JOHDATUS KRYPTOVALUUTTOIHIN YRITYKSEN KIRJANPIDOSSA JA VEROTUKSESSA

JOHDATUS KRYPTOVALUUTTOIHIN YRITYKSEN KIRJANPIDOSSA JA VEROTUKSESSA Miika Lantta Opinnäytetyö Marraskuu 2018 Liiketalous Taloushallinto

TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalous Taloushallinto LANTTA, MIIKA: Johdatus kryptovaluuttoihin yrityksen kirjanpidossa ja verotuksessa Opinnäytetyö 65 sivua, joista liitteitä 17 sivua Marraskuu 2018 Viime vuosikymmenen aikana kryptovaluutat ovat herättäneet paljon huomiota suurten kurssinousujensa ja kasvavien markkina-arvojensa myötä. Tänä päivänä kryptovaluuttoja voi esiintyä yritysten käytössä, jolloin myös taloushallintoalalla työskentelevät voivat kohdata kryptovaluuttoihin liittyviä kysymyksiä työssään. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kryptovaluuttoja sekä niiden nykyistä kirjanpidon ja verotuksen sääntelyä käsittelevä ajankohtainen tietopaketti. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli suomalainen tilitoimisto FaktaCount Oy, ja työn ensisijaisena tavoitteena oli perehdyttää toimeksiantajan henkilökuntaa aiheeseen. Tutkimuskysymyksenä oli selvittää, mitä asioita kryptovaluuttojen kirjanpidossa ja verotuksessa tulisi ottaa huomioon nykyisten säädösten mukaan Suomessa. Opinnäytetyö toteutettiin käyttämällä laadullisia menetelmiä tutkimalla kryptovaluuttoihin, kirjanpitoon ja yritysverotukseen liittyvää teoria-aineistoa. Työssä haastateltiin myös kirjanpito- ja verotusasiantuntijoita sekä kryptovaluutan kanssa päätoimisesti tekemisissä olevan yrityksen edustajaa. Työn teoreettisesta viitekehyksessä rajattiin kryptovaluuttojen tarkempi tekninen käsittely ulkopuolelle, ja lähempään tarkasteluun otettiin tunnetuin kryptovaluutta Bitcoin. Työn tuloksena saatiin toimeksiantajalle kryptovaluuttoja ja niiden kirjanpitoa ja verotusta käsittelevä tietopaketti, jota toimeksiantaja voi hyödyntää perehdyttäessään henkilökuntaansa aiheeseen. Tietopakettiin koottiin kirjanpitolautakunnan ja Verohallinnon kannanotoista sekä haastatteluista oleellisimpia asioita, joita kryptovaluuttojen kirjanpidossa ja verotuksessa olisi hyvä huomioida. Tietopaketti on muokattavissa, ja sitä voi tarvittaessa päivittää tulevaisuudessa lainsäädännön ja säädösten muuttuessa ajankohtaisuuden säilyttämiseksi. Tietopaketti on tämän opinnäytetyöraportin liitteenä. Asiasanat: kryptovaluutat, bitcoin, kirjanpito, verotus

ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Degree Programme in Business Administration Financial Administration LANTTA, MIIKA: Introduction to cryptocurrencies in corporate accounting and taxation Bachelor's thesis 65 pages, appendices 17 pages November 2018 Over the last decade cryptocurrencies have raised the public attention with their soaring exchange rates and growing market values. Today cryptocurrencies may occur in the use of companies and therefore people working in financial administration may encounter questions regarding cryptocurrencies in their work. The purpose of this thesis was to create an information pack about cryptocurrencies and their current accounting and taxation regulations. The mandator of the thesis was a Finnish accounting company FaktaCount Oy and the main objective of the work was to brief the company staff about the topic. The research question was to examine what one should consider when working with cryptocurrencies in accounting and taxation according to current regulations in Finland. The thesis was carried out by using qualitative methods in researching the existing theory on cryptocurrencies, accounting and corporate taxation. The work also included interviews given by some accounting and taxation experts and a Finnish cryptocurrency based company s representative. In the framework more technical description of the cryptocurrencies was excluded from the work and more specific focus was taken on the best-known cryptocurrency Bitcoin. As a result of this thesis an information pack about cryptocurrencies in accounting and taxation was created. The mandator company can use the brochure as an orientation material about cryptocurrencies for the company staff. The information pack is editable and it can be updated to keep the brochure updated as the law and the regulations on cryptocurrencies may evolve in the future. The information pack is enclosed as an appendix of this thesis.. Key words: cryptocurrencies, bitcoin, accounting, taxation

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 6 2 KRYPTOVALUUTAT... 8 2.1 Kryptovaluutan määritelmä... 8 2.2 Bitcoin... 9 2.2.1 Tausta... 10 2.2.2 Lohkoketju... 11 2.2.3 Louhinta... 12 2.2.4 Arvon määräytyminen ja käyttökohteet... 13 2.3 Altcoinit... 14 2.4 Kryptovaluuttojen asema kansainvälisesti... 15 2.5 Kryptovaluuttojen käyttö Suomessa... 17 3 KRYPTOVALUUTTA YRITYKSEN KIRJANPIDOSSA... 20 3.1 Yleistä osakeyhtiön kirjanpidosta... 20 3.2 Kryptovaluutalla käytävät liiketapahtumat... 22 3.2.1 Maksutapahtumat... 23 3.2.2 Osto- ja myyntitoiminta... 23 3.3 Arvostaminen ja jaksottaminen tilinpäätöksessä... 24 4 KRYPTOVALUUTAN VEROTUS YRITYSTOIMINNASSA... 26 4.1 Yritysverotuksen sääntely Suomessa... 26 4.2 Tulolähdejako... 27 4.3 Omaisuuslajit... 28 4.4 Tulon veronalaisuus ja menon vähennyskelpoisuus... 30 4.4.1 Suoritetut maksutapahtumat... 30 4.4.2 Osto- ja myyntitilanteet... 31 4.4.3 Yrityksen harjoittama louhinta... 31 4.4.4 Hankintameno... 32 4.5 Arvonlisävero... 32 5 TYÖN TOTEUTUS... 34 5.1 Tietopaketin sisällön suunnittelu... 34 5.2 Asiantuntijahaastattelut... 34 5.3 Tietopaketin teko... 38 5.4 Tietopaketin sisällön esittely... 39 6 POHDINTA... 41 LÄHTEET... 45 LIITTEET... 49 Liite 1. Sähköpostilla lähetetyt kysymykset haastateltaville... 49

Liite 2. Kryptovaluutat yrityksen kirjanpidossa ja verotuksessa... 50 5

6 1 JOHDANTO Kryptovaluutat ovat viime vuosikymmenen aikana herättäneet suuren yleisön huomion, ja etenkin vuoden 2017 loppupuolella kryptovaluutat nousivat uutisotsikoihin suurten kurssinousujensa saattelemana. Kryptovaluutta voi esiintyä yritysten sijoituskohteena ja maksuvälineenä, minkä myötä taloushallintoalalla työskentelevät voivat kohdata niihin liittyviä kirjanpidollisia ja verotuksellisia kysymyksiä. (Finanssivalvonta 2017; Saviala 2018.) Työn toimeksiantajana on FaktaCount Oy, joka on vuonna 2012 perustettu erilaisia taloushallinnon palveluita tarjoava yritys. Yritys on Suomen Taloushallintoliiton auktorisoima tilitoimisto ja sillä on toimintaa viidellä eri paikkakunnalla Suomessa. Yritykseltä tiedusteltiin tarvetta opinnäytetyölle, minkä kautta työn aiheeksi valikoitui kryptovaluutat sekä niiden kirjanpito ja verotus. Työn tavoitteena on perehdyttää toimeksiantajayrityksen henkilökuntaa sekä heidän nykyisiä että potentiaalisia asiakkaitaan kryptovaluutoista ja niiden kirjanpitoon ja verotukseen liittyvästä ohjeistuksesta. Ensisijaisena tavoitteena on perehdyttää toimeksiantajayrityksen kirjanpitäjiä kryptovaluutta-aiheeseen, ja tarkoituksena on tehdä toimeksiantajan verkkosivuilla julkaistava ajankohtainen tietopaketti, joka perehdyttää lukijansa yleisellä tasolla kryptovaluuttoihin ja esittelee niiden kirjanpito- ja verokäsittelyä Suomen nykyisen lainsäädännön ja normien puitteissa. Tietopakettiin on tarkoitus koota yhteen aihealueen tärkeimpiä seikkoja teoria-aineistoa ja asiantuntijahaastatteluja hyödyntäen. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksenä on selvittää: mitä asioita tulee ottaa huomioon kryptovaluuttojen yleisimpien käyttötapausten käsittelyssä yrityksen kirjanpidossa ja verotuksessa? Tutkimuskysymykseen pyritään saamaan vastauksia pohtimalla myös, mitä ongelmakohtia yritykset voivat kohdata kryptovaluuttojen kirjanpidossa ja verotuksessa. Työn teoreettisessa viitekehyksessä rajataan kryptovaluuttojen tarkempi tekninen käsittely ulkopuolelle ja perehdytään kryptovaluutta-aiheen peruskäsitteisiin, jotta lukijalle välittyisi mahdollisimman helposti lähestyttävä kokonaisuus kryptovaluutoista. Kryptovaluuttoja on olemassa CoinMarketCap-sivuston (2018a) mukaan työn kirjoittamishet-

7 kellä marraskuussa 2018 yli tuhat erilaista, joten tarkemman rajauksen vuoksi kryptovaluuttojen teoriaosuudessa käsitellään tarkemmin tunnetuinta ja markkinaosuudeltaan suurinta kryptovaluuttaa Bitcoinia sivuten kuitenkin myös muita kryptovaluuttoja työn tarkoituksen mukaisesti. Työssä aihetta lähdetään tarkastelemaan lähinnä listaamattoman osakeyhtiömuotoisen yrityksen näkökulmasta. Opinnäytetyössä käytetään laadullisia tutkimusmenetelmiä keräämällä aineistoa olemassa olevasta teoria-aineistosta sekä asiantuntijahaastatteluista. Teoria-aineistona käytetään monipuolisesti aiheeseen liittyviä kirjallisuuslähteitä ja tilastoja, sekä etenkin kirjanpidon ja verotuksen osalta lakeja, asetuksia sekä viranomaisten kannanottoja. Asiantuntijahaastatteluissa haastattelumenetelmänä käytetään teemahaastattelua, jossa pyritään löytämään tutkimuskysymykseen vastauksia (Tuomi & Sarajärvi 2018, 88). Opinnäytetyön raportin teoria-osuus on jaettu kolmeen osaan, joissa tuodaan esiin aiheesta olemassa olevan teoria-aineiston lisäksi asiantuntijahaastatteluista kerättyä tietoa. Ensimmäiseksi käydään läpi kryptovaluuttojen teoriaa, missä perehdytään tarkemmin Bitcoin-kryptovaluuttaan sekä esitellään muiden kryptovaluuttojen teoriaa yleisesti. Kryptovaluuttoja koskevassa kappaleessa tarkastellaan myös niiden asemaa niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Toiseksi käsitellään kryptovaluuttojen kirjanpitoa esittelemällä aiheeseen liittyvän teoriaa sekä poimintoja asiantuntijahaastatteluista. Kolmanneksi käydään läpi vastaavasti kryptovaluuttojen käsittely verotuksessa. Teoria-osuuden jälkeen käydään läpi työssä tehdyn tietopaketin toteutus esittelemällä käytetyt menetelmät sekä työtä varten tehdyt haastattelut. Lopuksi pohdintakappaleessa analysoidaan työn lopputuloksia, esitetään jatkotutkimusehdotuksia sekä pohditaan työn luotettavuutta ja eettisyyttä. Opinnäytetyön liitteenä ovat haastateltaville tahoille lähetetyt haastattelukysymykset sekä toimeksiantajayritykselle tehty tietopaketti kryptovaluutoista ja niiden kirjanpidosta ja verotuksesta.

8 2 KRYPTOVALUUTAT 2.1 Kryptovaluutan määritelmä Kryptovaluutta on digitaalisessa muodossa oleva varallisuuden muoto, joka perustuu kryptografisiin salausmenetelmiin ja vertaisverkossa toimivaan hajautettuun tietokantaan. Kryptografialla tarkoitetaan Francon (2015, 13, 51) mukaan salattua kirjoitusta ja hajautetulla tietokannalla tässä tapauksessa usean tietokoneen ylläpitämää verkkoa. Kryptovaluutan perimmäinen tarkoitus on toimia kolmansista osapuolista riippumattomana vaihdon välineenä ja vaihtoehtoisena valuuttana perinteisessä pankkijärjestelmässä toimiville virallisille valuutoille. (Nakamoto 2008, 1; Daniel & Green 2018, 2-3.) Virallisista valuutoista, kuten euro ja dollari, käytetään tässä työssä yhteistä nimitystä fiat-raha. Fiat-rahalla tarkoitetaan rahaa, jonka arvo perustuu hallinnollisiin säädöksiin eikä sillä ole varsinaisesti luontaista arvoa (Franco 2015, 5). Kryptovaluutat, kuten Bitcoin, eivät sen sijaan perustu minkään valtion säädöksiin eivätkä ole Suomessa virallista valuuttaa. Grymin (2018) mukaan kryptovaluutoista olisi parempi käyttää termiä kryptovarat, sillä ne ovat toimivine markkinoineen eräänlainen varallisuuden muoto, mutta eivät ole onnistuneet tehtävässään toimia maksuvälineenä. Danielin ja Greenin (2018) mukaan kryptovaluutta voidaan nähdä myös kryptovarojen alaluokkana. Kryptovaroilla tarkoitetaan laajemmin kryptovaluuttojen kaltaista ominaisuuksia sisältäviä varoja, joilla voi olla myös muita tarkoitusperiä kuin toimia pääasiassa vaihdon välineenä. (Daniel & Green 2018, 2-3.) Kryptovaluutoista käytetään myös nimitystä virtuaalivaluutta, jonka yhdeksi alalajiksi kryptovaluutta on mahdollista luokitella. Virtuaalivaluutoille on yhteistä, että ne esiintyvät digitaalisessa muodossa eivätkä ne ole laillisesta perspektiivistä rahaa tai valuuttaa. Muita virtuaalivaluuttoja kuin kryptovaluutta voi esiintyä esimerkiksi videopeleissä, joissa käyttäjä voi pelin sisäisellä virtuaalivaluutalla ostaa lisäsisältöä peliin. (European Central Bank 2015, 4, 9, 20.)

Euroopan unionin uudessa rahanpesudirektiivissä (Direktiivi 2018/843/EU) virtuaalivaluutta määritellään seuraavasti: Digitaalisia arvonkantajia, jotka eivät ole keskuspankin tai viranomaisen liikkeeseen laskemia tai takaamia, joita ei välttämättä ole kytketty lailliseksi maksuvälineeksi vahvistettuun valuuttaan ja joilla ei ole samaa oikeudellista asemaa kuin valuutalla tai rahalla mutta jotka luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt hyväksyvät vaihdantavälineenä ja joita voi siirtää, varastoida ja myydä sähköisesti. 9 2.2 Bitcoin Bitcoin tunnetaan ensimmäisenä keskittämättömään järjestelmään perustuvana kryptovaluuttana (Hileman & Rauchs 2017, 15). Keskittämättömällä järjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jota mikään yksittäinen taho ei hallitse. Bitcoin on myös hajautettu järjestelmä, sillä ylläpito on hajautettu vertaisverkossa usealle taholle. Antonopoulos (2017) kuvaa Bitcoinia konseptien ja teknologioiden yhdistelmänä, joka muodostaa digitaalisen rahan ekosysteemin. Tässä opinnäytetyössä viitattaessa koko Bitcoin-järjestelmään, käytetään Bitcoinista isoa alkukirjainta. Viitattaessa Bitcoin-järjestelmän valuuttayksikköön, bitcoiniin, käytetään pientä alkukirjainta. Bitcoinissa ei varsinaisesti fyysisessä tai edes digitaalisessa muodossa liiku kolikoita. Järjestelmä perustuu sen sijaan digitaalisiin avaimiin ja osoitteisiin, joiden avulla osapuolet lähettävät tietoja bitcoinien omistusoikeuksista. Avaimet toimivat todisteena siitä, että käyttäjä omistaa kryptovaluuttaa. Avaimia säilytetään usein käyttäjänsä digitaalisessa lompakossa, joka on tietokoneelta tai älypuhelimen sovellus. (Nakamoto 2008, 2; Franco 2015, 77; Antonopoulos 2017.) Bitcoin-avaimet muodostuvat numeroiden ja kirjainten sarjoista. Avaimia ei välttämättä ole pakko säilyttää digitaalisessa muodossa, vaan niitä on myös mahdollista säilyttää esimerkiksi paperilapulla tai yksinkertaisesti käyttäjänsä muistin varassa (Hileman & Rauchs 2017, 111). Fyysisessä muodossa säilyttämisessä riskinä on, että käyttäjä kadottaa avaimensa, jolloin käyttäjä voi menettää bitcoininsa. Toisaalta digitaalisessakin säilytysmuodossa on riskinsä. Jos lompakko on esimerkiksi kolmannen osapuolen tarjoama palvelu, voi käyttäjä menettää bitcoininsa palveluntarjoajaan kohdistuvassa hakkerointihyökkäyksessä.

10 2.2.1 Tausta Bitcoinin kehittäjänä on pidetty salanimellä esiintynyttä Satoshi Nakamotoa, joka julkaisi vuonna 2008 artikkelin Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System. Artikkelissa Nakamoto esitteli Bitcoinin takana olevan teknologian yhdistelemällä aiempia digitaalisen valuutan keksintöjä, kuten b-money ja HashCash luodakseen uudenlaisen digitaalisen valuutan järjestelmän. (Antonopoulos 2017.) Bitcoinin taustalla oli tarve kehittää kolmansista osapuolista riippumaton digitaalinen maksujärjestelmä. Aiemmilla digitaalisen valuutan innovaatioilla ongelmana oli ollut se, että transaktioiden aitoutta oli vaikea todistaa. Transaktioiden aitous on perinteisesti taattu käyttämällä kolmatta osapuolta, kuten esimerkiksi pankkia. Kyseinen prosessi on näin perustunut luottamukseen. Nakamoto esitti kuinka luottamus voidaan korvata kryptografisiin menetelmiin perustuvalla järjestelmällä. (Nakamoto 2008, 1; Antonopoulos 2017.) Vuoden 2009 alussa Bitcoin-verkko käynnistyi Nakamoton aloitteesta koodaajista koostuvan yhteisön avustuksella. Nakamoto vetäytyi julkisuudesta vuonna 2011 eikä kyseisen nimimerkin takana olleen tahon henkilöllisyyttä saatu selville (Antonopoulos 2017.) Nakamoton henkilöllisyydeksi on epäilty lukuisia eri henkilöitä, kuten Hal Finneytä, joka vastaanotti ensimmäisen Bitcoin-transaktion tai Nick Szaboa, joka tunnetaan Bitcoinia edeltäneen ja paljon Bitcoinia mustuttavan Bit gold-projektin kehittäjänä (Banking On Bitcoin 2016). Nakamoto jätti vastuun Bitcoin-verkon kehittämisestä vapaaehtoisista koodaajista koostuvalle yhteisölle (Luther 2016, 397; Antonopoulos 2017). Kehitysvastuun jakamisen mahdollisti etenkin Bitcoinin avoin lähdekoodi, johon Bitcoin perustuu. Tämä tarkoittaa, että kenellä tahansa on mahdollista osallistua Bitcoinin takana olevan koodin kehittämistyöhön. Avoimella lähdekoodilla pyritään myös takaamaan Bitcoinin kehitystyön laatu, sillä sitä voidaan verrata Francon mukaan tutkimustyöhön, jossa keskeisessä asemassa on vertaisarviointi. (Franco 2015, 6.) Koska useampi henkilö kehittää järjestelmää, on Bitcoinin kehitys jatkuvasti laaduntarkkailun kohteena eri tahojen toimesta, jolloin työ on tehokkaampaa ja luotettavampaa. Toisaalta riskinä kyseisessä kehitystyössä ovat mahdolliset kehittäjien erimielisyydet, jotka saattavat hidastaa Bitcoinin kehitystä.

11 2.2.2 Lohkoketju Bitcoin esitteli ensimmäisenä lohkoketjuteknologian, jota on pidetty jopa internetin kaltaisena innovaationa. Lohkoketju on Bitcoinissa merkittävässä osassa, sillä sen ansiosta Bitcoinin transaktioita voidaan suorittaa ilman kolmatta osapuolta. Lohkoketjuteknologian sovellusmahdollisuuksia selvitetään eri aloilla, ja etenkin finanssisektori on panostanut lohkoketjuun suuresti. (Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää & Nylund 2017, 161-162.) Bitcoinin lohkoketju on julkinen tietokanta, joka koostuu informaatiota sisältävien lohkojen muodostamasta ketjusta. Jatkuvasti päivittyvä lohkoketju sisältää tiedot kaikista Bitcoin-verkossa tehdyistä transaktioista sekä uusien bitcoinien luonnista. Lohkoketjua voidaan myös kuvailla Bitcoinin julkisena tilikirjana, johon transaktiot päivittyvät järjestyksessä, muuttumattomina ja aikaleimattuina. (Nakamoto 2008, 3; Berentsen & Schär 2018, 4-5.) Lohkoketjussa transaktio tapahtuu yksinkertaistetusti siten, että bitcoinin lähettävä osapuoli lähettää Bitcoin-verkkoon viestin, jonka välityksellä bitcoinin vastaanottavasta osapuolesta tulee sen uusi omistaja. Tämä sama informaatio välitetään koko Bitcoin-verkkoon niin, että kaikille osallistujille tiedotetaan uudesta omistajuudesta. Järjestelmän toimimisen kannalta olennaista on, että osapuolet saavuttavat yhteisymmärryksen bitcoinyksiköiden omistajuuksista. (Berentsen & Schär 2018, 5.) Koska Bitcoinin lohkoketju on julkinen, kuka tahansa voi tarkistella verkossa tapahtuvia transaktioita. Transaktioiden osapuolet säilyvät kuitenkin lohkoketjussa nimettöminä, sillä nimien sijaan lohkoketjussa käytetään Bitcoin-osoitteita, joiden perusteella osapuolet voivat suorittaa transaktioita. (Franco 2015, 8.) Jokaisella Bitcoin-verkkoon osallistuvalla on myös lohkoketjusta oma kopionsa, jonka avulla varmistutaan myös transaktioiden oikeellisuudesta ja estetään mahdollisuus huijata. Lohkon väärentäminen vaatisi sitä, että kaikki kopiot tulisi väärentää, joka on käytännössä äärimmäisen vaikea toteuttaa (Nakamoto 2008, 2-3; Franco 2015, 9.)

12 2.2.3 Louhinta Bitcoinin lohkoketjua ylläpidetään louhinnaksi kutsutun prosessin avulla. Järjestelmään osallistuvat tietokoneet, eli niin sanotut louhijat, luovuttavat prosessointitehoaan verkon käyttöön varmistaen samalla Bitcoin-transaktioita ja luoden uusia lohkoja. Prosessia voidaan kuvata louhijoiden kesken käytävänä kilpailuna, jossa louhijat kilpailevat keskenään hankalan matemaattisen ongelman ratkaisemiseksi. Keskimäärin kymmenen minuutin välein yksittäinen louhija onnistuu ratkaiseman algoritmin, eli löytämään vastauksen matemaattiseen ongelmaan, jolloin järjestelmän työstämä uusi lohko saadaan osaksi Bitcoinin lohkoketjua. (Antonopoulos 2017.) Louhimisen prosessissa syntyy myös uusia Bitcoinin valuuttayksikköjä palkkioiksi louhintaan osallistuville tietokoneille. Uudet bitcoin-yksiköt toimivat kannustimena louhijoille siitä, että he ylläpitävät Bitcoin-verkkoa. Louhinnassa ratkaistava matemaattinen ongelma vaikeutuu jatkuvasti lohkoketjun laajetessa, jolloin lohkoketjun ylläpito vaatii yhä suurempaa tietokoneiden prosessointitehoa. Kyseistä Bitcoinin louhintamenetelmää kutsutaan myös Proof of work -protokollaksi (Antonopoulos 2017; Daniel & Green 2017, 17). Bitcoinissa valuutan perusyksikkö on nimeltään bitcoin ja se on jaettavissa jopa 100 miljoonaan osaan. Pienintä Bitcoinin yksikköä kutsutaan satoshiksi. (Berentsen & Schär 2017, 4.) Bitcoin-järjestelmässä bitcoin-yksikköjen määrä on ennalta rajattu noin 21 miljoonaan. On arvioitu, että viimeiset bitcoinit on louhittu vuoteen 2140 mennessä, jolloin uusia bitcoineja ei enää synny. Kun loput bitcoinit on louhittu, louhijat hyötyvät uusien bitcoinien sijaan Bitcoin-verkon ylläpidosta transaktiomaksuina. (Antonopoulos 2017.) Louhintaan voi osallistua kuka tahansa, mutta käytännössä louhinnan yleistyttyä vain suuret louhintayhtymät voivat tehdä sitä tuottoisasti. Bitcoin tuottoisa louhiminen kuluttaa runsaasti sähköä ja vaatii erikoistunutta laitteistoa. (Berentsen & Schär 2017, 6.) Helmikuussa 2018 uutisoitiinkin, kuinka Islannissa Bitcoinin louhinta tulee kuluttamaan enemmän sähköä kuin Islannin kotitaloudet yhteensä (Baraniuk 2018).

Arvo (USD) 13 2.2.4 Arvon määräytyminen ja käyttökohteet Koska bitcoinia ei laske liikkeeseen tai sitä ei hallinnoi mikään yksittäinen taho, sen arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Bashir (2018) kuvailee Bitcoinin kasvun olevan verkostoefektin ansiota; mitä enemmän käyttäjiä Bitcoinilla on, sitä arvokkaammaksi se muodostuu. (Bashir 2018.) Bitcoin ei siis itsessään tuota mitään, joten mahdollinen arvonnousu perustuu siten täysin spekulatiivisiin odotuksiin siitä, että joku muu on valmis maksamaan bitcoinista enemmän. Vaikka Bitcoin kehitettiin alun perin kustannustehokkaaksi ja kolmansista osapuolista riippumattomaksi maksujärjestelmäksi, sen on huomattu olevan pääasiassa spekulatiivinen sijoituskohde. Fiat-rahaa voidaan vaihtaa bitcoineiksi tai bitcoineja fiat-rahaksi lukuisilla aktiivisilla kauppapaikoilla, jotka tarjoavat kaupankäyntipalveluja internetin välityksellä. Kauppapaikoilla on suuri rooli etenkin Bitcoinin markkina-arvon määrittämisessä. (Hileman & Rauchs 2017, 26, 30.) Kuviossa 1 on esitetty bitcoinin arvon kehitys Yhdysvaltain dollareissa yhden vuoden ajanjaksolla. Kuvaajasta voidaan havaita yhden bitcoinin arvon nousseen voimakkaasti vuoden 2017 loppupuolella ja saavuttaneen kurssihuipun lähes 20 000 Yhdysvaltain dollarissa. Vuoden 2018 ensimmäisellä vuosineljänneksellä bitcoinin arvo romahti huippulukemistaan ja on sittemmin pysynyt alle 10 000 dollarin lukemissa (kuvio 1.) 20000 17500 15000 12500 10000 Bitcoin 7500 5000 2500 10/2017 1/2018 4/2018 7/2018 10/2018 Kuukausi KUVIO 1. Bitcoinin hintakehitys Yhdysvaltain dollareissa yhden vuoden ajanjaksolla 1.10.2017 1.10.2018 (CoinMarketCap 2018b, muokattu)

14 Myös Baur, Hong ja Lee (2018, 11) toteavat Bitcoinin käyttäjistä vähemmistön käyttävän sitä maksuvälineenä. Berentsen ja Schär (2017, 15) esittävät, että Bitcoinin hinnan vaihtelun voimakkuuden ja skaalautumiseen, eli Bitcoinin järjestelmän nopeuteen, liittyvät ongelmat ovat kyseenalaistaneet sen soveltuvuuden maksuvälineeksi. On selvää, että Bitcoin ei voi yleistyä maailmanlaajuisesti maksuvälineenä, ellei kyseisiä ongelmia pyritä ratkaisemaan tulevaisuudessa. 2.3 Altcoinit Bitcoinin suosion myötä sen rinnalle on luotu useita muita kryptovaluuttoja, jotka enemmän tai vähemmän jäljittelevät Bitcoinin ominaisuuksia. Muista kryptovaluutoista kuin Bitcoin käytetään nimitystä altcoin. Vuodesta 2011 lähtien on ollut lukuisia altcoin-projekteja, joista useat ovat myös epäonnistuneet yleisön suosion saavuttamisessa. (Hileman & Rauchs 2017, 15; Bashir 2018.) On olemassa satoja erilaisia altcoineja, joista markkinaosuudeltaan suurimmat ovat tätä opinnäytetyötä kirjoittaessa marraskuussa 2018 Ethereum (ETH), XRP ja Bitcoin Cash (CoinMarketCap 2018c). Monet altcoinit on kehitetty Bitcoinin avoimen lähdekoodin pohjalta ja ne pyrkivät usein täydentämään tai parantelemaan Bitcoinin ominaisuuksia. Altcoinit voivat tuoda merkittäviäkin muutoksia esimerkiksi kryptovaluutan yksityisyydensuojaan ja louhintamenetelmiin. (Hileman & Rauchs 2017, 16; Bashir 2018.) Useat altcoinit voivat olla myös täysin uudelle pohjalle kehitettyjä kryptovaluuttoja, joista Franco (2015, 171) käyttää nimitystä metacoin. Altcoinin ja metacoinin välinen raja on kuitenkin hankala vetää, joten termejä voidaan käyttää monesti myös synonyymeinä. (Franco 2015, 171.) Vaikka Bitcoin on edelleen suurin kryptovaluutta markkina-arvoltaan, altcoinit ovat kasvattaneet osuuttaan kryptovaluuttamarkkinoilla. Helmikuussa 2017 Bitcoinin markkinaosuus oli yli 85 prosenttia kryptovaluuttojen kokonaismarkkinoista, kun vuotta myöhemmin vastaava osuus oli vain 35 prosenttia. Myöhemmin Bitcoin kuitenkin kasvatti markkinaosuuttaan jättäen altcoinien osuuden alle 50 prosenttiin. (Hileman & Rauchs 2017, 18; CoinMarketCap 2018c.) Kuten markkinaosuuden kehitystä kuvaavasta graafista (kuvio 2) nähdään, kahden suurimman altcoinin markkina-arvon kehitys on mukaillut selvästi Bitcoinin markkina-arvon kehitystä.

Arvo (mrd. USD) 15 350 300 250 200 150 100 BTC ETH XRP 50 0 10/2017 1/2018 4/2018 7/2018 10/2018 Kuukausi KUVIO 2. Bitcoinin (BTC), Ethereumin (ETH) ja Ripplen (XRP) markkina-arvojen kehitys vuoden aikana 1.10.2017 1.10.2018 (CoinMarketCap 2018b, 2018d, 2018e, muokattu) Altcoineihin liittyy ilmiö nimeltä Initial Coin Offering, eli lyhennettynä ICO, jonka nimi muistuttaa englannin kielen osakeantia tarkoittavaa termiä Initial Public Offering (Daniel & Green 2017, 5). Nimestään ja tietyistä samankaltaisuuksistaan huolimatta kyseessä on kaksi eri asiaa. ICOlla tarkoitetaan vapaasti suomennettuna kolikkoantia, jossa yritys tarjoaa uutta liikkeelle laskettavaa kryptovaluuttaansa vastineeksi rahoitukselle, jota se hakee muilta yrityksiltä tai kuluttajilta. ICOssa tarjottavan kryptovaluutan ominaisuudet vaihtelevat tapauskohtaisesti, ja ICO määrittelee valuutan käyttöehdot.. Käyttötarkoituksia voivat olla esimerkiksi ICOa lanseeraavan yrityksen omat tuotteet tai palvelut tai joissain tapauksissa uusi kryptovaluutta voi oikeuttaa osuuteen sen tarjoavan yrityksen tulevista tuotoista. (Finanssivalvonta 2017; Heiskanen 2017, 2.) 2.4 Kryptovaluuttojen asema kansainvälisesti Kryptovaluuttojen yhteenlaskettu markkina-arvo oli huipussaan vuoden 2018 tammikuussa, jolloin se kävi 830 miljardissa dollarissa. ICO-projekteja oli järjestetty vuonna 2017 maailmanlaajuisesti yhteensä noin 890, ja niillä kerättiin yli 6 miljardia Yhdysval-

16 tain dollaria, joka oli 6000 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Kryptovaluuttojen markkina-arvot putosivat kurssihuippujen jälkeen voimakkaasti ja alkuvuoden 2018 aikana kryptovaluuttojen kokonaismarkkina-arvosta hävisi yli puolet, kun samalla ICOista kerättyjen varojen määrä oli myös vähentynyt merkittävästi. Lisäksi huolta oli aiheuttanut kryptovaluuttatrendin mukana tulleet huijaustapaukset, joissa oli lanseerattu uusia kryptovaluuttoja katteettomin lupauksin. (CoinMarketCap 2018c; Popper 2018.) Tiedossa on myös tapauksia, joissa kauppapaikkoja on hakkeroitu ja näiden asiakkaat ovat menettäneet kryptovaluuttaa sisältäviä virtuaalilompakkojaan hakkerien hyökkäyksissä. Kyseenlaiset tapaukset ovat herättäneet keskustelua kryptovaluuttojen sääntelystä, joka selvästi koetaan tarpeelliseksi. Yhdysvalloissa viranomaiset ovat ryhtyneet toimiin lanseeraamalla muun muassa New Yorkissa erillisen BitLicense-nimellä kulkevan toimiluvan kryptovaluuttatoimijoille. Lisäksi Yhdysvaltojen arvopaperimarkkinaviranomainen on antanut tiedonannon virtuaalivaluuttojen soveltumisesta arvopaperimarkkinalainsäädäntöön. (Blomster & Terho 2018; Popper 2018.) Useat pankit ovat kritisoineet Bitcoinia ja sen markkinoita tämän epävakaisuudesta ja sääntelemättömyydestä (Lam 2017). Pohjoismaiden suurin finanssikonserni Nordea on kieltänyt työntekijöiltään bitcoinin tai muiden kryptovaluuttojen kaupankäynnin. Syynä kieltoon oli se, että Nordea pelkää työtekijöidensä joutuvan epäeettisiin tai rikollisiin tilanteisiin kryptovaluuttamarkkinoilla. (Lehmusvirta 2017.) Kuten aiemmin todettiin, Bitcoinin yksi alkuperäisistä tarkoituksista on siirtää valuuttaa ilman kolmatta osapuolta, kuten pankkia. Bitcoinin voidaan tässä määrin katsoa nykyisen pankkijärjestelmän kilpailijaksi. Kansainvälisesti kryptovaluuttoihin suhtaudutaan Peuran (2018) mukaan myönteisimmin Yhdysvalloissa ja Aasian maissa. Altmetsin ja Sainion (2018) sekä Peuran (2018) mukaan Aasiassa yritykset ovat lähteneet paikoittain kokeilemaan kryptovaluuttojen sovelluskohteita laajassakin käytössä. Toisaalta Blomsterin ja Terhon (2018) mukaan Kiina ja Etelä- Korea ovat ottaneet kielteisen kannan kryptovaluuttailmiöön kieltämällä ICOjen järjestämisen sekä kryptovaluutan markkinapaikkojen toiminnan. Kieltoa on perusteltu Kiinassa vilpillisen toiminnan ja kryptovaluuttoihin liittyvän ylettömän spekulatiivisuuden perusteella. (Blomster & Terho 2018.)

17 Euroopan maissa viranomaiset luokittelevat ja kohtelevat kryptovaluuttoja eri tavoin. Kryptovaluutta saatetaan luokitella valuuttayksiköksi tai varallisuuden muodoksi riippuen maasta. Englannin pankki on ottanut Euroopan keskuspankin kanssa yhteisen kannan, eivätkä ne pidä kryptovaluuttoja lainkaan valuuttaan tai rahaan rinnastettavana. Saksassa taas on katsottu, että bitcoin on ulkomaanvaluuttaan verrattavissa oleva vaihdon väline, mutta sillä erolla, että bitcoineilla ei ole laillista pohjaa. Euroopan mailla näyttäisi kuitenkin olevan yhteinen näkemys siitä, että kryptovaluuttojen markkinapaikat ja niissä toimivat yritykset tulisi saada sääntelyn piiriin. (Demertzis & Wolff 2018, 1, 5-6.) ICOjen suhteen Sveitsissä on melko selkeä lainsäädäntö ja Altmetsin ja Sainion (2018) mukaan se onkin ainoita paikkoja Euroopassa, missä yritysten on juridisessa mielessä järkevä järjestää ICOja. Euroopassa ongelmana on ollut ICOjen kohtelu, luokittelu ja sääntely viranomaisten taholta, josta on hankala päästä yhteisymmärrykseen. Joidenkin maiden viranomaisten mielestä ICOja tulisi käsitellä tapauskohtaisesti, kun taas osan mielestä yleinen ohjeistus olisi tarpeellinen. (Demertzis & Wolff 2018, 5-6.) Sääntelyn näkökulmasta ongelmana on myös se, että kryptovaluutat perustuvat monesti hajautettuun järjestelmään, jolloin myös sääntelyä on vaikeampi kohdistaa, sillä valuuttoja ei hallinnoi mikään yksittäinen taho. Maailmalla on näyttää vallitsevan Altmetsin ja Sainion mukaan myös tahtotila, jossa kryptovaluuttojen sijaan pyritään sääntelemään ennemmin niitä ilmiöitä, joita kryptovaluutat aiheuttavat. (Altmets & Sainio 2018.) Toisaalta voidaan havaita, että kryptovaluuttailmiön kehitys on ollut todella nopeaa, joten myös se tuo haasteita kryptovaluuttojen kokonaisvaltaiseen sääntelyyn. 2.5 Kryptovaluuttojen käyttö Suomessa Suomessa kryptovaluuttojen käyttö yritysten keskuudessa on vielä vähäistä, eivätkä kryptovaluuttojen käyttäjät ole valtavirtaa. Käytön vähäisyyteen on osaltaan vaikuttanut kryptovaluuttojen voimakas hinnanvaihtelu, joka on tehnyt esimerkiksi bitcoineista epävakaita maksuvälineitä. Myös sääntely on vaikuttanut käytön vähäisyyteen, sillä nykyinen ohjeistus on koettu vielä epävarmaksi. Etenkin suurten yritysten keskuudessa vaaditaan nykyisin lakien ja viranomaismääräysten noudattamista, minkä vuoksi kryptovaluuttojen yleistyminen näiden yritysten keskuudessa vaatisi vielä enemmän oikeusvarmuutta, eli selkeämpää lainsäädäntöä. (Altmets & Sainio 2018.)

18 Suomessa kryptovaluuttojen sääntelyssä vallitsevaa epäselvää tilannetta kuvaa hyvin Helsingin hallinto-oikeuden heinäkuussa 2018 antama päätös, jossa todetaan, että virtuaalivaluuttoja vaihdettaessa toiseen virtuaalivaluuttaan niiden arvonnousuun voidaan soveltaa luovutusvoiton laskemista koskevia säännöksiä (Helsingin hallinto-oikeus 2018). Altmetsin ja Sainion (2018) mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos päätös pysyisi lainvoimaisena voitaisiin virtuaalivaluutan luovutuksesta aiheutuva tappio myös katsoa vähennyskelpoiseksi, mitä se ei Verohallinnon ohjeiden mukaan tässä tapauksessa olisi. Hallinto-oikeuden ja Verohallinnon argumentaatiot ovat siis ristiriidassa keskenään. (Altmets & Sainio 2018.) Kryptovaluutta-ilmiön suurin innostus vaikuttaa Altmetsin ja Sainion mukaan laantuneen, mutta se ei myöskään poissulje sitä, ettei uusi innostus kryptovaluuttoihin voisi olla tulossa. Uuteen innostukseen voi vaikuttaa oikeusvarmuuden kehittymisen lisäksi kryptovaluuttojen teknisten ominaisuuksien kehitys. Kryptovaluuttojen kurssihuipun aikana huomattiin, että kryptovaluuttojen transaktiot hidastuivat. Ottaen huomioon, kuinka pieni osa väestöstä vielä käyttää kryptovaluuttaa, vaativat kryptovaluutat vielä paljon kehitystyötä myös teknisellä puolella, jotta niistä tulisi valtavirtaa. (Altmets & Sainio 2018.) Tahvanaisen kokemuksen mukaan yritykset pohtivat kryptovaluuttoihin liittyviä kirjanpidollisia ja verotuksellisia kysymyksiä enemmän pari vuotta sitten kryptovaluutta-ilmiön ollessa kovassa nousussa. Kryptovaluutat hakevat vielä muotoaan pienemmän yritysjoukon käytössä ja tällä hetkellä pohditaan erilaisia tapoja, miten kryptovaluuttoja voitaisiin käyttää. (Tahvanainen 2018.) Peura ja Tahvanainen olettavat, että kryptovaluuttojen teknisten ominaisuuksien kehittyminen vaikuttaa niiden yleistymiseen tavallisten kuluttajien maksuvälineinä. Esimerkiksi Bitcoinin maksutapahtumien varmistamisen hitaus on ollut yksi yleistymistä hidastava tekijä. (Peura 2018; Tahvanainen 2018.) Yleisimpiä käyttökohteita kryptovaluutoille on Altmetsin ja Sainion mukaan myös Suomessa ollut niiden käyttö spekulatiivisena sijoituskohteena. Heidän mukaansa joissain tapauksissa kryptovaluuttaa on voitu käyttää henkilöstön kannustinjärjestelmässä siten, että työntekijöillä on ollut esimerkiksi mahdollisuus nostaa osa palkastaan kryptovaluuttoina. Suomessa on myös suunniteltu ICOjen järjestämistä, mutta monesti nämä yritykset ovat päätyneet rekisteröitymään Suomen sijaan ulkomaille esimerkiksi Viroon tai Sveitsiin, joissa ICO juridisesti katsottuna on järkevämpää toteuttaa. (Altmets & Sainio 2018.)

19 Yritykset, jotka suunnittelevat kryptovaluuttojen vaihdantaan keskittyvää liiketoimintaa joutuvat pohtimaan myös tarvittavia toimilupia tulevaisuudessa. Kryptovaluuttojen markkinapaikoille pyritään ottamaan käyttöön EU:n rahanpesudirektiivi, jolloin kryptovaluuttapörssien ja lompakkopalvelujen tarjoajien tulee hakea rekisteröitymistä Finanssivalvonnalta. (Altmets & Sainio 2018.) Suomessa kierrossa olevaa kryptovaluutan määrää on vaikea arvioida, sillä esimerkiksi lomapakkopalvelujen tarjoajat eivät luovuta käyttäjätietojaan yksityisyyden suojan takaamiseksi (Hileman & Rauchs 2017, 108). Myös Demertzis ja Wolff (2018, 4) toteavat, että esimerkiksi bitcoinien maantieteellisen sijainnin määrittäminen on hankalaa, mutta on kuitenkin mahdollista mitata, mihin valuuttoihin bitcoinia vaihdetaan näkyvillä markkinapaikoilla. Kyseinen tiedon perusteella ei kuitenkaan voida tarkistella, kuinka paljon bitcoineja todellisuudessa on Suomessa. Lisäksi bitcoinin siirroissa osapuolet ovat Bitcoin-osoitteita lukuun ottamatta anonyymejä, mikä myös osaltaan hankaloittaa määrän hahmottamista.

20 3 KRYPTOVALUUTTA YRITYKSEN KIRJANPIDOSSA 3.1 Yleistä osakeyhtiön kirjanpidosta Yksityisellä osakeyhtiöllä tarkoitetaan osakeyhtiölain eli OYL:n (2006, 2012) mukaan osakeyhtiömuotoista yritystä, jonka arvopapereita ei saa ottaa kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle. Osakeyhtiömuotoinen yritys on kirjanpitolain eli KPL:n mukaan kirjanpitovelvollisuuden piirissä, ja sen on pidettävä liiketoiminnan harjoittamisestaan kaksinkertaista kirjanpitoa hyvää kirjanpitotapaa noudattaen (KPL 1997, 1:3; KPL 2015, 1:1-2). Leppiniemi & Kaisanlahti (2016, 13-14) tarkentavat kaksinkertaisen kirjanpidon tarkoittavan sitä, että kirjanpitovelvollisen tulee kirjata liiketapahtumat yhtä suurina vähintään kahdelle eri tilille, käyttäen debet- ja kredit-merkintöjä. Debet-merkinnällä ilmaistaan rahan käyttö ja kredit-merkinnällä rahan lähde. Työ- ja elinkeinoministeriön asettamalle kirjanpitolautakunnalle on säädetty kirjanpitolaissa tehtäväksi antaa ohjeita kirjanpitolain noudattamisesta ja soveltamisesta. Kirjanpitolautakunnan eli KILAn kannanottoja julkistetaan hyvän kirjanpitotavan edistämiseksi. (KPL 2015, 8:1.) Hyvä kirjanpitotapa on tapanormi, jolla kuvataan yleisesti sovellettavaa hyväksi katsottua menettelytapaa (Leppäniemi & Kaisanlahti 2016). Täten voidaan katsoa, että kirjanpitolautakunta on yksi hyvän kirjanpitotavan tärkeimmistä lähteistä. Kirjanpitolautakunta on antanut vuonna 2012 myös kryptovaluuttoja koskevan kannanoton, jossa suomalainen tilitoimisto on pyytänyt lausuntoa siitä, kuinka virtuaalirahaa tulisi käsitellä yrityksen kirjanpidossa (KILA 2012). Kirjanpitolaissa määritellään yrityksen tilikaudeksi 12 kuukautta, mistä on kuitenkin mahdollista poiketa toimintaa aloittaessa ja lopettaessa. Tilikausi saa poikkeuksellisesti olla kirjanpitolaissa mainituin edellytyksin enintään 18 kuukautta. Jos kirjanpitolaki edellyttää laatimaan tilinpäätöksen, se laaditaan yrityksen tilikaudelta. (KPL 1997, 1:4.) Tilinpäätös sisältää vähintään yhtiön taloudellista asemaa kuvaavan taseen, tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman sekä näiden liitteinä olevat tiedot. Tilinpäätöksen voidaan edellyttää myös sisältävän rahoituslaskelman, joka kuvaa varojen hankintaa ja niiden käyttöä sekä toimintakertomuksen, mikäli tietyt kirjanpitolaissa esitetyt edellytykset täyttyvät. (KPL 2015, 3:1.)

21 Kirjanpitovelvolliset jaetaan kirjanpitolaissa kokoluokittain, joita on kolme: mikroyritys, pienyritys ja suuryritys (KPL 2015). Yrityksen kokoluokkaan vaikuttaa sen taseen loppusumma, liikevaihto ja yrityksen palveluksessa oleva henkilöstö. Kokoluokka vaikuttaa muun muassa yrityksen tilinpäätöksen laatimiseen. Valtioneuvoston asetuksessa pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista eli PMA:ssa säädetään kyseisiin kokoluokkiin kuuluvien yritysten tilinpäätöksestä (PMA 2015). Kyseisestä asetuksesta huomataan, että pienemmän kokoluokan yrityksillä on suurempiin verraten huojennuksia tilinpäätöksen laadinnassa. Muita osakeyhtiön kirjanpitoa koskevia säännöksiä löytyy osakeyhtiölaista ja kirjanpitoasetuksesta. Osakeyhtiölaki käsittelee yleisesti osakeyhtiömuotoisia yrityksiä ja lakia sovelletaan yleisesti kaikkiin Suomen lain mukaisiin osakeyhtiöihin (OYL 2006). Kirjanpitoasetuksessa eli KPA:ssa on muun muassa annettu säädökset tuloslaskelmassa ja taseessa käytettävistä kaavoista sekä liitetietojen esittämistavasta ja sisällöstä. (KPA 1997, 2015). Pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä on myös mahdollista soveltaa kirjanpitoasetuksessa esitettyjä kaavoja, mutta kirjanpitoasetus ei velvoita siihen. Kyseisiin yrityskokoluokkiin kuuluva yritys voi täten valita KPA:n ja PMA:n väliltä esimerkiksi kumman asetuksen tasekaaviota käyttää tilinpäätöksessään. Taseen kaavassa käytetään riippumatta osakeyhtiön kokoluokasta kahta eri puolta, jotka ovat vastaavaa ja vastattavaa (KPA 1997; PMA 2015). Vastaavaa-puollelle kirjataan yrityksen omaisuus, joka on jaettu käyttötarkoituksensa perusteella pysyviin ja vaihtuviin. Kirjanpitolaissa (1997, 4:4) määritellään pysyvien vastaavien tarkoittavan niitä eriä, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena. Näitä eriä ovat esimerkiksi koneet ja kalusto, yrityksen pitkäaikaiset sijoitukset ja aineettomat oikeudet. Loput erät ovat puolestaan vaihtuvia vastaavia. Näihin kuuluvat muun muassa yrityksen vaihtoomaisuus, rahat ja pankkisaamiset sekä lyhytaikaiset sijoitukset. (KPA 1997.) Yrityksen rahan lähteet kirjataan vastattavaa-puolelle. Vastattavaa-puoli on jaettu KPA:n mukaisessa tasekaavassa omaan- ja vieraaseen pääomaan, tilinpäätössiirtojen kertymään ja pakollisiin varauksiin. Omaan pääomaan kuuluu muun muassa yrityksen osakepääoma, sijoitetun vapaan pääoman rahasto ja tilikauden voitto. Vieraaseen pääomaan kuuluvat käytännössä yrityksen velkavastuut, kuten lainat rahoituslaitoksilta ja ostovelat. (KPA 1997.) Kaisanlahti ja Leppiniemi (2017, 257) kuvaavat osuvasti tilinpäätössiirtojen ole-

22 van tuloksenjärjestelyeriä, joiden vähentäminen tuloksesta edellyttää niiden vähennyskelpoisuutta verotuksessa. Näitä tuloksenjärjestelyeriä ovat poistoero ja verotusperäiset varaukset. (KPA 1997; Kaisanlahti & Leppiniemi 2017, 257.) Pakollisiin varauksiin merkitään kirjanpitolain (2015, 5:14) mukaisesti yrityksen velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvat menot ja menetykset kyseistä asiaa käsittelevän säädöksen edellytysten täyttyessä. 3.2 Kryptovaluutalla käytävät liiketapahtumat Osakeyhtiön tulee kirjanpitolain (1997, 2:1) mukaisesti merkitä kirjanpitoonsa liiketapahtumina menot, tulot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät. Täten myös kryptovaluutalla tehdyt liiketapahtumat on merkittävä kirjanpitoon, kuten KILA (2012) on todennut lausunnossaan. Liiketapahtumat tulee merkitä asianmukaisille kirjanpitotileille ja kyseisistä tileistä tulee olla selkä ja riittävä erittely, joka selittää tilien sisällön (KPL 1997, 2015). Kirjanpitolaissa määritellään menon kirjaamisperusteeksi tuotannontekijän vastaanottaminen ja tulon kirjaamisperusteeksi suoritteen luovuttaminen. Tästä kirjaamisperusteesta käytetään sanaa suoritusperuste. (KPL 1997; 2:3.) Muita mahdollisia kirjaustapoja ovat laskutusperuste, jolloin meno ja tulo perustuu laskutukseen, sekä maksuperuste, jolloin meno ja tulo perustuvat suoritettuun maksuun (KPL 2015, 2:3). Yrityksen liiketoiminnan luonne ja mihin tarkoitukseen yritys on kryptovaluuttaa hankkinut vaikuttaa kryptovaluutan kirjanpidolliseen käsittelyyn. Tahvanainen (2018) toteaa, että kryptovaluuttojen kirjanpitokäsittelyssä tulisi sen käyttötarkoitus olla selvillä, kuten minkä tahansa sijoitusluonteisen instrumentin kanssa. Kirjanpitäjän tulisi käydä yrityksen kanssa läpi onko kryptovaluutta tarkoitettu esimerkiksi kaupankäyntiä varten, pitkäaikaiseksi sijoitukseksi tai ylimääräisten kassavarojen tallettamiseksi. (KILA 2012; Tahvanainen 2018.) Saviala (2018) toteaa, että yritysten hallussa esimerkiksi bitcoin esiintyy yleensä saatuna suoritteena hyödykkeistä tai muussa tapauksessa yritys on voinut sijoittaa ylimääräisiä kassavarojaan bitcoiniin. Myös Tahvanainen (2018) kertoo kohdanneensa kryptovaluuttoja lähinnä yrityksillä, jotka käyttävät niitä liiketoiminnassaan tai sijoittavat niihin.

23 3.2.1 Maksutapahtumat KILAn lausunnossa ei oteta kantaa siinä käsiteltävän vertaisvaluutan maksuvälineen laillisuuteen. Lausunnossa kuitenkin todetaan, että vertaisvaluuttaa voitaisiin rinnastaa vieraaseen valuuttaan, jos sen käyttö olisi laajamittaisessa käytössä vakiintunutta. Näin ei kuitenkaan vertaisvaluutan kohdalla ole Suomessa, joten kryptovaluuttakin on kirjanpidollisesti eri asemassa kuin Suomessa käytettävä virallinen raha, euro. Kryptovaluuttaa ei myöskään tule käsitellä vaihtuvien vastaavien nimikkeen Rahat ja pankkisaamiset kohdalla. (KILA 2012.) Vaikka mikään kryptovaluutta ei tällä hetkellä ole Suomessa virallinen maksuväline, yritys voi silti sopia toisen osapuolen kanssa, että se ottaa kryptovaluuttaa vastaan luovutetusta suoritteesta (KILA 2012). Käytännössä yritys voi ottaa kryptovaluuttaa vastaan tuotteista tai palveluistaan tai vaihtoehtoisesti itse käyttää kryptovaluuttoja jonkin hyödykkeen hankintaan virallisen valuutan sijasta, jos se näin sopii toisen osapuolen kanssa. Kryptovaluuttaa voidaan tällöin KILAn (2012) mukaan luonnehtia käyttäjiensä väliseen sopimukseen perustuvaksi hyödykkeeksi, jolloin kirjanpidollinen käsittely tapahtuisi vaihtuvien vastaavien rahoitusarvopaperien pääryhmässä Muut arvopaperit -nimikkeellä. Kryptovaluuttaa käsiteltäessä Muut arvopaperit -nimikkeen alla tulee ottaa erityisesti huomioon, että kyseessä on vaihtuvien vastaavien alla oleva erä. Vaihtuvia vastaavia ei ole tarkoitettu tuottamaan tuloa useana tilikautena. Kirjanpitolaissa (1997, 4:3) säädetäänkin, että kyseiseen nimikkeeseen saa merkitä vain tällaisia arvopapereita. Myös KILAn (2012) lausunnossa todetaan, että tällaiset sijoitukset on tehty lähinnä likviditeetin hallinnoimiseksi. 3.2.2 Osto- ja myyntitoiminta Kryptovaluutan osto- ja myyntitoimintalla tarkoitetaan tässä kryptovaluutalla käytävää vaihdantaa, eli toisin sanoen sijoitustoimintaa. Tahvanainen (2018) luonnehtii, että kirjanpidollisesti haasteena on määritellä, milloin kryptovaluutoista muodostuu sijoitustyyppinen instrumentti. Kirjanpidolliseksi ongelmaksi voi esimerkiksi muodostua puhutaanko

pysyviin vastaaviin kuuluvasta sijoitusomaisuudesta vai vaihtuviin vastaaviin kuuluvasta vaihto-omaisuudesta. 24 KILAn (2012) lausunnon mukaan kryptovaluutta voisi kuulua yrityksen vaihto-omaisuuteen, jos kirjanpitovelvollinen harjoittaa kryptovaluutan vaihdantaa liiketoimintanaan. Käytännössä kuitenkin kryptovaluutalla käytävän vaihdannan tulisi täyttää verotusta varten tarkemmat ominaisuudet sen luokittelemiseksi vaihto-omaisuuteen, sillä Verohallinto on ohjeistuksessaan määrittänyt, että elinkeinotoiminnan tunnusmerkit täyttävässä kryptovaluutan vaihdannassa kryptovaluutta kuuluu vaihto-omaisuuteen (Verohallinto 2018). Tahvanainen mainitsee yleisessä keskustelussa olleen esillä, että kryptovaluutta ei lähtökohtaisesti kuuluisi vaihto-omaisuuteen, ellei kryptovaluutan edelleen myynti ole aktiivista. Toisaalta rajanvetoa kirjanpidon ja verotuksen välillä on hankala tehdä, milloin kirjanpidossa kryptovaluuttaa käsiteltäisiin vaihto-omaisuutena ja milloin vastaavasti elinkeinoverotuksessa tarkoitettuna liiketoimintana. (Tahvanainen 2018.) Kryptovaluutan vaihdantaa koskevissa tilanteissa yrityksen tulee määritellä millainen sijoituskohde kryptovaluutta on. KILAn (2012) lausunnossa kryptovaluutta esiintyy ainoastaan vaihtuvien vastaavien puolella. Tahvanaisen (2018) mukaan voisi olla myös mahdollista, että kryptovaluuttaa pidetään pitkäaikaisena sijoituksena, jolloin se sijoittuisi pysyviin vastaaviin, kuten muut pitkäaikaiset sijoitusinstrumentit. (KILA 2012; Tahvanainen 2018.) 3.3 Arvostaminen ja jaksottaminen tilinpäätöksessä Kirjanpitolain 5. luku sisältää keskeisiä säännöksiä tilinpäätöksen laatimista varten. Menot ja tulot jaksotetaan ja arvostetaan kyseisen kappaleen säädösten perusteella. KILAn lausunnossa kryptovaluuttaa esiintyy yrityksellä joko rahoitusomaisuutena, jota ovat rahat, saamiset sekä muussa muodossa olevat rahoitusvarat, tai vaihto-omaisuutena, jota ovat luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet. (KPL 1997; KILA 2012.) Kryptovaluutan arvostus ja jaksottaminen riippuu siitä, kumpaan ryhmään kryptovaluutta luokitellaan.

25 Kun kryptovaluuttaa vastaanotetaan esimerkiksi maksutapahtumissa, tulisi kryptovaluutan sen hetkinen kurssi katsoa, sillä KILAn (2012) lausunnon mukaan kirjanpitoon perustuvien viranomaisilmoitusten tulee olla euromääräisiä, joten myös tilinpäätöksessä kryptovaluutta tulee ilmoittaa euroissa. Lisäksi tilinpäätöksen liitetiedoissa tulee esittää tarvittavat tiedot kryptovaluutan arvostusperiaatteista ja -menetelmistä, jotta tilinpäätös antaa kirjanpitolain (2016, 3:2) mukaisen oikean ja riittävän kuvan. Kryptovaluuttojen kokonaismäärästä tulisi mainita liitetiedoissa, jos se on olennainen tieto. (KILA 2012.) Kirjanpidossa rahoitusomaisuuteen luokiteltavan kryptovaluutan arvostaminen jää tilinpäätöksessä sen laatijan harkintaan, käyttääkö arvostamiseen sen käypää arvoa vai hankintahintamenetelmää. Tilinpäätöksessä rahoitusomaisuuden kohdalla tulee kuitenkin huomioida, ettei kryptovaluuttasalkun arvo ylitä sen hankintahintaa tai todennäköistä luovutushintaa, kuten kirjanpitolaki edellyttää. (KILA 2012; KPL 2015 5:2.) Vaihto-omaisuudessa olevan kryptovaluutan hankintameno jaksotetaan kirjanpitolain mukaisesti. Tilikauden päättyessä aktivoidaan jäljellä olevan vaihto-omaisuuden hankintameno. Hankintamenoon voidaan lukea kunkin kryptovaluuttaerän hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet menot, jotka tulee voida selvittää kustannuslaskelman tai -laskelmien avulla, kuten kirjanpitolaissa on säädetty. Jos todennäköinen hankintameno tai luovutusmeno on tilikauden päättyessä hankintamenoa pienempi, tulee tämä erotus kirjata kuluksi. (KPL 1997, 5:6; KILA 2012; KPL 2015, 5:5.)

26 4 KRYPTOVALUUTAN VEROTUS YRITYSTOIMINNASSA 4.1 Yritysverotuksen sääntely Suomessa Tuloverolain eli TVL:n 9 :ssä säädetään muun muassa osakeyhtiömuotoisen yrityksen verovelvollisuudesta Suomessa. Yrityksen verot voidaan jakaa välittömiin ja välillisiin. Välittömiä veroja ovat ne verot, jotka jäävät verovelvollisen itsensä kustannukseksi, kuten esimerkiksi tulovero. Välilliset verot verovelvollinen yritys vyöryttää kuluttajan maksettavaksi. Esimerkiksi arvonlisävero on välillinen vero. (Niskakangas 2014, 13.) Veronalaista tuloa ovat yrityksen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot. Tulolajeja ovat pääomatulo ja ansiotulo. Pääomatulosta säädetään tarkemmin TVL:n kolmannen osan toisessa luvussa, määrittäen mikä kaikki on pääomatuloa. Muut tulot katsotaan ansiotuloksi. Pääomatuloa on käytännössä verovelvollisen varallisuuden kerryttämä tuotto, kuten korko- ja osinkotulot. Ansiotuloja ovat esimerkiksi työsuhteen perusteella saatu palkka, ja siihen rinnastettava tulo. (TVL 1992, 2004.) TVL:ssa (1992) säädetään muun muassa, että elinkeinotoiminnan tuloksen laskemisesta ja verotusmenettelystä säädetään erikseen. Kuten Myrsky & Malmgrén (2014, 5) toteavat, keskeisin yritysverotusta koskeva laki on elinkeinoverolaki. Yrityksen elinkeinotoiminnassa saatujen tulojen veronalaisuus ja vähennyskelpoisuus määräytyy elinkeinoverolain, eli EVL:n mukaan. Verotusmenettelystä säädetään verotusmenettelylaissa. Kyseisessä laissa säädetään muun muassa verotukseen liittyvän ennakkoratkaisun hakemisesta keskusverolautakunnalta tai Verohallinnolta (Laki verotusmenettelystä 2010, 2012). Verohallinto toimii valtionvarainministeriön alaisuudessa, ja sen tehtävistä säädetään verohallintolaissa. Verohallinnossa on ennakkoratkaisujen antamista varten keskusverolautakunta. (Laki Verohallinnosta 2010.) Verohallinto antaa informatiivisia ohjeita sen kannasta erilaisissa tulkintakysymyksissä. Kryptovaluuttoihin liittyen Verohallinto on antanut toukokuussa 2018 virtuaalivaluuttojen verotuksesta ohjeen, jossa käsitellään virtuaalivaluuttojen verotusta henkilöverotuksessa, yritysverotuksessa ja arvonlisäverotuksessa. (Verohallinto 2018).

27 Verohallinnon antamat ohjeet ovat vain ohjeita eivätkä ne ole sitovia normeja tai korvaa lainsäädäntöä. Ohjeilla on käytännössä kuitenkin merkitystä, sillä viranomaiset ovat yleisesti noudattaneet ohjeita sitovina. (Myrsky & Malmgrén 2014, 25.) Koska kryptovaluutoista ei ole tällä hetkellä olemassa erityistä lainsäädäntöä, voidaan Verohallinnon ohjeiden katsoa olevan hyvinkin merkittävässä asemassa kryptovaluuttojen verotuksen kannalta. Veroa suoritetaan verovuonna saadusta tulosta. Verovuodella tarkoitetaan kalenterivuotta tai jos yrityksen tilikautena ei ole kalenterivuosi, niin ne tilikaudet, jotka ovat kalenterivuoden aikana päättyneet (Laki verotusmenettelystä 2005). Yrityksen verotus rakentuu siten sen kirjanpidon pohjalle. Suomen yritysverojärjestelmä ei kuitenkaan lainsäädännöllisellä tasolla suoraan tukeudu kirjanpitosäännöksiin, vaan omaan tuloksenlaskentanormistoon. Verotettavan tulon laskennassa lähtökohtana on käytännössä kuitenkin aina kirjanpidollinen tulos. (Myrsky & Malmgrén 2014, 64.) 4.2 Tulolähdejako EVL:n (1992) mukaan verovelvollisen harjoittama liike- ja ammattitoiminta muodostaa elinkeinotoiminnan tulolähteen. Yrityksellä voi olla elinkeinotulolähteen lisäksi myös maataloustulolähde ja muun toiminnan tulolähde. Mitä lakia verotettavaan tuloon sovelletaan, riippuu tulolähteestä. Elinkeinotulolähteen tulo verotetaan EVL:n mukaan, maataloustulolähdettä maatalouden tuloverolain eli MVL:n mukaan ja muun toiminnan tulolähdettä TVL:n mukaan. (Myrsky & Malmgrén 2014, 82.) Kirjanpito ei tunne verotuksen kaltaisesti tulolähdejakoa, joten jos yrityksellä on esimerkiksi elinkeinotulolähteen lisäksi muun toiminnan tulolähde, poimitaan tämän tulot ja menot erikseen verotettavan tulon laskemista varten. Tulolähdejako vaikuttaa myös esimerkiksi erinäisten menojen ja menetysten vähennysmahdollisuuksiin. (Myrsky & Malmgrén 2014, 82-83.) Se mihin tulolähteeseen kryptovaluutta kuuluu yrityksen toiminnassa riippuu kryptovaluuttoihin perustuvan toiminnan luonteesta. Jos kryptovaluuttoihin perustuva toiminta täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkit, voi kryptovaluutan verotus tapahtua EVL:n

28 mukaan ja muussa tapauksessa sovellettaisiin TVL:ää. Myös kryptovaluuttojen tapauksessa tulolaji on vaikuttaa merkittävästi verotuksessa esimerkiksi kryptovaluutan realisoituneen arvonlaskun vähennyskelpoisuuteen. (Verohallinto 2018.) Valtionvarainministeriö on antanut luonnoksen hallituksen esitykseksi maaliskuussa 2018 yhteisöjen tulolähdejaon poistoa koskien. Luonnoksen mukaan elinkeinoverolakia muutettaisiin siten, että lakia sovellettaisiin yhteisöjen verotuksessa kaikkeen toimintaan pois lukien maatilatalouden TVL:n mukaan laskettavaa maatalouden tulosta. Yhteisöiltä poistuisi muun toiminnan tulolähde. Muutokset tulisivat voimaan ensimmäisen kerran verovuonna 2019. (HE-luonnos 2018, 1.) Kryptovaluutan kannalta tulisi tarkkailla vaikuttaako tulolähdejaon muutos myös kryptovaluuttojen verotukseen. Tämän hetkisten näkymien mukaan muutos ei näyttäisi merkittävästi vaikuttavan kryptovaluuttoihin. (Tahvanainen 2018.) 4.3 Omaisuuslajit Yrityksellä voi EVL:n mukaan olla rahoitus- vaihto-, käyttö- ja sijoitusomaisuutta. Jälkimmäistä on pääasiassa vain raha- vakuutus ja eläkelaitoksilla, jotka rajataan tämän opinnäytetyön ulkopuolelle. (EVL 1968.) Kuten Andersson ja Penttilä (2014, 340) mainitsevat, omaisuuslajien jaottelulla on merkitystä pääasiallisesti jaksottamissääntöjen soveltamisalaa selvittäessä. Omaisuuslajin luokittelemisessa ratkaisevaa on tarkoitus, jota varten hyödyke on hankittu. Arvopaperit voivat olla esimerkiksi arvopaperikauppiailla vaihto-omaisuutta tai ne voivat olla yrityksen väliaikainen kassavarojen sijoituskohde, jolloin ne kuuluisivat rahoitusomaisuuteen. (Myrsky ja Malmgrén 2014, 122.) Yritysten tulisi myös määritellä kryptovaluuttojen käyttötarkoitus niiden kuuluessa yrityksen elinkeinotoimintaan. Rahoitusomaisuutta on EVL:n (1968) mukaan muun muassa yrityksen rahat, pankki- ja tilisaamiset sekä muut sellaiset rahoitusvarat. Rahoitusomaisuudella tarkoitetaan siten omaisuuseriä, joilla rahoitetaan yrityksen toimintaa. EVL 9 :n muilla rahoitusvaroilla voidaan tarkoittaa muun muassa kassareservinä olevia arvopapereita ja muuta omaisuutta, johon liiketoiminnassa tarvittavia varoja on tilapäisesti sijoitettu. (Andersson & Penttilä 2014, 342-343.) Erona kirjanpitolaissa (1997, 4:4) määriteltävään rahoitusomaisuuteen

voidaan katsoa se, että EVL:n mukaan hyödykkeet voivat kuulua useammankin tilikauden ajan rahoitusomaisuuteen. 29 EVL 10 :ssä säädetään vaihto-omaisuudesta, joka käsittää sellaisenaan tai jalostettuina luovutettaviksi tarkoitetut kauppatavarat, raaka-aineet, puolivalmisteet ja muut hyödykkeet sekä kulutettaviksi tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet ja muut tarvikkeet (EVL 1968). EVL:n mukainen vaihto-omaisuus voidaan siten jakaa kahteen alaryhmään: luovutettaviksi tarkoitettuihin hyödykkeisiin ja tarveaineisiin (Anderson & Penttilä 2014, 345). Kirjanpitolaissa (1997, 4:4) vaihto-omaisuudeksi luokitellaan vastaavasti luovutettaviksi ja kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet. Käyttöomaisuudella tarkoitetaan EVL:n mukaan muun muassa pysyvään käyttöön tarkoitetut hyödykkeet, kuten maa-alueet, arvopaperit, patentit ja muut erikseen luovutettavissa olevat aineettomat oikeudet (EVL 1968). Erona siten vaihto-omaisuudessa oleviin hyödykkeisiin on se, että käyttöomaisuus on tarkoitettu pysyvään käyttöön. Andersson ja Penttilä (2014, 352) toteavat, että käyttö- ja vaihto-omaisuuden välinen raja jää riippumaan siitä, miten pysyvä käyttö erotetaan kulutuksesta. Yrityksellä voi olla myös sellaista omaisuutta, jonka käyttötarkoitus ei vastaa minkään EVL:n omaisuuslajin määritelmää. Valtionvarainministeriön esityksen luonnoksessa koskien yhteisöjen tulolähdejaon poistoa ehdotetaan myös, että tällaista omaisuutta varten tulisi luoda yhteisöjen verotukseen uusi omaisuuslaji. Uuteen omaisuuslajiin kuuluisi sellaiset hyödykkeet, joita yritys ei käytä tulonhankkimistarkoituksessa, kuten esimerkiksi yksityiskäytössä olevat hyödykkeet. (HE-luonnos 2018, 23.) Verohallinnon (2018) ohjeen mukaan kryptovaluutat kuuluvat yleensä yrityksen vaihtotai rahoitusomaisuuteen. Tahvanainen (2018) ei kuitenkaan sulkisi pois vaihtoehtoa, että kryptovaluutta voisi olla myös yrityksen käyttöomaisuutta, jos kryptovaluuttaa pidettäisiin esimerkiksi pitkään tuloa tuottavana sijoituksena. Tähän vaikuttaa edelleen yrityksen perimmäinen käyttötarkoitus kryptovaluutalle. (Tahvanainen 2018.)

30 4.4 Tulon veronalaisuus ja menon vähennyskelpoisuus Myrsky ja Malmgrénin (2014, 142-143) mukaan puhuttaessa tuloverotuksesta keskeistä on, mitä tulolla tarkoitetaan. Suomen tuloverolaeissa ei varsinaisesti ole tyhjentävää vastausta siihen, mitä tulolla tarkoitetaan, vaan joukko säännöksiä, jotka käsittelevät aihetta. Andersson ja Penttilä (2014, 255, 266) kuvaavat menojen tarkoittavan lähinnä tuotannontekijöistä suoritettuja vastikkeita ja sen eroavan menetyksestä siten, että meno suoritetaan yleensä vapaaehtoisesti, mutta menetys syntyy vastoin verovelvollisen tahtoa. Elinkeinotoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot ovat veronalaisia elinkeinotuloja. EVL:n toisessa osassa säädetään tulon veronalaisuudesta ja menon vähennyskelpoisuudesta. (EVL 1968.) Verohallinnon ohjeessa on muun muassa annettu kannanotto kryptovaluuttojen arvonmuutosten veronalaisuudesta ja vähennyskelpoisuudesta. Ohjeen mukaan kryptovaluutan arvonmuutoksen realisoituminen käynnistää aina verotuksen. Arvonmuutoksen aiheuttaman tappion vähentäminen on mahdollista ainoastaan, jos kryptovaluutan käytön katsotaan kuuluvan yrityksen elinkeinotoimintaan. (Verohallinto 2018.) Kryptovaluuttojen vähennyskelvottomuutta Verohallinto perustelee siten, että verotuksellisesti kryptovaluutoilla käytävä kauppa muistuttaa hinnanerosopimuksiksi kutsutuilla sijoitusinstrumenteilla käytävää kauppaa. Verohallinto viittaa korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen, jossa on katsottu, että kyseisten sijoitusinstrumenttien tuottama tulo on veronalaista pääomatuloa, mutta tappio puolestaan ei ole tuloverolaissa säädettävään luovutustappioon rinnastettavissa. Täten hinnanerosopimuksista syntyvä tappio ei ole myöskään vähennyskelpoista. (Verohallinto 2018.) 4.4.1 Suoritetut maksutapahtumat Yrityksen vastaanottaessa tai suorittaessa kryptovaluutalla suoritettavia elinkeinotoimintaan liittyviä maksuja, kuuluu kryptovaluutta Verohallinnon ohjeen mukaan lähtökohtaisesti yrityksen rahoitusomaisuuteen. Jos maksutapahtuma ei liity yrityksen elinkeinotoimintaan, kryptovaluutta kuuluu henkilökohtaiseen tulolähteeseen, jolloin verotus tapahtuisi TVL:n mukaan. (Verohallinto 2018.)

31 Kryptovaluutan vaihto viralliseen valuuttaan realisoi maksutapahtumissa mahdollisen arvonnousun verotuksen. Yritykselle voi syntyä arvonmuutoksen seurauksena voittoa tai tappiota. Jos kryptovaluutta kuuluu tässä tilanteessa yrityksen rahoitusomaisuuteen, on syntyvä voitto veronalaista tuloa ja tappio vähennyskelpoinen suoraan elinkeinotoiminnan juoksevasta tulosta. Henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvan kryptovaluutan voitto on myös veronalaista, mutta tappio vähennyskelvotonta. (Verohallinto 2018.) 4.4.2 Osto- ja myyntitilanteet Kryptovaluutoilla käytävä sijoitustoiminta voi täyttää elinkeinotoiminnan merkit, jos se on jatkuvaa, suunnitelmallista, aktiivista, taloudellisen riskin ottavaa ja voittoa tavoittelevaa. Tällöin Verohallinnon ohjeen mukaisesti kryptovaluutta kuuluu lähtökohtaisesti yrityksen vaihto-omaisuuteen. Vaihto-omaisuutta olevan kryptovaluutan realisoitunut voitto on veronalaista tuloa ja tappio vähennyskelpoista suoraan juoksevasta tulosta. (Verohallinto 2018.) Myös yrityksen muun elinkeinotoiminnan ohella käytävä sijoitustoiminta voi olla osana elinkeinotoiminnan tulolähteen toimintaa. Yrityksen sijoittaessa tilapäisesti kassavarojaan kryptovaluuttaan, kuuluu se lähtökohtaisesti rahoitusomaisuuteen, jolloin voitto on veronalaista ja tappio vähennyskelpoista. Vastaavasti jos sijoitustoiminta ei täytä elinkeinotoiminnan merkkejä, verotus tapahtuu TVL:n mukaan ja tappioita ei voida vähentää verotuksessa, mutta voitto on veronalaista. (Verohallinto 2018.) 4.4.3 Yrityksen harjoittama louhinta Yrityksen harjoittaessa kryptovaluutan louhintaa verotetaan louhinnasta vastineeksi saatua kryptovaluuttaa sen tilikauden tulona, jolloin se on saatu. Verohallinnon ohjeessa mainitaan myös, että louhinnasta saatu vastine voi perustua esimerkiksi yrityksen käytössä olevan kryptovaluutan lukitsemiseen tietyksi ajaksi. Tässä tapauksessa louhinnan tulo jaksotettaisiin lähtökohtaisesti kyseisen ajanjakson tuloksi. (Verohallinto 2018.)

32 Louhinnasta saadun kryptovaluutan omaisuuslaji voidaan luokitella esimerkiksi Bitcoinista tutun Proof of Work -protokollan mukaisessa menetelmässä rahoitusomaisuuteen, koska se perustuu yrityksen tuotannontekijöiden käyttöön, ja kryptovaluutta rinnastetaan suoritemyynnistä saatuihin tuloihin. Omaisuuslaji riippuu lisäksi myös yrityksen harjoittaman toiminnan luonteesta. (Verohallinto 2018.) 4.4.4 Hankintameno Elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot ja menetykset ovat vähennyskelpoisia. EVL:n 8 :ssä määritellään tällaiset menot ja menetykset. Kryptovaluutan hankintameno tulee määrittää ja arvostaa verotusta varten euromääräisenä. Hankintamenon määrittämiseen vaikuttaa kryptovaluutan tulolähde sekä elinkeinotoiminnan tulolähteessä myös omaisuuslaji. (Verohallinto 2018.) Rahoitusmaisuuden hankintamenon määrittämisestä ei ole erityistä säännöstä, kuten Verohallinon ohjeessa mainitaan. Rahoitusomaisuuden ja henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvan omaisuuden hankintameno määritellään todellisen hankintamenon perusteella yksilöllisesti. Vaihto-omaisuuden hankintameno määritetään puolestaan FIFO-periaatteen mukaisesti tai yksilöllisesti määriteltynä todellisena hankintamenona. Vaihto-omaisuuteen kuuluvasta kryptovaluutasta voi myös tehdä EVL 28 :n mukainen arvonalennuskirjaus, jos sen edellytykset täyttyvät. (Verohallinto 2018.) FIFO-tulee englannin kielen sanoista first in first out, eli FIFO-periaate tarkoittaa käytännössä sitä, että ensimmäisenä hankittu kryptovaluuttayksikkö myös kulutetaan ensimmäisenä. Jos yritys ostaa esimerkiksi kryptovaluutalla hyödykkeitä, katsotaan, että ensimmäisenä hankittu kryptovaluuttaerä käytetään. Verohallinnon ohjeen mukaan kryptovaluutalla hankitun hyödykkeen hankintameno muutetaan euromääräiseksi hankintahetken kurssin mukaan. (Verohallinto 2018). 4.5 Arvonlisävero Kuten tässä opinnäytetyössä aiemmin todettiin, arvonlisävero on välillinen vero, jonka on tarkoitettu hyödykkeiden kuluttajien maksettavaksi. Niskakangas (2014) luonnehtii

33 arvonlisäveroa kulutusveroksi. Arvonlisäverotuksessa tavoitteena on, että vero kannetaan siinä maassa, jossa hyödyke kulutetaan. (Niskakangas 2014, 127-128.) Arvonlisäverotuksesta säädetään arvonlisäverolaissa, jossa on tarkemmat säädökset eri kaupankäyntitilanteiden arvonlisäverotuksesta (Arvonlisäverolaki 1993). Yritysten maksutapahtumista ei ole Verohallinnon kryptovaluuttoja koskevissa ohjeissa erityistä mainintaa, vaan maksutapahtumien arvonlisäverotus tapahtuu käytännössä samoin kuin euroilla suoritettavissa tapahtumissa. Myös Saviala (2018) mainitsee, että maksutapahtumissa arvonlisäverotus määräytyy kohdemaan mukaisesti, eikä kryptovaluutan käsittelyssä ole vaihdannan välineenä erikoisempia säännöksiä. Verohallinnon ohjeessa esitetään rahoituspalveluita tarjoavien yritysten arvonlisäverokohtelua sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ja keskusverolautakunnan oikeuskäytännöt kryptovaluutan vaihdantapalveluja tarjoavan yrityksen arvonlisäverotuksessa. Keskusverolautakunta on tehnyt arvonlisäverotukseen liittyvän ratkaisun bitcoinin ostamisesta ja myynnistä. Ratkaisussa käsiteltiin yritystä, joka tarjosi teknisen alustan bitcoinin myyntiin ja ostamiseen. Lausunnossa bitcoineja on pidetty arvonlisäverotuksessa maksuvälineinä eikä lausunnossa käsiteltävän yrityksen tullut suorittaa bitcoinien vaihdannasta perittävästä välityspalkkiosta arvonlisäveroa. (Keskusverolautakunta 2014; Verohallinto 2018.)

34 5 TYÖN TOTEUTUS 5.1 Tietopaketin sisällön suunnittelu Kryptovaluuttojen kirjanpito- ja verotustietopaketin sisällön suunnittelu aloitettiin tutustumalla aihealueen teoria-aineistoon. Kryptovaluuttoja koskeva aineisto koostui pääosin Bitcoinia käsittelevistä teoksista työn rajauksen mukaisesti. Kirjanpitoa ja verotusta koskeva aineisto koostui lakiteksteistä ja niitä tukevasta kirjallisuudesta sekä Verohallinnon ja kirjanpitolautakunnan kannanotoista. Aineistosta kerättiin muistiinpanoja, joiden avulla hahmotettiin olennaisimmat osa-alueet, mitä tietopaketissa käsiteltäisiin. Kryptovaluuttoja koskevaa lainsäädäntöä ei vielä varsinaisesti tunneta, joten tutkimuskysymys muotoiltiin siten, että tehtävänä oli eksaktien vastausten sijaan etsiä, mitä asioita kryptovaluuttojen kirjanpidossa ja verotuksessa tulisi ottaa huomioon. Työssä pyrittiin esittelemään käsiteltävää aihealuetta antamatta varsinaisesti kirjanpito- tai verotusneuvontaa. Tietopaketin suunnittelu tapahtui syys- ja lokakuun aikana. Työn suunnitteluvaiheeseen kuului kryptovaluutoista, kirjanpidosta ja verotuksesta olemassa olevaan teoria-aineistoon tutustumisen lisäksi myös asiantuntijahaastattelujen suunnittelu. Asiantuntijahaastattelujen suunnittelua varten tutustuttiin myös haastattelututkimuksen teoriaan. 5.2 Asiantuntijahaastattelut Työssä käytettiin asiantuntijahaastatteluita täydentämään olemassa olevaa teoria-aineistoa ja tuomaan täydentävää asiantuntijatietoa kirjanpidollisesta, verotuksellisesta sekä kryptovaluuttojen parissa työskentelevän yrityksen edustajan näkökulmista. Haastatteluiden avulla pyrittiin myös saamaan vastauksia työhön asetettuun tutkimuskysymykseen. Työssä haastateltiin kolmea eri tahoa, joihin otettiin yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse syys- ja lokakuun aikana. Haastattelut suoritettiin lokakuun aikana puhelimen ja Skypepuheluiden välityksellä. Haastattelut äänitettiin muistiinpanojen tekoa varten.

35 Haastattelumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu, jossa haastateltaville lähetettiin etukäteen puolistrukturoidut kysymykset aihealueesta. Strukturoidulla haastattelulla tarkoitetaan haastattelua, jossa kysymysten muotoilusta ja esittämisestä annetaan hyvin seikkaperäisiä ohjeita. Strukturoimattomassa haastattelussa puolestaan ei anneta tarkkoja ohjeita. Teemahaastattelussa tärkeintä on, että pysytään valitun teeman aihepiirissä. (Hyvärinen ym. 2017, 68-69, 187.) Puolistrukturoitujen kysymysten avulla viestittiin haastateltaville, mistä aiheista haluttiin saada tietoa, sekä kysymysten avulla ohjattiin haastattelun kulkua, jotta haastattelussa pysyttiin aiheessa. Haastattelukysymykset laadittiin siten, että niillä pyrittiin tuomaan esiin, kuinka selkeänä haastateltavat näkevät kryptovaluuttojen nykyisen kirjanpidollisen ja verotuksellisen sääntelyn ja ohjeistuksen sekä mitä mahdollisia ongelmakohtia tähän voi liittyä. Kysymysten avulla pohdittiin myös yritysten kryptovaluuttojen käyttöä, ja sen yleisyyttä nykyisellään ja tulevaisuudessa. Etukäteen lähetetyt kysymysrungot olivat lähes samat jokaiselle haastateltavalle, mutta kysymysten esitysjärjestys vaihtui haastattelutilanteen mukaan. Tuomen & Sarajärven (2018, 87-88) mukaan teemahaastattelussa on etuna se, että haastattelun edetessä haastattelukysymyksiä voidaan tarkentaa ja syventää perustuen haastateltavien vastauksiin. Haastattelun aikana esitettiinkin etukäteen haastattelijoille lähetettyjen kysymysten lisäksi myös tarkentavia kysymyksiä. Kysymysten avulla ohjattiin myös keskustelun kulkua ja pyrittiin tuomaan haastattelussa esiin asiantuntijan tietoa aihealueen eri osa-alueista, kuten kryptovaluuttojen sääntelystä ja yleisyydestä. Laadullisen tutkimuksen aineistolle on Tuomen ja Sarajärven (2018, 103, 117) mukaan tyypillistä tehdä sisällönanalyysi, jolla pyritään saamaan tiivistetty ja mahdollisimman yleinen kuva tutkittavasta aiheesta. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin jäsentelemällä työn kannalta olennaisimmat asiat jokaisesta haastattelusta. Tämän jälkeen aineisto jaettiin osiin teemoittelemalla, eli pilkkomalla ja ryhmittelemällä se erilaisten aihepiirien mukaan. Teemoittelussa painottuu erityisesti, mitä kustakin teemasta on sanottu. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 105.) Tässä tapauksessa teemat koostuivat haastateltaville etukäteen lähetetyistä kysymyksistä (liite 1). Ensimmäisenä haastateltiin kansainvälisesti tunnetuimpiin ja suurimpiin tilintarkastusketjuihin kuuluvan PricewaterhouseCoopers Oy:n eli PwC:n edustajia. PwC valikoitui

36 haastattelun kohteeksi osaltaan kansainvälisyytensä, tunnettavuutensa ja yhtiön verkkosivuilla julkaistujen kryptovaluuttoihin liittyvien ajankohtaisten artikkelien vuoksi. Haastattelupyyntö lähetettiin kryptovaluuttojen verotusta käsittelevän artikkelin laatijalle, jonka kautta haastateltavat henkilöt löytyivät. Haastateltavina asiantuntijoina olivat yhtiön lakipuolella työskentelevä Noora Altmets sekä yritysveroasiantuntija Juha Sainio. Haastattelu toteutettiin puhelimitse. Toiseen haastatteluun pyrittiin painottamaan verotuksen lisäksi enemmän kirjanpidollista näkökulmaa, joten haastattelua varten otettiin yhteyttä Suomen Taloushallintoliittoon. Taloushallintoliitosta suositeltiin haastateltavaksi asiantuntijaksi Leppävaaran Laskenta Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Tahvanaista, jolle haastattelupyyntö lähetettiin. Haastattelu toteutettiin Skype-puheluna. Kolmantena haastateltavana oli jyväskyläläisen Prasos Oy:n community manager Pessi Peura. Opinnäytetyöhön pyrittiin tuomaan myös kryptovaluuttojen parissa liiketoimintaa harjoittavan yrityksen näkökulmaa aiheesta, ja haastateltavaksi yritykseksi pyydettiin Prasos Oy:tä, joka tarjoaa muun muassa kryptovaluuttojen välityspalveluita. Näin Prasos valikoitui haastateltavaksi yritykseksi. Haastattelu suoritettiin lokakuun lopussa Skypepuheluna. Kaikki haastateltavat olivat kohdanneet työssään yrityksiä, jotka olivat olleet tekemisissä kryptovaluuttojen kanssa tai pohtivat niihin liittyviä kysymyksiä. Tahvanainen (2018) sekä Altmets ja Sainio (2018) mainitsivat kohdanneensa etenkin kryptovaluuttojen verotuksellisia kysymyksiä pohtivia yrityksiä. Yritysten kanssa käydyissä keskusteluissa oli Altmetsin ja Sainion (2018) kohdalla ollut kansainvälinen ulottuvuus mukana, esimerkiksi ICOjen järjestämiseen liittyen. Yrityksillä on ollut kiinnostusta järjestää ICO ja yrityksen kanssa oltiin pohdittu, miten se olisi verotuksellisesta näkökulmasta järkevin toteuttaa. Monesti yritykset ovat päätyneet järjestämään ICOn ulkomailla. (Altmets & Sainio 2018.) Haastateltavat näkivät kryptovaluuttojen nykyisessä sääntelyssä jonkin verran epäselvyyksiä. Altmets ja Sainio (2018) mainitsivat, että etenkin hallinto-oikeuden ja Verohallinnon argumentaatiot kryptovaluuttojen verotuksesta voidaan kokea ristiriitaisiksi. Tahvanainen (2018) näki epäselvyyksiä esimerkiksi siinä, millaisesta hyödykkeestä kryptovaluutassa on kullekin yritykselle kyse. Verohallinnon toukokuussa 2018 julkaisema ohje

37 selkeytti hieman tilannetta yritysten puolella. (Tahvanainen 2018.) Peura (2018) toi haastattelussa esille, että maksutapahtumissa on ollut epäselvää, millä tarkkuudella kryptovaluutan kurssi tulee ilmoittaa verottajalle. Maksutapahtumiin on liittynyt jonkin verran tulkinnanvaraisuutta siitä, käytetäänkö esimerkiksi päivän kurssia vai ilmoitetaanko se minuutin tarkkuudella. (Peura 2018.) Yksityishenkilöiden kannalta kryptovaluutan vaihtaminen toiseen kryptovaluuttaan ei aiemmin Verohallinnon ohjeistuksen mukaan realisoinut arvonmuutosta, mutta toukokuussa 2018 ilmestyneen päivitetyn ohjeistuksen myötä jokainen tapahtuma realisoi arvonmuutoksen. Ainoastaan yhtiömuodossa tappio voi olla vähennyskelpoista, jos kryptovaluutat liittyvät elinkeinotoimintaan. (Altmets & Sainio 2018.) Peuran (2018) mukaan verotuksellisesti kryptovaluuttoihin sijoittaminen onkin monesti järkevämpää yhtiön kautta kuin yksityishenkilönä. Kryptovaluutoissa yksi kirjanpidollinen ja verotuksellinen haaste liittyy liiketoiminnan luonteeseen: mikä luonne kryptovaluutalla on yrityksen toiminnassa ja milloin siitä muodostuu sijoitustyyppinen instrumentti? Lisäksi voidaan pohtia, minkä tyyppiseen käyttöön kryptovaluutat soveltuvat tällä hetkellä ja miten niitä tullaan tulevaisuudessa käyttämään Suomessa. Yksiselitteistä rajanvetoa on haasteellista tehdä myös kirjanpito- ja verotustulkintojen kesken, sillä ne eivät tällä hetkellä ole täysin yhtenäisiä verrattaessa toisiinsa. Myös valtionvarainministeriön suunnittelema tulolähdejaon uudistus voi vaikuttaa kryptovaluuttojen verotukseen, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että se ei vaikuttaisi merkittävästi siihen. (Tahvanainen 2018.) Suurin kryptovaluuttoihin liittyvä innostus on Altmetsin ja Sainion (2018) sekä Tahvanaisen (2018) mielestä laantunut, mutta he eivät poissulkeneet, että uusi innostus kryptovaluuttoja kohtaan voi olla vielä edessä. Kryptovaluutat ovat olleet haastateltavien mukaan käytössä enemmän spekulatiivisena sijoituskohteena kuin maksuvälineenä. Peuran (2018) mukaan kryptovaluutan käyttö maksuvälineenä on yleisempää verkkokaupoissa kuin perinteisissä fyysisissä kivijalkaliikkeissä. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että kryptovaluutoilla suoritettavien maksujen vastaanottojärjestelmä on vaivattomampi rakentaa verkkokauppaympäristössä. Monesti yritykset voivat myös kokea, että kryptovaluutan käyttöönottamisella ei ole merkityksellistä hyötyä yrityksen liiketoiminnassa, sillä kryptovaluutan käyttäjiä on vielä vähäisesti. (Peura 2018.)

38 Haastateltavat näkivät, että kryptovaluuttojen yleistymiseen voi vaikuttaa erityisesti kryptovaluuttojen tekninen kehitys. Altmets ja Sainio (2018) mainitsivat, että lisäksi selkeämpi juridinen kehys auttaisi kryptovaluutan yleistymiseen etenkin suurten yritysten tapauksessa. Myös Peura (2018) näki lainsäädännöllisen ympäristön yhdeksi kryptovaluuttojen yleistymiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Kansainvälisesti Aasiassa on oltu edelläkävijöitä kryptovaluuttojen käytössä. Esimerkiksi Japanissa alan toimijoita säännellään omalla lainsäädännöllään, jolloin maksuvälitystoimintakin on kehittyneempää. (Peura 2018.) Altmetsin ja Sainion (2018) mukaan kryptovaluutat ovat yrityksillä Suomessa vielä vähäisessä käytössä. Kansainvälisellä tasolla puhutaan Peuran (2018) mukaan todennäköisesti kymmenistä tuhansista yrityksissä, jotka hyväksyvät kryptovaluuttaa maksun suorituksena liiketoiminnassaan. Prasos on kerännyt bittiraha.fi-verkkosivustolleen listauksen, jossa on noin 40 Suomessa kryptovaluuttoja maksuvälineenä hyväksyvistä yritystä. Kyseisen listauksen lisäksi vastaavia yrityksiä voi olla enemmänkin. (Peura 2018.) Suomessa ollaan vielä kaukana kryptovaluuttojen käytössä verrattuna Aasiaan, jossa kryptovaluuttojen sovelluksia on lähdetty käyttämään enemmän (Altmets & Sainio 2018; Peura 2018). 5.3 Tietopaketin teko Tietopaketin tekeminen aloitettiin luonnostelemalla alustavan sisällön rakenne. Ensimmäiseen luonnokseen kerättiin aiheen teoria-aineiston ja asiantuntijahaastattelujen perusteella oleellisimmat aiheet käsiteltäväksi. Ensimmäinen luonnos tietopaketista lähetettiin toimeksiantajan hyväksyttäväksi. Toimeksiantaja hyväksyi työn rakenteen ja antoi yrityksen virallisen pohjan, johon lopullinen tietopaketti tehtiin. Tietopaketin tekstit perustuivat lähinnä työn teoria-aineistoon. Kryptovaluuttoja koskevat kohdat kirjoitettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta käyttäen. Tekstiä elävöittämään lisättiin tekijänoikeusvapaita kuvia, joiden tarkoitus on jättää lukijalleen kuvainnollinen mielikuva käsiteltävästä aiheesta. Esimerkiksi keskitetyn järjestelmän ja hajautetun järjestelmän eroavaisuuden ymmärtäminen on keskeistä Bitcoinin toimintaperiaatteen ymmärtämiseksi, joten tästä tehtiin tietopakettiin kuva, jonka avulla lukija voi helposti saada ymmärryksen eroista näiden kahden välillä.

39 Kirjanpitoa ja verotusta käsittelevissä osioissa kryptovaluuttoja käsiteltiin kirjanpitolautakunnan ja Verohallinnon antamien kannanottojen kautta. Kryptovaluuttojen kirjanpitoja verotuskäsittelyssä huomioitavia asioita käydään siten läpi nykyisen ohjeistuksen mukaisesti, mutta tietopaketin loppuun on vielä tiivistetty työn haastatteluistakin ilmenneitä asioita, mihin on erityisesti hyvä kiinnittää huomiota. Myös tutkimuskysymyksen avulla pohdittuja kirjanpidossa ja verotuksessa huomioitavia asioita pyrittiin tuomaan esille. Tietopaketin toisesta versiosta tehtiin lähes valmis ja se lähetettiin toimeksiantajalle kommentoitavaksi mahdollisia muokkauksia ja lisäyksiä varten. Toimeksiantaja antoi palautetta, jonka perusteella muokattiin muun muassa louhimista koskevaa osiota, joka oli jäänyt hieman epäselväksi. Rajausten puitteissa kaikkia parannusehdotuksia ei voitu kuitenkaan toteuttaa, mutta tietopakettiin pyrittiin työn tarkoituksen mukaisesti lisäämään oleellisimmat asiat, jotta lukijalle välittyisi yleiskuva kryptovaluutoista. Tietopaketin kolmas muokattu versio lähetettiin toimeksiantajalle, joka hyväksyi sen lopullisena versiona. Tietopaketti lähetettiin myös muokattavana versiona, jos sitä tarvitsisi tulevaisuudessa täydentää tai päivittää ajankohtaisuuden säilyttämiseksi. 5.4 Tietopaketin sisällön esittely Tietopaketin kansilehdessä on otsikon lisäksi kuva Bitcoinin ja seitsemän muun kryptovaluutan logoista. Sisällysluettelon jälkeen tietopaketin ensimmäinen kappale on johdanto, jossa kerrotaan, mitä asioita tietopaketti käsittelee. Toisessa kappaleessa käydään läpi, mitä kryptovaluutta tarkoittaa käsitteenä. Lukijalle esitetään kuvien avulla keskitetyn ja hajautetun järjestelmän erot sekä miten kryptovarat voidaan jakaa kryptovaluuttoihin ja muihin kryptovaroihin. Lisäksi esitetään, mitä lohkoketjulla tarkoitetaan kryptovaluuttojen tapauksessa sekä miten kryptovaluuttojen arvo muodostuu. Kolmannessa kappaleessa perehdytään tarkemmin Bitcoiniin käymällä lyhyesti läpi sen taustoja sekä esittelemällä Bitcoinin lohkoketju, louhiminen ja Bitcoin-lompakko. Kappaleessa esitetään myös, kuinka tällä hetkellä on näyttöä siitä, että bitcoin on harvemmin käytetty maksuväline ja suurelle osalle käyttäjistä spekulatiivinen sijoituskohde. Neljännessä kappaleessa esitetään lyhyesti altcoin-termi ja mitä eroavaisuuksia kryptovaluutoilla voi olla. Kappaleessa mainitaan myös ICO kertomalla Finanssivalvonnan varoituksesta kryptovaluuttoihin liittyvistä riskeistä.

40 Viidennessä kappaleessa esitetään kryptovaluuttojen sääntelyn tämän hetkistä tilannetta ja korostetaan, että Suomessa ei vielä ole virallista sääntelyä asiasta sekä kerrotaan, että KILA ja Verohallinto ovat antaneet virtuaalivaluuttoja koskevat kannanotot. Kappaleessa mainitaan kryptovaluuttojen käytön yleisyydestä Suomessa ja esitellään, mitä käyttökohteita yrityksellä voi olla kryptovaluutoille Verohallinnon ohjeen mukaan. Tämän jälkeen käydään läpi KILAn ja Verohallinnon ohjeita maksutapahtumista, osto- ja myyntitapahtumista, louhinnasta ja tilinpäätöksestä. Lopuksi tietopaketissa on loppusanat, jossa esitetään erityisesti huomionarvoisia asioita, joita yrityksen on hyvä ottaa huomioon kryptovaluuttojen kirjanpidossa ja verotuksessa. Huomioitavat asiat on valittu pohjautuen työn haastatteluista poimittuihin kohtiin. Viimeisenä sivuna tietopaketissa on lähdeluettelo, johon on listattu aakkosittain käytetty teoria-aineisto.

41 6 POHDINTA Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä toimeksiantajayritykselle ajankohtainen tietopaketti kryptovaluutoista, ja niiden kirjanpidosta ja verotuksesta. Tarkoituksena oli myös selvittää, mitä asioita yrityksen tulisi ottaa huomioon tai mitä mahdollisia ongelmakohtia voi ilmetä kryptovaluuttojen kirjanpidossa ja verotuksessa Suomen nykyisen lainsäädännön ja normien puitteissa. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan lähinnä listaamattomia osakeyhtiöitä, mutta työn tuloksena saatua tietopakettia voidaan käytännössä hyödyntää myös muiden yhtiömuotojen kirjanpitoa ja verotusta silmällä pitäen. Rajaus auttoi lähinnä työn tekijää lähestymään kirjanpidon ja verotuksen teoriaa rajatummasta näkökulmasta. Myös kryptovaluuttoihin liittyvien käsitteiden avaaminen Bitcoinin kautta helpotti teoreettista lähestymistä aiheeseen, sillä siitä kryptovaluutta-ilmiön käynnistäneenä oli mahdollista löytää luotettavaa tutkimustietoa ja kirjallisuutta. Työssä perehdyttiin olemassa olevaan kryptovaluuttojen, kirjanpidon ja verotuksen teoria-aineistoon sekä haastateltiin asiantuntijoita täydentävän tiedon tuottamiseksi. Asiantuntijahaastatteluilla oli suuri rooli myös tutkimuskysymyksen vastauksien hahmottamisessa. Teoria- ja haastatteluaineistosta jäsenneltiin työn tarkoituksen kannalta oleellisimmat asiat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, joka muotoiltiin toimeksiantajayritykselle toimitettavaksi tietopaketiksi. Tietopaketissa käsiteltiin kryptovaluuttoja yleisellä tasolla, jättämällä kuitenkin syvempi tekninen kuvaus ulkopuolelle, jotta lukijalle välittyisi helposti lähestyttävä kokonaisuus kryptovaluutoista. Kryptovaluutoista painotettiin erityisesti Bitcoinia, joka on markkinaosuudeltaan suurin ja tunnetuin. Kirjanpidon ja verotuksen osalta lukijalle tuotiin esille kryptovaluuttojen nykyisen sääntelyn tilanne, ja esiteltiin kirjanpitolautakunnan ja Verohallinnon kannanottoja aiheesta yhtenä kokonaisuutena. Opinnäytetyön lopputuloksena saatua toimeksiantajayritykselle valmistettua tietopakettia (liite 2) voidaan käyttää apuna toimeksiantajan henkilökunnan sekä sen nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden perehdyttämiseen kryptovaluutta-aiheesta. Tietopaketti on luotu

käyttämällä toimeksiantajan antamaa pohjaa, jota on myös mahdollista muokata esimerkiksi myöhempiä päivityksiä varten. 42 Analysoitaessa työssä kerättyä aineistoa löydettiin huomionarvoisia seikkoja, joita yrityksen on hyvä ottaa huomioon kryptovaluuttojen kirjanpito- ja verotuskäsittelyssä. Tietynlainen rajanveto kirjanpidon säädösten ja verottajan tulkintojen välillä voi olla tapauksittain haasteellista. On hyvä huomioida esimerkiksi, milloin kryptovaluutta määritetään vaihto-omaisuudeksi kirjanpidossa ja milloin se voi verotuksellisesta näkökulmasta kuulua vaihto-omaisuuteen. Yrityksen liiketoiminnan luonteella ja mihin tarkoitukseen se on kryptovaluuttoja hankkinut vaikuttaa myös kryptovaluuttojen kirjanpito- ja verotuskäsittelyyn merkittävästi. Esimerkiksi verotuksessa kryptovaluutan arvonmuutoksesta aiheutuneiden tappioiden vähennyskelpoisuuden kannalta tulolähdejako on merkittävässä asemassa, sillä henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvaa kryptovaluuttojen kurssitappioita ei voi vähentää, mutta elinkeinotoiminnan tulolähteessä vähennys voi olla mahdollista. Kryptovaluuttojen arvonmuutos realisoituu missä tahansa vaihdantatilanteessa, mikä yrityksen on hyvä ottaa huomioon. Koska varsinaisesti kryptovaluuttoja koskevaa virallista sääntelyä ei vielä ole, on hyvä tarkkailla, kuinka kryptovaluuttojen sääntely tulee kehittymään tulevaisuudessa ja vaikuttaako esimerkiksi tulolähdejaon uudistus käytännössä kryptovaluuttojen verotukseen. Myös kryptovaluuttojen mukanaan tuomien ilmiöiden, kuten ICOjen verotukselle voidaan odottaa tulevaisuudessa selkeämpää lainsäädännöllistä kehystä. Työssä onnistuttiin tekemään toimeksiantajan tarpeita vastaava tietopaketti, joka on selkeä ja kohderyhmäänsä puhutteleva. Tietopaketin ensisijaisena kohderyhmänä oli toimeksiantajayrityksen henkilökunta, joille verotukseen ja kirjanpitoon liittyvät termit ja lyhenteet ovat oletusarvoisesti tuttuja. Jos lukija haluaa syventää tietouttaan kryptovaluutoista, tietopakettiin on sisällytetty myös lähdeluettelo, josta lukija voi halutessaan löytää lisälukemista aiheesta. Tutkimuskysymykseen onnistuttiin saamaan vastauksia, joita sisällytettiin myös tietopakettiin. Haastattelut sujuivat työssä onnistuneesti, ja niiden avulla työhön saatiin lopputuloksen kannalta merkittävää aineistoa. Kirjanpito- ja verotusasiantuntijahaastattelujen lisäksi

43 Prasos Oy:n edustajan haastattelu toi kryptovaluuttojen kanssa päätoimisesti toimivan yrityksen näkökulman työhön. Haastatteluista voitiin havaita haastateltavien yhteneviä näkemyksiä muun muassa kryptovaluuttojen yleistymiseen vaikuttavista tekijöistä ja kryptovaluuttojen nykyiseen sääntelyyn liittyvistä ongelmakohdista. Aikataulullisesti opinnäytetyö sujui suunnitelmien mukaisesti. Ainoastaan viimeinen haastattelu viivästyi hieman alkuperäisestä suunnitelmasta, mutta työn onnistumisen kannalta viivästymisellä ei ollut suurta merkitystä. Myös toimeksiantajan kanssa pysyttiin aikataulussa ja työ saatiin sovitusti marraskuun aikana valmiiksi. Työssä olisi voinut käsitellä muita kryptovaluuttoja laajemmin tai esimerkiksi ICOon liittyviä verotuksellisia ongelmakohtia, mutta opinnäytetyössä jätettiin ICO ja altcoinit vähemmälle huomiolle johtuen opinnäytetyön laajuudesta. Lisäksi oikean yrityksen, joka käyttää toiminnassaan kryptovaluuttoja, kirjanpitoa käyttäen työhön olisi voinut saada havainnollistavia esimerkkejä erilaisista kirjanpito- ja verotustapauksista. Kuvitteellisten yritystapausten käyttäminen rajattiin pois, sillä riskinä olisi ollut, että tietopaketista tulee harhaanjohtava. Altcoinien ja ICOn laajempi käsittely sekä oikean yrityksen kirjanpidon käyttäminen esimerkkinä ovat kuitenkin oivia kehittämisehdotuksia, joista on mahdollista saada jatkotutkimusaihe esimerkiksi opinnäytetyölle. Kryptovaluuttoihin liittyvän sääntelyn mahdollinen kehittyminen ja selkeytyminen tulevaisuudessa tuo mahdollisuuden tarkastella kryptovaluuttoja myös tulevaisuudessa, ja yritysnäkökulman lisäksi aihetta voitaisiin lähestyä myös yksityishenkilön verotuksen kannalta. Opinnäytetyö on tehtiin pääosin aiheeseen liittyvän teoria-aineiston pohjalta, jota täydensivät työssä tehdyt asiantuntijahaastattelut. Työn lopputuloksena saatuun tietopakettiin ei sisällytetty varsinaisesti kirjanpito- tai verotusneuvontaa, vaan esitettiin kirjanpitolautakunnan ja Verohallinnon kannanottoja, joten työ on siltä osin toistettavissa myös jonkin muun tahon toimesta. Haastatteluja käytettiin vastauksien saamiseksi tutkimuskysymykseen, ja haastateltavien takana toimivat tunnetut organisaatiot, mikä puolestaan lisää työn luotettavuutta. Haastattelun vastaukset olisivat kuitenkin voineet olla erilaisia eri ajankohtana, esimerkiksi viiden vuoden päästä lainsäädännön mahdollisesti kehittyessä kryptovaluuttojen osalta tai

44 kryptovaluuttojen käytön yleisyyden muuttuessa. Lisäksi on mahdollista, että jos työhön olisi valittu haastateltaviksi eri henkilöitä, heidän näkökulmansa asiaan olisivat voineet poiketa työssä haastateltujen vastauksista. Työ sisältää monipuolisesti lähteitä, joista osa on verkkolähteitä, kuten tieteellisiä lehtiartikkeleita ja e-kirjoja. Verkkolähteiden laatua, kuten muitakin lähteitä, arvioitiin ennen niiden käyttämistä. Verkkolähteiden laatu varmistettiin tarkastamalla muun muassa lähteen viimeisin päivitys, onko lähde vertaisarvioitu ja vaikuttaako niiden takana jokin tunnettu organisaatio tai kirjoittaja. Haastateltaville henkilöille kerrottiin työn aihe ja tarkoitus ja he antoivat suostumuksensa haastattelujen tallentamiseen ja jatkokäyttöön. Työhön ei sisällytetty luottamuksellista aineistoa.

45 LÄHTEET Altmets, N. trainee, legal services & Sainio, J. yritysveroasiantuntija. 2018. Haastattelu 5.10.2018. Haastattelija Lantta, M. Andersson, E. & Penttilä, S. 2014. Elinkeinoverolain kommentaari. 14. uudistettu painos. Helsinki: Talentum. Antonopoulos, A. 2017. Mastering Bitcoin, Second edition. 3. painos. E-kirja. Yhdysvallat: O Reilly Media Inc. Arvonlisäverolaki 30.12.1993/1501. Banking On Bitcoin. 2016. Ohjaus: Christopher Cannucciari. Tuotanto: Periscope Entertainment, Downtown Community Television Center, Dynamic Range. Levitys: Gravitas Ventures. Baraniuk, C. 2018. Bitcoin energy use in Iceland set to overtake homes, says local firm. BBC News. Julkaistu 12.2.2018. Luettu 19.9.2018. https://www.bbc.com/news/technology-43030677 Bashir, I. 2018. Mastering Blockchain Second Edition. E-kirja. Iso-Britannia: Packt Publishing Ltd. Baur, D., Hong, K. & Lee, A. 2018. Bitcoin: Medium of exchange or speculative assets? Journal of International Financial Markets, Institutions & Money 54, 177-189. Berentsen, A. & Schär, F. 2018. A Short Introduction to the World of Cryptocurrencies. Federal Reserve Bank of St. Louis. Review, First Quarter 2018 1-16. Blomster, A. & Terho, E. PwC. 2018. Kryptovaluutat finanssialan regulaatiossa. Verkkoartikkeli. Julkaistu 14.6.2018. Luettu 17.10.2019. https://uutishuone.pwc.fi/kryptovaluutat-finanssialan-regulaatiossa/ CoinMarketCap. 2018a. Top 100 Cryptocurrencies By Market Capitalization. Luettu 19.9.2018. https://coinmarketcap.com CoinMarketCap 2018b. Historical data for Bitcoin. Luettu 22.10.2018. https://coinmarketcap.com/currencies/bitcoin/historical-data/?start=20171001&end=20181001 CoinMarketCap. 2018c. Global Charts. Luettu 16.10.2018. https://coinmarketcap.com/charts/ CoinMarketCap. 2018d. Historical data for Ethereum. Luettu 22.10.2018. https://coinmarketcap.com/currencies/ethereum/historical-data/?start=20171001&end=20181001 CoinMarketCap. 2018e. Historical data for XRP. Luettu 22.10.2018. https://coinmarketcap.com/currencies/ripple/historical-data/?start=20171001&end=20181001

Daniel, J. & Green, A. 2018. Ernst & Young Global Limited. IFRS: Accounting for crypto assets. Tulostettu 19.9.2018. https://www.ey.com/publication/vwluassets/ey- IFRS-Accounting-for-crypto-assets/$File/EY-IFRS-Accounting-for-crypto-assets.pdf Direktiivi 2018/843/EU. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 ja direktiivien 2009/138/EY ja 2013/36/EU muuttamisesta. Euroopan unionin virallinen lehti 19.9.2018. Luettu 10.10.2018. https://eur-lex.europa.eu/legalcontent/fi/txt/html/?uri=celex:32018l0843&from=en European Central Bank. 2015. Virtual currency schemes a further analysis. Verkkodokumentti. Luettu 10.10.2018. https://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/other/virtualcurrencyschemesen.pdf Finanssivalvonta. 2017. Finanssivalvonnan varoitus: kryptovaluutat ja ICOt (Initial Coin Offering) riskialttiita sijoituskohteita. Lehdistötiedote. Julkaistu 22.11.2017. Luettu 19.9.2018. http://www.finanssivalvonta.fi/fi/tiedotteet/lehdistotiedotteet/pages/17_2017.aspx Franco, P. 2015. Understanding bitcoin : cryptography, engineering and economics. 1. painos. Iso-Britannia: John Wiley & Sons, Incorporated. Grym, A. 2018. Kryptovarat eivät ole rahaa. Blogiteksti. Julkaistu 13.6.2018. Luettu 19.9.2018. https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2018/kryptovarat-eivat-ole-rahaa/ Harmaala, M., Toivola, T., Faehnle, M., Manninen, P., Mäenpää, P. & Nylund, M. 2017. Jakamistalous. 1. painos. Helsinki: Alma Talent Oy Helsingin hallinto-oikeus 6.7.2018 18/0426/3. HE-luonnos. 2018. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, tuloverolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Hallituksen esityksen luonnos. Luettu 22.10.2018. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/97478b37-c70b- 4b2e-a7a0-de1dfa8dffc4/59e59470-1d75-481a-adb5-c5f0935fa59d/LAUSUNTO- PYYNTO_20180322134000.PDF Heiskanen, H. Finanssivalvonta. 2017. Kryptovaluutat ja ICO (Initial Coin Offering) sijoituskohteina, onko kyse kuplasta? Blogiteksti. Julkaistu 22.11.2017. Luettu 19.9.2018. https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/14961/fiva_blogi_kryptovaluutat.pdf?sequence=1 Hileman, G. & Rauchs M. 2017. Global cryptocurrency benchmarking study, University of Cambridge. Verkkodokumentti. Luettu 19.9.2018. https://www.jbs.cam.ac.uk/fileadmin/user_upload/research/centres/alternative-finance/downloads/2017-global-cryptocurrency-benchmarking-study.pdf Hyvärinen, M., Nikander, P. & Ruusuvuori, J. 2017. Tutkimushaastattelun käsikirja. Tampere: Kustannusosakeyhtiö Vastapaino. Keskusverolautakunta. 2014. KVL:2014/34. Luettu 8.10.2018. https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ennakkoratkaisut/54360/kvl034201/ 46

47 Kirjanpitoasetus 30.12.1997/1339. Kirjanpitoasetus 30.12.2015/1752. Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336. Kirjanpitolaki 30.12.2015/1620. Kirjanpitolaki 29.12.2016/1376. Kirjanpitolautakunta. 2012. Digitaalisen vertaisvaluutan käsittelystä kirjanpidossa. Numero 1895. Antopäivämäärä 23.10.2012. Laki elinkeinotulon verottamisesta 24.6.1968/360. Laki elinkeinotulon verottamisesta 30.12.1992/1539. Laki Verohallinnosta 11.6.2010/503. Laki verotusmenettelystä 22.12.2005/1145. Laki verotusmenettelystä 11.6.2010/520. Laki verotusmenettelystä 21.12.2012/875. Lam, E. Bloomberg. 2017. What the World s Central Banks Are Saying About Bitcoin. Verkkoartikkeli. Luettu 23.10.2018. https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-12-15/what-the-world-s-central-banks-are-saying-about-cryptocurrencies Lehmusvirta, A. Kauppalehti. 2018. Nordea kieltää työntekijöiltään bitcoinin Sama kun Nokia kieltäisi Skypen käytön. Verkkoartikkeli. Julkaistu 23.1.2018. Luettu 23.10.2018. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nordea-kieltaa-tyontekijoiltaan-bitcoinin-sama-kuin-nokia-kieltaisi-skypen-kayton/e286b1d6-7c75-3a75-87ed-43268c355c7d Leppiniemi, J. & Kaisanlahti, T. 2016. Kirjanpitolaki : kommentaari. 4. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent Oy. Luther, W. 2016. Bitcoin and the Future of Digital Payments. The Independent Review 20 (3), 397-404. Myrsky, M. & Malmgrén, M. 2014. Elinkeinotulon verotus. 4., uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent Oy. Nakamoto, S. 2008. Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System. Verkkodokumentti. Luettu 8.10.2018. https://bitcoin.org/bitcoin.pdf Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624. Osakeyhtiölaki 14.12.2012/756. Peura, P. community manager. 2018. Haastattelu 30.10.2018. Haastattelija Lantta, M.

Saviala, S. 2018. Kryptovaluutat kirjanpidossa ja verotuksessa virtuaalinen vuoristorata? Tilisanomat. Tulostettu 5.9.2018. https://tilisanomat.fi/teknologia/kryptovaluutatkirjanpidossa-ja-verotuksessa-virtuaalinen-vuoristorata Tahvanainen, T. toimitusjohtaja. 2018. Haastattelu 15.10.2018. Haastattelija Lantta, M. Tuloverolaki 30.12.1992/1535. Tuloverolaki 30.7.2004/716. Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 1. uudistettu laitos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Valtioneuvoston asetus pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista 30.12.2015/1753. Verohallinto 2018. Virtuaalivaluuttojen verotus. Diaarinumero A49/200/2018. Luettu 8.10.2018. https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48411/virtuaalivaluuttojen-verotus/ 48

49 LIITTEET Liite 1. Sähköpostilla lähetetyt kysymykset haastateltaville Kysymykset PwC:lle ja Tuomas Tahvanaiselle: Kuinka paljon kohtaatte yrityksiä, jotka ovat tekemisissä kryptovaluuttojen kanssa tai pohtivat kryptovaluuttoihin liittyviä kysymyksiä? Mitkä ovat yleisimpiä kysymysaiheita, joita kryptovaluuttojen kanssa tekemisissä olevat tai asiasta kiinnostuneet yritykset pohtivat verotukseen ja kirjanpitoon liittyen? Kuinka selkeänä näet kryptovaluuttojen tämän hetkisen sääntelyn ja ohjeistuksen; Ovatko ohjeet joiltain tietyiltä osin puutteellisia tai epäselviä? Jos ovat, niin mitä asioita tulisi selventää kryptovaluuttojen verotuksen ja kirjanpidon sääntelyssä? Näettekö, että kryptovaluutat tulevat yleistymään tulevaisuudessa, vai onko innostus kryptovaluuttoihin laantunut? Mitkä tekijät voivat vaikuttaa kryptovaluutan yleistymiseen yritysten käytössä? Kysymykset Prasos Oy:lle: Kuinka paljon kohtaatte Suomessa toimivia yrityksiä, jotka ovat tekemisissä kryptovaluuttojen kanssa, tai pohtivat kryptovaluuttoihin liittyviä kysymyksiä? Mitkä ovat yritysten yleisimmät käyttökohteet kryptovaluutoille? Kuinka laajaa yritysten kryptovaluutan käyttö on Suomessa verrattaessa Eurooppaan ja muuhun maailmaan? Mitkä ovat olleet yleisimpiä kysymysaiheita, joita olette kohdanneet kryptovaluuttojen verotukseen ja kirjanpitoon liittyen? Kuinka selkeänä näet kryptovaluuttojen tämän hetkisen sääntelyn ja ohjeistuksen; Ovatko ohjeet joiltain tietyiltä osin puutteellisia tai epäselviä? Jos ovat, niin mitä asioita tulisi selventää kryptovaluuttojen verotuksen ja kirjanpidon sääntelyssä? Näettekö, että kryptovaluutat tulevat yleistymään yritysten käytössä, vai onko innostus kryptovaluuttoihin laantunut? Mitkä tekijät voivat vaikuttaa tähän?

50 Liite 2. Kryptovaluutat yrityksen kirjanpidossa ja verotuksessa 1(16) Kryptovaluutat yrityksen kirjanpidossa ja verotuksessa

51 2 (16) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2 2. Mikä on kryptovaluutta?... 3 2.1 Lohkoketju hajautettu tilikirja... 4 2.2 Arvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan... 4 3. Bitcoin ensimmäinen lohkoketjuun perustuva kryptovaluutta... 5 3.1 Bitcoinit syntyvät louhimalla... 6 3.2 Bitcoin-lompakko... 7 3.3 Maksuväline vai spekulatiivinen sijoituskohde?... 7 4. Muut kryptovaluutat... 8 5. Kryptovaluutta yrityksen käytössä... 9 5.1 Yrityksen käyttökohteet kryptovaluutalle... 10 5.2 Maksutapahtumat... 11 5.3 Osto- ja myyntitapahtumat... 12 5.4 Louhinta... 13 5.5 Tilinpäätös... 13 6. Loppusanat... 14 7. Lähteet... 15

52 3 (16) 1. Johdanto Digitalisoituvan yhteiskunnan murroksessa kohtaamme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita, jotka haastavat perinteisiä toimintamalleja. Viime vuosikymmenen aikana ilmiö nimeltä kryptovaluutat on saapunut suuren yleisön tietoisuuteen. Vuoden 2017 loppupuolella kryptovaluuttojen kurssinousut olivat kansainvälisesti suuri keskustelunaihe niin yksityishenkilöiden, yritysten kuin viranomaistenkin keskuudessa. Kryptovaluuttojen yhteydessä on myös saattanut usein törmätä termeihin, kuten lohkoketju ja louhiminen. Mitä oikein tarkoitetaan kryptovaluutalla ja sen louhimisella? Entä mitä tarkoitetaan lohkoketjulla? Kryptovaluutta-ilmiö on vielä suhteellisen uusi ja yrityksen käytössä se tuo omat haasteensa yrityksen taloushallintoon. Onko kryptovaluutassa kyse viralliseen valuuttaan rinnastettavissa olevasta valuutasta vai onko se enemmänkin sijoitustyyppinen instrumentti? Kuuluuko kryptovaluutta normaalin yritysverotuksen piiriin? Mitä yrityksen tulee ottaa huomioon käsitellessään kryptovaluuttoja kirjanpidossa ja verotuksessa? Tässä tietopaketissa käymme yleisellä tasolla läpi mitä tarkoitetaan kryptovaluutalla ja mitä käyttökohteita sillä on. Tarkastelemme lähemmin kryptovaluutoille ominaisia peruskäsitteitä tunnetuimman kryptovaluutan Bitcoinin kautta. Esittelemme lisäksi kryptovaluuttojen kirjanpitoon ja verotukseen liittyviä ohjeistuksia sekä lopuksi käymme läpi, mitä asioita yrityksen on hyvä ottaa huomioon pohtiessaan kryptovaluuttoihin liittyviä kirjanpidollisia- ja verotuksellisia kysymyksiä.

53 4 (16) 2. Mikä on kryptovaluutta? Kryptovaluutta on täysin digitaalisessa muodossa oleva varallisuuden muoto, joka perustuu kryptografisiin salausmenetelmiin ja vertaisverkossa toimivaan hajautettuun järjestelmään. Kryptovaluutan perimmäinen tarkoitus on toimia vaihdon välineenä ja vaihtoehtoisena valuuttana perinteisessä pankkijärjestelmässä toimiville virallisille valuutoille. (Daniel & Green 2018, 2-3; Nakamoto 2008.) Virallisista valuutoista, kuten euro tai dollari, voidaan käyttää termiä fiat-raha. Fiat-rahalla tarkoitetaan rahaa, jonka arvo perustuu hallinnollisiin säännöksiin eikä sillä ole varsinaisesti luontaista arvoa. Kryptovaluuttaa vai -varallisuutta? Kryptovaroista puhuttaessa voidaan tarkoittaa kryptovaluuttoja laajempaa kokonaisuutta. Kryptovaroihin sisältyy myös muut kryptovaluuttojen kaltaiset varallisuuden muodot, joilla voi olla myös muita käyttökohteita kuin toimia vaihdon välineenä. Tällaiset kryptovarat voivat toimia esimerkiksi yrityksen riskirahoituksen lähteenä tai pohjana eräänlaisille älykkäille sopimuksille. (Daniel & Green 2018, 2-3; Grym 2018.) Kryptovaluutoista puhutaan joissain yhteyksissä myös käyttämällä termiä virtuaalivaluutta. Kryptovaluutan voidaan katsoa olevan myös virtuaalivaluutan yksi alalaji. Virtuaalivaluutat esiintyvät digitaalisessa muodossa eivätkä ne ole myöskään virallista rahaa, kuten esimerkiksi jonkin kaupan bonus-pisteet tai videopelissä ansaittava pelin oma valuutta. (ECB 2015; Verohallinto 2018.) Kryptovarat Kryptovaluutat Muut kryptovarat, tokenit

54 5 (16) 2.1 Lohkoketju hajautettu tilikirja Kryptovaluutoille on usein yhteistä se, että ne käyttävät lohkoketjuksi kutsuttua teknologiaa. Lohkoketjua voi kuvailla eräänlaisena vertaisverkossa toimivana hajautettuna tilikirjana. Tilikirja koostuu lohkoista, joihin kaikki valuutan transaktiot tallentuvat jatkuvasti. Lohkot muodostavat ketjun, josta jokaisella verkkoon osallistuvalla on oma kopionsa. Lohkoketjussa transaktio voidaan suorittaa täten ainoastaan silloin, kun kaikki verkon osapuolet vahvistavat transaktion oikeellisuuden. Transaktioita on mahdoton väärentää, sillä tapahtumien tallentuessa lohkoketjuun niitä on mahdoton jälkikäteen muuttaa. Perinteisessä rahajärjestelmässä on tarvittu kolmas osapuoli, kuten pankki, välikädeksi varmentamaan transaktioiden oikeellisuus. Lohkoketjua sovellettiin ensimmäisen kerran Bitcoinkryptovaluutassa. Lohkoketjuteknologiasta on povattu jopa internetin kaltaista mullistavaa innovaatiota, joka tulee vaikuttamaan monella alalla, kuten esimerkiksi finanssialalla. (Nakamoto 2008, 2-3; Hileman & Rauchs 2017, 15; Berentsen & Schär 2018, 4-5.) 2.2 Arvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan Mikään yksittäinen taho ei hallinnoi kryptovaluuttaa tai määritä sen arvoa. Kryptovaluutan arvo määräytyykin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Arvon nousu perustuu siis odotukseen siitä, että joku muu on myöhemmin valmis maksamaan valuutasta enemmän. Myös niin sanotun verkostoefektin voidaan katsoa vaikuttavan kryptovaluutan kasvuun; Mitä enemmän käyttäjiä valuutalla on, sitä enemmän sen kysyntä kasvaa. Fiat-valuutalla voidaan ostaa kryptovaluuttaa lukuisilla eri kryptovaluuttamarkkinapaikoilla. Kryptovaluuttojen yhteenlaskettu markkina-arvo oli jopa 830 miljardia dollaria vuoden 2018 tammikuussa. Alkuvuoden aikana kurssihuippu kuitenkin saavutettiin ja markkina-arvosta suli yli puolet. Lokakuun alussa kryptovaluuttojen markkina arvo oli noin 220 miljardia dollaria. (Coin- MarketCap 2018a.)

55 6 (16) 3. Bitcoin ensimmäinen lohkoketjuun perustuva kryptovaluutta Bitcoinin historiaa Bitcoin on ensimmäinen avoimeen lähdekoodiin sekä täysin hajautettuun ja keskittämättömään järjestelmään perustuva digitaalisen valuutan järjestelmä. Bitcoin käynnistyi vuonna 2009 Bitcoinin takana toimivaa teknologiaa kuvailevan artikkelin Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System myötä. Artikkelin oli laatinut salanimellä esiintynyt Satoshi Nakamoto. (Antonopoulos 2017.) Bitcoin-järjestelmän valuuttayksikköä kutsutaan bitcoiniksi (BTC), joiden määrä on ennalta rajattu 21 miljoonaan. Bitcoin jakautuu myös pienemmiksi yksiköiksi, jopa 100 miljoonaan osaan. Pienintä bitcoinin yksikköä kutsutaan satoshiksi. (Antonopoulous 2017; Berentsen & Schär 2017, 4.) Bitcoinin lohkoketju Bitcoinin lohkoketju esitti ratkaisun ongelmaan, kuinka valuuttaa voidaan siirtää ilman kolmatta osapuolta, aivan kuten esimerkiksi käteistä rahaa. Lohkoketjuteknologian avulla taataan transaktioiden luotettavuus verkossa, jossa osapuolet eivät välttämättä tunne toisiaan. Valuutan siirtoihin osallistuvien henkilöllisyys säilyy anonyyminä, sillä lohkoketjussa valuutan vastaanottaja näkee ainoastaan lähettäjän Bitcoin-osoitteen. Bitcoinissa ei siten varsinaisesti liiku kolikkoja, vaan järjestelmä perustuu digitaalisiin avaimiin ja osoitteisiin, joiden avulla valuutan siirroissa osapuolet lähettävät tietoja valuuttayksiköiden omistusoikeuksista. (Nakamoto 2008 2-3; Franco 2015, 9; Berentsen & Schär 2018, 4-5.) Lohkoketjussa Bitcoin-transaktio tapahtuu yksinkertaistetusti siten, että bitcoinia lähettävä osapuoli välittää Bitcoin-verkkoon viestin bitcoin-yksiköiden uudesta omistajuudesta. Tämä informaatio välitetään kaikille Bitcoin-verkon osapuolille, jolloin saavutetaan yhteisymmärrys bitcoin-yksiköiden omistajuuksista. Bitcoinin toimivuuden kannalta on tärkeää, että verkon osallistujat saavuttavat yhteisymmärryksen omistajuuksien lisäksi myös siitä, kuinka monta bitcoin yksikköä on luotu ja kuinka monta uutta yksikköä on laskettu liikkeelle. (Berentsen & Schär 2018, 5.)

56 7 (16) 3.1 Bitcoinit syntyvät louhimalla Kuten aiemmin mainitsimme, Bitcoin perustuu hajautettuun järjestelmään: Bitcoinin lohkoketjua ylläpidetään usean tietokoneen voimin, jotka jakavat omaa prosessointitehoaan Bitcoin-verkon käyttöön. Verkon ylläpidossa tietokoneet vahvistavat transaktioita ja luovat uusia lohkoja ikään kuin kilpaillen keskenään matemaattisen ongelman ratkaisemiseksi. Uudet bitcoinit syntyvät tämän prosessin seurauksena palkkiona laskentatehon antamisesta Bitcoin-verkon käyttöön. Tätä toimintaa kutsutaan louhimiseksi. (Antonopoulos 2017.) Termi louhiminen on sinänsä harhaanjohtava, sillä Bitcoinissa louhimisen perimmäinen tarkoitus ei ole uusien bitcoin-yksiköiden luonti, vaan Bitcoin-järjestelmän ylläpito. Keskimäärin kymmenen minuutin välein yksittäinen louhija onnistuu ratkaisemaan algoritmin, eli löytämään vastauksen matemaattiseen ongelmaan, jolloin järjestelmän työstämä lohko saadaan osaksi Bitcoinin lohkoketjua. (Antonopoulos 2017.) Bitcoinin louhintaan voi osallistua kuka tahansa. Käytännössä bitcoinien tuottoisa louhiminen vaatii kuitenkin erikoistunutta laitteistoa, ja suuret louhintakeskittymät tuottavat suurimman osan uusista lohkoista. (Berentsen & Schär 2017, 6.) Bitcoinin louhinta on myös saanut kritiikkiä runsaasta sähkönkulutuksestaan. Bitcoinin louhinnan on kerrottu kuluttavan esimerkiksi enemmän sähköä kuin Islannin kotitaloudet yhteensä. (Baraniuk 2018.) On ennustettu, että vuoteen 2140 mennessä kaikki bitcoinit on louhittu. Vaikka uusia bitcoineja ei enää Bitcoinin ekosysteemiin ole tämän jälkeen mahdollista luoda, verkkoa ylläpitävät tietokoneet hyötyvät ylläpidosta myös transaktiomaksujen muodossa. (Antonopoulos 2017.)

57 8 (16) 3.2 Bitcoin-lompakko Bitcoineja säilytetään usein erilaisten ladattavien ohjelmistojen avulla, joita kutsutaan Bitcoin-lompakoiksi. Tämän lompakon avulla käyttäjä voi vastaanottaa, säilyttää ja lähettää bitcoin-yksiköiden omistusoikeuksia. Bitcoin-avaimet muodostuvat numeroiden ja kirjainten sarjoista, ja niitä on myös mahdollista säilyttää fyysisessä muodossa esimerkiksi paperilapulla. (Antonopoulos 2017; Hileman & Rauchs 2017, 111.) Fyysisessä muodossa säilyttämisessä riskinä on, että käyttäjä kadottaa avaimensa, jolloin käyttäjä voi menettää bitcoininsa. Toisaalta digitaalisessakin säilytysmuodossa on riskinsä. Jos lompakko on esimerkiksi kolmannen osapuolen tarjoama palvelu, voi käyttäjä menettää bitcoininsa palveluntarjoajaan kohdistuvassa hakkerointihyökkäyksessä. 3.3 Maksuväline vai spekulatiivinen sijoituskohde? Bitcoin kehitettiin ensisijaisesti kustannustehokkaaksi maksujärjestelmäksi, mutta sen on huomattu olevan monelle käyttäjälleen pääasiassa spekulatiivinen sijoituskohde (Hileman & Rauchs 2017, 26). Viimeisten vuosien aikana bitcoinille on ollut ominaista suuret arvonmuutokset. Sen arvo on noussut voimakkaasti ja ajoittain myös laskenut jyrkästi. Vuoden 2017 joulukuussa yhden bitcoinin hinta kävi korkeimmillaan lähes yli 19 000 Yhdysvaltain dollarissa. Vuoden 2018 puolella arvo on vuoristoratamaisesti laskenut ja lokakuun 2018 alussa yhden bitcoinin arvo oli 5000 euron paikkeilla. (CoinMarketCap 2018b.) Bitcoinia käytetään tällä hetkellä harvemmin maksuvälineenä, ja sitä on kritisoitu muun muassa järjestelmän skaalautumisen hitauden, voimakkaiden arvonheilahteluiden ja suuren energiankulutuksen vuoksi. On selvää, että jos Bitcoinista tulisi maailmanlaajuisesti yleinen maksuväline, tulisi kyseisiin ongelmiin löytyä ratkaisut tulevaisuudessa.

58 9 (16) 4. Muut kryptovaluutat Bitcoinin lisäksi kryptovaluuttoja on tällä hetkellä olemassa satoja erilaisia. Muita kryptovaluuttoja kuin Bitcoin kutsutaan alternative coineiksi, tai lyhyemmin altcoineiksi. Altcoinit on usein kehitetty Bitcoinin avoimen lähdekoodin pohjalta tai vaihtoehtoisesti täysin uudelle pohjalle. Altcoin-projekteja on ollut lukuisia ja niiden menestys on ollut vaihtelevaa. Useat altcoinit ovat myös epäonnistuneet yleisön suosion saavuttamisessa (Hileman & Rauchs 2017, 15; Bashir 2018.) Lokakuussa 2018 markkinaosuudeltaan suurimmat altcoinit olivat Ethereum, XRP ja Bitcoin Cash. (Coin- MarketCap 2018b.) Eroa ominaisuuksissa ja käyttötarkoituksissa Altcoineille yhteistä on usein lohkoketjuteknologian käyttö, mutta eri kryptovaluutat saattavat erota huomattavasti omaisuuksillaan toisistaan. Esimerkiksi Ripple (XRP) ei perustu lohkoketjuun, vaan sen takana on eri teknologia, jonka on tarkoitus kehittää ratkaisuja finanssialalle. Ethereum (ETH) puolestaan on lohkoketjuteknologiaan perustuva alusta, jota voidaan käyttää muihinkin sovelluksiin kuin kryptovaluuttaan, kuten eräänlaisiin älykkäisiin sopimuksiin. (Hileman & Rauchs 2017, 17.) Kryptovaluuttoihin sisältyy riskejä Vuoden 2017 loppupuolella kryptovaluutoista ja niiden kurssinousuista uutisoitiin mediassa tiheään tahtiin. Suomen Finanssivalvonta julkaisi marraskuussa varoituksen, jossa se muistutti kryptovaluuttojen ja niiden sovellusten olevan riskialttiita sijoituskohteita. Tähän liittyi myös ilmiö, Initial Coin Offering, eli ICO. ICOlla tarkoitetaan yleensä yrityksen riskirahoituksen hankintaa lanseeraamalla uusi kryptovaluutta. ICOn sekoittaa helposti IPOon, eli pörssiosakeantiin, mutta kyse on joistain samankaltaisuuksista huolimatta eri asiasta. Finanssivalvonta muistutti, että kryptovaluutta ei itsessään tuota mitään, kuten esimerkiksi yritysten osakkeet maksavat osinkoa, vaan tuotto-odotus on täysin spekulatiivinen. Kryptovaluutta ei myöskään ole Suomessa virallista valuuttaa. Joitain kryptovaluuttoja on voitu luoda myös pelkästään huijaustarkoituksessa. Huijaustapauksien lisäksi huolta on aiheuttanut kryptovaluuttapaikkojen hakkerointitapaukset ja muu kryptovaluuttoihin liittyvä rikollinen toiminta. (Finanssivalvonta 2017.)