka päivälle reilusti ohjelmaa, jossa biletys toki pääosassa. Introduction weekille osallistuminen maksaa muutaman kympin, mutta siihen osallistuminen kannattaa ilman muuta muihin vaihtareihin tutustuminen on tuolloin todella vaivatonta. Meillä introduction weekin päätti viikonlopun mittainen introduction camp, joka järjestettiin maatilalla puolen tunnin bussimatkan päässä kampukselta. Uudet vaihtarit jaetaan vaihdon alussa noin 30 hengen mentor-ryhmiin. Mentor-ryhmät järjestävät lukukauden kuluessa monenlaista tekemistä, mutta keskeisin aktiviteetti on joka tiistai järjestettävät mentor dinnerit. Mentor dinnereissä pari mentor-ryhmää kokoontuu syömään illallista johonkin Verbsin soluista, ja illallisen valmistusvuoro vaihtelee kevään kuluessa. Mentor dinnerit toimivat myös etkoina illan Erasmus-juhlille, jotka järjestetään Tilburgin keskustan Erasmus-baarissa nimeltään Carpe Diem. Suosittelen vahvasti jokaviikkoisen tiistai-illan menon takia jättämään keskiviikkoaamupäivät vapaaksi luennoista. 3.2.2 Kuntoilumahdollisuudet Verbsin naapurissa sijaitsee Yliopistoliikuntaa vastaava kuntokeskus, johon Tilburgin yliopiston vaihtarit voivat ostaa kortin alennettuun hintaan. Kevätlukukauden 2013 aikana puolen vuoden kortin hinta oli 86. Korttia varten kannattaa ottaa Suomesta mukaan passikuva. Kuntokeskus on menossa suureen remonttiin kesäkuusta 2013 alkaen, ja osa kuntokeskuksen palveluista on pois käytöstä ainakin osan syyslukukaudesta 2013 ja mahdollisesti myös osan kevätlukukaudesta 2014. Minusta kuntokeskuksessa on oikein hyvät urheilumahdollisuudet. Punttis on suuri, ja laitteet ovat suurin piirtein samaa tasoa kuin Yliopistoliikunnan parhailla saleilla. Punttiksen lisäksi sisätiloissa voi pelata muun muassa futsalia, squashia, salibandya, sulkapalloa ja pingistä. Lisäksi liikuntakeskus järjestää monenlaista ryhmäliikuntaa, joista spinning tuntui olevan varsinkin paikallisten keskuudessa suosituin. Kuntokeskuksen alueella on myös muutamia tennis-, futis- ja beach volley -kenttiä. Välineet voi vuokrata kuntokeskuksen aulasta euron maksua vastaan. Varsinaisen kuntokeskuksen lisäksi kortilla pääsee maksutta Tilburgissa sijaitsevalle luistinradalle ja uimahalliin. Kuntokeskuksessa on myös yksi Tilburgin harvoista saunoista. 8
3.3 Ilmasto Tilburgin sää on hyvin vaihteleva. Sää voi vaihtua ja tyypillisesti vaihtuukin useamman kerran päivässä. Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että esimerkiksi aamupäivällä on 15 astetta lämmintä, iltapäivällä tulee pari tuntia lunta, ja alkuillasta on jälleen lämmintä 15 astetta. Muutoin ilmasto on minusta huomattavasti lämpimämpi kuin Suomessa. Vaihtokevääni sattui olemaan kylmin kevät alueella vuosikymmeniin, mutta silti säät olivat paljon lämpimämpiä kuin keväisin Helsingissä. Tyypillisesti Tilburgissa sataa joka talvi lunta, mutta se yleensä sulaa nopeasti pois. Omana vaihtoaikanani maassa oli pysyvämpää lunta helmikuun loppupuolelle asti. Lumesta huolimatta kaikki toimii kuitenkin normaalisti, eikä lumi esimerkiksi hillitse pyöräilyä ollenkaan. Monet puhuvat Alankomaista sateisena maana, mutta minusta tämä on liioittelua. Sadetta tuli ainakin vaihtokeväänäni harvemmin kuin esimerkiksi yleensä keväällä Helsingissä ja lisäksi sateet olivat hyvin kuuroluonteisia. Mitään useampaa päivää kestävää monsuunia tai viikkotolkulla jatkuvaa harmautta ei Tilburgissa ollut, vaan sateet tulivat ja menivät paljon nopeammassa syklissä. Todella tuulinen paikka Tilburg sen sijaan on. 3.4 Alankomaiden kulttuurista Aluksi muutama sana hintatasosta. Lukuun ottamatta ravintolassa syömistä käytännössä kaikki on Alankomaissa halvempaa kuin Suomessa. Erityisen selkeä hintaero Suomeen verrattuna on miedoissa alkoholijuomissa, virvoitusjuomissa ja muutamissa muissa elintarvikkeissa. Esimerkiksi edullisin puolen litran tölkki kaljaa maksaa suurin piirtein 40 senttiä, ja 60 sentillä saa puolen litran tölkin kelpo olutta. Halvin viinipullo maksaa pari euroa. Väkevissä alkoholijuomissa hinnat ovat suunnilleen Suomen tasolla. Puolen litran pullo limua maksaa ostopaikasta riippuen vajaan euron, ja puolentoista litran pullo on välillä yllätyksellisesti tätä halvempi. Toisaalta ravintolassa syönti on jonkin verran Suomea kalliimpaa. Esimerkiksi halvimmat pizzat lähtevät pizzerioissa tyypillisesti noin kymmenestä eurosta. Alankomaiden perinneruoat ovat lähes poikkeuksetta upporasvassa paistettuja ruokia. Kuva 1 esittää yhtä tyypillisimmistä ruokalajeista, joka on ranskalaiset majoneesilla (majoneesi ilmeisesti piileskelee ranskalaisten takana) ja mielenkiintoinen frikandel-makkara. Yliopistolla alankomaalaiset syövät lounaaksi yleensä leipää. He joko tuovat leivät kotoa (tyypillisin vaihtoehto) tai ostavat tarvikkeet ravintolarakennuksesta ja kokoavat leipänsä 9
paikan päällä. Ainakin viidessä kampusalueen rakennuksessa on jonkinlainen ravintola, ja näiden lisäksi kampukselta löytyy vielä erillinen ravintolarakennus. Itse söin lounaan tyypillisesti ravintolarakennuksen kebab-paikassa. Suosittelen kebab-paikan kokeilemista voimakkaasti olen ainoastaan Berliinissä syönyt parempaa kebabia. Muuten ravintolarakennuksessa voi koota lounaansa itse mm. erilaisista keitoista, salaateista tai leivistä. Kouluruokailu ei ymmärtääkseni ole minusta mitenkään valtion tai muun tahon tukemaa, joten kunnon annoksesta joutuu maksamaan viitisen euroa tai hieman enemmänkin. Pienempi versio kebab-ateriasta ranskalaisilla ja limulla maksaa nykyisin 5.70 ja suurempi versio 6.40. Kuva 1. Ranskalaiset ja frikandel-makkara - alankomaalainen perinneateria. Alankomaiden kulttuuri oli minusta aika lähellä Suomea. Missään vaiheessa vaihtoa en kokenut minkäänlaista kulttuurishokkia. Pieniä eroja toki löytyy. Yksi ero liittyy ehkä vapaaajan arvostukseen. Alankomaissa vapaa-aikaa arvostetaan minusta enemmän kuin Suomessa, ja Alankomaita siteerataankin välillä ensimmäisenä osa-aikatyöyhteiskuntana. Vapaa-ajan arvostus näkyy myös juhlien määrässä. Pienempiä juhlapyhiä oli tuon tuosta. Suurempia juhlia keväällä 2013 oli viikon mittainen karnevaali helmikuun ensimmäisellä viikolla ja Queen s Day Suomen vapun aikaan. En ole varma, mitä karnevaalilla haluttiin juhlistaa, mutta joka tapauksessa kaikki saivat kyseisen viikon töistä ja koulusta vapaiksi. Suuremmissa kaupungeissa järjestettiin muun muassa paraateja ja baarikierroksia, ja varsinkin paikallisten naamiaispukeutuminen oli yllättävän omistautunutta. Itse kävin karnevaalin aikaan muun muassa baarikierroksella 10
Eindhovenissa ja s Hertogenboschissa; aika paljon aikaa vietin myös Tilburgissa, joka oli yksi karnevaalin keskuspaikoista. Karnevaali näkyy Alankomaissa pelkästään lähinnä maan eteläisissä osissa, mutta myös lähimaissa, kuten Belgiassa ja myös Saksan lähikaupungeissa. Queen s Day on kuningattaren syntymäpäiväjuhla, jota juhlittiin Alankomaissa samaan aikaan kuin vappua Suomessa. Juhlien pääpaikka on Amsterdam, mutta juhlia on myös muilla paikkakunnilla. Kuvassa 2 on hieman juhlatunnelmaa Amsterdamista. Juhla on vähän samanhenkinen kuin vappu, joskin ehkä enemmän koko perheen juhla. Pukukoodi on myös haalareiden sijaan oranssi. Kuva 2. Queen's Day Amsterdamissa. Vaihtoni aikana Alankomaiden hallitsija vaihtui kuningatar Beatrix sta kuningas Willem- Alexanderiin, ja olin itsekin katsomassa tuoretta hallitsijaa ja hänen perhettään Amsterdamin Dam-aukiolla vallanvaihdon jälkeen. Jatkossa Alankomaissa vietetään Queen s Dayn sijaan King s Dayta. Juhlapäivä lienee jatkossa Willem-Alexanderin syntymäpäivä 27.4., mutta tästä ei paikallisillakaan ollut vielä täyttä varmuutta. Toinen suhteellisen selkeä kultturiero liittyy sääntöjen noudattamiseen. Välillä alankomaalaiset tuntuivat noudattavan sääntöjä aivan kirjaimellisesti yhtään joustovaraa ei löytynyt. Jos jossain yhteydessä pyydettiin mustavalkotulostetta ja toit paikalle täydellisen 11
väritulosteen, niin välillä jouduit tulemaan paikalle uudestaan mustavalkotulosteen kanssa. Toisaalta huomasin alankomaalaisten olevan melko suoria, mikä meille kerrottiin varoituksena myös yliopistolla ensimmäisellä viikolla. Alankomaalaisille ei tyypillisesti tuota mitään ongelmia antaa tai vastaanottaa kritiikkiä esimerkiksi ryhmätyötä tehdessä. Välillä tämä ilmeni suomalaisesta näkökulmasta lievänä töykeytenä, mutta ilmeisesti tosiaan kuuluu kulttuuriin. Ilman edellisessä kappaleessa mainitsemaani lievää töykeyttä ihmiset Alankomaissa olivat minusta keskimäärin selvästi sosiaalisempia, avoimempia ja ystävällisempiä kuin Suomessa. Erityisesti tämä näkyi maan eteläisissä osissa. Pohjoisempana, kuten esimerkiksi Amsterdamissa, ihmiset olivat ehkä jonkin verran etelää sulkeutuneempia. Lisäksi pelkästään fyysisesti yksi suuri ero oli ihmisten pituudessa. Alankomaalaiset ovat nykyisin maailman pisin kansa (miesten keskipituus yli 1.85 m), ja todella pitkiä ihmisiä tuli vastaan paljon useammin kuin Suomessa. On myös hyvä tietää, että kansainväliset luottokortit eivät tyypillisesti käy Alankomaissa. Esimerkiksi kaupat ja baarit hyväksyvät yleensä ainoastaan käteisen ja hollantilaisen pankkikortin. Voinkin voimakkaasti suositella ilmaisen Rabobank-tilin avaamista, josta yliopisto lähettää viestiä ennen vaihdon alkamista. Rabobank-pankkikortissa on myös sirumaksumahdollisuus (nk. chipknip), jota tarvitsee muun muassa yliopistolla tulostamista varten. 4 Loppukommentit Voin suositella Tilburgia vaihtokohteeksi muillekin. Esimerkiksi byrokratian, asumisen ja kulttuurin puolesta kohde on suomalaiselle todella helppo, missä on toki omat hyvät ja huonot puolensa. Suuria akateemisia haasteita Tilburgista on minusta myös turha lähteä hakemaan ainakin, jos aikoo opiskella samoja aineita kuin itse opiskelin. Toisaalta kuulemani mukaan ainakin kansantaloustieteessä ja oikeustieteessä kursseissa oli enemmän haastetta. Jälkikäteen pohdiskellen olisin itse hoitanut vaihto-opiskelukuvioni siitä hieman eri tavalla, että olisin mennyt vaihtoon maisterivaiheen lisäksi myös kandivaiheessa. Vaihtoaika oli ainakin minulle tähän mennessä kenties elämäni hienointa aikaa, ja ainakin itse koen saaneeni vaihdosta korvaamattoman hienoja kokemuksia ja uusia tuttavuuksia. Vaihtoopiskelua yleisemmin voin suositella jokaiselle. 12