Ympäristöministeriö Miljöministeriet Ministry of the Environment.../.. 20Q..., r PÄÄTÖS DNr:o YM6/5222/2015 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2015 ASIA Kanta -Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ Hämeen liiton maakuntavaltuuston päätös 11.6.2012 Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan hyväksymisestä. Kanta-Hämeen asumista, elinkeinoja, logistiikkaa ja kaupallisia palveluita koskeva 1. vaihemaakuntakaava siltä osin kuin korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 10.11.2015 palauttanut asian Seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkinnän (C-v km) osalta ympäristöministeriölle uudelleen käsiteltäväksi. ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET Ym päristöm inisteriön päätös 2.4.2014 Ympäristöministeriö on 2.4.2014 antamallaan päätöksellä DNr:o YM5/5222/2012 jättänyt maakuntavaltuuston päätöksen vahvistamatta Seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkinnän (C-v km) osalta seuraavin perustein: Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu Seutukeskuksen palveluvyöhyke -osa-aluemerkinnällä (C-v km) kehityskäytävät Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkiseuduille. Seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkinnän kuvauksen mukaan Seutukeskuksen palveluvyöhyke -osaaluerajausmerkinnällä osoitetaan keskusta-alueiden välisiä hyviin liikenneyhteysväyliin tukeutuvia maakunnallisia tai seudullisia asumisen ja joukkoliikenteen kehityskäytäviä. Lisäksi kuvauksessa on todettu, että vyöhykkeelle voidaan sijoittaa asemakaavoitukseen perustuen myös keskustaalueiden ulkopuolisia seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkintää koskevassa suunnittelumääräyksessä määritelty seudullisestimerkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on 5 001 kerrosneliömetriä lukuun ottamatta paljon tilaa vaativaa kauppaa, jonka alaraja on 10 001 kerrosneliömetriä. Tilaa vaativalla kaupalla tarkoitetaan rautakauppaa, autokauppaa, puutarhakauppaa tai muuta vastaavaa paljon tilaa vaativaa vähittäiskauppaa. suunnittelumääräyksessä on myös todettu, että vyöhykkeellä oleviin keskusta-alueiden ulkopuolisiin seudullisesti merkittäviin paljon tilaa vievän vähittäiskaupan suuryksiköihin on osoitettava toimivat joukkoliikenneyhteydet,jotka kytkeytyvät tarvittaessa kevyen liikenteen väylien avulla suuryksikköön. Seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkintään liittyvässä suosituksessa on todettu, että yli 2 000 kerrosneliömetrin päivittäistavarakaupangksiköt tulisi sijoittaa taajamarakenteeseen. www.ympazisto.fi
Ympäristöministeriö katsoo, että Seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkintää koskeva suunnittelumääräys ja kuvaus ovat sisällöllisesti keskenään ristiriidassa vaikeuttaen merkinnän tulkintaa. Suunnittelumääräyksessä on maankäyttö-ja rakennuslain 71 b :n mukaisesti määritelty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja tarkoituksena nostaa maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyn seudullisesti vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja (2000 kerrosneliömetriä). Seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkinnän kuvaus mahdollistaa vyöhykkeelle keskusta-alueiden ulkopuolisten myös seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisen. Vaikka merkinnän kuvaus ei ole oikeusvaikutteinen, sillä on kuitenkin merkitystä kaavan tulkintaohjeena. Vähittäiskauppaa koskevien mitoitustarkastelujen ja muun asiaa koskevan kaava-aineiston perusteella on ilmeisesti tarkoitettu, että vyöhykkeelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä, vaan ainoastaan paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Maakuntakaavassa esitetty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan tarkoituksena on ohjata kuntakaavoitusta määrittelemällä, minkä koon alittavia vähittäiskaupan suuryksiköitä kunta voi omassa kaavoituksessaan sijoittaa maakunta kaavan keskustatoimintojen alueen ja maakuntakaavaan merkittyjen km-merkintöjen ulkopuolelle, mikäli sijoittamisen muut edellytykset täyttyvät. Ympäristöministeriö katsoo, että vaihemaakuntakaavan Seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkinnän kuvauksen mahdollistama keskusta-alueiden ulkopuolisten myös seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen aiheuttaa epäselvyyttä suhteessa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan esittämiseen. Epäselvyyttä lisää myös suunnittelumääräyksen maininta palveluvyöhykkeellä olevista keskusta-alueiden ulkopuolisista seudullisesti merkittävistä paljon tilaa vievän vähittäiskaupan suuryksiköistä. Ympäristöministeriö katsoo, ettei vaihemaakuntakaava täytä Seutukeskuksen palveluvyöhyke - merkinnän (C-v km) osalta hallintolain 44 :n mukaista selkeyden vaatimusta. Hämeen liiton, Humppilan kunnanhallituksen, Jokioisten kunnanhallituksen, Tammelan kunnanhallituksen ja Ypäjän kunnanhallituksen valitukset Hämeen liitto sekä Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnanhallitukset ovat valituksissaan vaatineet, että korkein hallinto -oikeus kumoaa ympäristöministeriön päätöksen Seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkinnän (C-v km) osalta. 2 Korkeimman hallinto -oikeuden päätös Korkein hallinto-oikeus on valituksista 10.11.2015 antamassaan päätöksessä 1462/1/14 kumonnut ympäristöministeriön päätöksen Hämeen liiton ja sen asiakumppanien valituksen johdosta siltä osin kuin Seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkintä (C-v km) on jätetty vahvistamatta ja palauttanut asian tältä osin ministeriölle uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus on todennut perusteluissaan seuraavaa: Ympäristöministeriö on jättänyt C-v km -merkinnän vahvistamatta katsoen, että vaihemaakuntakaava ei Seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkinnän (C-v km) osalta täytä hallintolain 44 :n mukaista selkeyden vaatimusta. Ministeriö on vahvistamatta jättämistä koskevissa perusteluissaan katsonut muun ohella, että vaihemaakuntakaavan Seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkinnän kuvauksen mahdollistama keskusta-alueiden ulkopuolisten myös seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen aiheuttaa epäselvyyttä suhteessa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan esittämiseen. Päätöksen mukaan epäselvyyttä lisää myös suunnittelumääräyksen maininta palveluvyöhykkeellä olevista keskusta-alueiden ulkopuolisista seudullisesti merkittävistä paljon tilaa vievän vähittäiskaupan suuryksiköistä.
Suunnittelumääräyksessä on maankäyttö-ja rakennuslain 71 b :n mukaisesti määritelty seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja laissa määritellystä 2 000 kerrosalaneliömetristä 5 001 kerrosalaneliömetriin ja tilaa vaativan kaupan osalta 10 001 kerrosalaneliömetriin. C-v km -merkintää koskeva oikeusvaikutteinen suunnittelumääräys ei mahdollista ympäristöministeriön lausunnossa esitetyllä tavalla sitä, että vyöhykkeiden sisäpuoliselle alueelle voitaisiin sijoittaa asemakaavoitukseen perustuen muita kuin kaavassa erikseen osoitettuihin keskustatoimintoja ja kauppaa koskeviin aluevaraus-ja kohdemerkintöihin perustuvia seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Se, että varsin laajoja alueita koskevat osa-aluerajausmerkinnät, joiden sisällä mainittuja kerrosalaneliömetrimääriä pienempien yksiköiden sijoittuminen on jatkossa ratkaistavissa kuntakaavoituksella, voivat tästä huolimatta tosiasiallisesti vaikuttaa kaupan kokonaismitoitukseen, ei tee valituksenalaisesta merkinnästä hallintolain 44 :n vastaista eikä muutoinkaan oikeudellisesti epäselvää. Edellä lausuttuun nähden ympäristöministeriö ei ole voinut mainitsemillaan perusteilla jättää Seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkintää (C-v km) vahvistamatta. Tämän vuoksi ympäristöministeriön päätös on kumottava ja palautettava edellä ratkaisuosassa tarkoitetuilta osin ympäristöministeriölle uudelleen käsiteltäväksi. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS 3 Maakuntakaavan vahvistaminen Ympäristöministeriö viittaa korkeimman hallinto-oikeuden 10.11.2015 antamaan päätökseen ja sen perusteluihin ja vahvistaa Seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkinnän (C-v km). Maakuntakaavan voimaantulo Jatkotoimenpiteet Ympäristöministeriö määrää maankäyttö-ja rakennuslain 201 :n perusteella Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan tulemaan voimaan Seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkinnän (C-v km) osalta ennen kuin se on saanut lainvoiman. Oikeusvaikutukset Hämeen liiton on maankäyttö-ja rakennusasetuksen 93 :n mukaisesti kuulutettava maakuntakaavan voimaantulosta. Hämeen liiton tulee lisäksi lähettää maakuntakaava tiedoksi maankäyttö-ja rakennusasetuksen 95 :n mukaisille viranomaisille otettavaksi huomioon suunnittelussa, päätöksenteossa sekä alueiden käyttöä koskeviin toimenpiteisiin ryhdyttäessä. Maankäyttö-ja rakennuslain 32 :n 1 momentin mukaisesti maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maankäyttö-ja rakennuslain 32 :n 2 momentin mukaisesti viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.
4 Sovelletut oikeusohjeet Muutoksenhaku Maankäyttö - ja rakennuslaki (132/1999) 28, 31, 71 b, 71c, ja 201 Maankäyttö - ja rakennusasetus (895/1999) 93 :n 1 mom. ja 95 :n 1 mom. Hallintolaki (434/2003) 44 :n 1 mom. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Maatalous - ja ympäristöministeri d - Kimmo Tiilikainen Erityisasiantuntija Agneta Nylund LIITE Valitusosoitus Jäljennöksen oikeaksi todistaa Helsingissä ympäristöministeriössä / ( JAKELU TGln77 G Lø Päätös Tiedoksi Hämeen liitto, Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna Humppilan kunnanhallitus, Kisakuja 2, 31640 Humppila Jokioisten kunnanhallitus, Keskuskatu 29, 31600 Jokioinen Tammelan kunnanhallitus, Hakkapeliitantie 2, 31300 Tammela Ypäjän kunnanhallitus, Perttulantie 20, 32100 Ypäjä Sisäministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetus-ja kulttuuriministeriö Maa-ja metsätalousministeriö Liikenne-ja viestintäministeriö Työ-ja elinkeinoministeriö Sosiaali-ja terveysministeriö Hämeen elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus Korkein hallinto-oikeus
VALITUSOSOITUS Liite Valitusviranomainen Ympäristöministeriön päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta korkeimmalta hallintooikeudelta kirjallisella valituksella. Siltä osin, kun ympäristöministeriö on jättänyt maakuntakaavan vahvistamatta, muulla kuin maakunnan liitolla tai kunnalla ei ole oikeutta hakea muutosta (maankäyttö-ja rakennuslain 191 4 momentti). Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valituksen tulee olla perillä virka-aikana eli viimeistään klo 16.15. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelm än on liitettävä - ympäristöministeriön päätös alkuperäisenä tai jäljennäksenä - asiamiehen valtakirja, mikäli valituksen on laatinut valittajan valtuuttama asiamies - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo toimitettu viranomaiselle. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän vol viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse, toimittaa lähetin välityksellä tai sähköpostilla. Valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Muutoksenhakijalta peritään korkeimmassa hallinto-oikeudessa tuomioistuinten ja oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) mukaisesti oikeudenkäyntimaksu, jonka suuruus on 244 euroa (valtioneuvoston asetus 1058/2013). Edellä mainitussa laissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä. Korkeimman hallinto-oikeuden postiosoite: PL 180, 00131 Helsinki käyntiosoite: Fabianinkatu 15, Helsinki puhelinvaihde: 029 56 40200 telekopio: 029 56 40382 sähköpostiosoite: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi