KEMIALLINEN TYÖTURVALLISUUS KEMIALLISET VAARATEKIJÄT VÄLITTÖMÄT VAARAT Terveydelle vaaralliset kemikaalit pääsevät elimistöön tai muuten kosketuksiin sen kanssa (mm. myrkyt, hapot, emäkset) VÄLILLISET VAARAT Kemikaalien muiden ominaisuuksien aiheuttamat vaarat (mm. palavat, räjähtävät ja korrodoivat aineet) VÄLITTÖMÄT VAARAT PERIAATE: Aineita ei voida jakaa myrkyllisiin ja ei-myrkyllisiin (esim. seleeni ja lääkkeet) Terveydelle vaarallinen kemikaali on aine, joka elimistöön joutuessaan voi kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi aiheuttaa jo vähäisenä määränä haittaa ihmisen terveydelle. Ympäristölle vaarallinen kemikaali on aine, joka ympäristöön joutuessaan voi aiheuttaa jo vähäisenä määränä ilmeistä haittaa elolliselle luonnolle. 1
AINEEN PÄÄSYTIET ELIMISTÖÖN Hengityselimistön kautta Tehokasta Ł keuhkorakkulat hienojakoisen verisuoniverkon peittämät Hengitysteiden limakalvot herkkiä ärsytykselle ja syövytykselle Hajuttomat aineet imeytyvät huomaamatta (CO) Kaasuja tai höyrystyviä / sumuuntuvia / pölyäviä aineita (hengityssuojaimet!) Ihon läpi imeytymällä Haavat, naarmut Orgaaniset liuottimet imeytyvät helposti ihon läpi (käsineet!) Ruuansulatuskanavan kautta Myrkytyksen syynä yleensä puutteelliset ohjeet tai turvallisuusohjeiden laiminlyönti (käsien pesu!) Aine ei välttämättä imeydy ruuansulatuselimistön kautta Imeytyminen riippuu mm. - Aineen liukoisuudesta ruuansulatusnesteisiin (esim. Hg 2 Cl 2 niukkaliukoisempi ja vähemmän myrkyllinen kuin HgCl 2 ) - Aineen reaktiokyvystä - Aineen fysikaalisesta tilasta esim. elohopea nieltynä ei kovin myrkyllistä (ei hapetu suolistossa) Hg- höyry myrkyllistä, hapettuu keuhkoissał Hg 2+ Vahingossa niellyn myrkyn määrä useimmiten suhteellisen pieni Myrkytystietokeskus: 09 471 977 (avoinna 24 h/vrk) 2
AINEEN VAIKUTUKSET ELIMISTÖSSÄ Vaikuttavat seikat: Aineen määrä Myrkyllisyys Elimistöön pääsytapa Altistusaika Henkilökohtainen herkkyys Fysiologisesti aine on imeytynyt täydellisesti elimistöön silloin, kun se on päässyt verenkiertoon ja sitä kautta elimistön kaikkiin osiin Ł MYRKYTYS Paikalliset oireet Vaikka haitallinen aine ei ole päässyt verenkiertoon, se voi aiheuttaa paikallisia oireita esim. silmissä, iholla tai keuhkoissa AINEEN VAIKUTUSTAVAT Äkilliset eli akuutit (mm. opetuslaboratoriot), krooniset eli pitkäaikaisvaikutukset (työelämä) AKUUTIT VAIKUTUKSET Ärsyttävät aineet Aiheuttavat paikallisen tulehduksen Hengityselimet Silmät Iho Ł yskiminen, silmien kirvely, ihon punoitus Kaasuja tai laimeita happoja / emäksiä 3
Vesiliukoiset Ł ylemmät hengitystiet Formaldehydi NH 3 (ammoniakki) H 2 SO 4 (rikkihappo) SO 2 (rikkidioksidi) HF (vetyfluoridi) HCl (vetykloridi) Etikkahappo ym. Veteen niukkaliukoiset Ł keuhkojen perimmäiset osat esim. NO 2 Kaikki hengityselinten osat Cl 2 O 3 F 2 Kosketusihottumien tavallisimpia aiheuttajia: Muovit Hartsit Liuottimet Voiteluaineet Hapot Emäkset Torjuminen: käsineet, vetokaapit Syövyttävät aineet Tuhoavat kudosta - Paraneminen riippuu kudoksen uusiutumiskyvystä Vahvat hapot ja emäkset suurina pitoisuuksina H 2 O 2,vetyperoksidi Br 2, bromi Hammasvauriot: SO 2, happohöyryt 4
Huumaavat aineet Lamauttavat keskushermoston toimintaa - humalatila Ł tajuttomuus Ł hengityshalvaus Pääasiassa rasvaliuottimia (hermokudos rasvapitoista) Hiilivedyt Alkoholit Eetterit Esterit Ketonit Kemialliset hengitysmyrkyt Lamauttavat hengitystoimintaa 1) Estämällä hapen kulkeutumisen elimistöön esim. CO (tarttuu hemoglobiiniin 200-300 kertaa helpommin kuin happi) nitriitit (hapettavat hemoglobiinin Fe 2+ :n Fe 3+ :ksi) 2) Sitomalla elimistön entsyymejä Ł soluhengitys estyy esim. H 2 S, HCN ja syanidit Pahimmillaan seuraa kuolema! Ilman hapen syrjäyttävät kaasut Sellaisenaan eivät myrkyllisiä, laimentavat hengitysilman happipitoisuutta Oireet alkavat ilmetä, kun O 2 - pitoisuus < 16 % - N 2 - H 2 - jalokaasut - CO 2 5
KROONISET VAIKUTUKSET Yleismyrkyt Vaikuttavat samanaikaisesti moniin elimiin: Pb: - hermosto (väsymys, hermostuneisuus, vapina) - ruuansulatuselimistö (vatsakivut) - verenkuva (estää punasolujen muodostumista Ł anemia) - maksa kertyy luustoon Hg: erityisesti höyry (hapettuu keuhkoissał Hg 2+ ) - hermosto (vapina, psyykkiset muutokset) - munuaiset - suolisto - ikenet ja suu fenoli: - hengityselimistö - munuaiset - maksa - haima - perna Kudosmyrkyt Vaikuttavat pääasiallisesti tiettyyn elimeen: Bentseeni: - luuydin (punaisten verisolujen tuottaminen estyy) Kadmium: - munuaiset, maksa Metanoli: - silmähermot CCl 4 : - maksa 6
Hermostomyrkyt Vaikutus kohdistuu keskushermostoon Ł väsymys, huimaus, pahoinvointi, muistin huonontuminen, liikehäiriöt, ärsyyntyminen - metanoli - etanoli - rikkihiili (CS 2 ) - mangaani Herkistävät aineet Aiheuttavat allergista herkistymistä Herkistyminen tapahtuu yleensä vähitellen Oireet ihottuma, allerginen nuha ja /tai astma - formaldehydi - Ni, Co, ja Cr + yhdisteet - tärpätti Pölykeuhkoa aiheuttavat aineet Aiheuttavat pysyviä keuhkomuutoksia - asbesti - kvartsi - talkki - kaoliini asbesti Karsinogeenit Aiheuttavat kasvaimia Työperäisillä kasvaimilla altistusaika yleensä 5-20 v, latenssiaika samaa luokkaa Epäyhtenäinen ryhmä: Iho: terva, piki, bitumi, asfaltti, arseeniyhdisteet, radioaktiiviset aineet, röntgen- ja UV- säteily Hengityselimet: asbesti, radon, eräät As-, Cr-, Co-, Ni-, Be- yhdisteet Luusto, luuydin: bentseeni, radioaktiiviset aineet, röntgensäteily 7
MUUT VAIKUTUKSET Teratogeeniset aineet talidomidi Aiheuttavat sikiövaurioita esim. talidomidi, elohopea, metyylielohopea, orgaaniset liuottimet Perimää vaurioittavat aineet (= mutageenit) esim. bentseeni Lisääntymiselle vaaralliset aineet esim. Lyijy + epäorgaaniset yhdisteet Mangaani Hammasvauriot esim. ilmanhiilihydraatit sokeritehtaalla SO 2 rikkihappotehtaalla Fysikaaliset tekijät esim. ionisoiva säteily - lähteitä: radioaktiiviset aineet, röntgenlaitteet, hiukkaskiihdyttimet Biologiset tekijät - bakteerit - virukset - tartuntataudit - sienet - Esiintyvät mm. mikrobiologisissa laboratorioissa Kosteusvauriot - homeet - aiheuttavat vuosittain n. 200 uutta ammattitautia 8
AINEEN KULKU ELIMISTÖSSÄ Elimistöön imeytynyt aine verenkierto kaikki elimistön osat voi varastoitua kudoksiin (esim. Hg aivoihin, maksaan, munuaisiin; Pb luustoon) Elimistön toiminnan häiriö varastoituneet aineet vapautuvat verenkierto myrkytys AINEEN MUUTTUMINEN ELIMISTÖSSÄ Esim. metanoli formaldehydi muurahaishappo AINEEN ERITTYMINEN ELIMISTÖSSÄ Aine kerääntyy elimistöön, jos sen imeytymisnopeus on suurempi kuin erittymisnopeus Biologinen puoliintumisaika: aika, jossa puolet elimistöön joutuneesta aineesta erittyy pois Puoliintumisaika vaihtelee riippuen useista tekijöistä Liuottimet ~ min vrk, raskasmetallit ~ vuosia 9
AINEIDEN MYRKYLLISYYDEN VERTAILU Tapahtuu tavallisesti eläinkokeilla (rotat, hiiret) Tappava annos: LD 50 - arvo (lethal dose) Sellaisen annoksen suuruus (mg/kg), joka annoksen nielleestä koeeläinjoukosta tappaa tietyn ajan kuluessa puolet Ihmiselle hengenvaarallinen annos arvioidaan kertomalla LD 50 - arvo ruumiinpainolla esim. As 2 O 3 : LD 50 = 1,5 mg/kg 70 kg painava hlö: 105 mg Tappava pitoisuus: LC 50 - arvo (lethal concentration), myrkylliset kaasut Pitoisuus (mg/dm 3 ), joka tappaa puolet koe-eläimistä, jotka hengittävät tietyn ajan ko. myrkkypitoisuuden omaavaa ilmaa Ihmiselle hengenvaarallinen pitoisuus on sama kuin koe-eläimille (keuhkojen pinta-ala verrannollinen ruumiinpainoon) Työhygieeniset enimmäispitoisuudet työpaikan ilman epäpuhtauksille HTP = haitalliseksi tunnettu pitoisuus Pienimpiä pitoisuuksia, joiden on arvioitu voivan vahingoittaa työntekijää Altistusaika: epäpuhtausaineen ominaisuuksien mukaan HTP- arvot annetaan 8 tunnin, 15 minuutin tai hetkelliselle keskipitoisuudelle (HTP 8h ) Sitovia raja-arvoja annettu esim. asbestille, bentseenille, lyijylle, rikkihiilelle, rikkidioksidille, rikkivedylle Esim.H 2 S - Sallittu enimmäispitoisuus: lyhytaikainen altistus 15 ppm, pitkäaikainen 10 ppm - Onni: hajuraja 0,015 ppm - Onnettomuus: hajuaisti lamaantuu - Oireet: silmien ärsytys, päänsärky, pahoinvointi, hengenahdistus, sydämen tykytys, huimaus - >700 ppm: kuolema 0,5 h:ssa - Ensiapu: raitis ilma, tekohengitys 10
VÄLILLISET VAARAT RÄJÄHDYS: (Palo- ja räjähdysvaarat sekä korroosion aiheuttamat vaarat) Kun palaminen on nopeaa ja siihen liittyy huomattavaa paineennousua Kaikki syttyvät pölyt, höyryt ja kaasut voivat räjähtää Ylempi ja alempi syttymisraja (= räjähdysraja): Alempi: ainetta on riittävästi, jotta palaminen on mahdollista Ylempi: sen yläpuolella ainetta on liikaa, jolloin happea on liian vähän palamiseen alempi ylempi ammoniakki 15 28 til.-% etyylieetteri 1,7 36 - rikkivety 4 46 - propaani 2,2 9,5 - vety 4 75 - asetoni 2,5 13 - LEIMAHDUSPISTE Alin lämpötila, jossa nesteestä haihtuva höyry muodostaa ilman kanssa kipinästä syttyvän seoksen ITSESYTTYMISLÄMPÖTILA Alin lämpötila, jossa aine syttyy itsestään lämmön vaikutuksesta ilman ulkopuolista sytytyslähdettä Esim. rikkihiili CS 2 (90 o C) ja dietyylieetteri (170 o C) voivat syttyä keittolevyllä lämmitettäessä 11
PALAVAT NESTEET Nesteitä, joiden leimahduspiste on alle 100 o C Erittäin helposti syttyvä neste Leimahduspiste < 0 o C Kiehumispiste < 35 o C Helposti syttyvä neste Leimahduspiste < 21 o C Molemmat edellä mainituista: Höyrystyvät voimakkaasti avonaisessa astiassa huoneenlämpötilassa Voivat syttyä kipinästä Räjähdysvaara aina olemassa: Esim. asetoni -18 o C bensiini - 40 o C etanoli +13 o C dietyylieetteri - 45 o C Syttyvä neste Leimahduspiste 21-55 o C Voi syttyä kipinästä Palava neste Leimahduspiste > 55 o C, mutta < 100 o C HAPETTAVAT AINEET Eivät itse pala, mutta sytyttävät muita palavia aineita Hapettuminen voi olla räjähdysmäistä Esim. HClO 4, perkloraatit, nitraatit, H 2 SO 4 / paperi PALAVAT KAASUT Kp. 20 o C Esim. nestekaasu, vety, asetyleeni 12
KEMIKAALILAINSÄÄDÄNTÖ Kemikaaleja koskevat määräykset: perustuvat kemikaalilakiin täyttävät työturvallisuuslaissa asetetut vaatimukset Suomen kemikaalilainsäädäntö perustuu EU:n kemikaalisäädöksiin Kansallisia poikkeamia; esim. asbestin ja pentakloorifenolin käyttöä koskevat säännökset Suomessa EU-määräyksiä tiukemmat Kemikaalilaki ja asetukset antavat määräyksiä terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien: valmistuksesta maahantuonnista kaupasta säilytyksestä KEMIKAALILAINSÄÄDÄNTÖÄ VALVOVAT VIRANOMAISET STM Sosiaali- ja terveysministeriö YM Ympäristöministeriö TEM Työ- ja elinkeinoministeriö TM Työministeriö STTV Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus SYKE Suomen ympäristökeskus TUKES Turvallisuus ja kemikaalivirasto Myös: - Lääninhallitukset - Alueelliset ely-keskukset (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) - Kuntien kemikaalivalvontaviranomaiset - Tullilaitos 13
VAARALLISTEN KEMIKAALIEN LUOKITTELU JA VAROITUSMERKINNÄT Luokitus osoitetaan: Kemikaalin varoitusmerkillä ja sen kirjaintunnuksella (vanhat merkit) Vaaraa (risk) osoittavalla R-lausekkeella Turvallisuustoimenpiteitä (safety) osoittavalla S-lausekkeella Tavallisimmat vaaralliset aineet on lueteltu ns. aineluettelossa (STM:n asetus vaarallisten aineiden luettelosta 509/2005) EU:n uusi kemikaalien luokitus-, merkintä- ja pakkausjärjestelmä (CLP, Classification, Labelling, Packaging) astui voimaan kaikissa jäsenmaissa 1.1.2009 Siirtymäaika on pitkä Luokittelut ja merkinnät tulevat korvautumaan 1.6.2015 lähtien uudella GHS:n(Globally Harmonised System of classification and labelling of chemicals) mukaisella luokittelulla ja merkinnöillä Myös vanhat R- ja S- lausekkeet poistuvat ja korvautuvat uusilla vaaralausekkeilla H (Hazard) ja turvalausekkeilla P (Precautionary) Työministeriö: syöpävaarallisten aineiden luettelo Työnantaja velvollinen rekisteröimään aineille altistuneet työntekijät ASA- rekisteri 14
Vanhat Varoitusmerkit Uudet Varoitusmerkit 15
16
17
EU:n UUSI KEMIKAALILAINSÄÄDÄNTÖ: REACH (Registration, Evaluation, Authorisation of Chemicals) Asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista Astui voimaan 1.6.2007 Asetuksen mukaan jokaisen yrityksen, joka tuo tai tuottaa EU:hun kemikaalia vähintään 1 tonnin vuodessa, on rekisteröitävä aine ECHA:n tietokantaan Rekisteröitäviä aineita EU:ssa on ennestään n. 30 000, lisäksi kaikki uudet markkinoille tulevat aineet rekisteröitävä Rekisteröinti tapahtuu kolmessa vaiheessa 18
Esirekisteröinnin tarkoitus: tunnistaa käytössä olevien aineiden valmistajat ja maahantuojat, jotta tietojen vaihto ja hankkiminen aineen varsinaisen rekisteröinnin yhteydessä on mahdollista järjestää Aineen voi myös esirekisteröidä varmuuden vuoksi, vaikka sitä ei tultaisi myöhemmin rekisteröimään. Näin aineen käyttöä voi jatkaa varsinaisen rekisteröinnin päättymisaikaan asti. Käyttöturvallisuustiedote Asiakirja, jolla välitetään tietoa kemikaalin ominaisuuksista, riskeistä, sekä turvallisesta käytöstä Pääotsikot: 1. Valmistajan ja maahantuojan tunnistustiedot 2. Koostumus ja tiedot aineosista 3. Vaarallisten ominaisuuksien kuvaus 4. Ensiapuohjeet 5. Ohjeet tulipalon varalta 6. Ohjeet päästöjen torjumiseksi 7. Käsittely ja varastointi 8. Altistumisen ehkäiseminen ja henkilökohtaiset suojaimet 9. Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet 10. Stabiilisuus ja reaktiivisuus 19
11. Terveysvaikutuksiin liittyvät tiedot 12. Tiedot kemikaalin vaarallisuudesta ympäristölle 13. Jätteiden käsittely 14. Kuljetustiedot 15. Kemikaaleja koskevat määräykset 16. Muut tiedot (esim. käyttötarkoitus ja ohjeet) Kemikaalin valmistaja / maahantuoja on velvollinen toimittamaan käyttöturvallisuustiedotteen vastaanottajalle kemikaalia ensi kertaa luovutettaessa ja aina pyydettäessä PALONTORJUNTA Tulipalon edellytykset: palava aine happi riittävä lämpötila Vesi Soveltuu parhaiten kuitumaisten aineiden (puu, paperi, kankaat) sammutukseen Ei sovellu sähköpaloihin! Sammuttimet Hiilidioksidisammutin: esim. kuitumaisille aineille, palaville nesteille ja jännitteisille sähkölaitteille 20
Jauhesammutin: palaville nesteille, sähkölaitteille tai aktiivisille metalleille, esim. natrium Toiminta-aika lyhyt (~ ½ min)! Sammutusaineesta voi syntyä myrkyllisiä hajoamistuotteita Sammutuspeitto KEMIKAALIJÄTTEIDEN KÄSITTELY Jäte on aine, jonka sen haltija on poistanut, aikoo poistaa tai on velvollinen poistamaan käytöstä Ongelmajäte on jäte, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle Ongelmajätteen saa luovuttaa vain hyväksytylle vastaanottajalle (Ekokem Oy, Riihimäki) Viemäriin laskettavat jätteet Vedenpuhdistamojen toiminnan takaamiseksi sekä puhdistamolietteen hyödyntämiseksi (esim. maanviljelyssä) viemäriin ei saa laskea mitä tahansa Joidenkin aineiden päästäminen viemäriin tai vesistöön on lailla kielletty tai rajoitettu; ns. musta lista (mm. DDT, triklooribentseeni, hiilitetrakloridi, kloroformi, pentakloorifenoli) 21
Laimeat happo- ja emäsliuokset sekä pienet liuosmäärät hävitetään kaatamalla viemäriin ja laimentamalla runsaalla vedellä Väkevät hapot ja emäkset sekä suuret happo- ja emäsmäärät on ensin neutraloitava Viemäriin ei saa laskea tulenarkoja ja kaasuuntuvia aineita (eetteri, tolueeni ym.) eikä erittäin myrkyllisiä aineita Esim. Helsingin ja Espoon vesilaitoksilla raja-arvot useille raskasmetalleille (esim. arseeni, kadmium, elohopea, kromi, nikkeli ja lyijy) Raja-arvot määritellään jätevesimäärien perusteella 22