KUTEMAJÄRVEN KYLÄSUUNNITELMA 2008 2015
2 Kutemajärven kartta Kouluranta Koulu Luontopolku Hiihtoladun alku Kauppa Sienijärven uimaranta
3 Sisällys Kutemajärven kartta... 2 1 Kyläsuunnitelman laadinta Kutemajärvelle... 4 1.1. Lähtökohta... 4 1.2. Viimeaikainen kehitys... 4 1.3. Kyläsuunnitelman päivityksen tekijät... 5 2 Sijainti, historia ja ympäristö... 6 3 Kylän nykytila... 7 3.1 Väestö ja asuminen... 7 3.2 Elinkeinot ja palvelut... 8 3.3 Yhdistys- ja yhteistoiminta, tiedotus... 10 3.4 Koulu... 11 4 Korholan koulun oppilaiden ajatuksia Kutemajärven kylästä... 12 5 Kylän tulevaisuuden vaihtoehdot... 13 6 Kylän kehittämistavoitteet... 16 7 Toimenpiteet, yhteistyökumppanit ja aikataulu... 17 8 Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys... 18 9 Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit... 18
4 1 Kyläsuunnitelman laadinta Kutemajärvelle 1.1. Lähtökohta Kyläsuunnitelma on kylän kokonaisvaltainen kehittymissuunnitelma. Kyläsuunnitelmassa on mietittynä ja kirjattuna kylän haluttu tavoitetila ja keinot siihen pääsemiseksi. Kyläsuunnitelma ohjaa kylän toimintoja esim. minkälaisia toimenpiteitä ja hankkeita kylällä toteutetaan. Kyläsuunnitelma on kylän näköinen ja siinä tiivistyy kylän yhteinen tahto kotikylän kehittämiseksi. Se toimii tiedonlähteenä kyläläisille, kesäasukkaille ja matkailijoille ja tarjoaa näkyvän välineen rahoittajille ja kunnan päätöksentekijöille. Kutemajärvi on pinta-alaltaan Kangasniemen suurin kylä. Kylällä toimii kyläyhdistys nimeltä Kutemajärvi-seura ry. Se on kokoonpantu entisestä kylätoimikunnasta ja maamiesseuran ja maa- ja kotitalousnaisten perillisistä, eli maa- ja kotitalousseurasta. Kyläseuran tärkein tehtävä on toimia kylän asukkaiden viihtyvyyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Kyläseura järjestää yhteisiä tapahtumia ja toimii linkkinä eri yhteistyökumppaneihin. Tärkeitä tavoitteita on säilyttää kylällä peruspalvelut ja saada uusia asukkaita. Kylällä on tehty kyläsuunnitelmat 1992 96 ja 2008 2013. Voimassaolevan kyläsuunnitelman mukaisesti suunnitelman toteutumista on seurattu vuosittain kyläkokouksissa. Tässä kyläsuunnitelman päivityksessä Kutemajärvi-seura on kirjannut tämän hetkiset kylän kehittämistarpeet, -suunnitelmat ja kehittämistoimenpiteet vuoteen 2015 asti. 1.2. Viimeaikainen kehitys Kutemajärvi- seura valitsi maaliskuussa 2007 uuden johtokunnan. Keväällä toteutettiin kaikille kylän vakituisille ja vapaa-ajantalouksille suunnattu kyläkysely. Sen avulla kartoitettiin asukkaiden toiveita ja tarpeita. Kyläkyselyn vastauksia käytettiin apuna kyläsuunnitelman teossa. Kesäkuussa oli vuorossa Kyläkävely- tapahtuma, jossa kartoitettiin kylän maisemakohteita. Maisemanhoidonneuvoja Leena Lahdenvesi-Korhonen ProAgria Etelä-Savosta laati kylälle maisemanhoitosuunnitelman. Suomen Parkinson-liitto ry:n kanssa on keväällä 2007 allekirjoitettu yhteistyösopimus paikalliskulttuurin edistämiseksi. Syyskuussa järjestettiin yhteistyönä sieniretki Toimintakeskus Koulurannassa. Koulurannan alueelle on valmistunut Leaderhankkeena kota, pururata kuntoiluvälineineen ja metsäkirkko, joita myös kyläläiset voivat käyttää. Kangasniemen muiden kylien ja Ruralia -instituutin kanssa on toteutettu Kangasniemen kylien kehittämishanke Kimpale kultaa, Kangasniemi kylineen kimaltamaan. Sitä hallinnoi Kangasniemen maaseutuseura, jonka johtokunnassa oli edustus kaikilta kyliltä. Kimpale kultaa -hankkeessa toteutettiin Kangasniemen kylien yhteinen kyläesite ja kyläkohtaiset palveluesitteet ja perustettiin seitsemän kylän yhteinen Kiinteistöpörssi, jossa Kutemajärven kylä on mukana. Kylien yhteinen esite ja kiinteistöpörssi löytyvät osoitteesta: www.knmss.net/kylat/
5 Yhteisen hankkeen aikana tehtiin myös Kutemajärven omat Internet-sivut, http://kutemajarvi.knmss.net, joilta löytyvät kylän palvelut, tapahtumat ja ajankohtaiset asiat. Vuonna 2008 tehdyn kyläsuunnitelman toimenpiteistä on kylällä lisäksi toteutettu: tievalaistus lahjoitusvaroin v. 2008 Nalikkatorin hiekkakentän kunnostus kunnan kanssa yhteistyössä v. 2008 latupohjan raivaus ja kunnostus v. 2010 talkootyönä, ei rahoitusta kukkasipuleiden istutus kyläkeskuksen piristeeksi talkoilla 2010 kesäisin on järjestetty toripäivä Kutemajärven tievalaistuksen valmistumista juhlittiin perjantaina 14.11.2008 1.3. Kyläsuunnitelman päivityksen tekijät Kutemajärven kyläsuunnitelman päivittäminen aloitettiin keväällä 2011. Työryhmässä olivat mukana Tanja Elo, Heidi Häkkinen, Pirjo Häkkinen, Timo Jääskeläinen, Satu Koskelainen, Heli Kuurne, Tapani Nykänen, Reijo Pynnönen, Reijo Tiihonen, Esa Turunen ja Leena Valjakka. Kutemajärven kyläsuunnitelman päivittämistä ohjasi Kylävillitys II -hankkeen vetäjä Mervi Kukkonen Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksesta ProAgria Etelä-Savosta. Kansikuvaksi valittiin edelleen Korholan koulun oppilaan Suvi Hokkasen vuonna 2008 tekemä piirros. Kyläsuunnitelman valokuvat ovat Kutemajärviseuran.
6 2 Sijainti, historia ja ympäristö Sijainti Kutemajärvi sijaitsee Kangasniemen kunnan koillisosassa. Kylä rajoittuu pohjoisessa Pieksämäkeen, idässä Mikkeliin, etelässä Vihaven kylään ja lännessä Koittilan ja Pölläkän kyliin. Kutemajärveltä Kangasniemelle on matkaa 16, Pieksämäelle 34, Mikkeliin 58, Jyväskylään 73 ja Helsinkiin 260 kilometriä. Kutemajärven keskus on Korhola, jossa sijaitsevat koulu ja kauppa. Muita kylän osaalueita ovat Alajoki, Kyyhkye, Hännilä, Hiidenniemi, Mustamäki, Kutkylä ja Tervakorpi. Historia Pysyvän asutuksen kylälle oletetaan tulleen 1500- luvulla. Ihmisten varhaisesta läsnäolosta alueellamme todistaa Heikki Kermisen löytämä kivikautinen työkalu Härkäkoskesta. Hallinnollisesti kuuluttiin Viipurin linnalääniin. Henkiluetteloon oli vuonna 1627 kirjattu 64 talollista, heidän vaimojaan 63, veljiään 13, poikiaan 13, miniöitään 8, tyttäriään 5, leskivaimoja 3, renkejä 1, piikoja 1. Luettelossa ei ole ala- ja yli-ikäisiä, sotamiehiä, köyhiä eikä raajarikkoisia. Kutemajärvi on Kangasniemen vanhimpia kyliä. Luonto- ja perinnekohteet Kylämme korkeimpien mäkien laelta avautuu näköala laajalle alueelle. Näitä paikkoja ovat: Korhosen-, Niini-, Ylölän-, Pässi- ja Mustamäki. Tutustumisen arvoisia luontokohteita ovat Hiidenvuori ja Kinaneva. Luontopolkua kiertäen pääsee tutustumaan kylämme vaihtelevaan maastoon ja talousmetsiin. Hiidenvuori Hiidenvuori sijaitsee Hiidenniemessä, aivan Härkäjärven rannalla. Lähistöltä löytyy myös pirunkammari (luola). Hiidenvuorelle on matkaa Kutemajärven keskustasta noin 8 kilometriä. Kinaneva Kinaneva on useiden kymmenien hehtaarien suuruinen suoalue, jonne pääsee parhaiten sen reunoilla olevia lukuisia metsäautoteitä pitkin. Kinaneva on osaksi luonnonvarainen, osaksi ojitettu. Kokemattomamman luonnossa liikkujan kannattaa ottaa opas mukaan, sillä Kinanevaltakin löytyy petollisia silmäkkeitä.
7 Vesistöt Alueella on kolme isompaa järveä: Härkäjärvi, Sienijärvi ja Kutemajärvi ja lisäksi pienempiä järviä ja lampia. Vedet laskevat Puulaveden kautta Kymin vesistöön. Alahovi, sotilasvirkatalo Kylällä sijaitsee pitäjän ainoa ruotsinvallan aikuinen sotilasvirkatalo Alahovi. Tilan kirjattu historia ulottuu 1500-luvulle asti. Tilalla asui esim. 1700-luvulla noin 20 kapteenia perheineen. He saivat kukin vuorollaan määräajaksi kuninkaalta tilan hallintooikeuden korvauksena ansioistaan. Siihen aikaan tilaan kuului maata yli 1000 hehtaaria. Venäjänvallan aikaan tila kuului valtiolle ja vuokralaisena oli säätyläisiä ja vuodesta 1866 alkaen talonpoikia. Viimeinen vuokralainen Akseli Viinikainen osti tilan 1934. Viinikaisten suku omistaa tilan edelleen. Kutemajärvellä sijainneet Hännilän mylly ja saha on purettu. Sienijärven takana sijaitsi Tamaran mylly ja saha. Myllyn raunioita on vielä nähtävissä Tamaranjoessa. Joen korkea jyrkkä penkka on vaarallinen lapsille. Sienijärven hopea-aarre Sienijärven rannalla hopea-aarre odottaa vielä löytäjäänsä. Perimätiedon mukaan eräs Ruotsi-Suomen armeijan upseeri varasti sotaministeriön kaikki rahavarat, suuruudeltaan kaksi hevosreellistä hopeataalareita. Hän pakeni Suomeen ja asui jonkin aikaa kylällä, kunnes joutui äkisti jatkamaan pakomatkaa. Ennen lähtemistään hän ehti kätkeä yhden apulaisensa kanssa hopean jonnekin Sienijärven rantamaisemiin, ei ihan rantaan. Varas ja apulainen kuitenkin ehtivät kuolla ennen kuin takaa-ajajat löysivät heidät jossain pohjoisessa. Apulainen oli surmattu ja varkaalle sattunut luonnollinen kuolema. Kukaan ei koskaan tullut aarretta etsimään täältä ja tieto sen piilottamisestakin oli salaisuus yhden sukupolven. Kyllä sen hopeamäärän nykyhinnoilla pari taloa ostaisi. Kaivelkaapa vähän syvemmältä kukkapenkkiänne ensi kerralla te järven ympärillä asuvat. 3 Kylän nykytila 3.1 Väestö ja asuminen Kunnan teknisen toimiston antaman tiedon mukaan Kutemajärvellä on vakituisessa asuinkäytössä noin 100 asuntoa ja kesäasuntoja noin 200. Ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettuja taloja on noin 230. Vuonna 2007 asukkaita oli 257, joista alle 14-vuotiaita 37, 15 40-vuotiaita 53, 41 65-vuotiaita 116 ja yli 66-vuotiaita 51.
8 3.2 Elinkeinot ja palvelut Kutemajärveltä käydään töissä Kangasniemellä ja lähikaupungeissa. Kangasniemen palvelut ovat 16 kilometrin päässä. Kutemajärvellä on viljan-, marjan- ja perunanviljelytiloja sekä maidon- ja lihantuotantotiloja, metsätaloutta, mekaanista puunjalostusta, koneurakointia, pienkonehuoltoa, majoitus-, tietotekniikka-, luontoohjelma-, mökkitalkkari- ja kuljetuspalveluja. Seuraavassa on lista Kutemajärven palvelujen tarjoajista. Kunta Kirjastoauto liikennöi parillisilla viikoilla tiistaisin, Jyrki Kortekallio 0400 154 719 pysähdykset: Korholan koulu 10.00-10.45 Kutemajärven kauppa 15.10-15.20 Korholan koulu, kyläkoulu 040 3541698 Perhepäivähoito, ohjaaja Riitta Häyrynen 015 7801247 Uimakoulu kesä-heinäkuussa Sienijärven rannalla, liikuntasihteeri Pekka Pynnönen 015 7801 261, 040 586 1887 Kalastuskunnat Hiidenniemen kalastuskunta, esimies Kari Maaranen 040 501 1488 kalastusluvat myös Timo Kosloff 050 072 0372 Sienijärven kalastusseura, esimies Matti Reinikainen 050 523 7071 Kutemajärven osakaskunta, Markku Laitinen 040 5558 412 Kauppapalvelut ja elintarvikkeet Kutemajärven Talouskauppa ja kauppa-auto 015 635108, 0400 722 420, heikki.huoponen@ktlk.inet.fi Liukkolan tila, Perttu Liukkonen 040 5811714, varhaisperunaa, mansikkaa Luhanko Jari 0400 962 551, mansikkaa Parttilan tila, Heikki ja Rauni Romo 0400 907659, heikki.romo(a)pp.inet.fi, mustaherukkaa, vadelmaa Reinikainen Pentti 040 506 8255, mansikkaa VM-help Oy, Pekka Valkonen 0400 224089, vmhelp@nic.fi tietotekniikkapalveluja, PC- ja ATK-laitteita Ylenlahden luomutila, Riitta ja Ilkka Tiihonen 0400 391097 luomujauhoja, polttopuita
9 Koneurakointia ja kiinteistöpalveluja Ahokas Tapani 0400-256 351 kaivinkoneurakointi, tiet, ojitukset, suunnittelu, kustannuslaskenta Heiper-palvelu, Heikki Romo 0400 907659, www.heiper-palvelu.com kantojyrsintä, puunkaato, mökkipalvelut Häkkinen Hannu 0500 190125 koneurakointia, kaivinkone, metsätraktori ym. traktorityöt Liikanen Timo 050 5864162 koneurakointia, kaivinkone ym. traktorityöt, tienvarsien niitto Mieskolainen Timo 0400 158 753 kaivinkonetyöt Nykänen Tapani 0440 635258, tapani.nykanen(a)kolumbus.fi jätevesisuunnitelmat ja järjestelmät Toivolan Mökki- ja Luontopalvelut, Heli Kuurne ja Timo Jääskeläinen 040 5047229 toivolapalvelut(a) toivolapalvelut.net, www.toivolapalvelut.net mökkitalkkarointi Ylenlahden luomutila, Riitta ja Ilkka Tiihonen 0400 391097 polttopuita, erilaiset traktorityöt Koti- ja hoivapalvelut Tmi Sipri, Sirkka Ylönen 0400 244856, sirkka.ylonen(a)surffi.fi siivous- ja kotipalvelu, omaishoito palvelusetelillä, lastenhoito Kuljetuspalvelut Hänninen Leo ja Pirjo 0400 150632, taksi, 2 autoa, 1+8 pyörätuolivarustus Majoituspalvelut Hiidenniemen hirsihuvilat, Merja Tiihonen 040 8430555 merja.hiidenniemi(a)gmail.com, www.hiidenniemi.net Toimintakeskus Kouluranta 040 570 2023 majoitusta ja kursseja, tiloja vuokrataan Matkailupalvelut Nyyssönen Vilho 040 7534032 luonto-opas ja puunveistäjä Toivolan Mökki- ja Luontopalvelut, Heli Kuurne 040 5359184 ja Timo Jääskeläinen 040 5047229, toivolapalvelut(a)toivolapalvelut.net, www.toivolapalvelut.net
10 Muut palvelut Huonekaluverhoomo Pekka Ossi 046 4000 5600, www.hkt-verhoomo.com Hydrauliikkahuolto Nissinen Toni 044 283 5716, toni.nissinen@gmail.com, www.hkt-verhoomo.com, teollisuuden kunnossapitotyöt ja hydrauliikkahuolto Häkkinen Vesa 0400 653587, vesa.hakkinen@pp.inet.fi sahausta ja puutavaraa Kaarnikka, Tmi Päivi Saikkonen 050 3281290, psaikkonen@luukku.com, www.kaarnikka.fi, koristeet ja koristelut luonnonmateriaaleista, keruutuoteneuvonta, hevos- ja puutarha-alan lomitukset Kengityspalvelut Tmi A.Yrjänheikki, Aarne Yrjänheikki, 040 512 9986 Kennel Daltales, Tarja ja Kari Maaranen 040 7167857 www.janetti.fi/daltales Laitinen Matti 040 515 1646, höyläyspalvelu, vannesahausta Metsänhoitoyhdistys, Jari Kurki 020 4134134 PianoSpectra Tmi Karela, Karela Viljanen 050 5850434, www.karela.fi Musiikinopetusta Puuseppä Pekka Tissari 015 435 554, 0400 193 822 Pylvänäinen Esa 040 768 5508, koneenkorjaus- ja metallityöt sekä traktorityöt Viinikainen Pekka 040 505 8894, pekka.viinikainen@kangasniemelainen.com pienkonehuoltoa 3.3 Yhdistys- ja yhteistoiminta, tiedotus 4H- kerho Korholan koululla, Kangasniemen 4H-yhdistys 040 7623411 Järvi-Suomen kylät ry, Henrik Hausen 015 689 676, 0400 992 699 henhaus@mbnet.fi, www.jasky.fi Kansalaisopisto, Puulan seutuopisto, Pirkko Pulkkinen 015 780 1257 pianonsoittokurssi, jumppa, piirustuskerho, käsityökurssit Kutemajärvi-Seura ry, Kotisivut: http://kutemajarvi.knmss.net pj. Pirjo Häkkinen 040 964 4372, pirjo.hakkinen(a)pp3.inet.fi sihteeri Heidi Häkkinen 040 739 5915, hakkinen79(a)gmail.com Kutemajärven metsästysseura, pj. Teijo Valjakka, 0500 338489 sihteeri Antti Toivakka, 040 5489116 ProAgria Etelä-Savo, Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus 020 747 3550 SRK, Ikäihmisten virkistyspäivä, kerran kuussa Eräveikkojen maja, 0400 143 600 Suomen Parkinson-liitto ry, Kurssi ja lomakeskus Kouluranta 040 570 2023 Veej jakaja, maaseudun kehittämisyhdistys, Anssi Gynther 044 0155 222
11 Tiedotus Kotisivu ja sähköpostilista, ilmoitustaulut kaupalla, Kutemajärvi-Seuran kyläkirje, Länsi-Savon ja Etelä-Savon radion menovinkit, Kangasniemen Kunnallislehti. Kotisivun osoite on http://kutemajarvi.knmss.net 3.4 Koulu Korholan koulu on kylän keskeinen toimintapaikka. Koululla pidetään kokouksia ja siellä kokoontuvat erilaiset kerhot ja harrastepiirit. Koululla on kaksi opettajaa, kouluavustaja ja keittäjä. Oppilaita Korholan koululla on noin 30. Ryhmäperhepäivähoito toimii koulun yläkerrassa. Kyläseura on saanut käyttöönsä koululta tilan, jossa seura voi kokoontua sekä säilyttää irtainta omaisuuttaan. Koulun kaukalo talvisin sekä urheilukenttä ja lentopallokenttä kesäisin ovat kyläläisten ja vapaa-ajan asukkaiden käytössä. Kutemajärven runokilpailun satoa vuodelta 2007 Oi tehoputkeni Jos mopossani tehoputki ois sillä kovaa päästä vois. Elämäni helpompaa ois jos vanhempani sen minulle suoda vois. Poliisi sakon antaa vois, jos kiinni minut vaan saada vois. Se laiton ois. Kaasuttelisin kauas pois, jos mopossa vielä bensaa ois. Samu Ylönen, 15v Lastensarjan voittaja Kutemajärvi Kivat on ihmiset täällä, metsässä ja järven jäällä. Maisemat ovat kauniita, niin kesällä kuin talvella. Nalikkatorilla on lentopallokenttä uusi ja talvella iso joulukuusi. Kyläkaupasta saa hyvät herkut, muistaisipa heittää kavereille terkut. Kun on täällä menoo ja meininkii, kerhoja ja kaikkee, ei koulu oo varmaan koskaan kii. Outi Valkonen, 15v
12 4 Korholan koulun oppilaiden ajatuksia Kutemajärven kylästä koottu vuonna 2007 Kylässä hyvää - Tässä kylässä on monenlaista hyvää. Tämä kylä on ihan hyvä. - Kylällä parasta on, että täällä on K-kauppa, jonne aion mennä töihin. - Kylä on rauhallinen ja kaikki asukkaat ovat ystävällisiä. Naapurit auttavat hyvin. Viihdyn kylällä todella hyvin. - Kylä järjestää paljon tapahtumia ja se on hyvä. - Meillä on todella hyvä koulu. Parasta on että Korholan koulu on vielä Kutemajärvellä. Hyvää on että on kyläkoulu ja hyvät maastot koulussa. - Luontoa on joka puolella ja ilma on raikasta. Järvissä on mukava uida, koska ne ovat puhtaita. Täällä on hyvä kalastaa, sienestää ja marjastaa. Hyvä asia on se, että autoja ja liikennettä on hyvin vähän suurkaupunkeihin verrattuna. - Tiet ovat hyvässä kunnossa eikä ne ole joten liian hiekoitettuja joten niillä voi silloin tällöin hiihtää. Kesällä on hyvä pelata jalkapalloa kentällä. On hyvä kun syksyllä ja keväällä pääsee pyörällä kouluun. - Jouluvalojen sytyttäminen on hyvä tapahtuma. - Hyvät matkailumahdollisuudet. Kylään tarvittaisiin - Tänne voitaisiin tehdä paljon omakotitaloja myytäväksi, että tulisi paljon lapsiperheitä, ja koulua ei lopetettaisi - Koululla pitäisi olla enemmän liikuntatarvikkeita. Lisää kiipeilytelineitä, keinuja ja uusi ATK-pöytä. Pihan pitäisi olla isompi. Koululle tarvitaan ruohokenttä ja sitä haluaisin todella paljon. Jalkapallokenttä voisi olla joka talvi jäädytetty. - Tiettyjä soittotunteja voisi pitää koululla koska joutuu kulkemaan kotoa kirkolle. - Kallion kohdalla voisi olla aita, jotta kukaan pikku lapsista ei menisi sinne ja tippuisi järveen. - Pulkkamäki voisi olla paremmassa rinteessä. Tänne voitaisiin tehdä pururata, jossa voisi lenkkeillä ja hiihtää. Kylällä voisi olla urheilutapahtumia, esimerkiksi enemmän jalkapallo-otteluita koululaisille. - Kylässä voisi olla enemmän maatiloja. - Urheilukauppojen pitäisi olla suurempia ja niissä voisi olla kaikkea hyödyllistä jalkapallotavaraa. - Kylällä voisi olla teiden varrella jäätelökioskeja. - Voisi tehdä erillisen karkkikaupan. Kylällä pitäisi olla pizzeria ja sarjakuvakauppa. Kylä tarvitsee pelihallin ja uuden ravintolan. Kauppoja voisi olla enemmän. - Nalikan torilla voisi olla tapahtumia, esim. vuosittainen karnevaalitapahtuma. - Olisi joku nähtävyys, vaikka patsas. Jotain seuroja. Tänne tulisi pankki. Uimahalli pitäisi saada. Rakennuksia Nalikantorille. Tarvitaan ylitystie, hirviaitoja.
13 - Olisi Kutemajärven tv ohjelma. Kaikki ystävystyisivät toisiinsa. - Taloja kunnostettaisiin. Ihmisiä voisi tulla kylälle enemmän. - Vuorikiipeilyä koulun kalliolle. Köysirata olisi kiva. Voisi olla ralleja enemmän. Moottorikelkka safari. Pilkkikisoja kanssa. Talvella hiihtolatuja, laskettelukeskus. - Tänne tulisi turisteja. Enemmän maisemajuttuja turisteille. - Vähemmän tapahtumia. Kutemajärven seura voisi järjestää enemmän tapahtumia. Saataisiin enemmän rahaa. Muuta sanottavaa lasten suusta - Koulun pitäisi alkaa myöhemmin, että voisi nukkua pitempään. Kunnon luokkarauha. Enemmän opeja! - Lammessa pitäisi pystyä uimaan, joten sieltä pitäisi ottaa mömmöt pois. Lammesta täytyy saada paljon enemmän kalaa. - Luontopolkua voisi parantaa. Ei tehtäisi enää metsäaukeita. Ei sotkettaisi luontoa. Enemmän luontoa, puita tai pensaita. Lampi pitää puhdistaa. - Kyläkaupassa ei tarvitsisi myydä alkoholia tai tupakkaa. Tänne voisi tehdä porttikiellon niille, jotka polttavat tupakkaa tai juovat paljon alkoholia. - Korholan koulun keittäjää ei saa potkia pois. - Roskanpoistotapahtumia. Teiden ojat voisi siivota. Teitä voisi parantaa. - Ei tulisi koskaan tehtaita. Vähemmän autoja ja rekkoja. Isommat asumismahdollisuudet. Ylimääräiset tai tarpeettomat rakennukset pitää purkaa. 5 Kylän tulevaisuuden vaihtoehdot Kylän tulevaisuuden vaihtoehtoja käsiteltiin kesällä 2007 tehdyn kyläkyselyn (Kylävillitys-hanke), Kangasniemen kylien kehittämisohjelman 2007 2013 (Ruraliainstituutti) ja erityisesti Kutemajärven kyläläisten keskustelujen pohjalta. Kutemajärvi-seuran johtokunta kokoontui keväällä 2011 pohtimaan kylänsä tilannetta ja päivitti kylän tulevaisuuden kuvaa toteutuneen kehityksen ja nykytilanteen ja tulevaisuuden näkymien pohjalta. Kylän tulevaisuus perustuu suoraan kyläläisten omaan toimintaan. Jos mitään ei tehdä, mitään ei tapahdu ja näin ollen kylä voi pikkuhiljaa näivettyä. Kutemajärven kylän voima on sen asukkaissa: kylällä asuu idearikkaita, aktiivisia sekä erityisosaamista omaavia ihmisiä! Tämä voimavara yhdessä tukijärjestöjen (mm. ProAgria, Ruralia, Leader toimintaryhmä) ja upean luonnon kanssa auttaa kylää kehittymään mielenkiintoiseksi ja eläväksi paikaksi asua, harrastaa ja tehdä työtä sekä matkailla.
14 VAHVUUDET HEIKKOUDET UHKAT MAHDOLLISUUDET aktiiviset, innovatiiviset asukkaat uusia asukkaita muuttanut kylälle, myös lapsiperheitä ihmisestä välitetään, naapuriapu on olemassa toimiva kyläkoulu kyläkauppa on vireä, yhdessä koulun ja Nalikka-torin kanssa muodostaa luonnollisen kyläkeskuksen paljon kesäasukkaita ja matkailijoita kylän nimi tunnetaan yleisesti Suomessa kaunis, monipuolinen luonto ja luontoon liittyvät harrastusmahdollisuudet; kalastus, metsästys, marjastus, sienestys, uimaranta, luontopolku, hiihtolatu ym. uusi tievalaistus lisää turvallisuutta kyläkeskuksessa koulun jatkuvuus aika ajoin vaakalaudalla pitkät välimatkat, autottoman hankala asioida kirkonkylällä teiden kunto heikot tietoliikenneyhteydet väen väheneminen väestön ikääntyminen ja eristäytyminen kiinnostavien tonttien ja asuintalojen vähyys Nalikka-tori nostetaan uuteen kukoistukseen matkailu ja kesäasutus nousussa Etelä-Savon alueella kylän tonttipörssin ja kotisivujen hyödyntäminen yrittäjien verkottumista kehitetään asukkaiden erityisosaaminen hyödynnetään kyläkoulun käyttöä kehitetään kyläläisten luonnollisena kokoontumis- ja harrastuspaikkana yhteistyö muiden kylien kanssa
15 Mäenlaskupäivän tunnelmaa kodassa Strategiapalaveri Kutufutisturnauksessa Kyläläisten elämänlaadun lisääminen vaatii kekseliäisyyttä ja rohkeutta irrottautua vanhasta ja järjestää asioita uudella tavalla. Kylän asukkaat viihtyvät kotikylässään, muuttohalukkuutta ei ole. Tiedottamiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota, niin että tieto saavuttaa kaikki asukkaat. Nykyinen tapa, paikallislehti, ilmoitustaulut, kotisivu ja sähköposti, koetaan toimiviksi. Kanssakäymiset kyläläisten kesken auttavat myös tiedon kulussa. Nalikka-torin kehittämisen myötä tiedottaminen tulee entistä voimakkaammin ja selkeämmin kyläkeskukseen, esim. kyläkaupalle. Kaupalla on jo nyt Kangasniemikansio ja kyläkansio. Sieltä saa tietoa kylän tapahtumista ja palveluista. Uusien asukkaiden muuttoa kylälle tulee helpottaa. Tyhjistä asunnoista ja rakennettavista tonteista ilmoitetaan kunnan tontti-/asukashankintakampanjoissa, Kangasniemen kylien yhteisillä Internet-sivuilla sekä kylän omilla kotisivuilla. Ansiotyöstä eläkkeelle jäävät ovat kiinnostuneita muuttamaan maalle ja ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa vapaa-ajan asunnoillaan. Kutemajärvelle houkutellaan eläkkeelle jääviä ikäihmisiä vakituisiksi asukkaiksi. Kutemajärvellä on paljon vapaa-ajan asukkaita. Heitä kannustetaan mukaan kylän toimintaan ja kehittämiseen. Kutemajärven monipuolinen, kaunis luonto on suuri vetovoimatekijä niin nykyisille kuin tuleville asukkaillekin. Luontoreittejä tulee lisätä ja niiden palveluja parantaa. Erinomaista olisi, jos reitit yhdistyisivät kunnan muihin luontoreitteihin. Reittien varrella tulee olla riittävästi levähdys- ja laavupaikkoja. Kulkemaan pitäisi päästä jalan, pyörällä, meloen tai veneillen ja hiihtäen. Myös kylän perinnepaikat tulee kunnostaa ja varustaa opastein. Maisemoitu ja valaistu kyläkeskuksen ja Nalikkatorin ympäristö uusine opastauluineen toivottavat matkailijan pysähtymään Kutemajärvelle. Matkailija saa kyläkeskuksesta monipuolista tietoa erilaisista palvelu- ja matkailupaketeista. Tämän mahdollistaa kylän eri yrittäjien tehokas verkottuminen (kuljetus, ruokailu, ohjelmapalvelut, majoittuminen, käsityöt, maataloustuotteet jne). Yhtäläisesti näistä uudistetuista palveluista nauttivat niin kesäasukkaat kuin vakinaiset kutemajärveläiset. Verkottuminen on tehokkaimmillaan, kun siinä on yrityksiä Kangasniemen muistakin kylistä.
16 Jotta kasvavan kylän palvelut toimisivat asukkaiden ja matkailijoiden tarpeiden mukaan, kylälle tarvitaan uusia yrityksiä. Kyläkoulua tulee käyttää yhä enemmän kurssija kokoontumispaikkana. Kasvava matkailu ja ympärivuotinen palvelutarjonta houkuttelevat kylälle yhä enemmän myös ulkomaalaisia matkailijoita. 6 Kylän kehittämistavoitteet Myytävien tonttien ja talojen tehokas markkinoiminen - kylän esittäytyminen Kangasniemen omakotitalonäyttelyssä Kylien yhteistyön kehittäminen Kyläkeskuksen ilmeen parantaminen - bussipysäkkikatosten rakentaminen - Sienijärven uimarannan kunnostaminen o tie, laituri, pöytäryhmä, nuotiopaikka - jätekatokset kylälle - hiihtolatupohjan kunnostus - vanhan kylätien kunnostus retkipoluksi - risukkojen raivaaminen kylän alueella - Nalikkatorin alueen maisemanhoito, Uudet toiminnot ja hankinnat - Nalikkatorin esiintymislava ja kylätoteemi - vapaa-ajan asukkaiden ja vakituisten asukkaiden yhteistyö - äänentoistolaitteet yleisötapahtumia varten - tietokone Kyläseuralle - sosiaalisen median haltuunotto kylän kehittämisessä Uusien palvelujen edistäminen - B&B, kotipalvelut Viljalammen luontoreitin kunnostaminen Vesistöjen kunnostus
17 7 Toimenpiteet, yhteistyökumppanit ja aikataulu Hanke Hallinnoija, yhteistyökumppanit Rahoitus Aikataulu Toimenpiteet Viljalammen luontoreitin kunnostaminen Kotisivujen ja kiinteistöpörssin kehittäminen Vesistöjen kunnostaminen Kutemajärvi toimii kylä kukoistaa hanke, jolla - edistetään alueen tunnettuutta ja asukkaiden yhteistyötä kylän kehittämisessä - lisätään yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä sekä vastuuta omasta elinympäristöstä Kutemajärviseura Kutemajärven metsästysseura, maanomistajat, ProAgria Etelä- Savo, Maa- ja kotital.naisten piirikeskus Kutemajärvi toimii kylä kukoistaa - Kylän toimintojen monipuolistaminen o kyläkoululle harrastustila ja tarinatupa - Sienijärven uimarannan kunnostaminen o tie, parkkialue, laituri, pöytäryhmä, nuotiopaikka - Linja-autopysäkkien katosten rakentaminen - Jätekatoksen rakentaminen - Hiihtolatupohjan kunnostaminen - Vanhan kylätien kunnostaminen retkipoluksi Kutemajärviseura Kutemajärviseura Veej - jakaja 2011 2013 2011 2011 12 2011 12 2012 13 2013 14 2012 13 - luontopolkuesite - luontopolun kunnostus, 2 laavua, 2011- - kylän palveluiden ja uusien tonttien ja rakennusten jatkuva kartoittaminen ja tehokas markkinointi - sosiaalisen median hyväksikäyttö
18 Kutemajärven kaunis luonto antaa mahdollisuuksia monipuoliseen virkistymiseen. 8 Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys Kyläsuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain kyläkokouksissa. Veej jakajan ohjelmakausi kestää vuoteen 2013. Suunnitelma päivitetään uuden ohjelmakauden alussa. Kyläsuunnitelma esitellään ja on jaossa Kangasniemen omakotitalonäyttelyssä heinäkuussa ja muissa kylän tapahtumissa. Kyläsuunnitelma on nähtävillä ja tulostettavissa Kutemajärven kotisivuilla: http://kutemajarvi.knmss.net 9 Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit Kutemajärven kyläsuunnitelma on päivitetty osana Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen Kylävillitys II hanketta. Hankkeen on rahoittanut Leader toimintaryhmä Veej jakaja. Rahoitus on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Kyläsuunnitelman päivityksen on ohjannut Kylävillitys II hankkeen Mervi Kukkonen MKN Maa- ja kotitalousnaisista, ProAgria Etelä-Savosta.
19 Kutemajärvi-seura ry. Kutemajärvi-seuralla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Seuran alkusanat on lausuttu jo niinkin varhain kuin 20.12.1933, jolloin perustettiin Kangasniemen Kutemajärven Maamiesseura. Siitä tulee tänä vuonna 2011 kuluneeksi jo 78 vuotta. Perustava kokous pidettiin Kutemajärven Tenkkelissä Otto Tissarilla. Kokouksessa oli läsnä 24 henkeä, joista miehiä 17 ja naisia 7. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin mv. Kalle Hänninen ja kirjuriksi Eino Partti. Toimialueeksi päätettiin Kutemajärven, Vihaven ja Toikkalanmäen kylät. Ensimmäisessä kokouksessa päätettiin pitää hirsitalkoot seuraavana kesänä pidettävän Kangasniemen maatalousnäyttelyn hyväksi. Samoin otettiin seuraavan kesän ohjelmaan kevätvehnän viljelyskilpailu. Talvella päätettiin pitää hiihtokilpailu sekä sianhoitokurssi helmikuulla. Myös hevoshoito- ja kengityskursseja suunniteltiin. Muita kurssiaiheita olivat mm. omenapuiden hoito, juurikasvien kylvö ja metsänhoito. Myös kotitalousaiheisia kursseja järjestettiin esim. kutominen ja erilaiset ruuanvalmistuskurssit. Seuralle hankittiin jäsenten käyttöön heinäsiemenen kylvökone, juurikasvien kylvökone, laidunkarhi ja pellavaloukku. Ensimmäiset vuosikymmenet toiminta oli hyvin maatalouspainotteista, koska suuri osa kyläläisistä sai toimeentulonsa jollain tavoin maataloudesta. Kurssien ja opintoretkien oppeja mitattiin vilkkaalla kilpailutoiminnalla. Aiheina olivat pellavanviljely, lypsy, syyskyntö, kodin kaunistaminen ja pihamaiden hoito. Myös kilpa-ajot hevosella Pellahden tai Viljalammen jäällä olivat lähes jokatalvisia. Muitakin juhlia ja iltamia järjestettiin. Naiset eriytyivät omaksi Kangasniemen Kutemajärven Maatalousnaisten osastoksi 22.2.1946. Perustava kokous pidettiin Ylelänmäellä ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Rouva Hilda Langinkoski ja sihteeriksi Rouva Liisa Kosonen. Toiminta-alue oli sama kuin maamiesseuralla. Osasto järjesti ensimmäisenä toimintavuonna kursseja, retkiä ja juhlia ja haastoi Koittilan kylän naiset köydenvetokilpailuun. Kutemajärven Maa- ja Kotitalousseura ry. perustettiin 10.12.1990 Korholan koululla, jolloin miehet ja naiset jälleen yhdistyivat toimimaan saman seuran alla. Kutemajärvellä toimi lisäksi Kutemajärven kylätoimikunta, joka oli perustettu v. 1979. Kylätoimikunta ja Maa- ja kotitalousseura yhdistivät voimansa v. 1999. Uuden yhdistyneen kyläseuran nimestä järjestettiin nimikilpailu, jonka voitti Leena Reinikaisen ehdotus Kutemajärvi-seura ry. Kutemajärveläiset ovat saaneet aktiivisesta toiminnasta palkinnoksi mm. valtakunnallisen Taitoviirin v. 1994. Silloin Kutemajärven Maa-ja kotitalousnaisten osasto valittiin Suomen parhaaksi kyläosastoksi. Kutemajärvi valittiin Etelä-Savon vuoden kyläksi vuonna 1999.
20 Kutemajärven runokilpailun voittajaruno 2007 Kutemajärvi Metsien keskellä, järvien sylissä kylä niin soma, kuin saduissa hyvissä. Toimissaan ihmiset ahkeroivat nuo pienet muurahaiset oivat. Kutemajärvi, Sienijärvi, Härkäjärvi siellä sekä lammet, nuo lukemattomat vielä. Kylässä siellä, Korholan koulussa tulevaisuus on ahkeroimassa. Nalikkatorilla, maailman navassa ihminen kohtaa ihmisen hymyssä. Toivomme Luojalta siunausta kylälle parhaalle menestystä. Ettei uusiaika kyläämme vie, ettei jäljelle jää vain kuoppainen tie. Pertti Kosonen