SAATTEEKSI Tapaturmakatsaus 2015 kuvaa onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja eli tapaturmia. Katsaukseen on koottu perustiedot alueen tapaturmatilanteesta ja siitä, miten alue suhteutuu koko maahan verrattuna. Katsaukseen on koottu se tieto, joka on mahdollista tuottaa terveystilastoista. Tapaturmakatsaus on tehty palvelemaan kunta- ja seutukuntakohtaista turvallisuussuunnittelua. Katsauksen sisältämää tietoa kannattaa hyödyntää turvallisuustyön painopisteiden määrittelemisessä, alueellisten toimijoiden motivoinnissa ja turvallisuustyön vaikutusten arvioinnissa. Paikallisella tasolla on tärkeää saattaa katsaukset niin turvallisuustoimijoiden, asukkaiden kuin luottamushenkilöiden tietoon. Tapaturmakatsauksien sisältämää tietoa kannattaa käsitellä paikallisissa tilaisuuksissa: Raporttien sisältöä ja vaikutusta alueen turvallisuustyöhön käsitellään paikallisissa turvallisuussuunnittelun työryhmissä. Alueella järjestettävissä turvallisuusalan koulutustilaisuuksissa yhdeksi aiheeksi valitaan tapaturmat. Tiedottaminen paikallisella tasolla voi sisältää esimerkiksi: Katsaukset linkitetään alueellisen toimijan internetsivulle. Laaditaan tiedote paikallislehteen oman kunnan ja alueen tapaturmatilannetta kuvaillen Tiedotetaan katsauksesta organisaation sisäisessä tiedotusfoorumissa ja internetsivuilla Asiasta tiedotetaan muille alueella asiasta kiinnostuneille tahoille, esimerkiksi maakuntaliitot, ammattikorkeakoulut, järjestöt. Katsaukset päivitetään vuosittain. Ideoita julkaisun kehittämiseksi ja palautetta voitte toimittaa sähköpostitse osoitteeseen markus.gronfors@thl.fi. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tapaturmat -verkkosivustolta osoitteesta www.thl.fi/tapaturmat. Kiitämme kaikkia, joilta olemme saaneet arvokkaita kommentteja katsauksen valmistelun eri vaiheissa. Toukokuussa 2015 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2
SISÄLLYS SAATTEEKSI... 2 1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA... 4 2 TAPATURMAT SUOMESSA... 5 3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT... 6 4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA... 8 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA... 10 6 TAPATURMAT KUNNITTAIN... 21 7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN... 29 3
1 KÄYTETYT AINEISTOT JA TIETOSUOJA Aineistolähteet lukumäärätiedoille: kuolemat: kuolemansyyaineisto (lähde: Tilastokeskus) hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät: hoitoilmoitusrekisteri (lähde: THL) Raportin taulukoissa esiintyvät luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Vuodeosastohoitojaksoihin liittyvät luvut (hoitojaksojen, potilaiden, hoitopäivien määrät) sekä kuolemien määrät perustuvat kokonaisaineistoihin ja siten niiden kattavuus on Ahvenanmaata lukuun ottamatta käytännössä lähes 100 %. Kuolemien osalta tiedot ovat hyvin luotettavia. Vaikka hoitoilmoitusrekisteriin tulee käytännössä kaikki vuodeosastohoito, sairaalassa ei aina kirjata huolella tapaturmiin liittyviä tietoja (ks. kuvio 8, s. 18). Tuloksia tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon aineistoon liittyvät puutteet. Tietosuojan vuoksi on taulukoissa näkyvien pienimpien lukumäärien kohdalla supistettu tarkkuutta: kuntakohtaisten, viittä pienempien lukumäärien tarkat arvot on salattu. Tietosuojan varmistamiseksi sovelletaan seuraavia sääntöjä (koskevat vain niitä raportin osia, joissa käsitellään kuntatasoista tietoa tai joista olisi pääteltävissä kuntatasoisia lukumääriä): Kaikki alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä '<5' Rivien ja sarakkeiden summaluvut (yhteensä- arvot tai koko aluetta koskevat arvot) näissä yhteyksissä pyöristetään lähimpään kymmeneen 4
2 TAPATURMAT SUOMESSA Vuonna 2013 tapaturmissa kuoli 2548 suomalaista: 1660 miestä ja 888 naista. Tapaturmat ja väkivalta olivat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy. Yleisin syy tapaturmakuolemaan on putoaminen tai kaatuminen. Myös myrkytykset ovat yleisiä. Tapaturmakuolemat kotona ja vapaa-ajalla ovat lisääntyneet runsaan 20 vuoden aikana, mutta viime vuosina kehitys on ollut myönteistä. Samalla liikenne- ja työtapaturmakuolemat ovat olleet laskussa jo pidemmän aikaa (kuvio 1). Alkoholi on usein osallisena tapaturmissa. Lähes joka kolmas tapaturmaan kuollut oli päihtynyt. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, hukkumisiin, tulipaloihin ja kylmyyteen kuollaan useimmiten päihdyksissä. Kuvio 1. Tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1988 2013, N. Lisää tietoa suomalaisesta tapaturmatilanteesta on luettavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Tapaturmat -verkkosivustosta www.thl.fi/tapaturmat > Tapaturmat lukuina. 5
3 RAJAUKSET, ALUEJAOT JA VÄESTÖTIEDOT Raportissa käsitellään kuolemaan tai sairaaloiden vuodeosastohoitoon johtaneita tapaturmia (Kuvio 2). Näiden tapaturmien ehkäisyn tulisi näkyä turvallisuussuunnitelmissa. Tulevaisuudessa, kun käytössä on tarkempi tieto polikliinisesti hoidetuista tapaturmapotilaista, voidaan saada alueellista tietoa myös niistä tapaturmista, jotka ovat väestötasolla yleisiä mutta harvoin vaativat vuodeosastohoitoa ja jäävät siten vielä toistaiseksi tavoittamatta tässä raportissa. Polikliinisesti hoidetuista tapaturmista voi seurata pitkiä työstä poissaolojaksoja, toistuvia kiputiloja ja merkittävää haittaa jokapäiväiseen elämään. Ne voivat myös aiheuttaa leikkaushoitoja usean vuoden viiveellä. Tällaisin perustein mm. liikuntavammojen ehkäisy on kansallisissa ohjelmissa nostettu priorisoitavaksi kohteeksi. Liikuntavammat ovat väestötasolla yleisiä ja niiden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä, vaikka ne hoidetaan usein polikliinisesti. Jos halutaan laskennallisesti arvioida, paljonko tapaturmia alueella kaiken kaikkiaan sattuu, voidaan käyttää seuraavaa laskutapaa: on arvioitu, että jokaista tapaturmakuolemaa kohti on noin 30-kertainen määrä tapaturmista johtuvia vuodeosastohoitoja ja 200-kertainen määrä polikliinisesti hoidettuja tapaturmia 1. Kuvio 2. Tapaturmat, joita katsauksessa käsitellään. 1 Olyckor i siffror: en rapport om olycksutvecklingen i Sverige. Karlstad: Räddningsverket/NCO, 2007:7. Antal sidor: 242. Statistik. 6
Katsauksessa kuvataan alueen asukkaille sattuneita tapaturmia. Koska meillä ei ole käytettävissä tietoa tapaturman sattumispaikasta, on tapaturma sijoitettu alueelle henkilön kotikunnan mukaan. Näin esimerkiksi kotkalaisen henkilön Lapissa sattunut tapaturma kirjautuu Kymenlaakson alueen tapaturmaksi. Taulukossa 1 on lueteltu alueen kunnat vuoden 2013 kuntajaon mukaisesti sekä kuntien väestörakenne ikäryhmissä olevien väestönosuuksien mukaan raportin taulukoissa käytettävin ikäryhmittäin 2. Taulukko 1. Alueen kunnat (2013 kuntajako) ja väestörakenne 3 ikäryhmittäin (2013), N. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko maa 20% 2% 6% 6% 32% 14% 14% 5% 5 438 972 Koko alue 19% 2% 6% 6% 32% 14% 15% 6% 473 096 Aura 25% 2% 4% 5% 35% 14% 12% 4% 3 966 Kaarina 23% 2% 4% 4% 35% 13% 14% 4% 31 580 Kemiönsaari 17% 2% 4% 4% 28% 17% 20% 9% 7 044 Koski Tl 18% 2% 3% 4% 30% 14% 20% 8% 2 436 Kustavi 12% 2% 3% 3% 26% 22% 23% 9% 879 Laitila 21% 2% 4% 5% 31% 15% 16% 6% 8 474 Lieto 25% 3% 3% 4% 36% 12% 12% 4% 19 055 Loimaa 18% 2% 5% 5% 29% 16% 18% 8% 16 718 Länsi-Turunmaa 21% 2% 4% 4% 31% 16% 16% 6% 15 534 Marttila 19% 2% 3% 4% 31% 16% 17% 7% 2 036 Masku 27% 2% 3% 4% 37% 12% 12% 3% 9 700 Mynämäki 20% 2% 4% 5% 32% 15% 16% 6% 7 964 Naantali 20% 3% 4% 4% 33% 16% 15% 5% 18 842 Nousiainen 25% 2% 4% 4% 36% 14% 11% 4% 4 859 Oripää 23% 2% 4% 5% 30% 14% 15% 7% 1 428 Paimio 23% 2% 4% 5% 33% 15% 13% 5% 10 590 Punkalaidun 17% 2% 4% 4% 27% 17% 19% 10% 3 188 Pyhäranta 20% 2% 4% 4% 31% 17% 18% 5% 2 188 Pöytyä 22% 2% 4% 5% 31% 14% 15% 7% 8 580 Raisio 20% 3% 5% 5% 34% 14% 14% 5% 24 564 Rusko 26% 3% 3% 4% 36% 14% 12% 3% 5 951 Salo 20% 2% 4% 5% 32% 15% 16% 6% 54 668 Sauvo 21% 2% 3% 3% 33% 17% 15% 6% 3 032 Somero 18% 2% 4% 4% 28% 16% 19% 8% 9 188 Taivassalo 15% 2% 3% 4% 28% 19% 20% 9% 1 674 Turku 15% 2% 10% 9% 31% 12% 14% 6% 181 148 Uusikaupunki 17% 2% 4% 4% 30% 17% 4% 6% 15 481 Vehmaa 18% 2% 4% 4% 30% 18% 4% 8% 2 327 2 Väestötietotaulukot sukupuolittain sähköisessä muodossa: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp 3 Lähde: Tilastokeskus 7
4 TAPATURMAISET KUOLEMAT ALUEELLA Tietolähteenä tapaturmaisten kuolemien kuvauksessa käytetään Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa. Suomessa valtaosassa ns. ei-luonnollisia kuolemia tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus, jossa kuolemansyy määritellään. Etenkin nuorilla kuolemansyytutkimukset toteutetaan lähes 100 prosenttisesti, vanhemmilla harvemmin 4. Tietoa kuolemansyystä voidaan pitää luotettavana. Tapaturmaiset kuolemat kirjautuvat alueelle silloin, kun tapaturmassa kuolleen kotikunta sijaitsee alueella. Aluejaon perusteena ei siis ole se, missä kunnassa tapaturma sattui. Taulukko 2. Tapaturmaiset kuolemat alueella kymmenen vuoden aikana vuosina 2004 2013 iän ja sukupuolen mukaan. 5 6 7 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Liikenne, kevyt 6 <5 <5 <5 12 10 26 16 Liikenne, moottoriajoneuvot 29 16 21 17 81 27 23 22 Kaatuminen ja putoaminen <5 <5 <5 <5 77 113 236 569 Hukkuminen <5 <5 8 <5 14 27 46 6 Tukehtuminen <5 <5 <5 <5 12 11 25 20 Tulipalo 5 <5 <5 <5 14 16 17 <5 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 7 10 14 9 Alkoholimyrkytys <5 <5 8 6 184 132 60 <5 Muu myrkytys 8 <5 10 31 39 153 53 23 7 Muut tapaturmat 6 <5 <5 <5 28 31 50 40 Yhteensä 50 30 80 70 580 430 520 700 Miehet Naiset Yht. Vertailu Liikenne, kevyt 41 32 70 - Liikenne, moottoriajoneuvot 195 41 240 - Kaatuminen ja putoaminen 526 477 1 000-9% Hukkuminen 86 21 110 - Tukehtuminen 46 24 70 - Tulipalo 44 15 60 - Paleltuminen 27 15 40-34% Alkoholimyrkytys 317 76 390 - Muu myrkytys 223 93 320 +23% Muut tapaturmat 119 42 160-17% Yhteensä 1 620 840 2 460-7% 4 Lunetta P, Lounamaa A, Sihvonen S (2007): Surveillance of injury-related deaths: medicolegal and autopsy rates and trends in Finland. Injury Prevention 2007;13:282-284 5 Vertailu-sarake kertoo kuinka paljon alueella havaittu kuolemien määrä poikkeaa siitä kuolleiden määrästä, joka olisi odotettavissa, jos alueen kuolleisuus olisi samanlaista kuin koko Suomessa. Esimerkiksi +10 % kertoisi alueella tapahtuvan 10 prosenttia odotettua enemmän kuolemia. Vain tilastollisesti merkitsevät poikkeamat ilmoitetaan. Jos taulukossa esiintyy symboli, se tarkoittaa, että vertailussa laskettu ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. 6 Jos Vertailu-sarakkeessa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 7 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 8 Muut myrkytykset ovat pääosin lääke- ja huumausainemyrkytyksiä. 8
Kuolemantapauksia 0 50 100 150 200 250 Liikennetapaturma, kevyt liikenne Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Kaatuminen ja putoaminen Hukkuminen Tukehtuminen Tulipalo Paleltuminen Muut tapaturmat pl. myrkytys 0 20 40 60 80 100 Päihtyneiden osuus (%) Kuvio 3. Päihtyneiden osuudet tapaturmissa kuolleista alueella vuosina 2005 9 2013, %. Liikenne Kaatuminen ja putoaminen Alkoholimyrkytys Muu myrkytys Muut tapaturmat 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 4. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 9 Kuolemansyytilastossa olevan päihtymystiedon luokitusmuutoksen (2005) takia vuosirajaus on tässä yhteydessä vuodesta 2005 eteenpäin mahdollisimman hyvän yhteensopivuuden varmistamiseksi. 9
Tuhansia hoitopäiviä 0 10 20 30 40 50 5 VUODEOSASTOHOITOA VAATINEET TAPATURMAT ALUEELLA Kun pyrkimyksenä on ehkäistä tapaturmia ja tavoitteeksi asetetaan nolla tapaturmaa, on tärkeää tarkastella lukumääriä ja lukumäärissä tapahtuvia muutoksia. Tämä kappale sisältää koko aluetta koskevia tietoja. On myös hyvä verrata eri alueita keskenään. Näin voidaan saada ajatuksia siitä, millä alueilla ennalta ehkäisevää työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Kappaleessa Kuusi esitetään tapaturmiin liittyviä tietoja alueen kunnista tapaturman tyypin, ikäryhmien ja sukupuolen mukaan jaoteltuna. Hoitopäivät, hoitojaksot ja potilaat Kansalliset tietojärjestelmät kattavat tällä hetkellä sairaaloiden vuodeosastoilla tapahtuvan hoidon (hoitoilmoitusrekisteri). Tietojärjestelmässä noudatetaan kansainvälistä luokitusjärjestelmää. Kaikista sairaalahoidoista voidaan poimia ne, joissa hoidon syy on ollut vammojen hoitaminen. Vamma voi syntyä tapaturmaisessa onnettomuudessa, väkivallan seurauksena tai se voi olla itse aiheutettu. Koska sairaaloiden vuodeosastohoitoja kuvaavissa aineistossa ei aina ole merkitty, onko vamma syntynyt tapaturmatilanteessa vai väkivallan yhteydessä, on tässä kappaleessa esitetyissä tunnusluvuissa laskettu yhteen tapaturma- ja väkivaltahoidot. Valtaosaan (noin 85 %) hoidon syynä on kuitenkin tapaturma. Kaatuminen ja putoaminen, 75-vuotta täyttäneet Kaatuminen ja putoaminen, alle 75-vuotiaat Liikennetapaturma, moottoriajoneuvot Liikennetapaturma, kevyt liikenne Hengitystä estävät tapaturmat Tulipalo Muu myrkytys Alkoholimyrkytys Paleltuminen 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Veteen vajoaminen Kuvio 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät alueella vuosina 2004 2013, tuhansia päiviä. 10
Taulukko 3. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 10 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 375 10 50 46 418 205 162 75 1 340 Liikenne, moottoriajoneuvot 787 154 331 236 992 298 223 70 3 090 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 461 222 673 728 4 854 3 500 4 840 3 924 21 200 Veteen vajoaminen 8 <5 <5 <5 12 7 <5 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 72 <5 <5 <5 16 12 23 16 140 Tulipalo 30 8 11 13 93 46 20 <5 220 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 24 20 9 6 60 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 93 <5 17 21 87 29 34 18 300 Alkoholimyrkytys 100 <5 <5 <5 34 14 6 <5 160 Muu tapaturma 1 721 333 988 931 5 030 2 841 3 345 1 330 16 520 Yhteensä 5 650 730 2 080 1 980 11 560 6 970 8 670 5 440 43 080 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 219 18 53 100 220 184 232 136 1 160 Liikenne, moottoriajoneuvot 292 71 115 73 374 131 148 54 1 260 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 606 103 339 313 2 843 2 875 7 145 13 752 28 980 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 52 <5 <5 9 22 10 19 11 130 Tulipalo 5 <5 <5 <5 14 7 9 14 60 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 9 8 6 14 40 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 91 <5 12 12 53 47 49 51 320 Alkoholimyrkytys 85 <5 <5 <5 9 <5 <5 <5 110 Muu tapaturma 962 130 365 416 3 441 2 145 3 504 2 365 13 330 Yhteensä 3 320 330 900 930 6 990 5 410 11 120 16 400 45 390 Yhteensä 8 960 1 060 2 980 2 910 18 550 12 390 19 780 21 840 88 470 10 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 11
Kartta 1. Vertailutieto koko maan tilanteeseen nähden vammojen ja myrkytysten aiheuttamien hoitojaksojen osalta alueen kunnissa vuosina 2009-2013. Kartta: Maanmittauslaitoksen Yleiskartta 1:4 500 000, 2011. Kartta on aluehallintorajojen mukainen ja sisältää myös vesistöalueet. Kuntakoodi Kunnan nimi Kuntakoodi Kunnan nimi 19 Aura 561 Oripää 202 Kaarina 577 Paimio 322 Kemiönsaari 619 Punkalaidun 284 Koski Tl 631 Pyhäranta 304 Kustavi 636 Pöytyä 400 Laitila 680 Raisio 423 Lieto 704 Rusko 430 Loimaa 734 Salo 445 Länsi-Turunmaa 738 Sauvo 480 Marttila 761 Somero 481 Masku 833 Taivassalo 503 Mynämäki 853 Turku 529 Naantali 895 Uusikaupunki 538 Nousiainen 918 Vehmaa 12
Taulukko 4. Tapaturmien ja väkivallan seurauksena hoidetut potilaat kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 11 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 315 9 43 37 323 145 125 60 1 050 Liikenne, moottoriajoneuvot 593 117 232 174 654 194 148 50 2 080 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 038 189 575 596 3 576 2 197 2 761 2 108 13 720 Veteen vajoaminen 6 <5 <5 <5 12 7 <5 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 64 <5 <5 <5 16 12 22 15 130 Tulipalo 17 6 9 11 51 26 12 <5 130 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 19 17 8 5 50 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 92 <5 17 17 80 27 30 17 280 Alkoholimyrkytys 98 <5 <5 <5 33 12 6 <5 150 Muu tapaturma 1 409 301 849 793 3 985 2 051 2 192 787 12 100 Yhteensä 4 370 600 1 630 1 520 7 840 4 200 4 700 2 680 26 540 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 170 16 42 34 169 135 177 105 840 Liikenne, moottoriajoneuvot 225 61 86 56 265 96 105 36 900 Kaatumis- ja putoamistapaturma 1 303 96 303 274 2 237 1 994 4 162 6 855 16 690 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 10 Hengitystä estävät tapaturmat 46 <5 <5 5 19 10 15 11 110 Tulipalo <5 <5 <5 <5 10 6 7 12 40 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 8 6 5 10 30 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 88 <5 11 11 51 41 46 48 300 Alkoholimyrkytys 82 <5 <5 <5 9 <5 <5 <5 100 Muu tapaturma 813 113 315 371 2 666 1 584 2 323 1 653 9 630 Yhteensä 2 630 280 720 720 5 050 3 550 6 040 7 730 25 710 Yhteensä 7 000 890 2 350 2 240 12 890 7 750 10 750 10 410 52 250 11 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 13
Taulukko 5. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta kertyneet hoitopäivät kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin, iän ja sukupuolen mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 12 Miehet 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 1 019 138 165 463 3 129 3 157 2 136 983 11 190 Liikenne, moottoriajoneuvot 3 576 1 580 3 036 1 737 10 296 3 559 2 440 721 26 950 Kaatumis- ja putoamistapaturma 4 232 930 2 077 3 007 25 062 36 431 68 869 69 228 209 840 Veteen vajoaminen 18 <5 43 <5 18 36 8 <5 130 Hengitystä estävät tapaturmat 108 <5 7 8 112 18 351 150 750 Tulipalo 236 92 74 57 861 603 700 34 2 660 Paleltuminen <5 <5 12 <5 155 81 31 52 330 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 137 <5 24 64 270 144 222 124 990 Alkoholimyrkytys 102 <5 <5 30 181 61 8 <5 390 Muu tapaturma 3 501 990 2 656 2 603 18 857 17 761 28 488 31 016 105 870 Yhteensä 12 930 3 740 8 100 7 970 58 940 61 850 103 250 102 310 359 090 Naiset 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Liikenne, kevyt 707 130 592 964 3 324 1 362 2 206 2 077 11 360 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 562 468 751 572 4 207 1 583 1 936 726 11 810 Kaatumis- ja putoamistapaturma 2 567 249 852 1 176 13 635 21 293 109 244 296 002 445 020 Veteen vajoaminen <5 <5 <5 <5 6 9 18 <5 40 Hengitystä estävät tapaturmat 70 6 7 12 43 16 266 124 540 Tulipalo 7 10 29 55 271 24 56 79 530 Paleltuminen <5 <5 <5 <5 33 100 17 341 500 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 115 6 16 25 108 159 299 299 1 030 Alkoholimyrkytys 89 <5 8 19 31 5 5 5 160 Muu tapaturma 1 670 348 1 205 1 267 13 539 12 605 29 521 27 686 87 840 Yhteensä 6 790 1 220 3 460 4 090 35 200 37 160 143 570 327 340 558 820 Yhteensä 19 720 4 960 11 560 12 070 94 140 99 010 246 820 429 650 917 920 12 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 14
Lukumäärä 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Vuoden aikana hoitoon tulleiden potilaiden määrä on pienempi kuin vuoden aikana alkaneiden hoitojaksojen määrä. Tämä johtuu siitä, että joitakin vammoja tarvitsee hoitaa sairaalassa useamman kerran. Usein potilas myös siirretään esimerkiksi yliopistollisesta keskussairaalasta aluesairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle jatkohoitoon. Hoitojaksoja Potilaita 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneet hoitojaksot ja hoidetut potilaat alueella vuosina 2004 2013, N. 15
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 Hoitokäytännöt muuttuvat. Hoitojaksot lyhenevät ja osa aiemmin vuodeosastohoitoa vaatineista hoidoista tapahtuu polikliinisesti avohoitona. Vanhemman väestön hoitojaksot ovat usein pitkiä ja katkeavat useampaan lyhytkestoisempaan hoitojaksoon eri hoitopaikassa. Hoitojakson pituus ei siis suoraan kerro vamman vakavuudesta. Joka tapauksessa pitkien hoitojaksojen lukumäärä/osuus kuvaa vakavien tapaturmien kehitystä. 1 vuorokausi 2-7 vuorokautta 8 vuorokautta tai enemmän 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 7. Tapaturmien ja väkivallan hoidosta syntyneiden hoitojaksojen jakauma hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2004 2013, %. Taulukko 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot kymmenen vuoden aikana vahinkotyypin ja hoitojakson pituuden mukaan alueella vuosina 2004 2013, N. 1 päivä 2-7 päivää 8- päivää Yhteensä % Liikenne, kevyt 871 1 002 630 2 503 3 Liikenne, moottoriajoneuvot 1 433 1 778 1 138 4 349 5 Kaatumis- ja putoamistapaturma 12 505 20 483 17 190 50 178 57 Veteen vajoaminen 27 22 4 53 0 Hengitystä estävät tapaturmat 186 64 22 272 0 Tulipalo 90 75 115 280 0 Paleltuminen 31 51 22 104 0 Myrkytys (muu kuin alkoholi) 362 199 59 620 1 Alkoholimyrkytys 224 35 7 266 0 Muu tapaturma 11 522 12 202 6 123 29 847 34 Yhteensä 27 251 35 911 25 310 88 472 100 16
Taulukko 7. Sairaalat, joissa alueen asukkaat on hoidettu vuonna 2013, N. Vähintään 10 potilasta vuonna 2013, hoitopäivät laskettu vuoden alusta. Yhdellä palveluntuottajalla voi olla useita toimipaikkoja, lisätietoja: http://www.thl.fi/tietokannat/topi Palveluntuottaja Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä / hoitojaksoja 50230 - Turun yliopistollinen keskussairaala 5 511 4 752 20 159 3.6 90545 - Turun terveyskeskus 805 664 23 916 27.1 60794 - Sairaala Neo 724 690 724 1.0 40412 - Tyks Salon sairaala 733 645 2 607 3.5 60695 - Terveystalo Pulssi 663 635 667 1.0 40406 - Tyks Loimaan sairaala 442 385 1 571 3.5 60651 - Sairaala Mehiläinen Turku 374 362 376 1.0 90719 - Salon terveyskeskus 338 258 8 473 23.2 40425 - Tyks Vakka-Suomen sairaala 286 254 907 3.1 90451 - Raision terveyskeskus 195 154 4 229 20.5 90200 - Kaarinan terveyskeskus 192 144 3 534 17.5 90321 - Liedon terveyskeskus 136 116 3 932 26.6 90686 - Uudenkaupungin terveyskeskus 112 103 3 242 26.8 90703 - Loimaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 123 98 3 418 26.7 90369 - Naantalin terveyskeskus 111 95 1 905 16.6 90751 - Perusturvakuntayhtymä Akseli/Terveydenhuolto 97 79 2 572 24.3 60621 - Validia kuntoutus/käpylän kuntoutuskeskus/synapsia 96 77 1 853 18.7 90649 - Pöytyän terveyskeskus 96 77 2 287 22.6 90644 - Paimion-Sauvon terveyskeskus 88 69 1 872 20.6 90631 - Someron terveyskeskus 70 63 2 313 29.7 50290 - Tampereen yliopistollinen sairaala 75 66 508 6.8 90698 - Pargas hälsocentral 59 55 1 306 21.4 90718 - Kimitoöns hälsovårdscentral 63 50 2 321 35.2 90301 - Laitilan terveyskeskus 49 41 1 201 22.7 90756 - Sastamalan pääterveysasema 35 31 738 19.9 50200 - Helsingin yliopistollinen keskussairaala 31 31 86 2.7 40431 - Turunmaan sairaala 29 26 103 3.6 60626 - Sairaala Mehiläinen Helsinki 20 19 20 1.0 40313 - Satakunnan keskussairaala 17 16 21 1.2 40423 - Vammalan aluesairaala 18 16 57 3.2 60617 - Kaunialan sairaala Oy 8 4 2 738 161.1 90614 - Forssan seudun terveyskeskus 14 12 50 3.6 60702 - Suomen Terveystalo/Helsinki 10 10 10 1.0 60704 - Suomen Terveystalo/Turku 10 10 10 1.0 17
Prosenttia (%) 0 10 20 30 40 50 Tapaturmatyypit Luokittelemalla hoitojaksoja taustamuuttujien mukaan, päästään lähemmäksi niitä väestöryhmiä ja tapaturmien sattumispaikkoja, joihin ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata. Sairaalahoitoja koskevista taulukoista ja kuvioista puuttuvat tiedot polikliinisesti hoidetuista potilaista, näin ollen vain varovaisia tulkintoja voidaan tehdä. Esimerkiksi liikuntatapaturmat, joita suomalaisille sattuu yli 300 000 vuosittain, ovat useimmiten polikliinisesti hoidettuja eivätkä siten näy raportin luvuissa. Tapaturmatyyppi ilmaisee tapaturmaan liittyneen toiminnon tai tapahtumapaikan. Valtakunnallisen tilastoaineiston käyttöä hankaloittaa, jos tieto tapaturmatyypistä on sairaalassa jätetty merkitsemättä tai se on kirjattu ehkäisevän työn kannalta vähän informaatiota sisältävään luokkaan muu tai määrittämätön tapaturma. Kaksi viimeksi mainittua luokkaa ovat edelleen liian suuria. Ehkäisevän työn kannalta olisi tärkeää, että sairaaloissa tuotetun tiedon laatu paranisi. Ehkäisevää työtä tekevien tulisi neuvotella aineistosta terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Useissa sairaaloissa kirjaamistarkkuus on parantunut vuosituhannen vaihteesta. Kirjattu muu tai määrittämätön, koko maa Kirjattu muu tai määrittämätön, pelastusalue Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, koko maa Tapaturmatyyppiä ei kirjattu, pelastusalue 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 8. Tapaturmatyypin kirjaamisaktiivisuus alueella ja koko maassa vuosina 2002 2013, %. 18
Tapausten lukumäärä 0 1000 2000 3000 4000 5000 Alla esitetään kuva siitä, miten alueen asukkaille sattuneet tapaturmat jakautuvat kotona, urheilu- ja liikuntatilanteissa, liikennealueella, työssä tai päiväkodissa/koulussa sattuviin tapaturmiin (kuvio 9). Tämä tieto tallennetaan sairaalassa potilaan hoidon yhteydessä. Seuraavalla sivulla esitetty kuvio 10 kuvaa saman asian koko maassa. Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 9. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit alueella vuosina 2002 2013, N. 19
Tapausten lukumäärä 0 10000 20000 30000 40000 Kotitapaturma Muu vapaa-ajan tapaturma Kirjattu muu tai määrittämätön Liikenne Urheilu- tai liikuntatapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Ei kirjattu Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 10. Sairaalahoitoon johtaneet tapaturmatyypit koko maassa vuosina 2002 2013, N. Taulukko 8. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan vuosina 2002 2013 alueella. Tapaturmatyyppiä ei kirjattu 14 530 Liikenne 8 322 Kotitapaturma 30 765 Urheilu- tai liikuntatapaturma 3 720 Muu vapaa-ajan tapaturma 22 489 Tapaturma sairaalassa tai sairaalaoloihin liittyvä ulkoinen tekijä 3 035 Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä 3 634 Tapaturma koulussa tai päiväkodissa 830 Muu tai määrittämätön tapaturmatyyppi 9 080 20
6 TAPATURMAT KUNNITTAIN Alueen asukkaiden ikärakenne vaikuttaa tapaturmien ja väkivallan määrään. Eroihin voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten työllisyys, kevyen liikenteen väylästöt, alueella toimivien työnantajien työturvallisuudesta huolehtiminen, elämän aikana saatu turvallisuusneuvonta, alkoholin käyttö jne. Pääsääntöisesti näitä alueen eroihin vaikuttavia taustatekijöitä ei vertailuluvuissa voida ottaa huomioon. Eroja selittäviä syitä tulee kuitenkin pohtia, kun mietitään paikallisen turvallisuustyön tavoitteita. Kun halutaan vertailla poikkeavatko alueelliset luvut siitä, mitä niiden oletettaisiin koko Suomen lukuihin perustuvien tietojen perusteella olevan, voidaan ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvia eroja ottaa huomioon vakiointimenettelyllä. Vakiointimenettelynä on käytetty epäsuoraa vakiointia. Epäsuorassa vakiointimenettelyssä lasketaan ensin alueelle odotettu lukumäärä tapahtumia sillä oletuksella, että alueen tapahtumatiheys (esimerkiksi kuolleisuus) ikäryhmittäin ja sukupuolittain olisi samanlainen kuin koko Suomessa. Tämän jälkeen verrataan alueella todellisuudessa havaittua tapahtumamäärää alueelle odotettuun tapahtumamäärään. Menetelmät on kuvailtu tarkemmin verkossa löytyvässä menetelmäselosteessa 13. Esimerkki 1: Jos taulukossa on luvun perässä prosenttiluku +10 %, se tarkoittaa, että alueella on kyseisen tyyppisiä tapahtumia 10 prosenttia odotettua enemmän. Esimerkki 1.1: Hoitojaksojen määriä sisältävässä taulukossa lukee liikennetapaturma -sarakkeessa 712 27 %. Tulkinta: kuntalaisilla on ollut 712 liikennetapaturmaksi kirjattua hoitojaksoa, mikä on 27 % vähemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 1.2: Hoitopäivien määriä sisältävässä sarakkeessa on luku 6539 +33 %. Tulkinta: kuntalaisille on kertynyt tarkasteluajanjaksolla 6539 hoitopäivää, mikä on 33 % enemmän kuin koko Suomen lukujen perusteella olisi odotettu. Esimerkki 2: Jos taulukossa luvun perässä ei ole lisäksi prosenttilukua vaan sen tilalla symboli -, se tarkoittaa, että poikkeama odotetusta luvusta on niin pieni, ettei se riittävän paljon ylitä arvioitua satunnaisuudesta johtuvaa vaihtelua (eli poikkeama ei ole tilastollisesti merkitsevä). Huomautus 1: Vaikka ero odotettuun määrään nähden olisi tilastollisesti merkitsevä, on hyvä pohtia kuinka suuri käytännön merkitys sillä on. Tilastollisesti merkitsevä ei (aina) tarkoita käytännössä merkittävää. Esimerkiksi 100 % odotettua enemmän silloin, kun hoitojaksojen määrä on 15 ei välttämättä ole yhtä painava tulos kuin 50 % odotettua enemmän hoitojaksojen määrän ollessa 15 000. Huomautus 2: Jos taulukossa luvun perässä on symboli *, se tarkoittaa, että tilastollista merkitsevyyttä ei ole voitu luotettavasti laskea. Tällöin kyse on yleensä pienistä havainto- tai väestömääristä. 13 http://www.thl.fi/tapaturmat/alueraportit Menetelmäseloste 21
Taulukko 9. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot, potilaat, hoitopäivät ja kuolemat viiden vuoden aikana, 14 15 16 17 2009-2013. Kunta Hoitojaksoja Potilaita Hoitopäiviä Hoitopäiviä/ hoitojaksoja Kuolleita Koko alue 60 400-2% 38 270 +2% 520 940-4% 8.4 1 700 - Aura 530-331 +15% 4 758-8.8 11 - Kaarina 3 980 +7% 2 599 +12% 25 023-14% 6.2 85 - Kemiönsaari 1 130-605 - 15 320-13.2 31 - Koski Tl 360-215 - 3 858-10.4 10 - Kustavi 150-91 - 1 122 * 7.6 7 * Laitila 1 190-681 - 10 155-8.4 34 - Lieto 2 110-1 409-17 169-7.9 48 - Loimaa 2 730 +9% 1 589 +10% 23 216-8.3 95 +33% Länsi-Turunmaa 1 850-13% 1 187-7% 14 989-23% 8.0 51 - Marttila 280-183 - 2 398-8.4 <5 * Masku 1 080-755 +9% 7 642-7.0 20-33% Mynämäki 1 010-8% 669-7 930-21% 7.8 32 - Naantali 2 420-1 563 +7% 16 850-15% 6.8 65 - Nousiainen 640-419 +14% 5 167-8.0 10-39% Oripää 180-126 - 1 095-43% 5.9 6 * Paimio 1 290-807 - 11 304-8.6 30 - Punkalaidun 570-300 - 8 619 * 14.6 16 - Pyhäranta 300-167 - 2 596 * 8.5 9 * Pöytyä 1 310 +11% 764 +9% 11 598-8.7 33 - Raisio 3 060-2 042 +7% 22 199-14% 7.1 76 - Rusko 680-460 - 4 025-21% 5.8 11-41% Salo 7 190-4 366-66 335-9.0 176-15% Sauvo 400-269 - 2 423-33% 5.9 14 - Somero 1 370-805 - 13 061-9.2 47 - Taivassalo 290-176 - 2 066-26% 6.9 8 * Turku 21 770-7% 14 456-199 919-9.0 708 +9% Uusikaupunki 2 150-1 349-17 255-7.9 59 - Vehmaa 380-243 +17% 2 845-7.4 9 * 14 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 15 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 16 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 17 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 22
Taulukko 10. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot vahinkotyypin mukaan viiden vuoden aikana, 18 19 20 21 2009-2013. Kunta Liikennetapaturma Kaatumis- ja putoamistapaturma Väkivalta (itse tai toisen aiheuttama) Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 3 230-25% 26 410-13% 3 780 +47% 16 540-15% 10 440 +111% 60 400-2% Aura 43 +90% 229-19 * 157-79 +159% 530 - Kaarina 188-32% 1 643-224 +40% 1 068-13% 853 +174% 3 980 +7% Kemiönsaari 63-583 - 25-274 -15% 181 * 1 130 - Koski Tl 29 * 199-11 * 92-33 - 360 - Kustavi 5 * 73 - <5 * 42-23 * 150 - Laitila 53-614 - 40-348 - 132 +60% 1 190 - Lieto 131-933 -9% 83-561 -22% 405 +120% 2 110 - Loimaa 185-1 321-125 +57% 788-312 +70% 2 730 +9% Länsi-Turunmaa 93-851 -21% 104 +48% 552-17% 252 +61% 1 850-13% Marttila 13 * 128-14 * 85-39 +152% 280 - Masku 73-404 -18% 28-308 -15% 269 +190% 1 080 - Mynämäki 57-442 -20% 28-314 - 166 +102% 1 010-8% Naantali 106-36% 1 002-13% 145 +56% 672-13% 493 +168% 2 420 - Nousiainen 35-285 - 25-184 - 114 +175% 640 - Oripää 8 * 90-8 * 55-22 * 180 - Paimio 105-561 - 47-362 -14% 218 +108% 1 290 - Punkalaidun 33 * 295-19 * 193 +29% 30-570 - Pyhäranta 20 * 162 - <5 * 84-29 +91% 300 - Pöytyä 93 +39% 675-32 - 368-142 +71% 1 310 +11% Raisio 182-1 255-15% 209 +64% 814-19% 601 +149% 3 060 - Rusko 33-205 -33% 31-230 - 184 +223% 680 - Salo 493-3 433-7% 345 +21% 2 046-12% 868 +50% 7 190 - Sauvo 28 * 167-12 * 133-63 +138% 400 - Somero 103 +43% 676-29 - 417-147 +52% 1 370 - Taivassalo 7 * 138-7 * 88-51 +267% 290 - Turku 909-44% 8 858-22% 2 083 +96% 5 594-24% 4 325 +129% 21 770-7% Uusikaupunki 115-1 012-67 - 619-335 +99% 2 150 - Vehmaa 24 * 176-17 * 91-70 +220% 380-18 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 19 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tässä tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 20 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 21 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 23
Taulukko 11. Kaatumisen tai putoamisen aiheuttamat hoitojaksot viiden vuoden aikana, 22 23 24 25 2009-2013. Kunta Kaatuminen jäätai lumikelillä Kaatuminen samalla tasolla Kaatuminen tai putoaminen portailla tai portailta Muu putoaminen tai hyppääminen Määrittämätön kaatuminen tai putoaminen Yhteensä Koko alue 2 100-17% 19 010-14% 920-16% 1 710-19% 2 560 +7% 26 300-13% Aura 18 * 160-10 * 25 * 15 * 230 - Kaarina 136-1 212-40 - 112-136 - 1 640 - Kemiönsaari 35-445 - 21 * 26 * 56-580 - Koski Tl 8 * 166 - <5 * 8 * 11 * 200 - Kustavi 7 * 42 - <5 * <5 * 23 * 70 - Laitila 35-428 - 16 * 33-102 +160% 610 - Lieto 60-672 - 24-89 - 81-930 -9% Loimaa 79-984 - 52-88 - 113-1 320 - Länsi-Turunmaa 70-636 -18% 17-40 - 84-850 -21% Marttila 12 * 96 - <5 * 7 * 8 * 130 - Masku 41-258 -20% 8 * 50-44 - 400-18% Mynämäki 42-306 -22% 9 * 39 +74% 43-440 -21% Naantali 66-728 -11% 27-75 - 99-1 000-13% Nousiainen 26-186 - 13 * 32 * 26 +100% 280 - Oripää 7 * 67 - <5 * 5 * 9 * 90 - Paimio 43-379 -14% 26-52 - 56-560 - Punkalaidun 30 * 225-10 * 16 * 12 * 290 - Pyhäranta 12 * 94-7 * 19 * 30 * 160 - Pöytyä 53-516 +20% 23 * 43 +71% 35-670 - Raisio 95-904 -14% 56-105 - 89-1 250-15% Rusko 16 * 130-34% 9 * 27 * 18 * 200-35% Salo 279-2 559-126 - 260-203 -29% 3 430-6% Sauvo 21 * 108-12 * 16 * 10 * 170 - Somero 48-532 - 20 * 42-33 - 680 - Taivassalo 10 * 76-27% <5 * 10 * 41 * 140 - Turku 764-18% 6 421-23% 359-12% 428-44% 847-8 820-22% Uusikaupunki 71-574 -27% 21-42 - 303 +278% 1 010 - Vehmaa 14 * 108 - <5 * 15 * 37 * 180-22 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 23 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 24 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 25 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 24
Taulukko 12. Tapaturman aiheuttamat hoitojaksot tapaturmatyypin mukaan viiden vuoden aikana, 26 27 28 29 2009-2013. Kunta Kotitapaturma Urheilu- tai liikuntatapaturma Muu vapaaajan tapaturma Työtapaturma tai työhön liittyvä ulkoinen tekijä Muu tapaturma Tietoa ei kirjattu Yhteensä Koko alue 15 240-11% 1 740-26% 13 470 +10% 1 820-15% 27 220 +5% 910-53% 60 400-2% Aura 130-17 * 143 +52% 20-214 - <5 * 530 - Kaarina 945-123 -17% 889 +15% 99-29% 1 909 +20% 11-71% 3 980 +7% Kemiönsaari 396-24 - 231-26 - 446 - <5 * 1 130 - Koski Tl 160 +43% <5 * 61-12 * 127 - <5 * 360 - Kustavi 48 - <5 * 34 - <5 * 58 - <5 * 150 - Laitila 430 +31% 19-265 - 51 +62% 421 - <5 * 1 190 - Lieto 548-74 - 449-63 - 970-9 -53% 2 110 - Loimaa 929 +20% 54-639 +35% 94 +35% 983-32 -35% 2 730 +9% Länsi-Turunmaa 474-22% 59-415 - 60-798 -9% 46-1 850-13% Marttila 99-7 * 44-13 * 113 - <5 * 280 - Masku 237-33 - 223-39 - 548 +16% <5 * 1 080 - Mynämäki 290-27 - 212-34 - 442 - <5 * 1 010-8% Naantali 515-18% 80-600 +24% 65-1 137 +12% 21-38% 2 420 - Nousiainen 181 +29% 18-130 - 26-288 - <5 * 640 - Oripää 59-6 * 52 +78% 9 * 55 - <5 * 180 - Paimio 301-42 - 292-55 - 598-5 -64% 1 290 - Punkalaidun 221 +32% 6 * 105-27 * 209 - <5 * 570 - Pyhäranta 82 - <5 * 92 +63% 22 * 96 - <5 * 300 - Pöytyä 499 +47% 20-270 +24% 59 +65% 459 - <5 * 1 310 +11% Raisio 627-22% 85-23% 699 +11% 73-30% 1 554 +17% 23-53% 3 060 - Rusko 131-18 - 112-20% 27-394 +34% <5 * 680 - Salo 2 242 +7% 262-1 618 +11% 255-2 777-10% 31-78% 7 190 - Sauvo 102-7 * 86-16 * 189 - <5 * 400 - Somero 471-19 - 287-60 +62% 531 - <5 * 1 370 - Taivassalo 88-5 * 72 +81% 7 * 118 - <5 * 290 - Turku 4 362-32% 664-28% 4 713-510 -37% 10 837 +10% 683-21 770-7% Uusikaupunki 557-57 - 650 +53% 84-789 -13% 11-64% 2 150 - Vehmaa 116-6 * 82 +39% 10 * 162 - <5 * 380-26 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 27 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 28 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 29 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 25
Taulukko 13. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan MIEHILLÄ, viiden vuoden aikana vuosina 30 31 32 33 2009-2013. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 3 110-670 - 1 750-1 840 +6% 9 390-4 900-5 490-4% 3 410-16% 30 560-2% Aura 39-5 * 11-13 - 87-52 - 38-25 - 270 - Kaarina 257-43 - 71-96 - 752 +10% 333-388 - 187-2 130 +8% Kemiönsaari 65 +50% 11 * 9-49% 18-103 -22% 161 * 126-93 - 590 - Koski Tl 9-43% <5 * 5 * 5 * 30-39% 31-61 - 21-36% 160 - Kustavi <5 * <5 * <5 * <5 * 6-65% 13-20 - 15 * 60 - Laitila 28-52% 15 * 14-44% 20-216 - 108-120 - 69-590 - Lieto 176-27 - 43-47 - 393-160 - 178-113 - 1 140 - Loimaa 98-32 - 68-62 - 358-222 - 306 +24% 199-1 350 +9% Länsi-Turunmaa 96-20 - 41-31 - 263-15% 174-193 - 119-24% 940-13% Marttila 11 - <5 * <5 * <5 * 40-16 -38% 30-20 - 120 - Masku 106-22 * 22-23 - 187-16% 75-105 - 37-580 - Mynämäki 63-11 - 15-32 - 152-121 - 105-64 - 560 - Naantali 150-35 - 52-59 - 428-205 - 240-128 - 1 300 - Nousiainen 52-8 * 6 * 13-138 +25% 31-37% 75-24 - 350 - Oripää 12 * <5 * 5 * <5 * 32-22 * 17 * 10-100 - Paimio 86-15 - 29-19 -38% 233-128 - 97-88 - 700 - Punkalaidun 15-5 * 8 * <5 * 66-48 - 78-59 - 280 - Pyhäranta 8-46% <5 * 11 * <5 * 35-45 - 57 +64% 14-180 - Pöytyä 81-13 - 26-23 - 150-104 - 158 +36% 124-680 - Raisio 170-44 - 73-78 - 564-237 - 278-145 -20% 1 590 - Rusko 58-6 - 8-9 - 158-43 -27% 47-43 - 370 - Salo 379-64 - 157-160 - 1 005-11% 592-650 - 462-3 470-7% Sauvo 13-39% <5 * 5 * 13 * 67-70 +66% 31-20 -35% 220 - Somero 50-12 - 38 * 16-157 - 105-164 - 105-650 - Taivassalo 5 * 7 * <5 * 6 * 35-36 - 40-33 - 160 - Turku 967-225 - 966-1 047 +9% 3 353-1 502-1 615-17% 1 070-25% 10 750-6% Uusikaupunki 97-26 - 56-33 - 342-235 - 221-96 -32% 1 110 - Vehmaa 17-10 * <5 * <5 * 44-35 - 53-25 - 190-30 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 31 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 32 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 33 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 26
Taulukko 14. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot iän mukaan NAISILLA, viiden vuoden aikana vuosina 34 35 36 37 2009-2013. Kunta 0-17 18-19 20-24 25-29 30-54 55-64 65-79 80- Yhteensä Koko alue 2 060 +7% 440 +22% 1 000 +19% 890 +12% 5 800 +5% 3 890-6 310-9% 9 440-8% 29 83-2% 0 Aura 34-5 * 15 * 6 * 61-26 - 52-58 - 260 - Kaarina 182-26 - 32-46 - 449-259 - 366-489 +16% 1 850 +7% Kemiönsaari 37-6 * 7 * <5 * 53-30% 33-52% 159-241 - 540 - Koski Tl 5 * <5 * <5 * 10 * 39-20 - 48-73 - 200 - Kustavi <5 * <5 * <5 * <5 * 8 * 14 * 19-40 - 90 - Laitila 30 - <5 * 11-7 - 100-62 - 162-221 - 600 - Lieto 94-14 - 14-18 - 237-143 - 189-267 - 980 - Loimaa 81-22 * 24-26 - 242 +35% 154-304 - 533-1 390 +8% Länsi-Turunmaa 87-10 * 22-19 - 133-27% 111-200 -17% 333-920 -12% Marttila 19 * <5 * <5 * <5 * 25-23 * 45-43 - 160 - Masku 78 +45% 15 * 9 * 13 * 130-76 - 82-102 - 510 - Mynämäki 37-7 * 8 * <5 * 79-53 - 104-154 -24% 440-18% Naantali 82-17 - 28-28 - 245-133 -21% 268-320 - 1 120 - Nousiainen 24 - <5 * 7 * 5 * 48-54 - 60-94 - 300 - Oripää 10 * <5 * <5 * <5 * 10-5 -58% 20-32 - 80-22% Paimio 46-14 * 12-14 - 123-68 -24% 125-196 - 600 - Punkalaidun 12 - <5 * 5 * 6 * 25-29 - 70-141 - 290 - Pyhäranta <5 * <5 * <5 * <5 * 22-11 -49% 40-41 - 120 - Pöytyä 37-8 * 10 * 8-88 - 81-127 - 272 +23% 630 - Raisio 110-28 - 45-42 - 337-235 - 324-351 - 1 470 - Rusko 43-8 * 10 * <5 * 84-46 - 48-69 - 310 - Salo 295 +25% 45-63 - 90-698 - 458-799 - 1 268-3 720 - Sauvo 20 - <5 * 6 * <5 * 28-25 - 49-50 - 180 - Somero 29 - <5 * 12 * 7 * 82-89 - 178-325 - 730 - Taivassalo <5 * <5 * <5 * <5 * 24-13 - 34-48 - 130 - Turku 597-187 +24% 634 +20% 507 +15% 597 +12% 1 448-2 105-20% 3 313-21% 11 02-8% 0 Uusikaupunki 56-5 -55% 15-17 - 164-190 - 302-293 -14% 1 040 - Vehmaa 8 - <5 * <5 * <5 * 33-28 - 35-74 - 190-34 Taulukon lukujen jälkeen esiintyvät prosenttiluvut kertovat vertailutiedon koko Suomeen nähden (ks. s. 21). 35 Jos taulukossa esiintyy symboli *, se tarkoittaa, että vertailun tilastollista merkitsevyyttä ei ole laskettu. Syynä tähän on yleensä hyvin pienet lukumäärät, jolloin vertailulukuun liittyvää merkitsevyyttä ei ole voitu riittävän luotettavasti laskea. Vertailussa saatu ero voi siis tällaisessa tapauksessa olla merkitsevä tai ei. 36 Jos taulukossa esiintyy symboli -, se tarkoittaa, että vertailun tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. 37 Alle viiden (5) suuruiset arvot korvataan tekstillä <5 ja rivien ja sarakkeiden summaluvut pyöristetään lähimpään kymmeneen. 27
Sairaalahoitojen kustannukset Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2011 Suomessa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,0 vuorokautta 38. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3605 euroa 39. Taulukossa 15 esitetyt luvut ovat arvioita, jotka perustuvat koko Suomesta laskettuihin diagnoosiryhmäkohtaisiin hoitokustannuksiin. Luvut eivät siis suoraan kerro alueen todellisia, toteutuneita kustannuksia, mutta ne antavat viitteitä kustannusten suuruusluokasta. Lisätietoja käytetystä laskentamentelmästä löytyy PERFECT-hankkeen menetelmäraportista. 40 On myös huomioitava, että esitetyissä luvuissa on mukana vain erikoissairaanhoidon osuus, huomattava osa tapaturmien kustannuksista syntyy perusterveydenhuollossa ja sairauspoissaoloina. Taulukko 15. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamien hoitojaksojen kustannukset vuonna 2013. Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Koko Suomi 629 330 Koko alue 57 796 Alue Hoitojaksojen kustannukset (tuhatta euroa) Aura 264 Oripää 145 Kaarina 2 882 Paimio 1 131 Kemiönsaari 1 142 Punkalaidun 753 Koski Tl 314 Pyhäranta 178 Kustavi 123 Pöytyä 1 592 Laitila 895 Raisio 2 815 Lieto 1 935 Rusko 478 Loimaa 2 752 Salo 6 486 Länsi-Turunmaa 1 621 Sauvo 162 Marttila 241 Somero 1 542 Masku 701 Taivassalo 177 Mynämäki 821 Turku 23 984 Naantali 1 825 Uusikaupunki 1 873 Nousiainen 668 Vehmaa 298 38 Rautiainen H, Pelanteri S, Rasilainen J (2012): Somaattinen erikoissairaanhoito 2011. THL 12/2012. http://urn.fi/urn:nbn:fife2012121210293 39 Kapiainen S, Väisänen A, Haula T (2014): Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. THL Raportti 2014_003. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-079-5 40 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Linna M, Rosenqvist G, Seppälä T, Sund R: PERFECT-menetelmäraportti, THL 2/2009. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/perfect/julkaisut/perusraportit 28
7 SAVUSTA, TULESTA JA LIEKEISTÄ VAMMAUTUMINEN Tulipaloihin liittyvät tehtävät ovat merkittävä osa pelastuslaitosten arkea. Tässä osiossa tarkastellaan savun, tulen tai liekkien 41 aiheuttamia henkilövahinkoja koko Suomessa, kun henkilövahingon vakavuusasteena on kuolema tai vähintään sairaalan vuodeosastohoitoa (ml. päiväkirurginen hoito) vaatinut tapaturma. Lisäksi kuviossa 11 kuvataan aikasarjan avulla tapaturmaisten tulipalojen johdosta tehtyjen hoitopäivien ja potilaiden määriä alueella kymmenen vuoden ajanjaksolla 2004-2013. Tapaturmaisesti tulipaloissa kuolleiden lukumäärä on ollut 50 ja 140 uhrin välillä vuosittain vuosien 1952 2007 aikana Suomessa 42. Kuolemien lisäksi sairaalahoitoihin joutuu vuosittain moninkertainen määrä henkilöitä. Savusta ja tulesta loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä ja loukkaantumisten hoitoon tarvittujen hoitopäivien määrä vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Avohoidossa hoidettuja henkilövahinkoja ei tässä raportissa ole voitu huomioida, mutta on tiedossa, että niiden määrä ylittää tässä raportissa mainitut lukumäärät. Taulukko 16. Palokuolemat ikäryhmittäin vuosina 2007 2009 ja 2010 koko maassa, kokonaismäärät (N) ja kokonaismäärät suhteutettuna miljoonaa asukasta kohti vuodessa (N/inh). Lähde: Kokki E (2011): Palokuolemat ja ihmisen pelastamiset tulipaloissa 2007-2010. B-sarja: tutkimusraportit 3/2011. Pelastusopisto. Ikäryhmä Palokuolleet 2007-2009 Palokuolleet 2010 N N / inh N N / inh 0-9 3 1.7 1 1.7 10-19 10 5.2 1 1.6 20-29 12 6.0 6 9.0 30-39 21 10.8 2 3.1 40-49 42 18.7 16 21.7 50-59 73 30.8 15 19.6 60-69 81 44.8 20 30.5 70-79 34 28.8 10 24.7 80-89 20 33.5 9 41.7 90+ 2 22.0 0 0.0 Yhteensä 299 18.8 80 14.9 41 Ilmaisulla halutaan tehdä ero varsinaisiin rakennuspaloihin, sillä terveydenhuollon rekistereistä saatava tieto kertoo pääasiallisesti vammautumisen mekanismin, mutta harvoin tapahtumapaikan. Loukkaantumisia koskevat luvut eivät siis kuvaa yksinomaan rakennuspaloissa loukkaantuneita, vaan niitä, joille loukkaantumisen syyksi on merkitty savu, tuli tai liekit. 42 Kokki E, Jäntti J (2009): Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007-2008. B-sarja: tutkimusraportit 2/2009. Pelastusopisto. 29
Taulukko 17. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitojaksot miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2004-2013 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 106 51 157 10-19 348 62 410 20-29 403 71 474 30-39 387 78 465 40-49 523 153 676 50-59 577 204 781 60-69 373 208 581 70-79 228 130 358 80-89 117 125 242 90+ 8 29 37 Yhteensä 3 070 1 111 4 181 Taulukko 18. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät miehillä ja naisilla ikäryhmittäin vuosina 2004-2013 koko maassa, N. Miehet Naiset Yhteensä 0-9 485 141 626 10-19 2 519 297 2 816 20-29 2 581 434 3 015 30-39 3 946 529 4 475 40-49 5 132 1 380 6 512 50-59 5 819 2 401 8 220 60-69 4 409 2 545 6 954 70-79 3 126 1 483 4 609 80-89 1 230 901 2 131 90+ 126 240 366 Yhteensä 29 373 10 351 39 724 30
Hoitopäiviä 0 200 400 600 800 Hoitopäivät 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 11. Savun, tulen ja liekkien aiheuttamat hoitopäivät alueella vuosina 2004-2013. 31
Tapaturmat -verkkosivusto www.thl.fi/tapaturmat Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille tapaturmien ehkäisyyn sekä turvallisuuden edistämiseen. 32