Rakennusjätteen lajittelu kannattaa s.12

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO TIEDOTTAA 1/2008 YMPÄ P RISTÖ AULUT 2008 YMPÄRISTÖAUTO YRJÖN AIKATAULUT 2008 www.tsj.fi Rakennusjätteen lajittelu kannattaa s.12 UUTISIA 2 ORIKEDOLLE HAETAAN JATKOLUPAA 4 KIERRÄTYSPULLON MATERIAALI KÄYTTÖÖN 5 TÄHTÄIMESSÄ KAATOPAIKATON SUOMI 6 KELAA!-HANKE EDISTÄÄ KULUTUSKULTTUURIN MUUTOSTA 7 KIERRÄTYSPISTEITÄ PARANNETAAN LÄHIVUOSINA USEISSA KUNNISSA 8 KIERRÄTYSKYSELYYN YLI TUHAT VASTAUSTA 9 LAJITTELUOHJEET 10 YMPÄRISTÖAUTO YRJÖN AIKATAULUT 13

ENTISESTÄ ENEMMÄN 1/2008 www.tsj.fi Neuvontaa ja tapahtumia Kierrätetään jätteet pois kaatopaikoilta TSJ järjesti loppusyksystä seminaarin, jonka teemana oli kaatopaikaton Suomi. Seminaarissa keskityttiin erityisesti jätemateriaaleja hyödyntävän teollisuuden mahdollisuuksiin lisätä kierrätystä. Johtopäätökset olivat selvät. Turun seudun kuuden astian lajittelujärjestelmä luo hyvän pohjan materiaalien kierrättämiselle. Jätteen tuottajalle paperin, kartongin ja metallin kierrätys on erityisen kannattavaa, koska näiden materiaalien käsittely maksetaan jo tuotteen hinnassa. Kiinteistöille aiheutuu kuluja vain jätteen kuljetuksesta. Paperin osalta ei sitäkään, koska paperin keräys ja hyötykäyttö kuuluvat kokonaan tuottajayhteisölle. Pakkaus lasi on puhdistettava lajittelulaitoksessa ennen kierrätystä, siksi kiinteistöjen lasinkeräys astioiden tyhjennysmaksussa on myös käsittelyn kustannuksia. Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto on ilmaista, mutta käytöstä poistetun sähkölaitteen haltijan on kuitenkin itse järjestettävä kuljetus lähimpään vastaanottopaikkaan. Kotitalousjätteestä ei vielä ole kannattavaa lajitella erikseen muita kuin yllä mainittuja jakeita. Teollisuus ei toistaiseksi hyödynnä kotitalouksien muovia, joten erilliskeräystä ei kannata organisoida. Sen sijaan jätteen lajitteleminen polttokelpoiseen jätteeseen ja kaatopaikkajätteeseen kannattaa. Jätteen loppusijoittaminen kaatopaikalle tulee ympäristöhaittoineen ja jäteveroineen kalliimmaksi kuin energiahyötykäyttö. Ensi vuoden alusta myös Turun länsipuolisten kuntien asukkaat voivat lajitella sekajätteensä polttokelpoiseen jätteeseen ja kaatopaikkajätteeseen. Energiahyötykäytölle ei Turun seudulla ole vielä saatu lisää kapasiteettia, mutta huolellisella materiaalina kiertävän jätteen ja kaatopaikkajätteen lajittelulla Orikedon jätteenpolttolaitoksen niukka kapasiteetti tulee entistä tehokkaampaan käyttöön. TSJ:n visio on kaatopaikaton Turun seutu. Visio ja uudet jätehuoltomääräykset toteutuvat uusina lajittelutottumuksina. Hyötykäytön tehostumiseen tarvitaan kuitenkin myös teollisuuden merkittävää kehityspanosta. Markku Lehtokari toimitusjohtaja ENTISESTÄ ENEMMÄN 1/2008 -lehti on tehty suomeksi ja ruotsiksi. Lehti on jaettu alueen asukkaille kotiin. Molempia kieliversioita voi tilata numerosta 0200 47470 ja jateneuvonta@tsj.fi. JULKAISIJA Turun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ), Ajurinkatu 2, 20100 TURKU, puhelin 020 728 2100, fax 020 728 2109, www.tsj.fi PÄÄTOIMITTAJA Päivi Mikkola TOIMITUS Turun Seudun Jätehuolto, Tuuli Meriläinen ja OSG Viestintä TAITTO OSG Viestintä PAINOS 160 000 kpl PAINO PunaMusta Oy Lehti on painettu EMAS-järjestelmän kriteerit täyttävälle Novapress-paperille. Teemaviikkojen ja tilaisuuksien ohjelmista ja aikatauluista saat tarkempaa tietoa seuraamalla uutisia internetsivuilla www.tsj.fi. Missä haluaisit meidät tavata? Vinkkaa tapahtumasta tai tilaa jäteneuvoja tilaisuuteesi. Turun Seudun Jätehuolto tarjoaa neuvojan tilaisuuteen maksutta. Neuvojat: Miia Jylhä TSJ:n koko toiminta-alue, puh. 020 728 2114, miia.jylha@tsj.fi Anu Syrjänen Turun Ekotori, neuvonta-alue: Turku, Kaarina, Raisio, puh. 043 8220 172, anu.syrjanen@turunekotori.fi Toni Tikkanen Liedon kisällikellari, neuvonta-alue: Lieto, Piikkiö, Auranmaa ja länsipuolen kunnat puh. 4873 3360, toni.tikkanen@lieto.fi KEVÄÄN TAPAHTUMIA: OTA YHTEYTTÄ: Turun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ), jäteneuvonta 0200 47470, jateneuvonta@tsj.fi. 14. 20.4. Nuukuusviikko Valtakunnallisella teemaviikolla pohditaan kotitalouksien luonnonvarojen kulutusta. 3.5. Ympäristötalkoot Jäteasemien kesän lauantaiaukiolot alkavat perinteisillä ympäristötalkoilla. Myös alueen kierrätyskeskukset ja Ekotorit tarjoavat päivän aikana jätteiden vastaanottopalveluja ja jäteneuvontatempauksia. 5. 9.5. Kiertoajelut Keväällä jätehuollon toimipaikkoihin tutustuvat jälleen uudet yläkouluryhmät. 29.5. Relax-messut Nuorison kouluvuotta lopetellaan rentojen messujen merkeissä, tänä vuonna Turun Puolalan puistossa. TSJ:n neuvonta osallistuu menoon jo neljättä kertaa. YMPÄ P RISTÖ AULUT 2008 YMPÄRISTÖAUTO YRJÖN AIKATAULUT 2008 www.tsj.fi TUTUSTU AIKATAULUUN LEHDEN LOPUSSA JA PIDÄ SE TALLESSA. 2

ENTISESTÄ ENEMMÄN 1/2008 YRJÖ vaihtaa väriä ja urakoitsijaa Kotitalouksien ongelmajätteitä keräävä Yrjö-ympäristöauto saa maaliskuun alussa kylkiinsä helposti tunnistettavat TSJ:n värit ja suuren Yrjö-logon. Näin Yrjö tunnistetaan kierroksillaan jatkossa entistä helpommin. TSJ:n järjestämän ongelmajätehuollon ollon urakoitsija vaihtuu samaan aikaan Yrjön ulkoasun muutoksen kanssa. Ke räys kilpailutettiin, ja urakka siirtyi Lassila & Tikanoja Oyj:lle Ekokem Oy:ltä. Asukkaille tästä ei aiheudu muutoksia. Ainoastaan suurten ongelmajäte-erien kuten maatalouden öljyjen vastaanotto siirtyy Topinojalla mäellä sijainneesta ongelmajätekeskuksesta sta noin 500 metriä alemmas Topinojan jä- tekeskuksen lajitteluasemalle, l palvelupäällikkö Juha Hämäläinen Turun Seudun Jätehuollosta kertoo. Muut ongelmajätteiden vastaanottopaikat Ekotoreilla ja jäteasemilla pysyvät ennallaan. Kotitalouksien ongelmajätteiden tuominen Yrjöön, kierrätyskeskusten ongelmajätekontteihin tai jäteasemille on kotitalouksille maksutonta. Yrjö-ympäristöauto keräsi vuonna 2006 noin 135 000 kiloa ongelmajätteitä TSJ:n toimialueen kunnista. Vuoden 2007 lukua ei vielä ole saatavilla. Yhteensä ongelmajätteitä tuotiin viime vuonna TSJ:n vastaanottopisteisiin ja Yrjöön yli 500 000 kiloa. Pokallisia ikkunoita otetaan vastaan kaikilla jäteasemilla. WC-istuin ja ikkunat lajitellaan asemilla nyt erikseen Topinojan, Isosuon ja Rauhalan jäteasemien lajitteluasemille on vuoden vaihteessa ilmestynyt uusia lajittelulavoja. Kaatopaikan penkan sijaan käytöstä poistetut saniteettikalusteet, kuten WC-istuimet ja posliiniset lavuaarit, menevät jatkossa murskaukseen ja hyötykäyttöön. Yhden lavuaarin vastaanottohinta on 5 euroa ja WC-istuimen 10 euroa. Lajitteluasemille voi maksutta tuoda puhdasta kititöntä tasolasia. Peililasi ja autojen tuulilasit eivät käy tasolasin keräykseen. Pokallisia ikkunoita vastaanotetaan kaikilla jäteasemilla. Niiden hinta määräytyy pokassa olevien ruutujen mukaan, hinta on 2 euroa per ruutu. Suuret erät punnitaan, jolloin tonnihinta on 90 euroa. Vanhat hyväkuntoiset ikkunat kannattaa kuitenkin ensin tarjota varaosapankeille tai myydä esimerkiksi netin kautta. Myös huonekaluille löytyy lajitteluasemilta nykyään oma keräyslavansa. Pienen huonekalun kuten nojatuolin vastaanottohinta on asemilla 5 euroa ja yhden ison huonekalun 10 euroa. Huonekalut puretaan ja niiden sisältämä materiaali saadaan lähes kokonaan hyötykäyttöön. Näin kaatopaikan penkalle menevän tavaran määrää saadaan vähennettyä entisestään, jäteasemien vastaanottopalveluiden kehittämisestä vastaava palvelupäällikkö Juha Hämäläinen toteaa. Lisätietoja jäteasemien vastaanotoista saa jäteneuvonnasta, puh. 0200 47470. Uudet aukioloajat Isosuon ja Rauhalan jäteasemille Rauhalan ja Isosuon jäteasemien aukioloajat ovat muuttuneet. Rauhalan jäteasema Paraisilla ja Isosuon jäteasema Raisiossa ovat avoinna maanantaisin kello 12 20 ja tiistaista perjantaihin kello 10 18. Turussa sijaitsevan Topinojan jätekeskuksen aukioloaika pysyy ennallaan. Topinoja on jatkossakin avoinna maanantaista perjantaihin kello 6.30 21. Toukokuusta syyskuuhun jäteasemat ovat auki myös kuukauden ensimmäisenä lauantaina kello 9 14. Katso yhteystiedot takakannesta. 3

ENTISESTÄ ENEMMÄN 1/2008 www.tsj.fi Jatkolupa antaisi aikaa uuden polttolaitoksen suunnitteluun. Orikedon polttolaitoksessa käsiteltiin viime vuonna 48 900 tonnia yhdyskuntajätettä. Esko Pohjanen kertoo, että laitos tuotti lämpöä jätemäärästä 103 GWh. Orikedolle haetaan jatkolupaa 4 Orikedon jätteenpolttolaitokselle on haettu uutta ympäristölupaa. Tuoreimpien mittausten mukaan laitos toimii vakaasti. Savukaasun nykyiset raja-arvot alitetaan reilusti. Vuonna 2010 voimaantulevat typenoksidien arvot tullaan saamaan määräysten mukaisiksi. Ammoniakkia testataan savukaasun typenoksidien poistamisessa kuluvan vuoden aikana. Jos lupa Lounais-Suomen ympäristökeskukselta saadaan, voidaan ammoniakki-vesiseos ottaa käyttöön vuoden 2009 lopulla. Orikedon polttolaitoksen tekniikka kestää saneerauksen avulla kymmenisen vuotta. Vuoden 2010 alussa tulevat voimaan tiukemmat typenoksidipäästöjen raja-arvot, joita laitos ei nykyisellä tekniikalla pysty alittamaan, mutta ammoniakki-vesiseoksella savukaasujen typenoksideja voidaan poistaa. Nyt haettu lupa antaisi jatkoaikaa uuden, isomman polttolaitoksen lupaprosessiin, suunnitteluun ja rakentamiseen, toteaa Turun kaupungin teknisten palveluiden johtaja Esko Pohjanen. Uuden ympäristöluvan hakemisesta järjestettiin asukkaiden edustajille tiedotustilaisuus helmikuussa. Polttolaitoksen nykyinen lupa on voimassa 30. kesäkuuta 2010 asti. Kaupunki on tehnyt luvasta valituksen Vaasan hallinto-oikeuteen, koska kaikkia ehtoja on mahdoton toteuttaa. Laitoksella on koko ajan parannettu olosuhteita ja uusittu tekniikkaa sekä mittauskalustoa. Laitos täyttää ympäristöluvan päästövaatimukset. Monia uudistuksia jo tehty Orikedolla uusitaan lähiaikoina myös pystykattilat. Kaikkiaan saneeraus maksaa kolmesta neljään miljoonaa euroa. Selviämme suhteellisen pienellä remontilla, koska polttolaitos toimii vakaasti. Joulukuussa tehtyjen velvoitemittausten alustavien tulosten mukaan esimerkiksi jatkuvatoiminen päästömittaus on toiminut hyvin. Raportteja laitoksen toiminnasta julkaistaan Turun kaupungin internet-sivuilla osoitteessa www.turku.fi kohdassa Virastot ja laitokset, Tekniset palvelut ja Jätelaitos. Kaupunki on hankkinut lisäksi laitoksen ulkopuolelle uuden ilmanmittausaseman, jolla voidaan tarkkailla ilman laatua ja pienhiukkasmääriä. Uutta on myös se, että savukaasujätteet on marraskuusta lähtien kuljetettu Poriin Ekokemin käsittelylaitokselle. Pohjakuona viedään Topinojalle. Meillä on Turun Seudun Jätehuollon kanssa meneillään jätteen poltossa syntyneen kuonan laadun määrittely. Kuona luokiteltaneen jatkossa tavanomaiseksi jätteeksi, kertoo Esko Pohjanen. Jätteen laatu parantunut Voimassa olevassa luvassa vaaditaan tarkempaa jätteen laadun arviointia. Esko Pohjanen kertoo laadun jo parantuneen muun muassa jätehuoltomääräysten kautta, kun polttokelpoinen jäte ja kaatopaikkajäte on lajiteltu erikseen. Lajittelu on onnistunut hyvin. Jätteen määrä on pysynyt samalla tasolla, mutta sen laatu on parantunut, ja näin myös lämpöä voitiin tuottaa viime vuonna kuusi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, laskee Esko Pohjanen.

ENTISESTÄ ENEMMÄN 1/2008 Kierrätyspullon materiaali käyttöön Vuoden alusta lähtien entisten pantillisten muovipullojen ja tölkkien rinnalle on saatu kierrätysmuovipullot. Näitä PET-pulloja ei kierrätetä pulloina vaan niiden materiaali hyödynnetään uusina pulloina tai muuna elintarvike- ja uusiomuovina. Tutkimuksen mukaan 83 prosenttia suomalaisista arvioi palauttavansa kierrätysmuovipullot. Kauppojen hyllyiltä löytyvät edelleen pantilliset lasi- ja kovamuovipullot sekä alumiinitölkit. Kertakäyttöisiä PET-pulloja on ollut aiemminkin markkinoilla, mutta niiden palautuksesta ei ole saanut panttia. Näin pakkaukset ovat usein päätyneet kaatopaikalle sekajätteenä. Turun seudulla on niissä kunnissa, joissa kerätään polttokelpoista jätettä, voitu lajitella muovipakkaukset poltettavaksi menevien jätteiden astiaan. Nyt kannattaa kaikki pantilliset juomapakkaukset palauttaa automaatteihin, toteaa tiedottaja Tuuli Meriläinen Turun Seudun Jätehuollosta. Pantti kannustaa Pantillisten kierrätysmuovipullojen laajempi käyttöönotto mahdollistui, kun niiden haittavero poistui vuoden alussa. Samassa yhteydessä tölkkien lisävero poistui kokonaan. Nyt jätelain mukaan tuottajavastuu edellyttää, että palautettavista pulloista ja tölkeistä maksetaan pantti. Kierrätysmuovipullojen pantti on vähintään litran pullosta 0,40 euroa ja pienemmistä pulloista 0,20 tai 0,10 euroa. Tarkoitus on, että pantilliset juomapakkaukset voi palauttaa samoihin automaatteihin kuin muutkin pullot. Suomen Palautuspakkaus Oy:n eli PALPAn Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan 83 prosenttia suomalaista arvioi palauttavansa kierrätysmuovipullot. Pantillisissa tölkeissä luku on 79 prosenttia. Pantti on tärkein syy juomapakkausten palauttamiseen. Noin 30 prosentille suomalaisista ympäristösyyt ovat myös tärkeitä palautuksessa. Jätteenpolttolaitoksen päästöjä seurataan jatkuvasti mttaus- ja raportointilaitteiston avulla. 5

ENTISESTÄ ENEMMÄN 1/2008 www.tsj.fi TSJ:n seminaarissa pohdittiin lajittelun haasteita Tähtäimessä kaatopaikaton Suomi Kuinka tehokasta jätteiden kierrätys on tällä hetkellä? Saavutetaanko jätteiden kierrätyksellä kaatopaikaton Suomi? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia TSJ:n järjestämässä seminaarissa, joka kokosi saman katon alle ympäristöalan asiantuntijoita, jätealan yrityksiä, päättäjiä ja muita aiheesta kiinnostuneita. VPK:n talo tarjosi juhlavat puitteet TSJ:n järjestämälle seminaarille, johon osallistui noin 80 henkeä. Viime marraskuussa järjestetyn seminaarin tarkoituksena oli haastaa teollisuutta hyödyntämään kierrätysmateriaaleja ja kuntalaisia lajittelemaan jätteitään paremmin. Osallistujat saivat päivän aikana runsaasti uutta tietoa muovin, biojätteiden sekä kuitupakkausten kierrätyksestä ja jätepolttoaineiden käytöstä. Varsinkin muovin kierrätys on tulevaisuuden suuri haaste. EU:n uuden jätestrategian tavoitteena on tehdä EU:sta kierrätysyhteiskunta, totesi ympäristöneuvos Olli Pahkala avauspuheenvuorossaan. Jätestrategian tavoitteena on tehdä EU:sta kierrätysyhteiskunta. Toistaiseksi vielä kaatopaikkoja Päivän lopuksi pidetyssä paneelikeskustelussa nousivat esille tulevaisuuden teesit. Paneeliin osallistuivat Envor Groupin toimitusjohtaja Mika Laine, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Lassi Liippo, TSJ:n toimitusjohtaja Markku Lehtokari, ympäristöinsinööri Fredrik Klingstedt, Energiateollisuus ry:n asiantuntija Matti Nuutila ja Muovix Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka. Täysin kaatopaikatonta Suomea kukaan keskustelijoista ei pitänyt mahdollisena ainakaan lähitulevaisuudessa. TSJ:n näkökulmasta katsottuna kaatopaikattomuus tarkoittaa sitä, että jätteiden hyötykäyttö ja kierrätys nousee siinä määrin, että nykyiset kaatopaikka-alueet riittävät myös jatkossa, Markku Lehtokari totesi. Kierrätystä ja energiaa Matti Nuutilan mukaan kaatopaikoille toimitetaan kuitenkin paljon kierrätykseen kelpaamatonta jätettä, jota voisi hyödyntää energiana. Nyt tarvitaan selkeämpi jätteenpolttoasetus ja valtioneuvostolta päätöksiä, jotta polttokelpoisen jätteen virrat saadaan ohjattua polttolaitoksiin, Nuutila tähdensi. Paneelin osallistujat olivat yleisellä tasolla yksimielisiä siitä, että jätteet tulee hyödyntää monipuolisesti, sekä materiaalina että energiana, ja vain hyötykäyttöön kelpaamaton jäte loppusijoitetaan turvallisesti. Myös valistusta ja neuvontaa tarvitaan lisäämään kaikkien ymmärtämystä ja vastuuta jäteasioissa. Palautteen perusteella seminaari koettiin erittäin tarpeelliseksi, joten Turun Seudun Jätehuolto aikoo jatkaa nyt hyvin alkanutta keskustelua jätehuollon tulevaisuuden näkymistä erilaisten seminaarien ja keskustelutilaisuuksien avulla. Vain hyötykäyttöön kelpaamaton jäte loppusijoitetaan kaatopaikalle turvallisesti. 6

ENTISESTÄ ENEMMÄN 1/2008 Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajallisuus vaativat kulutuskulttuurin muutosta. Muutosta vauhditetaan maaliskuun alussa starttaavalla Kelaa!-hankkeella, jonka viestinä on, ettei hyvinvointi ja onnellisuus vaadi materiaalisen kulutuksen lisäämistä. Turun Seudun Jätehuolto on mukana hankkeessa. Kelaa!-hanke edistää kulutuskulttuurin muutosta Kolmivuotinen kestävän kulutuksen yhteistyöhanke tarjoaa konkreettisia vaihtoehtoja materiaalitehokkuuteen ja kestävämpiin valintoihin kansalaisille, yrityksille ja kunnille. Kuluttajille tarjottavien tapahtumien ja tiedotuksen lisäksi projektin avulla pyritään edistämään julkisten hankintojen ekotehokkuutta ja uuden ympäristöteknologian käyttöönottoa kunnissa. Kolmantena tavoitteena on tukea paikallisten yritysten verkostoitumista ympäristöasioissa. Yhteistyöllä löytyvät kestävämmät toimintatavat ja ekologiset innovaatiot. Kelaa! on useiden toimijoiden yhteistyöhanke Varsinais-Suomessa ja Päijät-Hämeessä. Päätoteuttajia ovat Varsinais-Suomen Energiatoimisto ja Varsinais-Suomen Agendatoimisto yhdessä Lahden seudun ympäristöpalvelujen ja Vanamo kestävän kehityksen keskuksen kanssa. Mukana on myös alueen jätehuolto-, vesi- ja energiayhtiöitä sekä koulutus- ja tutkimuslaitoksia. Turun Seudun Jätehuolto liittää hankkeeseen mukaan oman panoksensa jätteiden synnyn ehkäisemiseksi. Hanke saa rahoitusta myös Euroopan Aluekehitysrahastolta (EAKR). Kelaa! kutsuu sinut mukaan etsimään kestävää onnea tavaravuorten tuolta puolen. LUKIJAKYSYMYS?Kerro oma juttuvinkkisi tai kysymyksesi, vastaamme tällä palstalla. Energiansäästölamput ovat loistelamppuja, joten ne sisältävät elohopeaa. Lamput voi viedä SE-romun keräykseen ja ongelmajätekeräykseen. Lukijakysymys: Mihin energiansäästölamppu kuuluu? Miten elohopeaa sisältävien energiansäästölamppujen kanssa pitää toimia? Hehkulamppujen korvaajina yleistyneet energiansäästölamput ovat pieniä loistelamppuja ja sisältävät elohopeaa, kuten muutkin loistelamput. Kaikki loistelamput on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Muista sähkö- ja elektroniikkaromuista poiketen niitä otetaan vastaan myös ongelmajätteiden vastaanottopaikoissa. Maksuttomat vastaanottopaikat ovat Topinojan, Isosuon ja Rauhalan jäteasemat, Yrjö-auto, Turun ja Raision Ekotorit, Turun Ekopaja, Liedon Kisällikellari, Kaarinan kierrätyskeskus ja Ekokaarinan SER-halli. Yhteystiedot löytyvät lehden takakannesta. Energiansäästölamput säästävät sähköä, joten samalla energian tuotannosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt vähenevät. Energiansäästölampuissakin on kuitenkin eroja. Ostaessasi lamppuja tutki pakkaukset huolella. Vertaa lamppujen energiamerkintöjä: A on paras, G-luokka huonoin. Osta sellaisia energiansäästölamppuja, joille valmistaja kertoo selkeästi käyttöiän. Se vaihtelee paljonkin ja voi olla esimerkiksi 6 000 15 000 tuntia. Kerro oma juttuvinkkisi tai kysymyksesi, niin vastaamme siihen tällä palstalla. www.tsj.fi/anna_palautetta jateneuvonta@tsj.fi jäteneuvonta puh. 0200 47470 7

ENTISESTÄ ENEMMÄN 1/2008 www.tsj.fi Uuden opastaulun asennus Poikluomantien pisteessä Kaarinassa käy Janne Laakiolta (vas.) sekä Pasi Nordmanilta alle tunnissa. Avainsanoina siisteys ja helppokäyttöisyys Kierrätyspisteitä parannetaan lähivuosina useissa kunnissa Rankkasateesta huolimatta opastekyltin pystytys käy Kaarinan Poikluomantien kierrätyspisteessä kuin tanssi. Pienet pintaastiat on jo aiemmin vaihdettu tilaviin syväkeräysastioihin, ja nyt astioiden vieressä komeilee selkeä opaskyltti. Kierrätyspisteiden uudistustyö jatkuu tänä vuonna Kaarinassa, Raisiossa, Paraisilla ja Piikkiössä. TSJ vastaa kierrätyspisteistä ja sekajätteiden aluekeräyspisteistä kaikissa toimialueensa kunnissa, paitsi Turussa. TSJ:n hoitamia, pientaloasukkaita palvelevia kierrätyspisteitä on tällä hetkellä yhteensä noin 270 kappaletta. Niistä suurimmassa osassa on vielä pieniä pinta-astioita. Lajitteluinnokkuus kasvaa kuitenkin koko ajan ja kierrätyspisteille asetetaan uusia vaatimuksia. Pinta-astiat toimivat hyvin vielä 10 vuotta sitten, mutta ne ovat nykyisille jätemäärille liian pieniä, joten alue niiden ympärillä sotkeutuu herkästi. Myös pisteiden paikkoja pitää monissa kunnissa miettiä uudelleen, kun syntyy uusia asuinalueita ja palvelukeskuksia. Uusien jätehuoltomääräysten myötä kerrostaloissa ja rivitaloissa on nykyään oltava omat astiat keräyslasille ja -metallille. Ja suuremmissa kiinteistöissä se on oltava myös keräyskartongille. Kierrätyspisteiden on tarkoitus palvella omakotitaloissa ja muissa alle neljän asunnon kiinteistöissä asuvia, Sirkku Nurminen Turun Seudun Jätehuollosta painottaa. Suunnittelu vie vuoden TSJ:n kehittämissuunnitelmassa, jonka kautta kierrätyspisteiden palvelutasoa parannetaan koko toimialueella, on ratkaisu myös vanhentuneisiin kierrätyspisteisiin. Avainsanoja suunnittelussa ovat keräysastioiden suurempi tilavuus, helppokäyttöisyys, hajuttomuus, siisteys sekä paloturvallisuus. Suunnittelun alusta siihen, että astiat ovat paikallaan, menee noin vuosi kuntaa kohden, Nurminen laskee. Suunnittelussa otetaan huomioon taajamatiheys ja pientalojen määrä kunnassa sekä nykyisten kierrätyspisteiden kunto ja sijoittelu. Yhden kierrätyspisteen perustaminen maksaa noin 4 500 euroa. Viime vuonna TSJ rakensi yhteensä 23 syväkeräyspistettä; Kaarinaan 9, Naantaliin 13 ja Lietoon yhden pisteen. Uusissa pisteissä kerätään keräyslasia, -metallia ja -paperia, muutamassa pisteessä myös keräyskartonkia. Paristonkeräysastiat asennettiin kaikkiin Naantalin ja Kaarinan pisteisiin tammikuun aikana, Nurminen kertoo. Uudistustyö jatkuu tänä vuonna Kaarinassa ja alkaa Raisiossa, Paraisilla ja Piikkiössä. Lajitteluinnostus kasvaa ja kierrätyspisteille asetetaan uusia vaatimuksia. Turussa pisteitä yli parisataa Turun noin 220 kierrätyspistettä siirtyvät TSJ:lle syyskuussa 2009. Tällä hetkellä pisteet ovat vielä kaupungin vastuulla. Turun kierrätyspisteiden suunnittelu alkoi kesällä 2007 yhteistyössä ympäristönsuojelutoimiston kanssa. Suuritöinen hanke pyritään saamaan loppuun vuoden 2009 aikana. Suunnitteluun saadaan pohjaa viime vuoden lopulla tehdyn kierrätyspistekyselyn tuloksista, Nurminen kertoo. 8

Kierrätyspistekyselyyn yli tuhat vastausta Ympäristösuunnittelijaksi opiskelevalla Jaana Saariolla on kova urakka edessään. Marraskuussa lähetetyistä yli 5 300 kierrätyspistekyselystä palautui yhteensä huikeat 1 126 vastauslomaketta. Jaana Saario kertoo, että kyselyn avulla kartoitettiin turkulaisten omakoti- ja rivitaloasukkaiden mielipiteitä jätteiden lajittelusta ja nykyisestä kierrätyspisteiden verkostosta. Hän tekee aiheesta lopputyönsä. Tärkeää oli myös saada tietoa siitä, minne pisteet jatkossa kannattaisi sijoittaa, jotta ne palvelevat pientaloasukkaita mahdollisimman hyvin. Kysely jaettiin omakoti- ja rivitaloissa asuville postinumeroalueilla 20320, (Teräsrautela ja Mälikkälä), 20900 (Hirvensalo) sekä 21320 (Paattinen). Alueilla on runsaasti pientaloja. Vastaajista lähes 60 prosenttia asuu omakotitalossa. Kyselyn lopulliset tulokset valmistuvat kevään aikana. Yleisesti voi jo tässä vaiheessa sanoa, että yli puolet vastaajista toivoo kierrätyspisteiden sijaitsevan korkeintaan kahden kilometrin päässä kodistaan. Suurin osa vastaajista käy kuitenkin pisteellä muun asioinnin yhteydessä omalla autolla, Saario summaa. Kierrätyspisteiden tulisi siis sijaita pääväylien varsilla ja muiden palveluiden lähettyvillä. Vastanneilta tulikin paljon ehdotuksia uusista paikoista sekä paikoista, joihin kierrätyspisteitä ei missään nimessä toivota. ENTISESTÄ ENEMMÄN 1/2008 Onnea voittajille! Kierrätyspistekyselyyn osallistuneiden kesken arvottiin kolme 50 euron Lippupalvelun lahjakorttia. Voittajat ovat: Marjo Lehtinen-Veromaa, Raili Strandell, Johanna Vilén. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Kiitos kyselyyn osallistuneille! Kyselyn lopullisista tuloksista tiedotetaan myöhemmin keväällä osoitteessa www.tsj.fi Ympäristösuunnittelua opiskelevan Jaana Saarion mielestä oli tärkeää, että kyselyssä saatiin tietoa myös siitä, minne kierrätyspisteet kannattaa sijoittaa. TSJ:n Arto Arvola kertoo, että oma koti - asukkaan jäteastia on tarkoitettu polttokelpoiselle jätteelle Turussa, Kaarinassa, Liedossa, Piikkiössä ja Auranmaan kunnissa. Kaatopaikkajäte kuuluu Topinojan jätekeskukseen. Epäsiisteys suurin ongelma Erityisesti Hirvensalon alueella asuvat ovat sitä mieltä, että kierrätyspisteet ovat epäsiistejä ja astiat usein ylipursuavia. Moni toivoi siirtymistä syväkeräysastioihin tai aidattuihin ja katettuihin pisteisiin. Hirvensalon laskettelurinteen pysäköintialueella sijaitseva kierrätyspiste on monen vastaajan mukaan aina sotkuinen. Pisteiden pimeys koettiin yleiseksi ongelmaksi. Pisteiden väärinkäytönkin arveltiin vähenevän jos valaistus olisi parempi. Muita toiveita ovat selkeät opasteet, joissa ilmoitettaisiin myös astioiden tyhjennysaikataulut, sekä kameravalvonta. Paattisten alueelle toivottiin kovasti lisää kartonginkeräysastioita. Kartonkia ja pahvia kierrätettäisiin vastausten mukaan enemmän, jos siihen vain olisi mahdollisuus. Lajitteluinnokkuus on tähän asti saatujen tulosten mukaan suuri, keräyslasia ja -me- tallia kierrättää yli 90 prosenttia vastanneista, keräyspaperia jopa 99 prosenttia. Kartongille vastaava prosentti on 86. Mitä omaan jäteastiaan kerätään? Kyselyn tuloksista käy myös ilmi yleinen väärinkäsitys siitä, minkä nimistä jätettä omakotitalon pihan roskikseen kerätään. Ainakin puolet omakotitalon asukkaista ilmoitti, että omaan astiaan kerätään kaatopaikkajätettä ja että polttokelpoinen jäte poltetaan takassa. Turussa omakotitalon jäteastiaan kerätään polttokelpoista jätettä, eli Orikedon polttolaitokselle menevää jätettä. Tätä on valtaosa jokapäiväisestä jätteestä. Ne harvat polttoon kelpaamattomat kaatopaikkajätteet, kuten sulakkeet, hehkulamput ja rikkinäiset posliiniastiat sekä PVC-muovista valmistetut tuotteet, kerätään erikseen esimerkiksi astiaan autotallin nurkkaan. 9

Joka kodin lajitteluopas Lajitellut jätteet kiinteistön tai kierrätyspisteen jäteastioihin Rivi- ja kerrostalojen jätepisteissä on omat astiat keräysmetallille, -lasille ja -paperille. Monissa kerrostaloissa kerätään myös keräyskartonkia. Kierrätyspisteet (keräysmetalli, -lasi, -paperi, joskus myös kartonki ja paristot) palvelevat pientaloasukkaita. Polttokelpoinen jäte ja kaatopaikkajäte Polttokelpoista jätettä ja kaatopaikkajätettä kerätään Turussa, Kaarinassa, Piikkiössä, Liedossa, Aurassa, Pöytyällä, Marttilassa ja Tarvasjoella. - Vuoden 2009 alussa polttokelpoisen jätteen ja kaatopaikkajätteen lajitteluun siirrytään myös muissa alueen kunnissa. Tänä vuonna nämä jätteet kuuluvat vielä sekajäteastiaan. - Polttokelpoisesta jätteestä tuotetaan kaukolämpöä Orikedon jätteenpolttolaitoksessa. - Kaatopaikkajäte kerätään omaan astiaan rivi- ja kerrostaloissa. Pientaloasukkaat voivat viedä sen jäteasemille muun asioinnin yhteydessä. POLTTOKELPOINEN JÄTE muovipussit ja -pakkaukset, kuten kaikki elintarvike- ja pesuainepakkaukset pantittomat muovipullot, styroksipakkaukset likaiset kartonki-, pahvi- ja paperipakkaukset ruokajäte ja kasvien osat, ellei ole kompostoria tai biojäteastiaa vaipat ja muut hygieniatuotteet siivousjätteet, kuten pölyimurin pussit rikkinäiset vaatteet ja kengät lemmikkien puupohjaiset kuivikkeet CD-levyt, videot, kasetit sekä niiden kotelot KAATOPAIKKAJÄTE Vain palamattomat tai polttoa haittaavat jätteet: kaikki kuumuutta kestävät lasi- ja posliiniastiat, keramiikka rikkoutuneet peilit, ikkuna- ja hyllylasi hehkulamput (ei loiste- tai energiansäästölamppuja) kukkamulta ja kissanhiekka PVC-muovit kuten sadeasut, kerniliinat, mapit, muovitaskut, puhallettavat lelut ja patjat, johdot, putket, tablettien läpipainopakkaukset. Kovaa PVCmuovia taitettaessa taite kohta muuttuu vaaleaksi - Ruokajäte ei kuulu kaatopaikalle! KERÄYSMETALLI huuhdellut säilyketölkit ja metallipurkit alumiinivuoat ja -foliot metallikannet ja -korkit vanhat kattilat ja paistinpannut tyhjät, paineettomat aerosolitölkit tyhjät maalitölkit pienet koneen osat - Suuret metalliesineet jäteasemille - Alumiiniset juomatölkit kauppojen palautusautomaatteihin KERÄYSLASI Pakkauslasit: lasitölkit ja -pullot - Ei kuumuutta kestävää lasia (uunivuoat, kahvipannut, juomalasit), peilejä, posliinia, keramiikkaa, hehkulamppuja, ikkunalasia, autojen tuulilaseja, - Pantilliset juomapullot kauppaan tai Alkoon KERÄYSPAPERI Kaikki postiluukusta tullut paperi: sanoma- ja aikakauslehdet mainokset kirjekuoret puhelinluettelot kirjat ilman kansia - Ei pahvia, ruskeita paperikasseja tai pakkauskartonkia - Ei muovikasseja tai naruja

Jäteneuvonta 0200 47470 Omatoimisesti hoidettavat jätteet Vastaanottopaikkojen yhteystiedot ovat lehden takakannessa. ONGELMAJÄTTEET Kotien ongelmajätteet otetaan vastaan maksutta: akut paristot elohopeaa sisältävät mittarit maalit, lakat, liimat, liuottimet öljyt, -suodattimet ja muut öljyiset jätteet jäähdytin-, jarru- ja kytkinnesteet torjunta-aineet valokuvauskemikaalit kemikaalit, joissa on oranssi varoitusmerkki KERÄYSKARTONKI Puhtaat aaltopahvit ja kartongit: maito-, piimä- ja mehutölkit kartonkiset jogurttitölkit ja jäätelöpakkaukset muro-, keksi- ja makeispaketit kertakäyttöastiat ja käärepaperit munakennot ja kartonkihylsyt sokeri- ja jauhopussit pahvilaatikot - Polttokelpoiseen jätteeseen, jos ei ole omaa keräysastiaa tai -pistettä lähistöllä. - Huuhdo ja valuta likaiset pakkaukset, litistä ja pakkaa tiiviisti sisäkkäin BIOJÄTE - Biojäte on polttokelpoista jätettä, jol lei kiinteistöllä ole omaa kompostoria tai keräysastiaa. ruoantähteet hedelmien ja vihannesten kuoret kahvinporot (suodatinpussi saa olla mukana) teen lehdet, teepussit talouspaperit Vastaanottopaikat: Topinojan jätekeskus, Isosuon ja Rauhalan jäteasemat, Turun ja Raision Ekotorit, Kaarinan ja Paraisten kierrätyskeskukset, Liedon Kisällikellari sekä Yrjö Ympäristöauto. - Apteekit vastaanottavat lääkkeitä ja elohopeaa sisältäviä kuumemittareita. - Paristot myös keräyslaatikoihin. - Ilotulitteet ja hätäraketit myyjille tai oman alueesi poliisilaitokselle. SE-ROMU Kokonaiset laitteet otetaan vastaan maksutta: kylmälaitteet hellat, pesukoneet televisiot, stereot ATK-laitteet pienelektroniikka, kuten puhelimet sähköhammasharjat, parranajokoneet, sähkövatkaimet, hiustenkuivaajat valaisimet, loisteputket ja energiansäästölamput Vastaanottopaikat: Topinojan jätekeskus, Isosuon ja Rauhalan jäteasemat, Ekokaarina, Liedon Kisällikellari, Turun ja Raision ekotorit sekä Turun Ekopaja. - Kierrätyskeskukset ja ekotorit kierrättävät edelleen käyttökelpoisia SE-laitteita. SUURIKOKOISET JÄTTEET Vastaanotto Topinojan jätekeskuksessa ja Isosuon sekä Rauhalan jäteasemilla: maksutta metalliesineet patjoista, huonekaluista ja muista esineistä maksu: pienet 5, isot 10 - Kierrätyskeskukset ottavat maksutta vastaan hyväkuntoisia huonekaluja, muista veloitetaan käsittelymaksu. - Vanhat autonrenkaat otetaan maksutta vastaan rengasliikkeissä, vanteiden poistosta veloitetaan. SEKA- JA KAATOPAIKKAJÄTE Vastaanotto Topinojan jätekeskuksessa ja Isosuon sekä Rauhalan jäteasemilla: seka- ja kaatopaikkajäte 17 / m 3, 5 / jätesäkki pientalon kaatopaikkajäte 1 / jätepussi RAKENNUS- JA REMONTTIJÄTE Vastaanotto Topinojan jätekeskuksessa ja Isosuon sekä Rauhalan jäteasemilla: maksutta puhdas puu, kyllästetty puu (1 m³), metallit, puhtaat maa-ainekset (pienet kuormat) maalattu, lakattu ja pinnoitettu puu sekä puupohjaiset levyt, 5 /m 3 lavuaarit 5, wc-pytyt 10 energiajäte 15 /m 3 sekalainen rakennusjäte 20 /m 3 asbestijäte muoviin pakattuna (<100 kiloa = 10 ) PIHASIIVOUS- JA PUUTARHAJÄTE Vastaanotto Topinojan jätekeskuksessa, Isosuon jäteasemalla ja Rauhalan jäteasemalla: maksutta puhdas hiekoitushiekka ja risut pienasiakkailta haravointijätteistä, esim. lehdistä, veloitetaan 5 /m 3 eli 1 /jätesäkki omenat 1 / 40 litraa eli 1 5 ämpärillistä - Pihasiivousjätettä ei laiteta kaatopaikkajäteastioihin astian ylipainon ja rikkoutumisvaaran takia. Hiekka ja märkä puutarhajäte haittaavat myös jätteenpolttolaitoksen toimintaa.