PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 20.04.2010 Dnro ESAELY/201/07.00/2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 22.03.2010. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Trio Leskinen Oy Kangasniementie 18 76850 Naarajärvi Y-tunnus: 0346407-0 Yhteyshenkilö Jukka Leskinen Kangasniementie 19 gsm 0400 650267 TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Pieksämäen kaupunki kiinteistötunnus 594-435-8-155 Kangasniementie 18 Kiinteistön omistaja Trio Leskinen Oy Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Kohde rajautuu pohjois- ja länsipuolelta tiehen nro 447. Kohteen itäpuolella on Naarajärvi noin 25-30 metrin etäisyydellä. Kohteen eteläpuolella on leirintäalue. ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0120 www.ely-keskus.fi/etela-savo PL 164 50101 Mikkeli Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli Mikonkatu 3 ja 5 50100 Mikkeli
2 / 8 Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Kiinteistöllä on toiminut polttoaineiden jakeluasema vuodesta 1965 lähtien. Nykyinen toimija on harjoittanut jakelutoimintaa vuodesta 1980 lähtien. Polttoaineiden jakelu kiinteistöllä jatkuu. Kiinteistöllä sijaitsee kahvila/ravintolarakennus sekä motelli. Kiinteistöllä on tapahtunut öljyonnettomuus vuonna 1989, jolloin maaperään joutui noin 700 litraa kevyttä polttoöljyä. Onnettomuuden jälkeen kiinteistöllä tehtiin maaperän kunnostustöitä öljyntorjuntatyönä. Kunnostuskohteen maaperän, pohja- ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot Puhdistussuunnitelma Asfaltoitu mittarikenttä ja liikennealueet ovat tasamaata. Ravintolarakennus ja säiliöalue sijaitsevat Naarajärveä kohti viettävässä rinteessä. Maaperä on pintaosiltaan (0,2-1,3 m) hiekasta ja sorasta koostuvaa täyttömaata. rakennusten vierustoilla täyttömaakerrokset voivat olla paksumpia. Perusmaa on hiekkaa syvyydelle 1,3-4,6 metriä maanpinnasta. Naarajärven ja huoltamorakennuksen välillä sijaitsee vesihuoltokanaali. Pinta- ja pohjavesitiedot Lähin vesistö on Naarajärvi noin 25-30 metrin etäisyydellä. Piha-alueen kuivatus on toteutettu pintakallistuksilla. Mittarikentällä ja säiliöalueella ei ole sadevesiviemäröintiä eikä muita pintakuivatusrakenteita. Kohde sijaitsee Naarajärven I- luokan pohjavesialueen varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Pohjaveden pinta on 1,2-4,2 m maanpinnasta ja seuraa Naarajärven pinnan korkeutta. Tehdyt tutkimukset SCC Viatek Oy suoritti kohteessa ympäristöteknisiä tutkimuksia vuonna 2002. Vanhan säiliökaivannon pohjalla havaittiin ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia, max. 3800 mg/kg. Säiliökaivannon lisäksi öljyä havaittiin aistinvaraisesti kaivannon seinissä 3,4 metrin syvyydelle asti. Säiliöalueen öljy oli hiilivetyjakauman perusteella kevyttä polttoöljyä/dieselöljyä. Lisäksi öljyistä maata havaittiin nykyisen viemärilinjan kohdalla säiliöalueen ja Naarajärven välissä. Öljyinen maakerros havaittiin puhtaiden pintakerrosten alapuolella pohjavesipinnan tasolla. Säiliöalueen kohdalla viemärikanaalissa maanäytteen kokonaishiilivetypitoisuus oli 41000 mg/kg. Tutkimusten yhteydessä kiinteistölle asennettiin pohjaveden havaintoputkia. Pohjavesitutkimuksissa on tämän jälkeen havaittu kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia. Vuonna 2007 tehtiin täydentäviä maaperätutkimuksia 13 tutkimuspisteestä. Kahdessa pisteessä havaittiin ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Lisäksi yhdessä pisteessä havaittiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus etyylibentseeniä. Kenttämittarilla havaittiin lievää öljyhiilivetypilaantuneisuutta 11 pisteessä.
Kiinteistön maaperä on motelli/ravintolarakennuksen pohjoispuolella sekä vanhan säiliöalueen ja rannan välisellä alueella osittain pilaantunutta ja osittain lievästi pilaantunutta. Maaperän pilaantuneisuutta voi esiintyä myös motelli/ravintolarakennuksen alapuolella. 3 / 8 Alueen pohjavesi virtaa mittari- ja säiliöalueelta Naarajärveen päin. Pohjavesiseurannan aikana pohjavedessä on havaittu kevyitä, keskiraskaita ja raskaita öljyhiilivetyjakeita sekä bensiinikomponentteja. Pohjavedessä havaitut kokonaishiilivetypitoisuudet ovat ylittäneet Sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemän pohjaveden teknis-esteettisen enimmäispitoisuuden (1 mg/kg). Kunnostuksen tavoitetaso Maaperän kunnostustavoitteeksi esitetään Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 määrittelemiä alempia ohjearvopitoisuuksia: - Bensiinijakeet: 100 mg/kg; - Mineraaliöljyjen keskitisleet: 300 mg/kg; ja - Mineraaliöljyjen raskaat jakeet: 600 mg/kg. Yksittäisten bensiiniyhdisteiden osalta kunnostustavoitteeksi esitetään Suomen ympäristö oppaan 23/2007 mukaisia pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määriteltyjä viitearvoja: - Tolueeni: 9 mg/kg; - Etyylibentseeni: 10 mg/kg; - Ksyleenit: 13 mg/kg; - MTBE ja TAME: 4 mg/kg; ja - Bentseeni: 0,02 mg/kg. Kunnostuksen toteutus Kunnostusmenetelmä Kunnostusmenetelmänä on massainvaihto. Pilaantuneet maat poistetaan kaivamalla ja poistetut maat korvataan puhtailla maa-aineksilla. Pilaantuneet maat poistetaan siinä laajuudessa kuin se on kaivuteknisesti mahdollista vaarantamatta rakenteiden perustuksia. Tarvittaessa kaivanto pidetään kuivan uppopumpuilla. Haitta-aineita sisältävä vesi johdetaan öljynerottimen kautta viemäriin. Jätteiden käsittely Pilaantuneet maat toimitetaan käsittelylaitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kohteessa havaittuja pilaantuneita maa-aineksia. Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta Kunnostustyön toteutusta valvoo ja ohjaa pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukseen perehtynyt asiantuntija, joka suorittaa myös näytteenotot maaperän haitta-ainepitoisuuksien määrittämiseksi. Kaivettavien maa-ainesten lajitteluun ja kaivurajojen määrittämiseen käytetään soveltuvaa kenttäanalyysilaitteistoa. Kunnostustavoitteiden toteutuminen todennetaan kaivualueelta (pohja/seinämät) kerättävien kokoomanäytteiden laboratorioanalyysein. Maaperän kunnostuksesta laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan hankkeesta vastaavan ja maanomistajan lisäksi Etelä-Savon ELY -keskukselle ja Pieksämäen kaupungin ympäristöviranomaiselle työn päättymisen jälkeen. Selvitys ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä
4 / 8 Kunnostuksen aikana avoinna oleva pilaantunut maa-alue pidetään mahdollisimman suppeana, jolloin haihtuvat yhdisteet eivät aiheuta haju- tai terveyshaittaa alueen ympäristössä. Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Mikäli kunnostuksesta aiheutuu haittaa ympäristölle, työmenetelmiä muutetaan tarvittavilta osin. Välittömästi kunnostuksen jälkeen kunnostetun maa-alueen ja Naarajärven väliin asennetaan pohjaveden tarkkailuputki. Mikäli alueelle jää pilaantuneita maa-aineksia, asennetaan tarvittaessa useampia tarkkailuputkia. Päivitetty pohjaveden tarkkailuohjelma esitetään kunnostuksen loppuraportin yhteydessä. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Trio Leskinen Oy:n jättämän, Pieksämäen kaupungin osoitteessa Kangasniementie 18 sijaitsevien kiinteistöjen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Alueelta on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden bensiinipitoisuus (C 5 C 10 ) ylittää 100 mg/kg, keskijakeiden (C 10 C 21 ) ylittää 300 mg/kg, bentseenipitoisuus ylittää 0,2 mg/kg, etyylibentseenipitoisuus ylittää 10 mg/kg, tolueenipitoisuus ylittää 5 mg/kg, ksyleenien pitoisuus ylittää 10 mg/kg tai MTBE- ja TAME pitoisuus ylittää 5 mg/kg. Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin ohjearvopitoisuuksiin päästään koko alueella, kuitenkin rakennusten vakavuutta vaarantamatta. Puhdistettavan alueen maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (YSL 75 ja 78 ) Alueelta maastoon lähtevän pohjaveden öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuden tulee olla alle 50 g/l, bentseenin alle 0,5 g/l, tolueenin alle 12 g/l, etyylibentseenin alle 1 g/l, ksyleenien alle 10 g/l, MTBE:n alle 7,5 g/l, TAME:n alle 60 g/l, 1,2-dikloorietaanin pitoisuuden alle 1,5 g/l. Viemäriin pumpattavassa käsitellyssä vedessä ei saa esiintyä 1,2-dikloorietaania mitattavissa pitoisuuksissa. (VNa 341/2009, VNa 1022/2006, YSL 75 ja 78 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 3. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja
Jätteen käsittely ja kuljetus Puhdistushankkeen seuranta 5 / 8 ympäristökeskuksen kirjaamoon, Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. 4. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. 5. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa- ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 12 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. 6. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haittaaineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen sekä pölyäminen aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. 7. Alueen pohjaveden sekä viemäriin pumpattavan veden laatua on seurattava kunnostustyön aikana ja sen jälkeen. Näytteet otetaan alueella olevista pohjavesiputkista TRO3 ja TRO7 sekä kunnostettavan alueen ja rannan väliin asennettavasta uudesta pohjavesiputkesta kerran ennen kunnostustyön aloittamista, kerran työn aikana, kerran välittömästi kunnostustyön päätyttyä ja kerran kunnostusta seuraavan vuoden kevään ylivalumakaudella. Näytteistä analysoidaan öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus, bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, MTBE, TAME ja 1,2-dikloorietaanin pitoisuuden alle 1,5 g/l.. Tulokset tulee toimittaa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 75, 90 ) 8. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta-ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. 9. Alueelle jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. 10. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-
Päätöksen perustelut 6 / 8 Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 12. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen. 13. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän ja pohjaveden laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn aloitus- ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. 14. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja/tai alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen. Etelä-Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätylle alueelle. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22.1 :n mukaan maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 luvun säännöksiä. Lisäksi ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimaanpanolain 22.2 :n nojalla ympäristönsuojelulain 14 :n nojalla annettavia säännöksiä. Tällainen säännös on valtioneuvosten asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Valtioneuvoston asetuksessa 1.3.2007/214 on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta-aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta-aine-määristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. Rakennuksen alle mahdollisesti jäävien pilaantuneiden maiden aiheuttamaa riskiä ympäristölle ja terveydelle voidaan arvioida pohjaveden haittaainepitoisuuksien avulla kunnostustyön jälkeen (Määräys 1)
7 / 8 Kunnostustyön tavoitteena tulee olla myös estää haitta-aineiden leviäminen ympäristöön pohjaveden kautta. Tavoitteen toteutumisen varmistamiseksi on annettu määräykset pohjaveden tarkkailusta (Määräys 7). Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräys 2-6) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräys 8-14) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta (341/2009) Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) Jätelaki (1072/1993) 77 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009)
8 / 8 MAKSU 384 euroa Valtioneuvoston asetuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 48 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 8 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Trio Leskinen Oy laskutetaan myöhemmin Pieksämäen kaupunki, kunnanhallitus Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon ELY:n valvoja Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Pieksämäen kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Osastopäällikkö Marjukka Kilpeläinen Ympäristöinsinööri Jyrki Hämäläinen LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus
LIITE 1 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen päätökseen 20.04.2010 Dnro ESAELY/201/07.00/2010 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu 20.4.2010. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy 20.5.2010. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, 65100 Vaasa Telefax: 010 36 42760 Puhelin: 010 36 42611 Aukioloaika: klo 8.00-16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa. ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0120 www.ely-keskus.fi/etela-savo PL 164 50101 Mikkeli Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli Mikonkatu 3 ja 5 50100 Mikkeli