SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2000 N:o 407 412 SISÄLLYS N:o Sivu 407 Valtioneuvoston asetus asuntosäästöpalkkioasetuksen muuttamisesta... 1019 408 Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta... 1020 409 Valtioneuvoston asetus aluearkkitehtitoimintaan myönnettävästä valtionavustuksesta... 1021 410 Oikeusministeriön asetus valitsijayhdistysten perustajajäsenten vähimmäismääristä eräissä kunnissa vuoden 2000 kunnallisvaaleissa... 1023 411 Maa- ja metsätalousministeriön asetus munivaa kanaa kohti vuodelta 1999 maksettavasta tuesta 1024 412 Liikenneministeriön asetus auton nastarenkaan nastan pistovoiman mittauksesta... 1025 N:o 407 Valtioneuvoston asetus asuntosäästöpalkkioasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä lisätään 30 päivänä joulukuuta 1992 annettuun asuntosäästöpalkkioasetukseen (1636/1992) uusi 5 a seuraavasti: 5a Asuntosäästötalletukselle maksettavan koron ja lisäkoron suuruus Asuntosäästötalletukselle maksettava vuotuinen korko on yksi prosentti. Lisäkoron on oltava vähintään kaksi ja enintään neljä prosenttia vuodessa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2000. Sitä sovelletaan myös ennen asetuksen voimaantuloa tehtyihin, asuntosäästöpalkkiolain (1634/1992) mukaisiin asuntosäästösopimuksiin, kuitenkin siten, että lisäkorko on asuntosäästösopimuksessa sovitun suuruinen. Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2000 Ministeri Suvi-Anne Siimes Ylitarkastaja Jorma Pietiläinen 53 2000 400301
1020 N:o 408 Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtioneuvoston kanslian esittelystä, muutetaan valtioneuvoston kansliasta 30 päivänä joulukuuta 1996 (1322/1996) annetun asetuksen 3 :n 1 momentin 7 kohta, sellaisena kuin se on asetuksessa 822/1997, sekä lisätään 3 :n 1 momenttiin uusi 8 ja 9 kohta seuraavasti: 3 Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on: 7) käännöstoimintaa johtavalla virkamiehellä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja molempien kotimaisten kielten täydellinen hallitseminen; 8) neuvottelevalla virkamiehellä ja erityisasiantuntijalla ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalueeseen; 9) ylitarkastajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalueeseen. Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä toukokuuta 2000. Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000 Pääministerin sijainen Ministeri Sauli Niinistö Ylitarkastaja Elisa Kumpula
1021 N:o 409 Valtioneuvoston asetus aluearkkitehtitoimintaan myönnettävästä valtionavustuksesta Annettu Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään valtion talousarviosta 13 päivänä toukokuuta 1988 annetun lain (423/1988) 7 c :n nojalla, sellaisena kun se on laissa 217/2000: 1 Soveltamisala Valtion talousarvion momentin 35.20.37 mukaista avustusta voidaan myöntää aluearkkitehdin palkkaamiseen tai aluearkkitehtipalvelujen ostamiseen toiselta kunnalta siten kuin tässä asetuksessa säädetään. 2 Avustettava aluearkkitehtitoiminta Avustusta voidaan myöntää vain sellaiseen aluearkkitehtitoimintaan, jossa aluearkkitehdin ensisijaisena tehtävänä on: 1) toimia kunnan asiantuntijana osallistumalla kaavoituksen ja rakentamisen tarpeiden ja tavoitteiden kartoittamiseen, osallistumisen ja vaikutusten arvioinnin koordinointiin, viranomaisyhteistyöhön sekä suunnittelun ohjaamiseen; ja 2) osallistua kaavoitusta ja muuta alueiden käyttöä tukeviin selvitys-, kehittämis-, seuranta- ja muihin vastaaviin tehtäviin kuten kulttuurimaisemien ja rakennusperinnön inventointiin ja hoidon suunnitteluun, muiden ympäristöhankkeiden valmisteluun sekä kunnan kaavoitukseen liittyvien paikkatietojärjestelmien kehittämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös sellaiseen aluearkkitehtitoimintaan, josa aluearkkitehdin tehtävänä on 1 momentissa mainitun lisäksi: 1) osallistua ympäristökasvatukseen ja muuhun rakennettua ympäristöä koskevaan tiedotus- ja koulutustoimintaan ja siten kehittää kansalaisten vuorovaikutus- ja osallistumisvalmiuksia; 2) opastaa kuntalaisia kaavoitusta, kulttuuriympäristön hoitoa ja rakentamista koskevissa kysymyksissä; sekä 3) tarpeen mukaan ja ajankäytön salliessa laatia kaava-asiakirjoja ja muita pienehköjä suunnitelmia kunnan tarpeisiin. Avustusta saavan aluearkkitehtitoiminnan toiminta-alueen kunnat päättävät tarkemmista tehtävistä tarpeidensa ja erityispiirteidensä mukaan. 3 Aluearkkitehdin kelpoisuus ja valinta Avustusta voidaan myöntää vain sellaiseen aluearkkitehtitoimintaan, jossa aluearkkitehdiksi valittavalta henkilöltä edellytetään suunnittelutehtäviin soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa sekä perehtyneisyyttä kaavoitusasioihin, rakennussuunnitteluun ja kulttuuriperinnön hoitoon sekä hallintotehtäviin sen mukaisesti, kun toiminta-alueen kunnat ovat aluearkkitehdin tehtävät suunnanneet. Valinnasta on ilmoitettava ympäristöministeriölle. 4 Avustuksen saajat Avustusta voidaan myöntää: 1) kunnille, joiden väkiluku avustushakemusta edeltävänä vuonna on enintään 6000 asukasta; 2) kunnille, joiden väkiluku avustushakemusta edeltävänä vuonna on yli 6000 asukasta, mutta joille ympäristöministeriö on maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 20 :n 3 momentin nojalla myöntänyt poikkeuksen 20 :n 2 momentissa säädetystä kaavoittajavelvoitteesta; 3) maakuntakaavoituksesta tai kuntien kaavoituksesta vastaaville kuntayhtymille sil-
1022 N:o 409 loin, kun toiminta suunnataan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin kuntiin; sekä 4) vuoden 2001 loppuun saakka väkiluvusta riippumatta kunnille tai kuntayhtymille, jotka ovat vuonna 1999 osallistuneet aluearkkitehtitoimintaan. 5 Avustuksen määrä Avustuksen määrä on enintään 50 % ympäristöministeriön vuosittain vahvistamista, aluearkkitehdin palkkaamisesta aiheutuvista keskimääräisistä kustannuksista. Avustusta maksetaan vuosittain siltä ajalta, jolta aluearkkitehdille maksetaan palkkaa. Jos osa aluearkkitehdin työpanoksesta suuntautuu kuntaan, joka ei ole avustukseen oikeutettu, avustuksen määrää pienennetään tämän osan verran. Jos aluearkkitehti on osa-aikainen tai aluearkkitehtipalveluja ostetaan toiselta kunnalta ostopalvelusopimuksella, avustuksen määrä lasketaan tehtävien tai ostettavien tuntien mukaan. 6 Sopimus yhteistoiminnasta Avustusta saavan aluearkkitehtitoiminnan toiminta-alueen kuntien ja kuntayhtymien tulee tehdä sopimus yhteistoiminnasta. Sopimuksen tulee sisältää ainakin määräykset aluearkkitehdin sijoittamisesta, tehtävistä ja työajan käytöstä sekä palkkaus- ja muiden kustannusten jaosta sopijapuolten kesken. Sopimus on toimitettava ympäristöministeriölle. 7 Avustuksen myöntäminen ja maksaminen Ympäristöministeriö myöntää avustukset hakemusten mukaan. Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2000 Avustus maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäisen erän maksamista voi hakea, kun aluearkkitehti on ollut kuusi kuukautta kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa tai kun aluearkkitehtipalvelua on ostettu toiselta kunnalta kuusi kuukautta. Jälkimmäisen erän maksamista voi hakea, kun aluearkkitehti on ollut kaksitoista kuukautta kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa tai kun aluearkkitehtipalvelua on ostettu kaksitoista kuukautta. Jälkimmäisen erän maksatusta haettaessa on toimitettava selvitys harjoitetusta aluearkkitehtitoiminnasta sekä sen aiheuttamista kokonaiskustannuksista. Samalla on tarvittaessa esitettävä ympäristöministeriölle avustuksen valvonnassa tarvittavat tili- ja muut asiakirjat sekä muut valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Avustus maksetaan saajan ilmoittamalle tilille. 8 Avustuksen käytön valvonta Tämän avustuksen käyttöä valvoo ympäristöministeriö. 9 Tarkemmat ohjeet Tarkempia ohjeita tämän asetuksen säännösten soveltamisesta antaa tarvittaessa ympäristöministeriö. 10 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä toukokuuta 2000. Asetusta sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2000 alkaen. Ympäristöministeri Satu Hassi Rakennusneuvos Matti Vatilo
1023 N:o 410 Oikeusministeriön asetus valitsijayhdistysten perustajajäsenten vähimmäismääristä eräissä kunnissa vuoden 2000 kunnallisvaaleissa Annettu Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2000 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 2 päivänä lokakuuta 1998 annetun vaalilain (714/1998) 150 :n 1 momentin nojalla: 1 Seuraavissa kunnissa vuoden 2000 kunnallisvaaleissa valitsijayhdistyksen saa perustaa jäljempänä mainittu vähimmäismäärä äänioikeutettuja kunnan jäseniä: 1 Vähintään kolme äänioikeutettua kunnan jäsentä: Askainen, Hailuoto, Houtskari, Iniö, Kodisjoki, Luhanka, Särkisalo, Temmes, Uukuniemi, Velkua, Värtsilä ja Västanfjärd. 2 Vähintään viisi äänioikeutettua kunnan jäsentä: Artjärvi, Kiikoinen, Korppoo, Kuhmalahti, Kustavi, Leivonmäki, Lemu, Lestijärvi, Lumijoki, Maksamaa, Mellilä, Merijärvi, Merimasku, Muurla, Nauvo, Oripää, Pelkosenniemi, Piippola, Pukkila, Pylkönmäki, Saari, Siikajoki, Sumiainen, Suodenniemi, Suomenniemi, Suomusjärvi, Ullava, ja Ylämaa. 2 Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2000 ja on voimassa 25 päivään lokakuuta 2000. Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2000 Oikeusministeri Johannes Koskinen Hallitusneuvos Jarmo Törneblom
1024 N:o 411 Maa- ja metsätalousministeriön asetus munivaa kanaa kohti vuodelta 1999 maksettavasta tuesta Annettu Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 30 päivänä marraskuuta 1994 annetun lain (1059/1994) 3 :n 2 momentin nojalla: 1 Munivaa kanaa kohti maksettavan tuen määrä Eräistä maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1999 maksettavista siirtymäkauden tuista annetun valtioneuvoston päätöksen (941/1998) 12 :n 5 momentissa tarkoitettuna tukena maksetaan vuodelta 1999 tuottajalle tukea munivaa kanaa kohti seuraavasti: Alue mk Ulkosaaristo, alueet A ja B... 25,30 Ahvenanmaa, lukuun ottamatta ulkosaaristoa... 25,30 Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2000 Alue mk Alueet A ja B, lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja ulkosaaristoa... 22,30 Ulkosaaristo, alue C... 7,30 Alue C, lukuun ottamatta ulkosaaristoa... 7,30 2 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä toukokuuta 2000. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Esa Hiiva
N:o 412 1025 Liikenneministeriön asetus auton nastarenkaan nastan pistovoiman mittauksesta Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000 Liikenneministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 108 :n 3 momentin 9 kohdan nojalla, sellaisena kuin se on laissa 989/1992: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee auton nastarenkaan nastan pistovoiman mittausta tyyppihyväksyntää varten. Tyyppihyväksyntä haetaan Ajoneuvohallintokeskukselta. 2 Mittauksen suorittaja Mittaus on suoritettava puolueettomassa tutkimuslaitoksessa, jolla on riittäväksi katsottava ja asianmukainen mittauslaitteisto. 3 Henkilöautonrenkaan nastan pistovoiman mittaus 1. Henkilöautonrenkaan nastan pistovoima mitataan nastan ollessa asennettuna kahta yleistä merkkiä edustavaan talvirenkaaseen, jotka on suunniteltu mittauksen kohteena olevan kokoisille nastoille. Tutkimuslaitos valitsee molemmista rengasmerkeistä mittaukseen kaksi rengasta siten, että toinen näistä on kantavuudeltaan enintään 500 kg ja toinen yli 500 kg. Kantavuudeltaan enintään 500 kg:n rengas valitaan kokovaihtoehdoista: 155/80R13 tai 175/65R14. Kantavuudeltaan yli 500 kg:n rengas valitaan kokovaihtoehdoista: 185/65R14, 175/80R14 tai 195/65R15. Renkaat toimitetaan tutkimuslaitokselle normin mukaisille vanteille asennettuina. Testattavien renkaiden tulee olla vähintään 2 viikkoa vanhoja. 2. Mittaus suoritetaan seuraavin edellytyksin: a) nastojen ulkonema mitataan ennen pistovoiman mittaamista; ulkoneman tulee olla 1,2 ± 0,1 mm; b) renkaan ilmanpaineen tulee olla 200 kpa; c) tutkimuslaitos suorittaa tai valvoo mitattavien nastojen asennuksen; d) mittaus suoritetaan aikaisintaan yhden ja viimeistään kahden vuorokauden kuluttua nastoituksesta; e) mittauslämpötila on 20 ± 2 C; ja f) kulutuspinnan kummaltakin reunalta mitataan 10 peräkkäistä nastaa, jos ei ole erityistä syytä mitata nastoja laajemmalta alueelta. 3. Mittaus suoritetaan seuraavalla tavalla: a) pyörään kohdistetaan kuormitus, jonka suuruus on 70 % renkaan kantavuudesta; b) kuormituksen suunta on yhdensuuntainen nastan kautta kulkevan pyörän säteen kanssa ja kohtisuoraan tienpintaa kuvaavaa tasoa vasten; ja c) mittaus suoritetaan staattisena nasta painuneena renkaan kulutuspinnan tasolle, mittaussuuntana kuormituksen suunta. 4. Pistovoimaksi katsotaan näin mitattujen voimien keskiarvo. Ulkonemaksi katsotaan mitattujen nastojen ulkonemien keskiarvo. Ulkoneman poiketessa ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen (1256/1992) 37 :n arvoista määritetään pistovoima seuraavalla tavalla: F = F m xu s /u m, jossa F m = mitattujen pistovoimien keskiarvo u s = sallittu ulkoneman keskiarvo u m = mitattujen ulkonemien keskiarvo Henkilöauton nastan pistovoima on edellä mainitulla tavalla laskettujen neljän renkaan pistovoimien keskiarvo. 4 Kevyen kuorma-autonrenkaan ja kuormaautonrenkaan nastan pistovoiman mittaus 1. Kevyen kuorma-autonrenkaan ja kuor-
1026 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 412 ma-autonrenkaan nastan pistovoima mitataan yhdestä tai useammasta renkaasta. Kevyen kuorma-autonrenkaan koko on 185R14C8 ja kuorma-autonrenkaan koko 295/80R22.5 tai vastaava. Tutkimuslaitos valitsee renkaat yleistä merkkiä edustavista renkaista, jotka on suunniteltu mittauksen kohteena olevan kokoisille nastoille. 2. Mittaus suoritetaan seuraavin edellytyksin: a) nastojen ulkonema mitataan ennen pistovoiman mittaamista; ulkoneman tulee olla kevyen kuorma-auton renkaissa 1,2 ± 0,1 mm ja kuorma-auton renkaissa 1,5 ± 0,2 mm; b) renkaan ilmanpaineen tulee olla kevyen kuorma-auton renkaissa 300 kpa ja kuormaauton renkaissa mitattavan renkaan kuormitusta vastaava; c) nastareiät porataan tarvittaessa hakijan ohjeiden mukaisesti ja tutkimuslaitos asentaa nastat tai hakija asentaa ne tutkimuslaitoksen valvonnassa. 3. Mittausolosuhteet ovat samat ja mittaus sekä mahdollinen laskenta suoritetaan samalla tavalla kuin 3 :ssä säädetään. 5 Tietylle renkaalle tarkoitettu nasta Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2000 Jos nasta on kooltaan tai muilta pistovoimaan vaikuttavilta ominaisuuksiltaan poikkeava ja tarkoitettu vain tietylle rengasmerkille tai -koolle, voidaan nasta testata siihen yhteensopivan renkaan kanssa noudattaen muilta osin 3 ja 4 :n säännöksiä. Näin mitatun nastan tyyppihyväksyntä on voimassa vain käytettäessä nastaa siihen yhteensopivan renkaan kanssa. 6 Voimaantulo 1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2000. Asetuksen 3 :n 2 momentin b kohtaa sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2005. 2. Asetus koskee tyyppihyväksyntöjä, joita haetaan voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. 3. Tällä asetuksella kumotaan auton nastarenkaan nastan pistovoiman mittauksesta 25 päivänä tammikuuta 1993 annettu liikenneministeriön päätös (122/1993) lukuun ottamatta sen 3 :n 2 momentin b kohtaa, jota sovelletaan tämän asetuksen 3 :n 2 momentin b kohdan sijasta 31 päivään joulukuuta 2004 saakka. Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen Apulaisosastopäällikkö Kari Saari N:o 407 412, 1 arkki OY EDITA AB, HELSINKI 2000 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904