YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 18 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kevytöljykattila / Käyttövesivaraaja Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Koneellinen poisto ilman lämmöntalteenottoa Käytettävä energiamuoto Laskettu ostoenergia Energiamuodon kerroin Energiamuodon kertoimella painotettu energia /(m vuosi) sähkö 4 456 1,7 55 Fossiilinen polttoaine (Öljy) 4 90 11 1 11 Sähkön kulutukseen sisältyvä 144 valaistus ja kuluttajalaitesähkö Kokonaisenergiankulutus (Eluku) 66 Rakennuksen energiatehokkuusluokka Käytetty Eluvun luokitteluasteikko Erilliset pientalot Luokkien rajat asteikolla A:... 85 B: 86... 140 C: 141... 178 D: 179... 58 E: 59... 88 F: 89... 458 G: 459... Tämän rakennuksen energiatehokkuusluokka E Eluku perustuu rakennuksen laskennallisiin kulutuksiin ja energiamuotojen kertoimiin. Kulutus on laskettu standardikäytöllä lämmitettyä nettoalaa kohden, jolloin eri rakennusten Eluvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Elukuun sisältyy rakennuksen lämmitys, ilmanvaihto, jäähdytysjärjestelmien sekä kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiankulutus. Rakennuksen ulkopuoliset kulutukset kuten autolämmityspistokkeet, sulanapitolämmitykset ja ulkovalot eivät sisälly Elukuun. ENERGIATEHOKKUUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET Keskeiset suositukset rakennuksen energiatehokkuutta parantaviksi toimenpiteiksi Tämä osio ei koske uudisrakennuksia Suositukset on esitetty yksityiskohtaisemmin kohdassa "Toimenpideehdotukset energiatehokkuuden parantamiseksi".
ELUVUN LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Rakennuskohde Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Kahden asunnon talot Rakennuksen valmistumisvuosi 1989 Lämmitetty nettoala 18 Rakennusvaippa m Ilmanvuotoluku q 50 5. A U U A Osuus lämpöhäviöistä m W/(m K) W/K % Ulkoseinät 104.0 0,8 9.1 16% Yläpohja 18.0 0, 0.4 17% Alapohja 18.0 0,6 49.7 8% Ikkunat 19.8,10 41.6 % Ulkoovet 8.0 1,40 11. 6% Kylmäsillat 16. 9% Ikkunat ilmansuunnittain A U m W/(m K) Pohjoinen Koillinen 7.,10 0,61 Itä Kaakko 0.9,10 0,61 Etelä Lounas 10.8,10 0,61 Länsi Luode 0.9,10. 0,61 Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus: Koneellinen poisto ilman lämmöntalteenottoa Ilmavirta Järjestelmän LTO:n Jäätymisenesto tulo/poisto SFPluku lämpötilasuhde (m /s) / (m /s) kw / (m /s) C Pääilmanvaihtokoneet 0,00 / 0,06 1,50 0% 5.0 Erillispoistot 0,00 / 0,00 0,00 Ilmanvaihtojärjestelmä 0,00 / 0,06 1,50 Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän LTO:n vuosihyötysuhde: 0% Lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmän kuvaus: Kevytöljykattila / Käyttövesivaraaja Tuoton Jaon ja luovutuksen Lämpökerroin 1 Apulaitteiden hyötysuhde hyötysuhde sähkönkäyttö Tilojen ja iv:n lämmitys 81 % 90%.0 Lämpimän käyttöveden valmistus 81 % 96% 1. 1 vuoden keskimääräinen lämpökerroin lämpöpumpulle Varaava tulisija Ilmalämpöpumppu Jäähdytysjärjestelmä Jäähdytysjärjestelmä Lämmin käyttövesi Määrä kpl Tuotto kwh Jäähdytyskauden painotettu kylmäkerroin Ominaiskulutus dm /(m vuosi) Lämmin käyttövesi 600 5 Sisäiset lämpökuormat eri käyttöasteilla m /(h m ) lämpöpumppujärjestelmissä voi sisältyä lämpöpumpun vuoden keskimääräiseen lämpökertoimeen g kohtisuora arvo Lämmitysenergian nettotarve Käyttöaste Henkilöt Kuluttajalaitteet Valaistus W/m W/m W/m Henkilöt ja kuluttajalaitteet 60%.0.0 Valaistus 10% 8.0
ELUVUN LASKENNAN TULOKSET Rakennuskohde Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Rakennuksen valmistumisvuosi 1989 Lämmitetty nettoala, m 18 Eluku, / (m vuosi) 66 Eluvun erittely Kahden asunnon talot Käytettävät energiamuodot Laskettu Energiamuodon Energiamuodon kertoimella ostoenergia kerroin painotettu energiankulutus /vuosi /(m vuosi) sähkö 4 456 1,7 7 576 55 Fossiilinen polttoaine (Öljy) 4 90 1.0 4 90 11 YHTEENSÄ 47 59 50 479 66 Uusiutuva omavaraisenergia, hyödyksikäytetty osuus Rakennuksen teknisten järjestelmien energiankulutus Sähkö Lämpö Kaukojäähdytys Lämmitysjärjestelmä Tilojen lämmitys 1.0 196.1 Tuloilman lämmitys 0.0 0.0 Lämpimän käyttöveden valmistus 1. 55.7 Ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergiankulutus 5. Jäähdytysjärjestelmä 0.0 0.0 0.0 Kuluttajalaitteet ja valaistus.8 YHTEENSÄ.0 5.0 0.0 1 ilmanvaihdon tuloilman lämpeneminen tilassa ja korvausilman lämmitys kuuluu tilojen lämmitykseen Energian nettotarve Tilojen lämmitys 9 174 Ilmanvaihdon lämmitys 0 0 Lämpimän käyttöveden valmistus 4 80 5 Jäähdytys 0 0 sisältää vuotoilman, korvausilman ja tuloilman lämpenemisen tilassa laskettu lämmöntalteenoton kanssa Lämpökuormat Aurinko 4 71 5 Henkilöt 1 451 11 Kuluttajalaitteet 176 16 Valaistus 967 8 Lämpimän käyttöveden kierrosta ja varastoinnin häviöistä 580 5 Laskentatyökalun nimi ja versionumero Laskentatyökalun nimi ja versionumero www.laskentapalvelut.fi, versio 1.4 (14.6.016)
TOTEUTUNUT ENERGIANKULUTUS Saatavilla olevat ostoenergian määrät ilmoitetaan sellaisenaan ilman lämmöntarvelukukorjausta. Toteutunut ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 18 m² Ostettu energia Kaukolämpö Kokonaissähkö Kiinteistösähkö Käyttäjäsähkö Kaukojäähdytys Ostetut polttoaineet 1 polttoaineen määrä vuodessa yksikkö muunnoskerroin kwh:ksi Kevyt polttoöljy litra 10 Pilkkeet (havu ja sekapuu) pinom 100 Pilkkeet (koivu) pinom 1700 Puupelletit kg 4,7 1 Selostus ostettujen polttoaineiden määrän arvioinnista (yksikköä vuodessa) tulee esittää kohdassa "Lisämerkintöjä". Toteutunut ostoenergia yhteensä Sähkö yhteensä 0 0 Kaukolämpö yhteensä 0 0 Polttoaineet yhteensä 0 0 Kaukojäähdytys 0 0 YHTEENSÄ Toteutunut energiankulutus riippuu mm. rakennuksen käyttäjien lukumäärästä ja käyttötottumuksista, käyttöajoista, sisäisistä kuormista, rakennuksen sijainnista ja vuotuisista sääolosuhteista. Laskennallisessa tarkastelussa nämä asiat on vakioitu. Taulukossa ilmoitetut luvut saattavat sisältää kulutusta, joka ei sisälly laskennalliseen ostoenergiankulutukseen. Taulukosta voi myös puuttua energiankulutuksia, joiden kulutustietoja ei ollut saatavilla todistusta laadittaessa. Näiden syiden vuoksi toteutunut ostoenergiankulutus ei ole verrattavissa laskennalliseen ostoenergian kulutukseen.
TOIMENPIDEEHDOTUKSET ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tämä osio ei koske uudisrakennuksia Huomiot ulkoseinät, ulkoovet ja ikkunat Ikkunoiden uusimisella voidaan pienentää energiankulutusta, uusien ikkunoiden lämmönläpäisykerroin voi olla puolet nykyisestä. Ovien uusimisella voidaan pienentää energiankulutusta, lisäksi tiivimmät ovet pienentävät hallitsematonta ilmanvuotoa. Toimenpideehdotukset ja arvioidut t 1 Ikkunoiden vaihtaminen Uarvolle 1.0 W/mK Ulkoovien vaihtaminen Uarvolle 1.0 W/mK Eluvun muutos /m vuosi 1 4 5 0 0 1 66 0 0 4 Huomiot ylä ja alapohja Yläpohjan mahdollisella lisälämmöneristyksellä saavutetaan parempi energiatehokkuus. Toimenpideehdotukset ja arvioidut t 1 Yläpohjien lisäeristäminen uudisrakentamisen vertailuarvoiksi (lämmin tila) Eluvun muutos /m vuosi 1 565 0 0 6 Huomiot tilojen ja käyttöveden lämmitysjärjestelmät Lisäilmalämpöpumpun lisääminen tarjoaa edullisen tavan hoitaa lisälämmityksen ja kesäajan viilennyksen tarve. Toimenpideehdotukset ja arvioidut t 1 Lisäilmalämpöpumpun ( kpl) lisääminen Eluvun muutos /m vuosi 1 6 65 1 75 0 6
Huomiot ilmanvaihto ja ilmastointijärjestelmät Koneellisen poiston muuttaminen koneelliseksi ilmanvaihdoksi tuo ilmanvaihtoon hallittavuutta ja energiatehokkuutta. Toimenpideehdotukset ja arvioidut t 1 Koneellinen tulo ja poisto (lto=45%) lisääminen/vaihtaminen Eluvun muutos /m vuosi 1 5 11 4 0 4 Huomiot valaistus, jäähdytysjärjestelmät, sähköiset erillislämmitykset ja muut järjestelmät Ei toimenpideehdotuksia. Toimenpideehdotukset ja arvioidut t 1 1 Suosituksia rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon Eluvun muutos /m vuosi Lisätietoja energiatehokkuudesta Motiva Oy Asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä, www.motiva.fi
LISÄMERKINTÖJÄ