Kittilän kaivoksen tuotantovaiheen tarkkailuohjelma

Kittilän kaivoksen tuotantovaiheen tarkkailuohjelma 17.5.2017

Agnico Eagle Finland Oy Kittilän kaivos Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 HANKKEEN KUVAUS... 1 3 TARKKAILUALUE... 2 4 KÄYTTÖTARKKAILU... 2 4.1 Kaivostoiminnan käyttötarkkailu... 2 4.2 Lämpökattilan käyttötarkkailu... 5 4.3 Rikastushiekkojen laadun tarkkailu... 5 4.3.1 CIL-rikastushiekan WAD-syanidipitoisuuden tarkkailu... 6 4.4 Sivukiven laadun tarkkailu... 6 4.5 Pintamaiden laadun tarkkailu... 7 4.6 Vedenpuhdistuksen lietteiden laadun tarkkailu... 8 4.6.1 Sulfaatinpoistolaitoksen sakeuttimen alitteen laadun tarkkailu... 8 4.6.2 Kuivanapitoveden laskeutusaltaan ruoppauslietteen laadun tarkkailu... 9 4.6.3 Maanalaisen kaivoksen esiselkeytysaltaiden liete... 9 4.7 Talousjäteveden puhdistuksen käyttötarkkailu... 9 4.8 Seurujoen virtaamamittaus... 10 4.9 Jatkuvatoimisten mitta-asemien kunnossapito... 10 4.10 Polttonesteiden jakeluaseman käyttötarkkailu... 10 4.11 Toiminnassa muodostuvat hajapölypäästöt... 11 4.12 Jälkihoidon edistyminen... 11 5 PÄÄSTÖTARKKAILU... 11 5.1 Vesipäästöjen tarkkailu... 11 5.1.1 Prosessijätevesi, kaivoksen kuivanapitovesi... 11 Vesikierto kaivoksella... 11 Ympäristöluparajat... 13 Jatkuvatoimiset mittaukset... 15 Kertaluontoiset mittaukset... 15 Vesikirpputesti... 19 5.1.2 Pintavalutuskenttien tarkkailu... 19 5.1.3 Talousjätevesi... 22 5.1.4 Täytön sisäinen vesi sivukiven läjitysalueella... 23 5.1.5 Suotoveden laatu rikastushiekka-altaissa... 24 5.2 Ilmaan menevien päästöjen tarkkailu... 26 5.2.1 Malmin murskaus ja välivarastointi... 27 Pölynpoistojärjestelmä... 27 5.2.3 Malmin jauhatus... 27 Pölynpoistojärjestelmä... 28

5.2.4 Hapetus... 28 Poistokaasujen käsittely... 28 5.2.5 Lämpökattila... 28 5.2.6 Mittausohjelma- ja menetelmät... 29 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU... 30 6.1 Pintavedet... 30 6.1.1 Veden fysikaalis-kemiallinen laatu... 30 6.1.2 Biologinen tarkkailu pintavesissä... 34 Pohjaeläintarkkailu... 34 Puolansukeltajasurviaisen tarkkailu... 35 Piilevätarkkailu... 36 6.2 Kalasto ja kalastus... 38 6.2.1 Kalastuskirjanpito... 38 6.2.2 Kalastustiedustelu... 39 6.2.3 Sähkökoekalastukset... 39 6.2.4 Taimenen alkuperä... 40 6.2.5 Kalatalousvelvoitteen ja kalatalousmaksulla tehtyjen toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailu... 40 6.2.6 Mädin hautumiskoe... 41 6.2.7 Kalojen käyttökelpoisuuden arviointi... 41 6.4 Biologinen tarkkailu maa-alueilla... 43 6.4.1 Humusnäytteet... 43 6.4.2 Sammalnäytteet... 44 6.4.3 Kekomuurahaiset... 44 6.5 Pohjavedet... 46 6.6 Ilman laatu... 46 6.7 Melu... 47 6.7.1 Ympäristömelumittaukset häiriintyvien kohteiden läheisyydessä... 47 7 YHTEENVETO TARKKAILUSTA... 50 8 POIKKEUSTILANTEET... 52 9 RAPORTOINTI... 52 10 SUUNNITELMAN MUUTOKSET... 53 11 LÄHDELUETTELO... 53

Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Liite 15 Liite 16 Sivukiven hallintajärjestelmä Kunnossapitosuunnitelma Kaivoksen vesikiertokaavio Kittilän kaivoksen sulkemissuunnitelma Talousjätevesipuhdistamon pohjapiirros ja näytteenottopisteet Lysimetrin periaatekuva Lysimetrien ja juoruputkien sijainnit Pintavesien tarkkailun havaintopaikat Pohjaeläinten, puolensukeltajasurviaisten ja sähkökoekalastuksen havaintopaikat Piilevätarkkailun havaintopaikat Mädin hautomiskokeiden havaintopaikat Humus-, sammal- ja muurahaistarkkailun havaintopaikat Kekomuurahaisten näytteenotto-ohje Pohjavesien tarkkailuohjelma Pohjavesiputkien putkikortit Melumittausten ja ilman laadun havaintopisteet

ENV 17.5.2017 1(54) 1 Johdanto Kauppa- ja teollisuusministeriö on 30.1.2003 myöntänyt Suurkuusikon kaivospiiriä koskevan kaivoskirjan, kaivosrekisteri n:o 5965/1 a. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.11.2002 kaivokselle toistaiseksi voimassa olevan ympäristö- ja vesitalousluvan (nro 69/02/1), mitä on muutettu useilla lupapäätöksillä sen jälkeen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 26.6.2013 myöntänyt kaivokselle ympäristöluvan (nro 72/2013/1) Kittilän kaivoksen toiminnan olennaiseen muuttamiseen. Toiminnan olennainen muuttaminen koskee tuotannon (rikastettavan malmimäärän) nostamista 1,1 miljoonasta tonnista 1,6 miljoonaan tonniin, rikastushiekka-altaiden käytön muutosta, rikastushiekan käyttämistä pastatäytössä, maanpäällistä polttoainesäiliötä ja maanalaisen polttoaineen jakeluasemaa sekä betoniasemaa. Aluehallintoviraston päätöksestä valitettiin, minkä johdosta Vaasan hallinto-oikeus antoi asiassa päätöksen 24.4.2015 (nro 15/0107/2). Myös Vaasan hallinto oikeuden päätöksestä valitettiin, minkä johdosta Korkein hallinto-oikeus teki asiassa päätöksen 20.5.2016 (taltionumero 2201), minkä jälkeen ympäristölupa nro 72/2013/1 ja siihen Vaasan hallinto oikeuden ja korkeimman hallinto oikeuden tekemät muutokset saivat lainvoiman. Lisäksi vesivarastoaltaalle on myönnetty 29.9.2014 toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa nro 95/2014/1, CIL2-altaan ylävirtaankorotukselle 5.7.2016 toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa nro 98/2016/1, sekä sulfaatinpoistolaitoksen sakeuttimen alitteen läjittämiselle NP3 rikastushiekka altaalle 7.11.2016 toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa nro 146/2016/1. Kittilän kaivos jätti 30.11.2016 Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle ympäristöluvan muutoshakemuksen koskien NPhiekan läjittämistä vesivarastoaltaalle, sekä ylimmän rikastushiekka tason nostoa metrillä NP3- ja CIL2- rikastushiekka-altailla. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kuulutti (Dnro PSAVI/3270/2016) muutoshakemuksen 13.1.2017. Luvanmuutoshakemukseen annettiin kolme lausuntoa Lapin ja Kainuun ELY-keskuksilta sekä Tunturi-Lapin ympäristöterveydenhuollolta. Kittilän kaivos antoi vastineen lausuntoihin 3.4.2017. Lupaprosessi on kesken Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa tämän tarkkailuohjelman hyväksymisen aikana. Agnico Eagle Finland Oy on hakenut Pohjois Suomen Aluehallintovirastolta 30.11.2016 ympäristöluvan muutosta, koskien NP-hiekan läjittämistä vesivarastoaltaalle, sekä ylimmän rikastushiekka tason nostoa metrillä NP3- ja CIL2- rikastushiekka-altailla. Kaivoksen tuotantovaiheen ympäristö- ja päästötarkkailua on toteutettu 12.1.2009 päivätyn tarkkailuohjelman (Agnico Eagle Finland 2009) mukaisesti. Lapin ympäristökeskus (nyk. Lapin ELYkeskus) hyväksyi ohjelman 17.2.2009 (1300Y0008-119) ja Lapin TE-keskus (nyk. Lapin ELYkeskus) 20.11.2009 (dnro 126/5723-2009). Ohjelmaan tehtiin vuonna 2010 pieniä muutoksia ja lisäyksiä Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Pintavesien tarkkailua tihennettiin ja ohjelmaan lisättiin päällyslevästön piilevätutkimus. Tämä tarkkailuohjelma on päivitetty vastaamaan 20.5.2016 voimaan astuneen ympäristöluvan ehtoja. Tarkkailuohjelman sisällöstä on käyty neuvotteluja Lapin ELY keskuksen kanssa ja ELY keskus kuulutti tarkkailuohjelman 22.2.2017. Määräajassa ohjelmasta annettiin kaksi lausuntoa, joihin kaivosyhtiö antoi vastineensa 7.4.2007. Lapin ELY keskus hyväksyi tarkkailuohjelman päätöksellään 21.4.2017 (LAPELY/2302/2015). Tämän jälkeen tarkkailuohjelmaan on tehty pieniä muutoksia hyväksymispäätöksen mukaisesti. 2 Hankkeen kuvaus Suurikuusikon kultaesiintymä löydettiin vuonna 1986 ja louhinta aloitettiin vuonna 2008. Varsinainen tuotanto käynnistyi vuonna 2009. Malmin louhinta aloitettiin avolouhintana toukokuussa 2008 ja

ENV 17.5.2017 2(54) maanalainen louhinta käynnistyi lokakuussa 2010. Marraskuussa 2012 louhinta siirtyi täysin maanalaiseen louhintaan avolouhostoiminnan päättyessä. Rikastusprosessi koostuu murskauksesta, jauhatuksesta, vaahdotuksesta, pesusta, sulfidin painehapetuksesta, syanidiliuotuksesta, kullan erotuksesta ja talteenotosta. Rikastuksen vuosikapasiteetti on noin 1,6 miljoonaa tonnia malmia. Malmin rikastusprosessissa muodostuu lietemäistä vaahdotuksen rikastushiekkaa ja neutraloinnin sakkaa (NP-rikastushiekkaa), sekä syanidin tuhotankin jälkeistä rikastushiekkaa (CILrikastushiekkaa), jotka läjitetään omiin erillisiin rikastushiekka-altaisiin. Syanidiliuotuksen rikastushiekka johdetaan CIL2 - rikastushiekka-altaaseen ja NP rikastushiekka NP3 - rikastushiekka-altaaseen. Osa muodostuneesta NP hiekasta hyötykäytetään maanalaisen kaivoksen pastatäytössä. Rikastushiekan mukana poistuu myös vettä altaille. NP3 altaalta vettä pumpataan vesivarastoaltaan pohjoispuolelle. Vesivarastoaltaan pohjoispuolelta vesi pumpataan sulfaatinpoistolaitokselle, missä vedestä poistetaan sulfaattia kalkkisaostuksella. Sulfaatinpoistolaitokselta vesi puretaan vesivarastoaltaan eteläpuolelle, mistä se pumpataan pintavalutuskenttä 4:n kautta Seurujokeen. Malmin louhinnan yhteydessä louhitaan myös rikastukseen soveltumatonta sivukiveä. Se osa sivukivestä mitä ei hyötykäytetä esimerkiksi maanalaisessa louhostäytössä tai patorakentamisessa, läjitetään sivukiven läjitysalueelle. 3 Tarkkailualue Agnico Eagle Finland Oy:n kultakaivos sijaitsee Kittilän kunnassa Kiistalan kylässä noin 35 km Kittilän keskustasta koilliseen. Lähimmät asutuskeskittymät sijaitsevat Rouravaarassa (0,8-1,5 km kaivokselta itään), Lintulassa (4 km kaivokselta länteen/lounaaseen) ja Kiistalassa (4-5 km kaivokselta etelään). Alue on harvaan asuttua Lapin maaseutua. Maasto on ympäröiviin seutuihin verrattuna melko tasaista. Seudun kasvillisuus edustaa kokonaisuudessaan pohjoisboreaalista vyöhykettä. Kaivosaluetta ympäröivä maisema on alueelle tyypillistä karua maisemaa, jossa selänteet ovat mäntyvaltaista talousmetsää ja laaksomuodostelmien pohjat avoimia suoalueita. Kaivosalueen itäpuoliset alueet ovat metsäisiä ja maasto laskee länteen Seurujoen suuntaan. Matalammat laaksopohjat ovat avoimia soita ja soistuneita sekametsiä, joissa koivu nousee välillä valtalajiksi. Kaivosalue sijaitsee Loukisen valuma-alueella (65.69) ja tarkemmin Seurujoen valuma-alueen (65.697) alaosalla. Seurujoki saa alkunsa Jakovaaran alarinteestä, noin 30 km Kiistalan kylästä koilliseen. Seurujoen pisin sivujoki on pohjoisesta etelään virtaava Nuutijoki. Muita sivujokia ovat Suasjärvenoja, Pahasoja ja Nuutijokeen laskeva Ristinoja. Loukisen alaosalle laskee vielä Kapsajoki. Loukinen puolestaan laskee Ounasjokeen lähellä Levitunturia. Kaivoksen raakavesi otetaan Seurujoesta. Käsitellyt jätevedet ja kaivoksen kuivanapitovedet johdetaan Seurujokeen. 4 Käyttötarkkailu 4.1 Kaivostoiminnan käyttötarkkailu Käyttötarkkailuun kuuluu toiminnan sekä laitteiden ja rakenteiden tarkkailu siten, että toiminta kaivoksella on ympäristöluvan mukaista ja ympäristökuormitus pysyy mahdollisimman vähäisenä. Käyttötarkkailun tietoja hyödynnetään päästötarkkailun raportoinnissa sekä vaikutustarkkailun havaintojen tulkinnassa.

ENV 17.5.2017 3(54) Käyttötarkkailun havainnot kirjataan tietojen tallennusjärjestelmään, kuten käyttöpäiväkirjaan tai tietokantaohjelmistoon, josta tietoja seurataan käyttöliittymällä. Käyttötarkkailu on jatkuvaa. Käyttötarkkailussa seurataan ja kirjataan ainakin seuraavia toimintoja: Rikastamon puhdistuslaitteiden toiminta - Syanidin tuhoamisprosessia seurataan mittaamalla jatkuvatoimisesti WAD-syanidia tuhoamisprosessin jälkeen. WAD-syanidin mittauslaite on kiinteä Mintekin valmistama Cynoprobe 3 malli. Laite on CE-hyväksytty. Sulfaatinpoistolaitoksen toiminta - Sulfaatinpoistolaitoksen toimintaa seurataan kertanäyttein päivittäin neljästä kohtaa prosessia; sulfaatinpoistolaitoksen syötteestä, reaktorin jälkeen sakeuttimen syötteestä, sakeuttimen alitteesta ja CO 2 neutraloidusta tuotevedestä. Päivittäisistä näytteistä analysoidaan kaivoksen laboratoriossa ph, kiintoaine ja sulfaatti. Tarvittaessa CO 2 neutraloidusta veden näytteestä määritetään myös nikkeli. Lisäksi operaattori suorittaa ph:n ja lämpötilan käsimittauksia syötteestä, reaktoreista, sakeuttimen syötteestä, sakeuttimen ylitteestä, sakeuttimen alitteesta sekä CO 2 neutralisoidusta vedestä. Operaattori suorittaa kiintoaineprosentin käsimittauksia sakeuttimen syötteestä ja sakeuttimen alitteesta. Käyttöönoton ajan kerran kuussa lähetetään näytteet syötteestä, reaktoreista, sakeuttimen syötteestä, sakeuttimen alitteesta, sakeuttimen ylitteestä, CO 2 neutralisoidusta vedestä sekä CO 2 neutraloidun veden seisontanäyte ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Näytteistä määritetään prosessin ajon tarpeen mukaan muun muassa seuraavia analyysejä; Na, Mg, Ca, SO 4. Vesitasetta tarkkaillaan päivittäin tehtävin pinnankorkeusmittauksin ja jatkuvatoimisin virtaamamittauksin. Läjitettyjen rikastushiekkojen ja vapaan veden määrät tarkistetaan rikastushiekka-altaiden pinnan tarkemittauksin ja kaikuluotauksin kaksi kertaa vuodessa. Seurujoesta otetun raakaveden kulutusta, purettavaa prosessijätevettä ja kuivanapitovettä sekä kiertoveden osuutta rikastamon veden kulutuksesta seurataan jatkuvatoimisin virtausmittauksin. Rikastushiekka-altailta palautettavan kiertoveden laatua tarkkaillaan, jotta varmistetaan sen kelpoisuus prosessivedeksi. Kaukolämpöverkon ja kaasunpesurin toimintaa tarkkaillaan jatkuvatoimisesti automaatiojärjestelmän kautta. Kemikaalien, polttoaineen ja energian kulutusta seurataan ja raportoidaan vuosiraportoinnin yhteydessä. Lisäksi polttoaineen ja energian kulutuksen perusteella arvioidaan laskennallisesti ominaispäästötietojen perusteella aiheutuneet päästöt. Näytteenoton suorittaminen - Käyttötarkkailun näytteenoton suorittaa joko kaivosyhtiön sertifioitu näytteenottaja, tai rikastamon laboratorion työntekijä. Näytteenottopaikoista ja -päivistä pidetään näytteenottopäiväkirjaa. Patorakenteet - Patorakenteiden tarkkailua suoritetaan patojen turvallisuustarkkailuohjelman mukaan. Rikastushiekkajakeiden määrä, läjitys ja hyödyntäminen - Malmin rikastusprosessissa syntyvät rikastushiekat ja sakat varastoidaan kaivoksen pohjoispuolisiin rikastushiekka-altaisiin. - Rikastushiekkojen määrää ja sijoituspaikkaa altaissa seurataan päivittäin.

ENV 17.5.2017 4(54) - Läjitettyjen ja hyötykäytettyjen rikastushiekkojen määrät raportoidaan Lapin ELYkeskukselle ympäristönsuojelun vuosiraportissa. Sivukiven määrä ja sijoitus - Sivukiven tunnistaminen, kiven läjittäminen ja läjitysalueen hallinta perustuu sivukiven hallintajärjestelmään. Sivukiven hallintajärjestelmä on tämän tarkkailuohjelman liitteenä 1. Pintamaiden määrä ja sijoitus - Pintamaat läjitetään pintamaiden läjitysalueille NP3 - rikastushiekka-altaan länsipuolelle sekä Suurikuusikon avolouhoksen länsipuolelle. Kuivanapitoveden laskeutusaltaan toiminta - Kuivanapitoveden laskeutusaltaan toimintaa tarkkaillaan silmämääräisesti viikoittain. - Kuivanapitoveden virtaamaa ja kiintoainepitoisuutta mitataan jatkuvatoimisesti kahdesta pisteestä; ennen kuin kuivanapitovesi menee pintavalutuskenttälle 3 ja pintavalutuskenttän 3 jälkeen. Lisäksi ph:ta mitataan jatkuvatoimisesti pintavalutuskentän 3 jälkeen. Jatkuvatoimiset asemat lähettävät hälytyksen, jos asetettu hälytysraja ylittyy. Vedenpuhdistuksen lietteiden määrä ja sijoitus - Kuivanapitoveden laskeutusaltaan vedenpuhdistuksen lietteet sijoitetaan CIL2- altaaseen. Ruoppausmäärät raportoidaan Lapin ELY-keskukselle ympäristönsuojelun vuosiraportissa. - Sulfaatinpoistolaitoksen sakeuttimen alite sijoitetaan NP3-altaaseen. Alitteen määrä raportoidaan Lapin ELY-keskukselle ympäristönsuojelun vuosiraportissa. - Maanalaisesta kaivoksesta pumpattavat kuivanapitovedet esiselkeytetään maan alla. Kaivoksessa muodostuvat vedet ohjataan selkeytysaltaille, joissa veden kiintoaineen annetaan laskeutua. Selkeytysaltaisiin kertyvä vedensekainen kiintoaines kuljetetaan maanpinnalle ja läjitetään CIL2-rikastushiekka-altaalle. Lietteen määrä raportoidaan Lapin ELY keskukselle ympäristönsuojelun vuosiraportissa. Muiden kuin kaivannaisjätteiden määrä ja sijoitus - Jätehuoltoyrittäjät raportoivat hakevansa jätteen määrät kaivosyhtiölle. Kaivosyhtiö pitää kirjaa kertyvästä jätteestä ja raportoi määrät Lapin ELY keskukselle ympäristönsuojelun vuosiraportissa. - Kaivosalueella on jäteasema missä on lajittelupaikat jätejakeille. Jäteasemalla on vaarallisen jätteen varasto. Kaivosalueella on myös jäteastioita sijoitettuna lähellä jätteen syntypaikkaa kierrätyksen tehostamiseksi. Lisäksi laboratoriolla on oma vaarallisen jätteen kontti, syanidipitoisellejätteelle oma kontti, sekä saastuneelle maa-ainekselle oma suljettu lavansa. Öljyn- ja hiekanerottimien täyttöaste - Öljyn- ja hiekkaerottimien täyttöaste sekä öljyn erottimien hälytysjärjestelmän toimintakunto tarkistetaan 2 kk välein. Toimintahäiriöt, vahingot ja muut poikkeavat tilanteet - Toimintahäiriöistä, vahingoista ja muista poikkeavista tilanteista liittyen sekä turvallisuuteen että ympäristöön, tehdään poikkeamailmoitus kaivosyhtiön ohjeistuksen mukaisesti. Ilmoitukseen kirjataan tapahtuma, sen kesto, tehdyt toimenpiteet ja tapahtumasta mahdollisesti aiheutuneet päästöt. Tarvittaessa suoritetaan tarkempi tutkinta.

ENV 17.5.2017 5(54) Ulkopuolisten havainnot ja valitukset - Ulkopuolisten havainnot ja valitukset kirjataan, kuten myös kaivoksella mahdollisesti tehdyt toimenpiteet havaintoihin ja valituksiin liittyen. 4.2 Lämpökattilan käyttötarkkailu Kaivoksella lämmitetään tarvittaessa hallinto- ja huoltorakennusta 2 MW:n lämpökattilalla. Lämpökattilassa käytetään rikitöntä kevyttä polttoöljyä tarkoittaen, että kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 painoprosenttia. Polttoöljy varastoidaan 30 m 3 :n varoaltaalla varustetussa terässäiliössä. Kattilan savukaasut johdetaan 12 metriä korkean savupiipun kautta ulkoilmaan. Öljykattila on jatkuvassa kaukovalvonnassa. Hälytykset ohjautuvat tekstiviestihälytyksinä huoltomiehille. Lisäksi lämpökeskuksella suoritetaan viikoittain tarkastus sekä vuosihuolto elo-syyskuussa. Kattila nuohotaan aina, kun savukaasun loppulämpö on noussut 30 C normaalia käyttölämpötilaa korkeammalle. Hallinto- ja huoltorakennus on liitetty vuonna 2015 kaukolämpöverkkoon, jolloin niiden lämmitys tapahtuu pääsääntöisesti rikastamon kaasunpesurin hukkalämmöllä. Tarkkailuohjelman jättämisen aikaan kaasunpesurin hukkalämpöä ei vielä ole kyetty hyötykäyttämään kaukolämmön tuottamiseen. Kun kaasunpesurin hukkalämpö saadaan hyötykäyttöön, tulee lämpökattila olemaan käytössä ainoastaan lämmöntalteenoton tai kaukolämpöverkon häiriötilanteissa. Rikastamolla autoklaavin ylösajovaiheessa lämmittämiseen käytetään kahta 5 MW:n höyrynkehitintä. Höyrynkehittimissä käytetään rikitöntä kevyttä polttoöljyä. Kehittimet ovat käytössä ainoastaan autoklaavin ylösajovaiheessa. Höyrynkehittimien ollessa käytössä niiden höyrynpainetta ja toimintaa seurataan jatkuvatoimisesti. 4.3 Rikastushiekkojen laadun tarkkailu Kaivoksen ympäristöluvan (nro 72/2013/1) lupamääräyksen 32 mukaan NP- ja CIL - rikastushiekat luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi (01 03 05). NP-rikastushiekka, joka hyödynnetään maanalaisen kaivoksen kovettuvissa täytöissä, ei luokitella jätteeksi. Rikastushiekka-altaat (CIL, CIL2 ja NP3) luokitellaan suuronnettomuuden vaaraa aiheuttaviksi kaivannaisjätteen jätealueiksi. Ympäristöluvan lupamääräyksen 32 mukaisesti rikastushiekoista tehdään niiden ominaisuuksien määrittely kaivannaisjäteasetuksen nro 190/2013 mukaisesti vähintään neljä kertaa vuodessa, tai aina kun malmin laadussa tapahtuu jätteiden laatuun vaikuttavia muutoksia. Ominaisuuksien määrittely toteutetaan kokoomanäytteiden avulla. Rikastamon operaattori ottaa rikastushiekka-altaille johtavista putkista näytteen neljän tunnin välein. Kuudesta osanäytteestä muodostuu yhtä vuorokautta edustava kokoomanäyte. Näytteet kerätään erikseen sekä NP- että CIL -hiekasta. Näytteet suodatetaan suodatinpaperin läpi ja pakastetaan. Pakastetuista osanäytteistä muodostetaan yksi kvartaalia edustava kokoomanäyte, jolloin saadaan lupamääräyksen mukainen näyte määritettäväksi neljä kertaa vuodessa. Esikäsittelymenetelmää voidaan vielä tarpeen tullen muokata ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Molemmista jätejakeista (NP ja CIL) otetaan omat näytesarjat, jotka analysoidaan erillisinä. Näytteenotosta vastaa molempien jätejakeiden osalta toiminnanharjoittaja. Rikastushiekkojen kvartaalinäytteet lähetetään pakastettuina ulkopuoliseen laboratorioon, jossa kokoomanäyte kylmäkuivataan ja analysoidaan. Määritykset tehdään standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti.

ENV 17.5.2017 6(54) Kuivatut ja jauhetut rikastushiekkanäytteet uutetaan kuumalla kuningasvedellä 90 C:ssa ja alkuaineet (Ag, Al, As, Ba, Be, Bi, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, K, Li, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, Pb, S, Sb, Se, Sr, Sn, Ti, Te, Tl, U, V ja Zn) mitataan ICP-OES- ja ICP-MS-tekniikoilla. Lisäksi määritetään rikkija hiilipitoisuus, sekä sulfidinen rikki pyrolyysiin perustuvilla menetelmillä CS-analysaattorilla, sekä karbonaattisen hiilen ja ei-karbonaattisen hiili suolahappohajotusta ja pyrolyyttistä menetelmää käyttäen. Näiden perusteella hiekoille voidaan määrittää niiden neutralointi- ja haponmuodostuspotentiaaliarvot (NP- ja AP-arvot). NP -arvo määritetään myös modifioidulla ABA - testillä, joka perustuu happo-emästitrausmenetelmään (Lawrence & Wang 1997). Neutraloimispotentiaali määritetään rikastushiekoista myös laskennallisesti karbonaattisen hiilen kokonaispitoisuudesta. Lisäksi rikastushiekoille tehdään yksivaiheinen liukoisuustesti (TCLP Method 1311). Uuttoliuoksesta mitataan alkuaineet (Ag, Al, As, Ba, Be, Bi, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, K, Li, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, Pb, S, Sb, Se, Sr, Sn, Ti, Te, Tl, U, V ja Zn) ICP-OES ja ICP-MS- tekniikoilla. Lisäksi suoritetaan kaksivaiheinen ravistelutesti (SFS-EN 12457-3). Uuttoliuoksista mitataan alkuaineet (Ag, Al, As, Ba, Be, Bi, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, K, Li, Mg, Mn, Hg, Mo, Na, Ni, Pb, S, Sb, Se, Sr, Sn, Ti, Te, Tl, U, V ja Zn) ICP-OES ja ICP-MS-tekniikoilla. Sulfaatti-, kloridi- ja fluoridipitoisuudet määritetään IC-tekniikalla. Lisäksi tarvittaessa voidaan rikastushiekoille suorittaa NAG testejä ja kosteuskammiotestejä. Ominaisuuksien määrittelyn tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Lapin ELY-keskukselle, lisäksi yhteenveto toteutuneesta tarkkailusta esitetään vuosiraportoinnin yhteydessä. 4.3.1 CIL-rikastushiekan WAD-syanidipitoisuuden tarkkailu Ympäristöluvan (nro 72/2013/1) lupamääräyksestä 15 annetun Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen (nro 15/0107/2) mukaan rikastamolta CIL2-altaaseen johdettavan rikastusjätteen WADsyanidipitoisuus on oltava alle 0,001 painoprosenttia. Rikastamon operaattori ottaa CIL2 -rikastushiekka-altaalle johtavasta putkesta näytteen neljän tunnin välein. Kuudesta osanäytteestä muodostuu yhtä vuorokautta edustava kokoomanäyte. Kaivoksen laboratoriossa näyte suodatetaan ja liuoksesta analysoidaan WAD-CN nk. pikriinihappomenetelmällä. Pikriinihappoa voidaan käyttää heikkoihin happoihin liukenevan syanidin (WAD) määritykseen. Vapaa syanidi-ioni pelkistää pikriinihapon värilliseksi isopurppurahapoksi, jonka värin intensiteetti on suoraan verrannollinen vapaan syanidin pitoisuuteen. Heikkoja syanidikomplekseja muodostavat metallit, kuten kadmium, kupari, nikkeli ja sinkki dissosioituvat lisätyn ligandin (DTPA) avulla. Vapautuva syanidi reagoi pikriinihapon kanssa ja syanidipitoisuus mitataan spektrofotometrisesti. CIL-rikastushiekan WAD-syanidipitoisuuksista raportoidaan kuukausiraportissa Lapin ELYkeskukselle. 4.4 Sivukiven laadun tarkkailu Kaivoksen ympäristöluvan (nro 73/2013/1) lupamääräyksen 32 mukaan sivukivi luokitellaan jätteeksi (01 01 01) sillä poikkeuksella, että mikäli louhittava sivukivi välittömästi tai lyhyen varastointiajan jälkeen toimitetaan rakennus- tai muussa toiminnassa käytettäväksi, sen sulfidisen rikin pitoisuus on alle 0,5 %, se ei omaa haponmuodostuspotentiaalia ja se täyttää muutoinkin rakennuskivelle asetettavat vaatimukset, se ei ole jätettä. Sivukivialueet ja marginaalimalmialue luokitellaan muuksi kaivannaisjätteen jätealueeksi.

ENV 17.5.2017 7(54) Ympäristöluvan lupamääräyksen 32 mukaan sivukivestä tulee tehdä sen ominaisuuksien määrittely kaivannaisjäteasetuksen nro 190/2013 mukaisesti vähintään neljä kertaa vuodessa, tai aina kun malmin laadussa tapahtuu jätteiden laatuun vaikuttavia muutoksia. Kaivoksella muodostuvasta sivukivestä on tehty peruskarakterisointitutkimuksia sekä kosteuskammiotestejä (liite 1 Sivukiven hallintajärjestelmä). Sivukiven hallintajärjestelmän mukaan aumoista otetaan yhdistelmänäytteitä (noin kolme osanäytettä, noin 3 kg), joista määritetään kiviaineksen karbonaattipitoisuus, rikkipitoisuus sekä vähintään antimoni- ja arseenipitoisuudet. Analyysitulosten perusteella aumalle määritetään sen keskimääräinen rikki- ja karbonaattipitoisuus. Pitoisuuksien avulla lasketaan auman neutralointi- ja haponmuodostuspotentiaaliarvot (NP- ja AP-arvot), joiden avulla arvioidaan auman neutralointipotentiaalisuhde (NP/AP). Näytteenotto aumoista keskittyy lumettomaan aikaan, ja sellaisille auma-alueille, joissa tapahtuu kivimassojen muutoksia. Näytteet lähetetään analysoitavaksi pari kertaa vuodessa isommissa näyte-erissä. Analyysitulokset lisätään tietokantaan, yhdistetään toteutuneisiin massoihin ja lasketaan uudet aumakohtaiset NP/AP yms. arvot. Sekä vuosi, että neljännesvuositasolla mahdollisesti happoa tuottavan kiven (PWR) määrät ovat suhteellisen pieniä (noin 0,4-0,5 Mt PWRkiveä vuosittain), kun PWR-kiveä kokonaisuudessaan oli kasalla vuoden 2015 lopussa noin 16,7 Mt. Vuosittainen määrä on vain 2-3 % kasan koosta eikä sinällään juurikaan vaikuta kokonaisuuteen. Tämän vuoksi näytteenoton lisääminen nykyistä tiheämmäksi ei katsota olevan perusteltua. Näytteenotosta vastaa molempien sivukivijakeiden osalta toiminnanharjoittaja. Sivukivinäytteiden kemiallisesta analysoinnista vastaa ulkopuolinen laboratorio, jossa määritykset tehdään standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Yhteenveto toteutuneesta tarkkailusta esitetään Lapin ELY - keskukselle vuosiraportoinnin yhteydessä. 4.5 Pintamaiden laadun tarkkailu Pintamaat luokitellaan ympäristöluvan (nro 73/2013/1) lupamääräyksen 32 mukaan jätteeksi (01 01 01), poissulkien rakennustoiminnassa alueelta poistettavat kivennäismaat, jotka toimitetaan välittömästi tai lyhyen varastointiajan jälkeen rakennus- tai muussa toiminnassa käytettäväksi ja jonka metallipitoisuudet eivät ylitä valtioneuvoston asetuksessa nro 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annettua alempaa ohjearvoa. Nämä vaatimukset täyttävää kivennäismaata saadaan hyödyntää kaivospiirin sisällä tapahtuvassa rakentamisessa. Kivennäismaat, joiden metallipitoisuudet ylittävät alemman ohjearvon, mutta eivät ylempää ohjearvoa, voidaan hyödyntää kaivannaisjätealueiden pohjarakenteissa tiivistyskerroksen yläpuolisissa kerroksissa tai rakenteissa, joissa materiaali jää pysyvästi maavesi- tai pohjavesipinnan alapuolelle. Ympäristöluvan lupamääräyksen 32 mukaan pintamaista tehdään sen ominaisuuksien määrittely kaivannaisjäteasetuksen nro 190/2013 mukaisesti vähintään neljä kertaa vuodessa, tai aina kun malmin laadussa tapahtuu jätteiden laatuun vaikuttavia muutoksia. Rakentamis- tai muussa toiminnassa käytettävistä pintamaista tehdään ennen niiden hyödyntämistä Vna 214/2007 liitteen mukaiset metalli- ja puolimetallianalyysit. Näytteenoton suorittaa kaivoksen

ENV 17.5.2017 8(54) sertifioitu näytteenottaja. Analyysitulosten perusteella määritellään kyseessä olevan maa-aineksen kelpoisuus hyötykäyttöön lupamääräyksen 32 mukaan. Olemassa olevilta pintamaiden läjitysalueilta (NP3:n länsipuolella sekä Suurikuusikon avolouhoksen länsipuolella) tehdään ominaisuuksien määrittely vuoden 2017 aikana neljä kertaa vuoteen, minkä jälkeen määrittelytiheyttä tarkastellaan uudestaan. Näytteenoton suorittaa kaivoksen sertifioitu näytteenottaja. Näytteitä otetaan eri puolilta läjitysaluetta, kattaen mahdollisimman edustava alue. Näytteistä tehdään samat liukoisuustestit, kuin rikastushiekoista. Näytteet analysoidaan ulkopuolisessa laboratoriossa, jossa määritykset tehdään standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Yhteenveto toteutuneesta tarkkailusta esitetään Lapin ELY - keskukselle vuosiraportoinnin yhteydessä. 4.6 Vedenpuhdistuksen lietteiden laadun tarkkailu Vedenpuhdistuksen lietteet määritellään ympäristöluvan (nro 73/2013/1) lupamääräyksen 32 mukaan jätteeksi (19 08 14). Veden puhdistuksen lietteitä tulee kaivoksella sulfaatinpoistolaitokselta (sakeuttimen alite), kuivanapitoveden laskeutusaltaalta (ruoppaus liete), sekä maanalaisen kaivoksen esiselkeytysaltaista (ruoppaus liete). Ympäristöluvan lupamääräyksen 32 mukaisesti vedenpuhdistuksen lietteistä on tehtävä kaatopaikka-asetuksen nro 331/2013 mukaisesti ominaisuuksien määrittely vähintään neljä kertaa vuodessa, tai aina kun malmin laadussa tapahtuu jätteiden laatuun vaikuttavia muutoksia. Sakeuttimen alite sijoitetaan alitteen läjitysalueelle NP3-rikastushiekka-altaaseen, ja läjitysalue luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Sekä kuivanapitoveden laskeutusaltaan, että maanalaisen kaivoksen esiselkeytysaltaiden ruoppauslietteet sijoitetaan CIL 2-altaaseen. Rikastushiekka-altaat (CIL, CIL2 ja NP3) luokitellaan suuronnettomuuden vaaraa aiheuttaviksi kaivannaisjätteen jätealueiksi. 4.6.1 Sulfaatinpoistolaitoksen sakeuttimen alitteen laadun tarkkailu Sulfaatinpoistolaitoksen sakeuttimen alitteen ominaisuuksien määrittely toteutetaan kokoomanäytteiden avulla. Rikastamon operaattori ottaa NP3:lle johtavista putkista näytteen kerran viikossa. Näytteet dekantoidaan ja pakastetaan. Pakastetut osanäytteet lähetetään ulkopuoliseen laboratorioon pakastettuina kylmäkuivattaviksi ja niistä muodostetaan yhtä kvartaalia edustava kokoomanäyte, jolloin saadaan lupamääräyksen mukainen näyte määritettäväksi neljä kertaa vuodessa. Esikäsittelymenetelmää voidaan vielä tarpeen tullen muokata ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Alitteen kvartaalinäytteet analysoidaan ulkopuolisessa laboratoriossa, jossa määritykset tehdään standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Näytteistä suoritetaan samat kokonaispitoisuuksien ja liukoisuuksien määritykset, kuin rikastushiekoista. Ominaisuuksien määrittelyn tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Lapin ELY-keskukselle, lisäksi yhteenveto toteutuneesta tarkkailusta esitetään vuosiraportoinnin yhteydessä.

ENV 17.5.2017 9(54) 4.6.2 Kuivanapitoveden laskeutusaltaan ruoppauslietteen laadun tarkkailu Ruoppauslietteen ominaisuuksien määrittely toteutetaan kertanäytteenotolla kuivanapitoveden laskeutusaltaan ruoppauksen yhteydessä. Kuivanapitoveden laskeutusallas ruopataan noin kolme - neljä kertaa vuodessa. Näytteenotosta vastaa kaivoksen sertifioitu näytteenottaja. Näytteiden esikäsittelymenetelmälle tehdään ensimmäisen näytteenoton yhteydessä vertailu. Kaivoksen näytteenottoja ottaa kaksi näytettä, joista toinen lähetään käsittelemättömänä ulkopuoliseen laboratorioon, missä näyte kylmäkuivataan ja analysoidaan standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Toinen näyte puolestaan dekantoidaan ja pakastetaan, jonka jälkeen näyte lähetetään pakastettuna ulkopuoliseen laboratorioon, missä näyte kylmäkuivataan ja analysoidaan kuten ensimmäinenkin näyte. Saatujen tulosten perusteella tarkastellaan kuinka esikäsittely tullaan jatkossa tekemään ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Näytteistä määritetään samat kokonaispitoisuuksien ja liukoisuuksien määritykset, kuin rikastushiekoista. Ominaisuuksien määrittelyn tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Lapin ELY-keskukselle, lisäksi yhteenveto toteutuneesta tarkkailusta esitetään vuosiraportoinnin yhteydessä. 4.6.3 Maanalaisen kaivoksen esiselkeytysaltaiden liete Maanalaisen kaivoksen esiselkeytys altaiden lietteen ominaisuuksien määrittely toteutetaan kokoomanäytteiden avulla. Kaivoksen sertifioitu näytteenottaja ottaa altaiden ruoppauksen yhteydessä näytteen kerran kahdessa viikossa. Näytteet lähetetään ulkopuoliseen laboratorioon, missä osanäytteistä kootaan yhtä kvartaalia edustava kokoomanäyte, jolloin saadaan lupamääräyksen mukainen näyte määritettäväksi neljä kertaa vuodessa. Näytteiden esikäsittelymenetelmälle tehdään ensimmäisen kvartaalinäytteen keräyksen yhteydessä vertailu. Kaivoksen näytteenottoja ottaa näytekerroilla kaksi näytettä, joista toinen lähetään käsittelemättömänä ulkopuoliseen laboratorioon ja toinen dekantoidaan ja pakastetaan ennen ulkopuoliseen laboratorioon lähettämistä. Saatujen tulosten perusteella tarkastellaan kuinka esikäsittely tullaan jatkossa tekemään ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Ulkopuolisessa laboratoriossa näyte kylmäkuivataan ja analysoidaan standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Näytteistä määritetään samat kokonaispitoisuuksien ja liukoisuuksien määritykset, kuin rikastushiekoista. Ominaisuuksien määrittelyn tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Lapin ELY-keskukselle, lisäksi yhteenveto toteutuneesta tarkkailusta esitetään vuosiraportoinnin yhteydessä. 4.7 Talousjäteveden puhdistuksen käyttötarkkailu Talousjäteveden puhdistamon käyttötarkkailu toteutetaan kaivoksen henkilökunnan toimesta. Käyttötarkkailua suoritetaan kaksi kertaa viikossa, jolloin tarkastetaan puhdistamon sähkötaulun sulakkeet, kirjataan ylös käsitellyn jäteveden määrä, sekä luetaan ja kuitataan mahdolliset hälytysilmoitukset sekä suoritetaan prosessin veden laadun aistinvarainen tarkastus (onko asiaankuulumatonta hajua, onko pinnalla vaahtoa tai paljon lietettä). Pinta- ja aloitusvippojen toiminta, prosessin ja purettavan kirkasteen ph sekä lietteen määrä laskeutuskokeella tarkistetaan kahden viikon välein tai mahdollisesti useammin (hälytystilanteet). Purettavan veden laatua

ENV 17.5.2017 10(54) tarkkaillaan vesinäyttein neljä kertaa vuodessa. Tarkastuskäynneistä, näytteenotoista ja mahdollisista huoltotoimenpiteistä ylläpidetään käyttöpäiväkirjaa. 4.8 Seurujoen virtaamamittaus Seurujoen virtaamaa seurataan jatkuvatoimisesti Seurujoessa Talvitienmukassa sijaitsevalla vedenkorkeusasemalla, jonka mittaamista pinnankorkeusarvioista määritetään virtaama purkautumiskäyrän avulla. Vedenkorkeusmittarin on Lapin ympäristökeskus asentanut 6.9.2007 Suomen ympäristökeskuksen tekemän suunnitelman mukaisesti. Mittari on Luode Consulting Oy:n GWM-automaattiasema. Veden korkeus- ja virtaamatiedot kulkeutuvat automaattisesti Suomen ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmään ja sitä kautta kaivosyhtiölle päivittäin. Mitta-aseman lähettämää virtaamadataa käytetään Seurujoen virtaaman seurantaan kesäaikana (kesäkuusta lokakuuhun). Talviaikaan (marraskuusta toukokuuhun) kaivosyhtiö käyttää Seurujoen virtaaman seurantaan ELY keskuksen vesistöennusteesta saatavaa virtaamadataa. Kaivoksen prosessijätevesien purkumäärää säädetään Seurujoen virtaaman mukaan. Talvitienmukan mittaaseman sijainti kaivoksen vesikierrossa on esitettynä kuvassa 1 ja mitattavat parametrit taulukossa 3. 4.9 Jatkuvatoimisten mitta-asemien kunnossapito Syanidin tuhoamisprosessia seurataan mittaamalla jatkuvatoimisesti WAD-syanidia tuhoamisprosessin jälkeen. Mittalaitteistokokonaisuutta huolletaan vaihtamalla suodatinsukka tarpeem tullen. Sukalta tuleva letku analysaattorin pumpulle asti vaihdetaan puolen vuoden välein. Analysaattorin pumppu huolletaan vikaantuessa, jolloin vaihdetaan pumppuelin (letku ja öljy). Seurujoen Talvitienmukkassa mitataan Seurujoen virtamaa GWMS vedenkorkeusasemalla. Talvitienmukkasta otetaan vedenkorkeuden tarkistuslukemat kuukausittain joen pohjassa olevan pohjatapin ja suppilomittarin avulla. Tarkistuslukema lähetetään ELY-keskukselle tarkastajalle, joka tallentaa korkeuslukeman tietokantaan. Vedenkorkeusasema on aurinkopaneelilla latautuva. Kaivoksella tarkkaillaan prosessijäteveden ja kuivanapitoveden laatua ja määrää jatkuvatoimisilla mitta-asemilla (taulukot 3 ja 4). Mitta-asemille on huolto-ohjelma, jonka mukaan asemat huolletaan ja mittarit kalibroidaan kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi mitta-asemia huolletaan ja kalibroidaan myös tarvittaessa useammin. Mitta-asemat lähettävät sähköpostihälytyksen, mikäli asetettu hälytysraja ylittyy tai alittuu. Huolloista ja kalibroinneista pidetään käyttöpäiväkirjaa, ja niistä raportoidaan Lapin ELY-keskukselle kuukausiraportin yhteydessä. Malmin murskaimen pölynpoistolla on jatkuvatoiminen hiukkasmittaus. Hiukkasmittari huolletaan ja puhdistetaan puolen vuoden välein ja lisäksi tarvittaessa useamminkin. Pintavesitarkkailua täydennetään jatkuvatoimisilla sähkönjohtavuusmitta-asemilla. Sähkönjohtavuusmitta-asemat sijoittuvat Seurujokeen kaivoksen vaikutusalueen yläpuolelle Talvitienmukkaan (SK Seu TT), vaikutusalueen alapuolelle Ukonnivaan (SK Seu UN), sekä Loukiseen kaivoksen vaikutusalueen alapuolelle tarkkailupaikalle Loukinen 3. Mitta-asemia huolletaan ja kalibroidaan asianmukaisesti luotettavan mittaustiedon takaamiseksi. 4.10 Polttonesteiden jakeluaseman käyttötarkkailu Polttonesteiden jakeluasema on ST1:sen kylmäasema, jonka käyttötarkkailusta vastaa ST1:sen asemanhoitaja. Tarkkailtavia kohteita ovat maanpääliset säiliöt hälytysjärjestelmineen, täyttöputket, mittarikorokkeet, ylitäytönestimet, ilmaputket, jakelumittarit putkiliitoksineen, öljyn- ja

ENV 17.5.2017 11(54) bensiininerottimet hälytysjärjestelmineen, jakelualueen päällyste, täyttöpaikan päällyste, hiekanerotuskaivot, näytteenottokaivo ja tarkastuskaivo. Asemanhoitaja tarkkailee kuukausittain täyttöputkia ja ylitäytönestimiä. Lisäksi säiliöauton kuljettaja havainnoi niitä jokaisen täytön yhteydessä. Jos epäkohtia havaitaan, tehdään niihin heti korjauspyyntö. Mikä on kyse vakavasta puutteesta, täyttöä ei suoriteta ennen korjausta. Asemanhoitaja suorittaa jakeluasemalle viikoittaisia tarkkailukierroksia, jolloin hän tarkastaa mittarikorokkeet, jakelumittarit putkiliitoksineen, jakelualueen päällysteen ja täyttöpaikan päällysteen. Kahden kuukauden välein tarkastetaan öljyn- ja bensiinierottimet hälytysjärjestelmineen, hiekanerotuskaivot, näytteenottokaivot ja tarkastuskaivot. Lisäksi jakeluasemalla suoritetaan edellä mainituille tarkkailukohteille vuosittainen tarkastuskierros. Jakelu- ja lastausaseman sade- ja valumavedet johdetaan hiekanerotuskaivojen kautta viemäröityinä öljynerotuskaivoon. Erottimet tyhjennetään tarvittaessa ja tarkastetaan vuosittain. Öljynerottimen jälkeen vesi johdetaan erottimen ja sulun kautta ojaan. Toteutetusta käyttötarkkailusta laaditaan yhteenveto kaivoksen ympäristönsuojelun vuosiraporttiin. 4.11 Toiminnassa muodostuvat hajapölypäästöt Kaivostoiminnassa muodostuvia hajapölypäästöjä ovat lastauksessa ja kuljetuksessa aiheutuva pölyäminen, sekä tiestön, varasto- ja jätealueiden pölyäminen. Hajapölypäästöjä rajoitetaan suunnitelmallisesti pölynsidonnalla ja toimintamalleja kehittämällä kunnossapitosuunnitelman mukaisesti. Kunnossapitosuunnitelma on tämän tarkkailuohjelman liitteenä 2. Toteutetuista pölyn torjuntatoimenpiteistä raportoidaan Lapin ELY-keskukselle ympäristönsuojelun vuosiraportissa. 4.12 Jälkihoidon edistyminen Kittilän kaivokselle on laadittu jälkihoitosuunnitelma (28.7.2011, Lapin Vesitutkimus) ja sivikivialueen maisemoinnin yleissuunnitelma (6.7.2011, Pöyry Finland Oy), jotka on yhdistetty yhdeksi kaivoksen sulkemissuunnitelmaksi, minkä yhteydessä suunnitelmiin on tehty päivityksiä (30.5.2012, Pöyry Finland Oy). Sulkemissuunnitelma on tarkkailuohjelman liitteenä 4. 5 Päästötarkkailu Kaivosyhtiö tarkkailee päästöjä ja niiden vaikutuksia ympäristöluvan (nro 73/2013/1) mukaisesti ja raportoi tulokset niin, että toiminnasta, päästöistä ja ympäristövaikutuksista saadaan luotettavaa ja kattavaa tietoa. Päästötarkkailuun kuuluvat näytteet otetaan kaivoksen henkilökuntaan kuuluvan sertifioidun näytteenottajan toimesta. Määritykset tehdään akkreditoidussa, ulkopuolisessa laboratoriossa. Määritykset tehdään standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. 5.1 Vesipäästöjen tarkkailu 5.1.1 Prosessijätevesi, kaivoksen kuivanapitovesi Vesikierto kaivoksella Malmin rikastusprosessissa muodostuu lietemäistä vaahdotuksen rikastushiekkaa ja neutraloinnin sakkaa (NP-rikastushiekkaa), sekä syanidin tuhotankin jälkeistä rikastushiekkaa (CILrikastushiekkaa), jotka läjitetään omiin erillisiin rikastushiekka-altaisiin. Syanidiliuotuksen rikastushiekka johdetaan CIL2 - rikastushiekka-altaaseen ja NP rikastushiekka NP3 - rikastushiekka-altaaseen. Rikastushiekan mukana kulkeutuu myös vettä altaille. NP3 altaalta vettä pumpataan vesivarastoaltaan pohjoispuolelle, mistä sitä pumpataan sulfaatinpoistolaitokselle.

ENV 17.5.2017 12(54) Sulfaatinpoistolaitokselta vesi johdetaan vesivarastoaltaan eteläpuolelle ja edelleen pintavalutuskenttä 4:n kautta Seurujokeen. Vesivarastoaltaan pohjoispuolelta vettä pumpataan myös CIL-altaalle sekä pastalaitoksen ja RO pilotin käyttöön. CIL2 altaalta vettä pumpataan CIL-altaalle. Rikastamo ottaa CIL-altaalta tarvitsemansa määrän prosessivettä. Rikastushiekka-altailta kierrätettävän veden lisäksi rikastusprosessiin otetaan vettä Seurujoesta pumppaamalla. Avolouhosten (Suurikuusikko ja Rouravaara), sekä maanalaisen kaivoksen ja Rimpi-vinotunnelin kuivanapitovedet muodostuvat kaivoksiin ja louhoksiin kertyvistä sade- ja sulamisvesistä, sekä pohjavesistä. Suurikuusikon avolouhoksen kuivanapitovedet pumpataan louhoksen luoteispuolelle sijoittuvaan tasausaltaaseen (LO2), josta osa vedestä käytetään rikastamolla ja osa pumpataan monikäyttöaltaaseen ja edelleen Rouravaaran avolouhokseen tai maanalle poravedeksi. Myös osa Rouravaaran avolouhoksen kuivanapitovesistä pumpataan monikäyttöaltaan kautta edelleen hyödynnettäväksi maan alla poravetenä. Avolouhosten kuivanapitovesiä monikäyttöaltaasta tai tasausaltaasta (LO2) ei johdeta pintavalutuskentille, vaan vedet menevät joko rikastamolle prosessiin tai maan alle poravedeksi. Maanalaisen kaivoksen ja Rimpi-vinotunnelin kuivanapitovedet pumpataan kuivanapitovesien laskeutusaltaaseen (MK allas) ja edelleen pintavalutuskenttien 3 ja 1 kautta Seurujokeen. Kuivanapitovesiä käsitellään altaassa laskeuttamalla kiintoainesta. Kiintoaineen laskeutumista tehostetaan tarvittaessa kemiallisella käsittelyllä (ferrisulfaatti). Laskeutusaltaan ensimmäinen lohko ruopataan tarpeen tullen. Laskeutusallas on varustettu öljypuomilla. Kaivoksen vesikierto on havainnollistettu kuvassa 1 sekä liitteen 3 kartassa.

ENV 17.5.2017 13(54) Kuva 1. Periaatekuva prosessijäteveden ja kaivoksen kuivanapitoveden johtamisesta sekä jatkuvatoimisten mittausasemien sijainnit. Ympäristöluparajat Ympäristöluvan (nro 73/2013/1) lupamääräyksen 16 mukaan Seurujokeen purettavan prosessijäteveden osuus Seurujoen virtaamasta ei saa ylittää ohjeellista enimmäisarvoa 2 %. Lisäksi purettavan prosessijäteveden tulee noudattaa taulukon 1 enimmäisvirtaamarajoja. Seurujokeen johdetaan prosessijätevesien lisäksi myös kuivanapitovesiä. Ympäristöluvan lupamääräyksen 18 mukaan kuivanapitovesiä saa johtaa Seurujokeen enintään 5 % Seurujoen virtaamasta. Seurujoen virtaaman ollessa alhainen kuivanapitoveden purkua säädellään johtamalla Rimpi-portaalista tulevat kuivanapitovedet Rouravaaran avolouhokseen väliaikaiseen varastoon. Seurujoen virtaaman kasvaessa Rouravaaran avolouhoksesta puretaan vettä MK-altaan kautta Seurujokeen.

ENV 17.5.2017 14(54) Kuukausi Purettavan prosessijäteveden enimmäisvirtaama [m 3 /h] joulukuu, tammikuu, helmikuu 200 maaliskuu, huhtikuu 100 toukokuu, kesäkuu 700 heinäkuu, elokuu, syyskuu 90 lokakuu, marraskuu 300 Taulukko 1. Purettavan prosessijäteveden enimmäisvirtaamarajat. Korkeimman hallinto-oikeuden päätösen (taltionumero 2201) lupamääräyksen 12 mukaan kaikki pintavalutuskentille johdettavat lupamääräyksessä 11 tarkoitetut likaantuneet vedet on puhdistettava niin, että jokaisesta käsittelykohteesta pintavalutuskentälle johdettavan veden kokonaispitoisuudet alittavat taulukon 2 raja-arvot. Parametri Virtaamapainotteinen kk-ka raja-arvo [mg/l] kk-ka raja-arvo [µg/l] Yksittäisen näytteen rajaarvo [mg/l] Nikkeli (Ni) 0,3 0,8 Arseeni (As) 0,3 1,0 Antimoni (Sb) 0,3 0,8 Sulfaatti (SO4) 1.1.2017 lähtien Sulfaatti (SO4) 1.1.2018 lähtien Epäorgaaninen typen summa (NO3-N+NO2-N+NH4-N) 3000 2000 30 WAD-syanidi (WAD-CN) 0,4 ph [ph] <10 10,5 Kiintoaineen hehkutusjäännös 550 Kiintoaine 40 Liukoinen elohopea (Hg) (tavoite) 5 Liukoinen kadmium (Kd) (tavoite) 10 Taulukko 2. Pintavalutuskentille johdettavien vesien pitoisuuksien raja-arvot. Virtaamapainotteinen vuosi ka raja-arvo [mg/l] <10 Lisäksi Korkeimman hallinto-oikeuden päätösen (taltionumero 2201) lupamääräyksen 14 mukaan kaivosalueelta pintavalutuskentille johdettavien, lupamääräysten 11 ja 12 tarkoittamien käsiteltyjen jätevesien aiheuttama yhteenlaskettu antimoni- ja sulfaattipäästö vesiin saa olla enintään: Antimoni (Sb): 900 kg/a vuonna 2016 ja 700 kg/a vuodesta 2017 eteenpäin Sulfaatti (SO 4): 12 500 t/a vuonna 2016, 8000 t/a vuonna 2017 ja 5500 t/a vuodesta 2018 eteenpäin Lupamääräyksessä on lisäksi asetettu mangaanille vuosikuormitusraja 5 t. Lisäksi ympäristöluvan (nro 73/2013/1) lupamääräyksessä 17 typpikuormituksen tavoitetasoksi on asetettu alle 40 tonnia vuodessa.

ENV 17.5.2017 15(54) Jatkuvatoimiset mittaukset Prosessijäteveden virtaamaa, ph:ta sekä kiintoainetta mitataan jatkuvatoimisella mitta-asemalla Rimmin purkupaikalla. Vastaavasti purettavan kuivanapitoveden virtaamaa, ph:ta sekä kiintoainetta tarkkaillaan kahdella jatkuvatoimisella mitta-asemalla. Kuivanapitoveden jatkuvatoimiset mittaasemat sijaitsevat kuivanapitoveden laskeutusaltaan (MK allas) ja pintavalutuskenttä 3 välissä (Löytöjänkkä 1), sekä pintavalutuskenttä 3 ja pintavalutuskenttä 1 välissä (Löytöjänkkä 2) kuivanapitovesien kulkureitillä kohti Seurujokea. Jatkuvatoimisten mitta-asemien sijainnit kaivoksen vesikierrossa on esitettynä kuvassa 1, mitattavat parametrit taulukossa 3 ja mittareiden laitetiedot taulukossa 4. Jatkuvatoimisten mitta-asemien tuloksista raportoidaan Lapin ELY keskukselle kuukausittain. Mitta-asema Virtaama Veden pinnan korkeus ph Kiintoaine Rimmi x x x Löytöjänkkä 1 (Lö1) x x Löytöjänkkä 2 (Lö2) x x x Seurujoki Talvitienmukka x Taulukko 3. Jatkuvatoimisten mitta-asemien mittaamat parametrit. x Kuvaus Merkki Malli Tyyppi Tyyppihyväksyntä Virtaamamittaus (Rimmi, Lö1, Lö2) Kiintoainemittaus (Rimmi, Lö1, Lö2) ph mittaus (Rimmi, Lö2) EHP Fluxus ADM 5107, M5L7 Kiinteä CE-merkitty EHP Hach-Lange Solitax Kiinteä CE-merkitty EHP Hach-Lange phd Kiinteä CE-merkitty Taulukko 4. Jatkuvatoimisten mitta-asemien mittalaitteiden laitetiedot. Kertaluontoiset mittaukset Prosessijäteveden purkupaikalta (Rimmi) ennen pintavalutuskenttä 4:sta tarkkaillaan purkuveden laatua johtamisvuorokausina maanantaista torstaihin. Purettavan kuivanapitoveden laatua tarkkaillaan kerran viikossa ennen veden purkamista pintavalutuskentälle 3 (MK). Suurikuusikon avolouhoksen kuivanapitovesien laatua tarkkaillaan tasausaltaasta (LO2) kerran kuukaudessa. Näytepaikat on havainnollistettu liitteen 3 kartassa. Prosessijätevesinäytteistä tehdään johtamisvuorikausina maanantaista torstaihin taulukon 5 mukaiset määritykset suppealla analyysimäärällä, ja kerran kuukaudessa laajalla analyysimäärällä. Kuivanapitovesistä tehdään viikoittain taulukon 5 mukaiset määritykset suppealla analyysimäärällä, ja kerran kuukaudessa laajalla analyysimäärällä.

ENV 17.5.2017 16(54) Rimmi Rimmi MK MK LO2 Määritysraja 1krt/ 1krt/ 1 krt/ 1krt/ Analyysi Menetelmä ma-to kk kk vko kk suppe suppe laaja laaja a a Lämpötila kenttämittaus - x x x x x Sameus SFS-EN ISO 7027 0,20 FTU x x x ph ISO 10523, SFS 3021 - x x x x x Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888 0,1 ms/m x x x x x Happipitoisuus (O2) SFS-EN 25813 0,2 mg 02/l x x Hapen kyllästysaste SFS-EN 25813 2,00 % x x Kiintoaine (GF/C) 550 C (GF/C) SFS-EN 872 2,0 mg/l x x x x x kiintoaineen hehkutusjäännös SFS-EN 872, SFS 3008 2,0 mg/l x x x x Kemiallinen hapenkulutus (CODCr) SFS 5504, ISO 15705 25 mg/l x x Kloridi (Cl)* SFS-EN ISO 10304-1 0,5 mg/l x x x x Sulfaatti (SO4)* SFS-EN ISO 10304-1 0,5 mg/l x x x x x Kokonaistyppi (N) SFS-EN ISO 11905-2, ISO 15923-1, Epa Method 353,1 50 µg/l x x x x x Epäorgaanisen typen summa (NO2-N + NO3-N+ NH4-N) Nitraattityppi (NO3-N)* Nitriittityppi (NO2-N)* laskennallinen - x x x x SFS-EN ISO 13395, SFS- EN ISO 10304-1 SFS-EN ISO 13395, SFS- EN ISO 10304-1 Ammoniumtyppi (NH4-N) SFS 3032, SFS 5505 Nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO2-N + NO3-N) Kokonaisfosfori (P) SFS-EN ISO 13395, SFS- EN ISO 10304-1 SFS-EN ISO 6878, SFS- EN ISO 17294-2, ISO 15923-1, Qualls 1989, kumottu SFS 3026 0,25 mg/l x x x x x jätevedet 100 µg/l muut vedet 2 µg/l, 0,02 mg/l 4 µg/l, 1,5 mg/l x x x x x x x x x x - x x x x x 2 µg/l x x Kokonaisfosfaattifosfori (PO4-P) kumottu SFS 3025 2 µg/l x x Kokonaissyanidi (CN) SFS-EN 14403-2 10 µg/l x WAD-syanidi (WAD-CN) SFS-EN 14403-2 10 µg/l x x Alumiini (Al) SFS-EN ISO 17294-2 10 µg/l x x x Antimoni (Sb) SFS-EN ISO 17294-2 0,5 µg/l x x x x x Arseeni (As) SFS-EN ISO 17294-2 1 µg/l x x x x x Barium (Ba) SFS-EN ISO 17294-2 1 µg/l x Boori (B) SFS-EN ISO 17294-2 20 µg/l x Kupari (Cu) SFS-EN ISO 17294-2 1 µg/l x x x Magnesium (Mg) SFS-EN ISO 17294-2 50 µg/l x x Mangaani (Mn) SFS-EN ISO 17294-2 2 µg/l x x x Natrium (Na) SFS-EN ISO 17294-2 100 µg/l x x Nikkeli (Ni) SFS-EN ISO 17294-2 1 µg/l x x x x x Rauta (Fe) SFS-EN ISO 17294-2 10 µg/l x x x Sinkki (Zn) SFS-EN ISO 17294-2 5 µg/l x x x Liukoinen elohopea (Hg)* SFS-EN ISO 17294-2 0,2 µg/l x x Liukoinen kadmium (Cd)* SFS-EN ISO 17294-2 0,2 µg/l x x

Analyysi ENV 17.5.2017 17(54) Menetelmä Määritysraja Rimmi Rimmi MK MK LO2 1krt/ 1krt/ 1 krt/ 1krt/ ma-to kk kk vko kk suppe suppe laaja laaja a a Lyijy (Pb) SFS-EN ISO 17294-2 0,5 µg/l x x Kalium (K) SFS-EN ISO 17294-2 100 µg/l x x Kalsium (Ca) SFS-EN ISO 17294-2 100 µg/l x x Taulukko 5. Prosessijäteveden ja kuivanapitoveden näytteistä tehtävät määritykset ja määrityksissä käytettävät menetelmät. *Esikäsittely, suodatus (0,45 µm). Kuivanapitoveden laajaan analyysimäärään lisätään vuonna 2017 WAD-syanidinmääritys (WAD CN: SFS-EN 14403-2), jonka jälkeen WAD-syanidin määrittämistä kuivanapitovedestä tarkastellaan uudelleen. Prosessijäte- ja kuivanapitovedestä tehdään full water scan kerran vuodessa. Full water scan sisältää taulukon 6 mukaiset määritykset. Analyysi Menetelmä Määritysraja Lämpötila kenttämittaus - Liuenneiden aineiden kokonaismäärä (TDS) 105 SFS-EN 15215 - Sameus SFS-EN ISO 7027 0,20 FTU ph ISO 10523, SFS 3021 - Redox-potentiaali (ORP) Standard Methods 2580. Oxidation-Reduction Potential (ORP) - Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888 0,1 ms/m Alkaliteetti SFS-EN ISO 9963-1 0,020 mmol/l Asiditeetti SFS 3005 0,020 mmol/l Alkaliteetti (HCO3) SFS-EN ISO 9963-1 0,020 mmol/l Alkaliteetti (CaCO3) SFS-EN ISO 9963-1 0,020 mmol/l Hydroksidi-ionikonsentraatio (OH-) SFS-EN ISO 9963-1 0,020 mmol/l Kiintoaine (GF/A) SFS-EN 872 2,0 mg/l BOD 7-ATU SFS-EN 1899-1 3 mg/l TOC SFS-EN 1484 1,0 mg/l CODCr SFS 5504, ISO 15705 25 mg/l Kloridi (Cl)* SFS-EN ISO 10304-1 0,5 mg/l Fluoridi (F)* SFS-EN ISO 10304-1 0,10 mg/l Sulfaatti (SO4)* SFS-EN ISO 10304-1 0,5 mg/l Sulfidi Hach DR/2500, Method 8131, Sulfide, Methylene Blue Method 0,020 mg/l Tiosulfaatti* SFS-EN ISO 10304-3:1998 5 mg/l Kokonaistyppi (N) SFS-EN ISO 11905-2, ISO 15923-1, Epa Method 353,1 50 µg/l Nitraattityppi (NO3-N) SFS-EN ISO 13395, SFS-EN ISO 10304-1 0,25 mg/l Nitriittityppi (NO2-N)* SFS-EN ISO 13395, SFS-EN ISO 10304-1 jätevedet 100 µg/l muut vedet 2 µg/l, 0,02 mg/l Ammoniumtyppi (NH4-N) SFS 3032, SFS 5505 4 µg/l, 1,5 mg/l Nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO2-N + NO3-N) SFS-EN ISO 13395, SFS-EN ISO 10304-1 - Kokonaissyanidi (CN) SFS-EN 14403-2 10 µg/l WAD-Syanidi (CN) SFS-EN 14403-2 10 µg/l