KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2464 Kehitysyhteistyötutkimus 2009 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ QUESTIONNAIRE This questionnaire is part of the following dataset, archived at the Finnish Social Science Data Archive: FSD2464 Development Cooperation Survey 2009 If this questionnaire is used or referred to in any publication, the source must be acknowledged by means of an appropriate bibliographic citation. More information: http://www.fsd.uta.fi/
Kehitysyhteistyö KYSELYLOMAKE Taloustutkimus Oy touko-kesäkuu 2008 Ttu
9578: Omnibus kesä 2009: UM/mielipiteet kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä (väestökysely) 25.05.2009 1. Kehitysyhteistyöllä ja laajemmin kehityspolitiikalla tarkoitetaan kansainvälistä yhteistyötä, joka tähtää kehitysmaiden ihmisten hyvinvoinnin kohentamiseen. Tässä yhteistyössä Suomen kaltaiset kehittyneet maat ovat rahoittamassa ja tukemassa köyhien maiden kehitysponnistuksia. Miten tärkeänä pidätte kehitysyhteistyötä / kehityspolitiikkaa? Onko se...luetelkaa: a) Erittäin tärkeää b) Melko tärkeää c) Melko vähämerkityksistä d) Yhdentekevää e) EOS 2. JOS VASTASI KYSYMYKSEEN 1 ERITTÄIN TÄRKEÄÄ/MELKO TÄRKEÄÄ: Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? VASTAUSVAIHTOEHTOJA EI LUETELLA a) Rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita b) Se edistää demokratiakehitystä c) Se hyödyttää myös Suomea d) Se parantaa ihmisoikeustilannetta kehitysmaissa e) Se parantaa kehitysmaiden taloudellista asemaa maailmanmarkkinoilla. f) Se parantaa lasten asemaa kehitysmaissa g) Se parantaa naisten asemaa kehitysmaissa h) Sillä edistetään globaalia kestävää kehitystä i) Sillä ehkäistään konflikteja ja siten myös pakolaisuutta j) Sillä ehkäistään köyhyyttä ja nälkää k) Sillä parannetaan kehitysmaiden ihmisten elinoloja ja ehkäistään siten laitonta siirtolaisuutta l) Sillä parannetaan kehitysmaiden terveydenhuoltoa m) Sillä parannetaan koulutusmahdollisuuksia kehitysmaissa n) Muu syy, mikä? 3. Minne päin maailmaa Suomen kehitysyhteistyötä pitäisi eniten kohdistaa? Valitkaa 1-3 vaihtoehtoa. NÄYTÄ KORTTI a) Aasia b) Afrikka c) Etelä- ja Väli-Amerikka d) Luonnonkatastrofeista kärsineet alueet e) Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat alueet (esimerkiksi Afganistan, Kosovo ja Sudan) f) En osaa sanoa 4. Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. NÄYTÄ KORTTI a) Demokratiakehitys ja hyvä hallinto b) Ihmisoikeudet ja tasa-arvo c) Koulutus d) Kriisinhallinta ja rauhan rakentaminen e) Maatalous ja maaseudun kehittäminen 1(8)
f) Metsätalous g) Taloudellinen kehitys h) Teollinen ja teknologinen kehitys i) Terveydenhuolto ja väestökysymykset j) Vesi ja sanitaatio k) Ympäristö ja energia l) Jokin muu, mikä? En osaa sanoa 5a) Oletteko kuullut YK:n vuosituhattavoitteista? 1) En 2) Kyllä JOS VASTASI KYS 5A KYLLÄ: 5b) Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? VASTAUSVAIHTOEHTOJA EI LUETELLA 1) Edistää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa 2) Luoda globaali kumppanuus kehitykseen 3) Parantaa odottavien äitien terveyttä 4) Poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä 5) Taata ympäristön kestävä kehitys 6) Taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan 7) Ulottaa peruskoulutus kaikille 8) Vähentää lapsikuolleisuutta 9) Joku muu, mikä? SPECIFY 10) En osaa sanoa 6. YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1-3 mielestänne tärkeintä. NÄYTÄ KORTTI 1) Edistää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa 2) Luoda globaali kumppanuus kehitykseen 3) Parantaa odottavien äitien terveyttä 4) Poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä 5) Taata ympäristön kestävä kehitys 6) Taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan 7) Ulottaa peruskoulutus kaikille 8) Vähentää lapsikuolleisuutta 9) EOS 10) Ei mikään näistä 7. Onko mielestänne Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista? a) Kyllä b) Ei 2(8)
8. Mistä olette saanut tietoa kehityskysymyksistä? Valitkaa 1-3 vaihtoehtoa. NÄYTÄ KORTTI 1) Aikakauslehdistä 2) Internetistä 3) Kansalaisjärjestöiltä 4) Kehitysmaakaupoista tai muutoin kehitysmaiden oloja tukevista tuotteista 5) Kirjoista 6) Omalta tuttavapiiriltä 7) Omilta matkoilta 8) Opinnoista 9) Puhetilaisuuksista, seminaareista, näyttelyistä 10) Radiosta 11) Sanomalehdistä 12) Televisiosta 13) Työpaikalta 14) Ulkoministeriön julkaisuista, internet-sivustoilta tai tapahtumista 15) Muualta, mistä? 9. Mitkä ovat mielestänne Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Valitkaa 1-3 vaihtoehtoa. NÄYTÄ KORTTI a) Globaalin rauhan ja turvallisuuden edistäminen b) Kehitysmaiden ihmisten omien toimeentulomahdollisuuksien vahvistaminen c) Kestävän kehityksen edistäminen d) Köyhyyden vähentäminen e) Suomen ja kehitysmaiden välisten suhteiden vahvistaminen f) Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistäminen g) Terveyden edistäminen h) Väestönkasvun hillitseminen i) Ympäristöuhkien torjuminen j) Joku muu, mikä? k) Ei osaa sanoa. 10. Millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa 1-3 alaa. NÄYTÄ KORTTI a) Demokratiakehitys ja hyvä hallinto b) Ihmisoikeudet ja tasa-arvo c) Kauppa ja yrittäjätoiminta d) Koulutus e) Maatalous ja maaseudun kehittäminen f) Metsätalous g) Muu ala, mikä? h) Teollinen ja teknologinen kehitys i) Terveydenhuolto ja väestökysymykset j) Vesi ja sanitaatio k) Ympäristö ja energia l) Ei millään aloilla m) EOS 3(8)
11. Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: kehitysyhteistyö lisää kansainvälistä turvallisuutta. LUETTELE VASTAUSVAIHTOEHDOT a) Täysin samaa mieltä b) Jokseenkin samaa mieltä c) Jokseenkin eri mieltä d) Täysin eri mieltä e) En osaa sanoa. 12. Mikä seuraavista väittämistä on lähinnä näkemystänne Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan oikeasta suhteesta? NÄYTÄ KORTTI a) Kauppapolitiikan ja kehityspolitiikan tavoitteiden pitää olla sopusoinnussa keskenään. b) Kauppapolitiikka ja kehityspolitiikka ovat kaksi eri asiaa, eikä niitä pidä sekoittaa toisiinsa. c) Kauppapolitiikan pitää tukea kehityspolitiikkaa, esimerkiksi kehitysmaatuontia edistämällä. d) Kehityspolitiikan pitää tukea kauppapolitiikkaa, esimerkiksi suomalaisten yritysten vientiponnistuksia edistämällä. e) Ei mikään näistä f) Ei osaa sanoa. 13. Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Valitkaa mielestänne 1-3 tärkeintä NÄYTÄ KORTTI a) Antamalla rahaa kansainvälisiin rahastoihin b) Auttamalla erityisesti köyhimpiä ja luonnonoloista riippuvaisimpia väestöryhmiä. c) Auttamalla Intian ja Kiinan kaltaisia teollistuvia kehitysmaita luomaan vähäpäästöistä tuotantoa. d) Auttamalla köyhimpiä kehitysmaita varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. e) Osallistumalla aktiivisesti kansainvälisen ilmastosopimusjärjestelmän laajentamiseen. f) Tukemalla kaikkia kehitysmaita uusiutuvien energiavarojen käytössä. g) Vaikuttamalla suomalaisten omiin kulutustottumuksiin ja elintapoihin h) Viemällä kehitysmaihin uutta ympäristöystävällistä teknologiaa. i) Vähentämällä Suomen omia kasvihuonepäästöjä j) Jokainen maa vastatkoon omista ilmastonmuutokseen liittyvistä asioistaan. k) Jotenkin muutoin, miten? 14a) Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän nykyisestä talouskriisistä eniten. Tuleeko rikkaiden maiden tukea köyhiä maita selviytymään talouskriisistä? 1) Kyllä 2) Ei 3) EOS JOS VASTASI KYSYMYKSEEN 11a KYLLÄ: 14b) Kenen vastuulla on auttaa kehitysmaita selviytymään talouskriisistä? Valitkaa mielestänne 1-3 tärkeintä vaihtoehtoa. a) Kansainvälisten rahoituslaitosten, kuten Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston b) YK-järjestöjen c) Euroopan unionin d) Johtavien teollisuus- ja öljyntuottajamaiden e) Yksityisen sektorin, kuten kansainvälisten suuryritysten f) Jonkun muun, kenen? SPECIFY g) Ei kenenkään, jokainen maa vastatkoon itse selviytymisestään talouskriisistä 4(8)
15. Minkälaista lisätietoa kehitysyhteistyöstä, kehityspolitiikasta ja kehitysmaista kaipaisitte? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista yksi tai useampi. NÄYTÄ KORTTI a) Tietoa EU:n kehityspolitiikasta b) Tietoa globalisaation vaikutuksesta kehitysmaihin. c) Tietoa kehitysmaiden asemasta maailmankaupasta. d) Tietoa kehitysmaiden ihmisten elämästä. e) Tietoa kehitysmaiden kriiseistä ja konflikteista. f) Tietoa kehitysmaiden omista myönteisistä saavutuksista. g) Tietoa kehitysmaiden ympäristökysymyksistä h) Tietoa kehitysyhteistyön tuloksista i) Tietoa suomalaisten yritysten taloudellisista yhteistyömahdollisuuksista kehitysmaiden kanssa j) Tietoa Suomen määrärahojen käytöstä k) Muuta tietoa, mitä? l) En tarvitse lisätietoa. 16. Kuinka luotettavana pidätte seuraavilta tahoilta saamaanne tietoa kehityskysymyksistä? NÄYTÄ VASTAUSVAIHTOEHDOT KORTILLA. a) Viranomaisten antama tieto 1) Erittäin luotettavaa 2) Melko luotettavaa 3) Ei kovin luotettavaa 4) Erittäin epäluotettavaa 5) En osaa sanoa b) Kansalaisjärjestöjen antama tieto 1) Erittäin luotettavaa 2) Melko luotettavaa 3) Ei kovin luotettavaa 4) Erittäin epäluotettavaa 5) En osaa sanoa c) Tiedotusvälineiden antama tieto 1) Erittäin luotettavaa 2) Melko luotettavaa 3) Ei kovin luotettavaa 4) Erittäin epäluotettavaa 5) En osaa sanoa 17. Alla on lueteltu Suomen kehitysyhteistyön muodot. Laittakaa ne tärkeysjärjestykseen aloittaen siitä, jota pidätte tärkeimpänä. NÄYTÄ KORTTI a) Euroopan unionin kautta tehtävä kehitysyhteistyö b) Humanitaarinen apu c) Kahdenvälinen kehitysyhteistyö (Suomen ja kumppanimaiden keskinäisiin sopimuksiin perustuva yhteistyö) d) Kansalaisjärjestöjen kautta tehtävä yhteistyö e) Monenkeskinen kehitysyhteistyö (esimerkiksi YK-järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten kautta tehtävä työ) f) Muu, mikä? g) EOS 5(8)
18. Paljonko Suomi arvionne mukaan käytti kehitysapuun vuonna 2008? Valitkaa yksi seuraavista vaihtoehdoista. NÄYTÄ KORTTI a) 0,18% bruttokansantulosta b) 0,43% bruttokansantulosta c) 0,7% bruttokansantulosta d) 1,0% bruttokansantulosta e) En osaa sanoa 19. Suomi on sitoutunut Euroopan unionin vuonna 2005 tekemään päätökseen osoittaa bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön vähintään 0,51 prosenttia vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Suomen kehitysyhteistyömäärärahat vuonna 2008 olivat noin 0,43 prosenttia bruttokansantulosta. Mikä olisi Suomelle sopiva prosenttiosuus vuonna 2015? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista NÄYTÄ KORTTI: a) Ei yhtään b) 0,1 % c) 0,3 % d) 0,4 % e) 0,5 % f) 0,7 % g) 1,0 % h) yli 1,0 % bruttokansantulosta i) En osaa sanoa 20 a. Pitäisikö Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa a) lisätä kehitysyhteistyömäärärahoja b) leikata kehitysyhteistyömäärärahoja c) pitää kehitysyhteistyömäärärahat ennallaan 20 b. Jos annoitte edelliseen kysymykseen vastauksen a, miten kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu pitäisi mielestänne rahoittaa? a) Lisäämällä valtion verotuloja. b) Leikkaamalla valtion muista menoista. c) Luomalla kokonaan uusia rahoituslähteitä, kuten lentomatkustajille suunnattu matkustajavero. d) Muulla tavalla, miten? e) EOS 21. Kuinka hyvin seuraava väittämä vastaa käsitystänne: Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja tuloksellista. LUETTELE VASTAUSVAIHTOEHDOT a) Erittäin hyvin b) Melko hyvin c) Melko huonosti d) Erittäin huonosti e) En osaa sanoa 22. Mitä seuraavista pidätte nykyisen kehitysyhteistyön vaikeimpana haasteena? NÄYTÄ KORTTI 6(8)
a) Apu ei ole riittävää. b) Apu ei tavoita niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat. c) Avunantajamaiden kehitysyhteistyömuodot ovat tehottomia tai väärin suunnattuja. d) Globaalit kriisit (esimerkiksi nykyinen talouskriisi) heikentävät avunantajamaiden sitoutumista kehitysyhteistyöhön. e) Kehitysmaiden heikko hallinto ja korruptio vaikeuttavat yhteistyötä. f) Kehitysyhteistyöllä ei saavuteta kestäviä tuloksia. g) Kriisit ja konfliktit estävät kehitysyhteistyön toteutumista kehitysmaissa. h) Maailmankaupan rakenteet syrjivät kehitysmaita. i) Muu syy, mikä? SPECIFY j) En osaa sanoa. 23. Suomen hallitus osallistuu humanitaarisen avun antamiseen luonnonkatastrofien ja kriisien uhreille. Oletteko ollut tyytyväinen Suomen toimintaan erilaisten luonnonkatastrofien ja kriisien yhteydessä? 1) Erittäin tyytyväinen 2) Melko tyytyväinen 3) Tyytymätön 4) Erittäin tyytymätön 5) En osaa sanoa 24. Millä tavoin uskotte voivanne yksittäisenä ihmisenä auttaa kehitysmaita? Valitkaa 1-3 tapaa. NÄYTÄ KORTTI a) Lahjoittamalla hyväntekeväisyyteen. b) Maksamalla veroja, joista osa menee valtion antamaan kehitysapuun. c) Matkailemalla kehitysmaissa. d) Osallistumalla kehitysmaiden hyväksi toimivien järjestöjen tai ryhmien toimintaan. e) Ostamalla Reilun kaupan tuotteita. f) Tekemällä vapaaehtoistyötä kehitysmaissa. g) Tukemalla kehitysmaiden pienyrittäjiä antamalla mikroluottoja internetin välityksellä h) Tukemalla kummilasta kehitysmaassa. i) Tukemalla yhteiskunnallisesti vastuullista yritys- ja sijoitustoimintaa. j) Vaikuttamalla päättäjiin. k) Muulla tavalla, miten? SPECIFY l) En usko pystyväni auttamaan yksityishenkilönä 25. Nykyinen kehitysapujärjestelmä alkoi muotoutua toisen maailmansodan jälkeen. Suomenkin kehitysavulla on jo yli 50 vuoden historia. Mikä seuraavista väittämistä parhaiten kuvastaa näkemystänne kehitysavusta ja sen merkityksestä? NÄYTÄ KORTTI a) Kehitysyhteistyöllä on ratkaiseva merkitys kehitysmaiden nostamisessa pois köyhyydestä. b) Kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä c) Kehitysyhteistyö voi lievittää välitöntä hätää, mutta sillä ei aikaansaada pysyvää kehitystä d) Kehitysyhteistyöllä ei ole mainittavaa vaikutusta. e) Kehitysyhteistyö on haitallista. f) Ei mikään edellisistä g) En osaa sanoa. 7(8)
26. Miten tärkeänä pidätte sitä, että Suomen rahoittamissa kehitysyhteistyöhankkeissa näkyy se, että apu on nimenomaan Suomesta? Pidättekö sitä 1) Erittäin tärkeänä 2) Melko tärkeänä 3) Ei kovin tärkeänä 4) Ei lainkaan tärkeänä 5) EOS 27. Onko Teillä vielä jotain muuta kommentoitavaa kehityspolitiikasta tai kehitysyhteistyöstä? /TTU 25.05.2009 8(8)
CAPI-OMNIBUS* / TAUSTATIETOSIVU 2009 15-79 -vuotiaille naisille ja miehille Sukupuoli: (2) 1 Nainen 2 Mies Vastaajan ikä: (3) Vastaajan käynti ansiotyössä:(4) 1 Kokopäivätyössä 2 Osapäivätyössä 3 Ei ansiotyössä Vastaajan ammatti/asema: (5) 1 Maanviljelijä 2 Työntekijä 3 Alempi toimihenkilö 4 Ylempi toimihenkilö/asiantuntija 5 Yrittäjä 6 Johtava asema 7 Kotiäiti/-isä 8 Opiskelija, koululainen 9 Eläkeläinen 10 Työtön Vastaajan siviilisääty: (6) 1 Avioliitossa tai avoliitossa 2 Naimaton 3 Eronnut 4 Leski 5 Ei halua vastata Perheen eniten ansaitsevan henkilön ammatti/asema: (7) 1 Maanviljelijä 2 Työntekijä 3 Alempi toimihenkilö 4 Ylempi toimihenkilö/asiantuntija 5 Yrittäjä 6 Johtava asema 7 Kotiäiti/-isä 8 Opiskelija, koululainen 9 Eläkeläinen 10 Työtön Vastaaja on perheen eniten ansaitseva henkilö: (8) 1 Kyllä 2 Ei 3 Molemmila yhtä suuret tulot Talouden elintarvike- ja muista päivittäistavaraostoksista vastaa pääasiallisesti: (9) 1 Vastaaja itse 2 Vastaaja yhdessä jonkun muun kanssa 3 Joku muu kuin vastaaja Talouden tämänhetkinen elämäntilanne:(10) 1 Yksinäistalous 2 Lapseton pari 3 (Muu) aikuistalous (vain yli 18-v.) 4 Talous, jossa lapsia Kotona olevien lasten ikä: (11) 1 0 v. 7 6 v. 13 12 v. 2 1 v. 8 7 v. 14 13 v. 3 2 v. 9 8 v. 15 14 v. 4 3 v. 10 9 v. 16 15 v. 5 4 v. 11 10 v. 17 16 v. 6 5 v. 12 11 v. 18 17 v. Alle 18 -vuotiaiden kotona asuvien lasten lukumäärä: (12) henkilöä Talouden yhteenlasketut vuositulot veroja vähentämättä (TULOKORTTI): (13) 1 Alle 10 001 eur/vuosi 2 10 00-15 000 eur/vuosi 3 15 001-20 000 eur/vuosi 4 20 001-25 000 eur/vuosi 5 25 001-30 000 eur/vuosi 6 30 001-35 000 eur/vuosi 7 35 001-40 000 eur/vuosi 8 40 001-45 000 eur/vuosi 9 45 001-50 000 eur/vuosi 10 50 001-55 000 eur/vuosi 11 55 001-60 000 eur/vuosi 12 60 001-70 000 eur/vuosi 13 70 001-80 000 eur/vuosi 14 80 001-90 000 eur/vuosi 15 Yli 90 000 eur/vuosi 16 EOS, eikä haastateltava osaa arvioida Talouden koko (14) (vastaaja mukaanluettuna): henkilöä Sanomalehtien lukeminen: (16) 1 "Kärkikolmikko" (Helsingin Sanomat, Aamulehti, Turun Sanomat) 2 Maaseudun Tulevaisuus 3 Muu sanomalehti 4 Ilta-Sanomat 5 Iltalehti 6 Kauppalehti 7 Ei mitään / ei osaa sanoa Vastaajan koulutus: (17) 1 Perus-/keski-/kansa-/kansalaiskoulu 2 Ammatti-/tekninen-/kauppakoulu 3 Ylioppilas/lukio 4 Opistotaso 5 Ammattikorkeakoulu 6 Yliopisto, korkeakoulu 7 Ei halua vastata Taloudessa on: (19) 1 Auto 2 Omistusasunto 3 Kesämökki 4 Teksti-TV 5 Kaapeli- / satelliittikanavia 6 Digi-tv/Digi-boxi/Digi-sovitin 7 DVD-laite (DVD-soitin tai DVD-asema tietokoneessa tai pelikoneessa) 8 Tallentava DVD/tallentava Digi-boxi 9 Kiinteä puhelin/lankapuhelin 10 Matkapuhelin (kännykkä) 11 Tietokone 12 Laajakaista internet-yhteys (ADSL/ kaapelimodeemi/kiinteistöliittymä/ langaton WLAN) 13 Muu Internet-yhteys (tavallinen modeemi/isdn) 14 Digikamera 15 Ei mitään näistä * CAPI=Computer Aided Personal Interview Television katselu, tuntia viikossa: (20) 1 Ei yhtään 2 4 tuntia tai vähemmän/vko 3 5-8 tuntia/vko 4 9-12 tuntia/vko 5 13-17 tuntia/vko 6 18-22 tuntia/vko 7 23 tuntia/vko tai enemmän 8 Taloudessa ei ole tv:tä Kaupparyhmittymä, josta elintarvikkeet yleensä ostetaan: (KAUPPAKORTTI) (21) 1 K-ryhmä (K-extra, K-market, K-supermarket, K-citymarket) 2 Tradeka (Euromarket, Valintatalo, Siwa) 3 S-ryhmä (Prisma, Sokos/S-market, Alepa, Sale) 4 Wihuri (Tarmo-lähikauppias) 5 Lidl 6 Stockmann (Stockmann Herkku) 7 M-ketju 8 Muu, mikä? Asunnon tyyppi: (22) 1 Omakotitalo / maatila-asunto 2 Rivitalo / paritalo 3 Kerrostalo Asuinkunnan asukasmäärä: (23) 1 Yli 100 000 asukasta 2 50 001-100 000 asukasta 3 30 001-50 000 asukasta 4 10 001-30 000 asukasta 5 Alle 10 000 asukasta 1 Kaupunki (24) 2 Muu kunta Lääni: (26) 1 Etelä-Suomen lääni 2 Länsi-Suomen lääni 3 Itä-Suomen lääni 4 Oulun lääni 5 Lapin lääni Haastattelukunta: (27) Maakunta: (37) 1 Uusimaa 2 Varsinais-Suomi 3 Itä-Uusimaa 4 Satakunta 5 Kanta-Häme 6 Pirkanmaa 7 Päijät-Häme 8 Kymenlaakso 9 Etelä-Karjala 10 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 12 Pohjois-Karjala 13 Keski-Suomi 14 Etelä-Pohjanmaa 15 Pohjanmaa 16 Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi Vastaajalla on oma matkapuhelin: 1 Kyllä 2 Ei (39) Vastaaja käyttää internetiä: (40) 1 Kyllä 2 Ei Vastaaja on yhteydessä internetiin: (41) 1 Kotoa 2 Työpaikalta 3 Opiskelupaikalta 4 Sukulaisen tai tuttavan luota 5 Kirjastosta 6 Jostakin muualta, mistä? Vastaajan internetin käyttö: (42) 1 Päivittäin tai lähes (vähintään 20 päivää/kk) 2 3-4 päivänä viikossa (12-19 päivää/kk) 3 1-2 päivänä viikossa (4-11 päivää/kk) 4 1-3 päivänä kuukaudessa 5 Harvemmin 6 Ei osaa sanoa 2009 RN/rrl