Pöytäkirja 2 1 / 24 Aika 21.08.2019 klo 17:00-19:48 Paikka Yhdyskuntatekniikan kokoushuone Kielo, Ervastintie 2, Kirkkonummi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 14 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 15 Pöytäkirjan tarkastaminen 5 16 Nissnikun yhtenäiskoulu, hankesuunnitelman hyväksyminen 6 17 lautakunnan vuoden 2019 osavuosikatsaus 12 18 lautakunnan kokoukset loppuvuonna 2019 14 19 Esteellisyys ja vaitiolovelvollisuus palvelutuotannon lautakunnassa 15
Pöytäkirja 2 2 / 24 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Saapuvilla olleet jäsenet Åström Kim puheenjohtaja Piili Noora varapuheenjohtaja saapui 16 käsittelyn aikana Hartikainen Sanna jäsen Kara Mikko jäsen Kämpe-Hellenius Jerri jäsen Lindholm Niklas jäsen Liuhta Ari jäsen Oksanen Pekka jäsen Parviainen Päivi jäsen Utriainen Elina jäsen Harinen Ari kunnanhallituksen 1. varapj Kauppinen Anna-Kaisa esittelijä Forsell Kia Martikainen Teuvo pöytäkirjanpitäjä ylläpitopäällikkö, asiantuntija Nylund Hanne rakennuttajainsinööri poistui klo 18.54 16 käsittelyn jälkeen Poissa Lindholm Michaela Allekirjoitukset Kim Åström puheenjohtaja Kia Forsell pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 27.8.2019 Sanna Hartikainen pöytäkirjantarkastaja Mikko Kara pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjan nähtävänäolo Tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä Kirkkonummen kunnan julkisessa tietoverkossa 28.8.2019. Kia Forsell, pöytäkirjanpitäjä
Pöytäkirja 2 3 / 24
Pöytäkirja 2 1 / 24 14 21.08.2019 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 21.08.2019 14 Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Asiantuntijoina kokouksessa oli läsnä: - ylläpitopäällikkö Teuvo Martikainen - rakennuttajainsinööri Hanne Nylund, 16
Pöytäkirja 2 1 / 24 15 21.08.2019 Pöytäkirjan tarkastaminen 21.08.2019 15 Esittelijä Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Päätösehdotus Päätös valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan sähköisesti. Pöytäkirja tarkastetaan tiistaina 27.8.2019 ja se asetetaan yleisesti nähtäville kunnan julkiseen tietoverkkoon keskiviikkona 28.8.2019. jaosto valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Sanna Hartikaisen ja Mikko Karan.
Pöytäkirja 2 1 / 24 16 21.08.2019 Nissnikun yhtenäiskoulu, hankesuunnitelman hyväksyminen 21.08.2019 16 554/10.03.02.02/2019 Valmistelija Rakennuttajainsinööri Hanne Nylund, hanne.nylund@kirkkonummi.fi Nissnikun yhtenäiskoulun hankesuunnitelma on valmistunut 21.6.2019. Kirkkonummen kunnan talonrakennushankkeiden hankeohjeen mukaan hankesuunnitelman hyväksyy Käyttäjätoimialan- ja, sekä edelleen Kunnanhallitus ja Kunnanvaltuusto. Asian taustaa Nissnikun yhtenäiskoulun suunnitellun rakennushankkeen tarve perustuu kasvavaan oppilasmäärään itäisellä Kirkkonummella, nykyisten rakennusten ahtauteen ja kuntoon sekä olemassa olevien tilojen toiminnallisiin heikkouksiin nykyvaatimuksien mukaisina oppimisympäristöinä. Elokuussa 2019 koulussa oli yhteensä 640 oppilasta. Tarveselvityksen mitoittavana oppijamääränä on käytetty 800 oppijaa. Lähtökohtana on ollut alueelliset väestöennusteet. Tuoreimmat väestöennusteet osoittavat itäisen Kirkkonummen perusopetusikäisten määrän kasvavan nykyisestä 1479:sta 1925 kouluikäiseen vuoteen 2040 mennessä. Väestöennusteet on esitetty Sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen päivitetyssä palveluverkkosuunnitelmassa (SVOJ 56). Suunniteltu oppijamäärämitoitus perustuu myös suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetusjaoston päätökseen (18.10.2017, 25) koskien Nissnikun koulun tarveselvityksen laatimista, jossa jaosto on päättänyt esittää, että Nissnikun koulun oppilasmäärän kasvun vuoksi koululle hankitaan lisätilaa noin 200 oppilaalle. Nissnikun yhtenäiskoulun tämän hetkinen kokonaisuus muodostuu kahdesta pysyväisestä ja yhdestä väliaikaisesta rakennuksesta. Vuonna 1986 valmistunut rakennus on poistettu käytöstä ja oppilaat on siirretty väliaikaisiin väistötiloihin. Vuonna 1989 rakennetussa osassa toimii yläkoulu. Pysyvistä rakennuksista on teetetty kuntotutkimukset, joissa on havaittu huomattavia sisäilman laatuun vaikuttavia puutteita ja riskejä. Aikaisempi käsittely Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetusjaosto on kokouksessaan 18.10.2017, 25 Nissnikun koulun peruskorjaus ja laajennus, päättänyt esittää kunnanhallitukselle, että Nissnikun koulun peruskorjaus- ja laajennustarpeesta tehdään tarveselvitys.
Pöytäkirja 2 2 / 24 16 21.08.2019 Kunnanhallitus on kokouksessaan 11.12.2017 käsitellyt asiaa ( 273) ja päättänyt, että Nissnikun koulun peruskorjaus- ja laajennustarpeesta laaditaan talonrakennusohjeen mukainen tarveselvitys. Tarveselvitys on valmistunut 28.10.2018 ja se on käsitelty: Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetusjaostossa 68 21.11.2018, joka päätti: 1. hyväksyä Nissnikun koulun tarveselvityksen ja lähettää sen edelleen palvelutuotannon jaoston lausuttavaksi a kunnanhallituksen hyväksyttäväksi 2. että pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa 3. saattaa asian palvelutuotannon jaoston käsittelyyn viivytyksettä. jaosto 81 28.11.2018, joka päätti: 1. antaa kunnanhallitukselle puoltavan lausunnon Nissnikun yhtenäiskoulun tarveselvityksestä 28.10.2018. Jaosto esittää hankepäätöksen tekemistä ja hankesuunnittelun käynnistämistä. 2. evästää, että hankesuunnitelmaa lähdetään viemään eteenpäin niin, että myös yläkoulurakennus puretaan, koska tämän hetkisen tiedon perusteella mittava yläkoulun peruskorjaus sisältää liikaa riskejä. 3. tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa Kunnanhallitus, 402, 10.12.2018, joka päätti: 1. hyväksyä Nissnikun yhtenäiskoulun tarveselvityksen 28.10.2018 ja käynnistää hankesuunnittelun ja 2. että kolmantena hankesuunnitelmavaihtoehtona tehdään hankesuunnitelma siten, että uudisrakennettava koulu tai sen osa suunnitellaan toiselle tontille ja 3. että kevään 2019 aikana aikataulutetaan suunnitteilla olevat kouluhankkeet. Hankesuunnitelmassa selvitetyt toteutusvaihtoehdot Hankesuunnitelmassa vertailttiin nykyiselle tontille kahta vaihtoehtoa ja kolmantena vaihtoehtona selvitettiin hankkeen totuttamista osittain tai kokonaan toiselle tontille. Ensimmäisessä vaihtoehdossa alakoulurakennus puretaan ja yläkoulurakennuksessa suoritetaan laaja ja perusteellinen peruskorjaus ja sitä laajennetaan koko yhtenäiskouluun 800 oppilaan mitoituksen mukaiseksi. Hankkeen laajuus viitesuunnitelmissa esitetyllä tavalla olisi tällöin 8617 brm2. Peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehdossa tavoitehintapohjainen kustannusarvio on 24 260 000 (alv 0%) Toisessa vaihtoehdossa ala- ja yläkoulurakennukset puretaan ja korvataan 800 oppilaan mitoituksen mukaisella uudisrakennuksella. Uudisrakennus
Pöytäkirja 2 3 / 24 16 21.08.2019 mahdollistaa uuden opetussuunnitelman mukaiset oppimisympäristöt ja tehokkaampaa tilankäyttöä. Hankkeen kokonaislaajuus olisi n.7388 brm2. Uudisrakennusvaihtoehdossa tavoitehintapohjainen kustannusarvio on 23 194 000 (alv 0 %). Uudisrakentamisella/laajennuksella saavutetaan nykymitoituksen mukaiset sekä toiminnallisesti ja teknisesti tulevaisuuden tarpeet huomioivat tilat. Peruskorjaukselta edellytetään mittavia korjaus ja muutostoimenpiteitä, jotta tilat saadaan terveelliseen kuntoon ja uuden opetussuunnitelman edellytysten mukaisiksi. Peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehdon kokonaiskustannukset ovat suuremmat kuin uudisrakennusvaihtoehdon. Lisäksi peruskorjaus sisältää korjaustyön laajuuteen, tekniseen toteutukseen ja rakenteiden elinkaareen liittyviä riskejä. Toiminnallisesti viitesuunnitelmien mukainen uudisrakennusvaihtoehto on peruskorjaus- ja laajennusvaihtoehtoa perempi. Kolmantena vaihtoehtona tutkittiin rakennushankkeen tai sen osan sijoittamista toiselle tontille (KH 10.12.2018 402). Selvittääkseen mahdollisia muita sijoitusvaihtoehtoja, on Kirkkonummen kunnan toimitilapalvelut pyytänyt kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluiden näkemystä muista mahdollisista tonteista Masalan alueella, jonne Nissnikun yhtenäiskoulu voitaisiin rakentaa. Tämän lisäksi toimitilapalvelut pyysi sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden toimialan näkemystä kaavoitukseen saamasta vastauksesta. Vastaukset ovat hankesuunnitelman liitteenä. Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut on arvioinut, että Masalan alueella tai lähiseudulla on vain muutama tontti, jonka kaavoituksellinen tilanne mahdollistaisi Nissnikun koulun tai sen osan sijoittamisen alueelle. Kaavoitus mainitsee mahdollisiksi tonteiksi Masalan koulun ja Sarvvikin tontin. Kun otetaan huomioon ennakoidun oppilasmäärän edellyttämä toimitilahankkeen laajuus, koulutontin sijainti suhteessa nykyisiin ja lähitulevaisuuden palvelunkäyttäjiin sekä toimitilojen tarpeellisuuden aikataulu, ei hankkeen tai sen osan toteuttaminen Masalan koulun tontille tai Sarvvikiin ole sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden toimialan näkemyksen mukaan tällä hetkellä tarkoituksenmukaista. Suunniteltu toimitilahanke on perusteltua toteuttaa kokonaisuudessaan nykyiselle tontille. Koulun jakaminen esimerkiksi erilliseksi ala- ja yläkouluksi ei ole mahdollista, koska kunnan tavoitteena on tukea ratkaisuillaan koko perusopetuksen mittaisen yhtenäisen opintopolun toteutumista. Perusopetuslain mukaan perusopetus on 9-vuotinen. Nissnikun yhtenäiskoulun sijainti keskeisellä paikalla Masalan keskustaajamassa, hyvien liikenneyhteyksien varrella, tukee tarkoitusta palvella kuntalaisia
Pöytäkirja 2 4 / 24 16 21.08.2019 laajemmalta alueelta ja vähentää osaltaan koulukuljetusten tarvetta. Keskeinen sijainti tukee myös koulurakennuksen tehokasta ilta- ja kuntalaiskäyttöä. Nissnikun yhtenäiskoulun sijaintia nykyisellä paikallaan tukee välittömässä läheisyydessä sijaitsevat muut sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden toiminnot. Näitä toimintoja ovat Masalan monitoimitalo (kirjasto ja nuorisotalo) sekä Framnäsin lähiliikunta-alue hiljattain valmistuneine huoltorakennuksineen. Laaja palveluntarjonta monipuolistavaa Nissnikun koulun oppimisympäristöä ja ulottavaa oppimisen paikat myös varsinaisen koulurakennuksen ulkopuolisiin ympäristöihin. Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut on arvioinut, että huomioidessa ennakoidun oppilasmäärän edellyttämä toimitilahankkeen laajuus, koulutontin sijainti suhteessa nykyisiin ja lähitulevaisuuden palvelunkäyttäjiin sekä toimitilojen tarpeellisuuden aikataulu, ei hankkeen tai sen osan toteuttaminen Masalan koulun tontille tai Sarvvikiin ole sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden toimialan näkemyksen mukaan tällä hetkellä tarkoituksenmukaista. Sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden toimiala tähdentää, että alueelle on suunnitteilla voimakasta väestökasvua mahdollistavaa kaavoitusta. Tämä edellyttää useampaa tonttivarausta myös sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden käyttöön. Päätösehdotuksen perusteet Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeen toteuttamista kokonaisuudessaan uudisrakennuksena nykyiselle tontille puoltaa: - saavutettava tilatehokkuus ja pedagoginen toiminnallisuus - liikenne- ja pihajärjestelyiden osalta toimivampi ja turvallisempi ratkaisu - sijoittuminen keskeiselle paikalle toimivan palveluverkkokokonaisuuden kannalta - investointi-. elinkaari- ja sisäisen vuokran kustannukset - riskien hallinta Esittelijä Päätösehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja päättää: 1. Hyväksyä omalta osaltaan hankesuunnitelman ja esittää edelleen kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle, että hanke toteutetaan nykyiselle tontille kokonaisuudessaan uudisrakennuksena. 2. Tarkastaa kokouspöytäkirjan tämän pykälän osalta tässä kokouksessa.
Pöytäkirja 2 5 / 24 Käsittely 16 21.08.2019 Rakennuttajainsinööri Hanne Nylund esitteli hankesuunnitelman lautakunnalle. Keskustelun jälkeen Jerri Kämpe-Hellenius esitti seuraavan lisäyksen hankesuunnitelman sivulle 16, kappale 3, Rakennukselle ja tiloille asetettavat vaatimukset: Tontin tehokas käyttö : Suunnittelun mahdollistettava mahdolliset myöhemmät laajennukset yhtenäiskouluun, tontin rakennusoikeuden mukaisesti. Kim Åström esitti seuraavan ehdotuksen: Ennen hankesuunnitelman valtuustokäsittelyä tuodaan suunnitelma rakennusaikaisista väistötilajärjestelyistä ja muista keinoista, joilla sisäilmaongelmat siihen asti saadaan hallittua. Niklas Lindholm esitti seuraavan ehdotuksen: Masalan monitoimitalossa olevien toimien liittäminen Nissnikun koulun uudisrakennukseen, niin että synnytetään uudenlainen oppimiskeskus, jossa yhdistyy koulu muiden kuntalaisten palveluihin. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon rakennuksen laajentamismahdollisuus yllämainittuun käyttöön. Puheenjohtaja totesi, että kaikkia lisäyksiä kannatettiin yksimielisesti. Päätös päätti: 1. Hyväksyä omalta osaltaan hankesuunnitelman seuraavin lisäyksin: Hankesuunnitelman sivulle 16, kappale 3, Rakennukselle ja tiloille asetettavat vaatimukset: Tontin tehokas käyttö lisätään: Suunnittelun mahdollistettava mahdolliset myöhemmät laajennukset yhtenäiskouluun, tontin rakennusoikeuden mukaisesti. Ennen hankesuunnitelman valtuustokäsittelyä tuodaan suunnitelma rakennusaikaisista väistötilajärjestelyistä ja muista keinoista, joilla sisäilmaongelmat siihen asti saadaan hallittua. Masalan monitoimitalossa olevien toimien liittäminen Nissnikun koulun uudisrakennukseen, niin että synnytetään uudenlainen oppimiskeskus, jossa yhdistyy koulu muiden kuntalaisten palveluihin. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon rakennuksen laajentamismahdollisuus yllämainittuun käyttöön. 2. esittää edelleen kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle, että hanke toteutetaan nykyiselle tontille kokonaisuudessaan uudisrakennuksena
Pöytäkirja 2 6 / 24 16 21.08.2019 Tiedoksi kunnanhallitukselle jatkokäsittelyä varten Merkittiin tiedoksi, että varapuheenjohtaja Noora Piili saapui tämän kokousasian käsittelyn aikana klo 17.07 ja rakennuttajainsinööri Hanne Nylund poistui tämän kokousasian käsittelyn jälkeen klo 18.54.
Pöytäkirja 2 1 / 24 17 21.08.2019 lautakunnan vuoden 2019 osavuosikatsaus 21.08.2019 17 115/02.02.02/2019 Valmistelija Controller Esa Lindell, hallintopäällikkö Sirpa Salminen, toimitilapäällikkö Jarno Köykkä, vt. ruokapalvelujohtaja Maiju Aaltonen, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus vahvistaa vuosittain talousarvion täytäntöönpano-ohjeet, joissa ohjeistetaan käyttösuunnitelmien laatimisesta sekä talousarviovuoden aikana muista noudatettavista periaatteista. Vuoden 2019 talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaan kuntatason raportoinnista vastaa kunnanhallitus, joka toimielinten omien osavuosikatsausten perusteella laatii osavuosikatsauksen kunnanvaltuustolle (tilanne 31.7.) Kunnanhallitukselle raportoidaan toimielinten talousarvion toteumat sekä ennuste koko vuoden toteumasta kuntatasolla. Toimielinten raportoimat osavuosikatsaukset viedään kunnanhallitukselle tiedoksi koko kunnan osavuosikatsauksen raportoinnin yhteydessä. Valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat sitovia. Kunkin toimielimen toimintatulojen ja menojen erotus eli toimintakate on valtuuston nähden sitova lukuun ottamatta tiejaoston, erikoissairaanhoidon ja HSL:n yhteistyöhön varattuja määrärahoja, jotka ovat erikseen sitovia. Käyttötalousosan perustelujen tunnusluvut ovat ohjeellisia ja niiden oleellisista poikkeamisista on raportoitava osavuosikatsauksissa ja vuosikertomuksessa. Investointiosan määrärahoista tehtävätasolla sitovia ovat ATK-ohjelmat ja käyttöönottoprojektit, muut pitkävaikutteiset menot ja irtain omaisuus. Hankeryhmätasolla sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat maa- ja vesialueet, liikenneväylät ja puistot, liikunta- ja virkistysalueet, muut kiinteät rakenteet ja laitteet, vesi- ja viemärilaitoksen kiinteät rakenteet ja laitteet sekä osakkeet ja osuudet. Hankeryhmän määrärahaa saa käyttää vain hankeryhmän ohjeellisessa käyttösuunnitelmassa mainittuihin hankkeisiin. Talonrakentamisen määrärahat ja tuloarviot ovat hanketasolla sitovia ko. kokonaishankkeen
Pöytäkirja 2 2 / 24 17 21.08.2019 kustannusten osalta, ei vuositasolla. Talonrakentamishankkeen tilahallinnon korjausohjelma osalta korjausinvestointien määrärahat kohdennetaan tarkemmin eri kohteisiin lautakunnan käyttösuunnitelmassa, ja yli kahdenkymmenen prosentin ylitykset tuodaan palvelutuotannon lautakunnan käsittelyyn. Liitteenä oleva osavuosikatsaus on laadittu talousyksikön antamien ohjeiden mukaisesti. Vastuuhenkilöt seuraavat toteumaa lisäksi kuukausittain, tekevät ennusteita loppuvuoden käyttömenojen toteutumisesta sekä korjaavia toimenpiteitä talousarvioylitysten välttämiseksi. Kunnanvaltuuston 4.5.2015 hyväksymän sisäisen valvonnan ohjeen mukaan toimielinten tulee vuosittain laatia käyttösuunnitelmaan perustuva sisäisen valvonnan painopiste- ja kehittämisalueet sekä toimenpiteet sisältävä suunnitelma. Suunnitelman toteutumisesta raportoidaan osavuosikatsausten ja toimintakertomuksen yhteydessä. Liite: - vuoden 2019 osavuosikatsaus liitteineen - vuosikorjausohjelma Esittelijä Päätösehdotus Yhdyskuntatekniikan johtaja päättää: 1. hyväksyä omalta osaltaan osavuosikatsauksen 2. tarkentaa talonrakentamishankkeen tilahallinnon korjausohjelma kohteiden 7165 Jolkbyn rivitalo kustannusarvioksi 86.000 euroa ja 7091 Kirkknummen sosiaali- ja terveyskeskus kustannusarvioksi 150.000 euroa 3. toimittaa osavuosikatsausliitteen kunnanhallitukselle hyväksyttäväksi ja edelleen kunnanvaltuustolle tiedoksi. Käsittely Päätös Tiedoksi päätti päätösehdotuksen mukaisesti. kunnanhallitus, toimitilapäällikkö Köykkä, vt. ruokapalvelujohtaja Aaltonen, puhtauspalveluesimies Päivärinta
Pöytäkirja 2 1 / 24 18 21.08.2019 lautakunnan kokoukset loppuvuonna 2019 21.08.2019 18 475/00.01.02/2019 Valmistelija hallintosihteeri Kia Forsell, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi päätti 26.6.2019 10 lautakunnan kokouspäivät elokuulle ja syyskuulle (18.9) sekä sen kokouksiin liittyvistä määräyksistä. Tuolloin päätti myös, että syksyn muut kokouspäivät päätetään myöhemmin. Esittelijä Päätösehdotus Käsittely Yhdyskuntatekniikan johtaja päättää kokoontua keskiviikkona 23.10 ja keskiviikkona 4.12.2019. Kokoukset alkavat klo 17.00 ja ne pidetään yhdyskuntatekniikan kokoushuone Kielossa, Ervastintie 2, Kirkkonummi. Esittelijän kokouksessa antama muutosehdotus: päättää kokoontua keskiviikkona 23.10, 13.11 ja 4.12.2019. Kokoukset alkavat klo 17.00 ja ne pidetään Yhdyskuntatekniikan kokoushuone Kielossa, Ervastintie 2, Kirkkonummi. Päätös Tiedoksi päättää muutetun pohjaehdotuksen mukaisesti. kielekääntäjät, valmistelijat
Pöytäkirja 2 1 / 24 19 21.08.2019 Esteellisyys ja vaitiolovelvollisuus palvelutuotannon lautakunnassa 21.08.2019 19 949/00.02.02/2019 Valmistelija hallintopäällikkö Sirpa Salminen, etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Kokousten julkisuus kuntalaissa ja kunnan hallintosäännössä Kuntalain (410/2015) 101 :ssä säännellään kokousten julkisuutta seuraavalla tavalla: Valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä. Valtuuston suljetussa kokouksessa esitetyt ja siinä käydystä keskustelusta laaditut asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jos niin laissa säädetään. Muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos toimielin niin päättää eikä kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi. Yleisöllä on oltava mahdollisuus seurata toimielimen julkista kokousta myös siltä osin kuin kokoukseen osallistutaan sähköisesti. Kunnan hallintosäännön 166 :n 2 kappale sisältää kuntalain 101 :ää täydentäviä määräyksiä kokousten julkisuudesta. Sen mukaisesti, jos toimielin päättää pitää julkisen sähköisen kokouksen, yleisölle on järjestettävä mahdollisuus seurata kokousta internetin kautta sekä kokouskutsussa mainitussa tilassa. Kunnan hallintosäännön 165 :ään perustuen, lautakunnan kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus jäsenten ja esittelijän lisäksi kunnanjohtajalla, kunnanhallituksen puheenjohtajalla tai varapuheenjohtajalla sekä kunnanvaltuuston puheenjohtajalla tai varapuheenjohtajalla. Toimielin, toimielimen puheenjohtaja tai toimielimen esittelijä päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta. Toimielin, toimielimen puheenjohtaja tai toimielimen esittelijä voi päättää asiantuntijan kuulemisesta yksittäisessä asiassa. Asiantuntija voi olla läsnä kokouksessa asiasta käytävän keskustelun päättymiseen asti. Vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta julkisuuslaissa
Pöytäkirja 2 2 / 24 19 21.08.2019 Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslain) 23.1 :n mukaan: Viranomaisen palveluksessa oleva samoin kuin luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan viranomaisessa toimiessaan tietoonsa saamaansa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta viranomaisessa tai tehtävän hoitaminen viranomaisen lukuun on päättynyt. Julkisuuslain 23.3 kieltää viranomaisen palveluksessa olevaa ja luottamustehtävää hoitavaa käyttämästä salassa pidettäviä tietoja omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Asiakirjasalaisuudesta julkisuuslaissa Julkisuuslain 22 :ssä säännellään asiakirjasalaisuutta seuraavalla tavalla: Viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se tässä tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus. Salassa pidettävää viranomaisen asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi. Julkisuuslain 24 :ssä määritellään salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat. Virkasalaisuuden rikkomisen rangaistusten sääntelystä rikoslaissa Rangaistus salassapito- tai vaitiolovelvollisuuden ja hyväksikäyttökiellon rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 40 luvun 5 :n mukaan. Rikoslain 40 luvun 5 :n mukaisesti: Jos virkamies tahallaan palvelussuhteensa aikana tai sen päätyttyä oikeudettomasti
Pöytäkirja 2 3 / 24 19 21.08.2019 1) paljastaa sellaisen asiakirjan tai tiedon, joka viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) tai muun lain mukaan on salassa pidettävä tai jota ei lain mukaan saa ilmaista, taikka 2) käyttää omaksi tai toisen hyödyksi tai vahingoksi 1 kohdassa tarkoitettua asiakirjaa tai tietoa, hänet on tuomittava, jollei teosta muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä. Jos virkamies huolimattomuudesta syyllistyy 1 momentissa tarkoitettuun tekoon, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava, jollei teosta muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Rikoslain 40 luvun 11 :n mukaan: Tässä laissa tarkoitetaan: -- 2) julkista luottamustehtävää hoitavalla henkilöllä kunnanvaltuutettua ja muuta yleisillä vaaleilla valittua 1 kohdassa mainitun julkisyhteisön edustajiston jäsentä kuin kansanedustajaa edustajantoimessaan sekä 1 kohdassa mainitun julkisyhteisön tai laitoksen toimielimen, kuten valtioneuvoston, kunnanhallituksen, lautakunnan, johtokunnan, komitean, toimikunnan ja neuvottelukunnan, jäsentä sekä muuta mainitun julkisyhteisön tai laitoksen luottamushenkilöä; Rikoslain 40 luvun 12 :n mukaan rikoslain 40 luvun virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön. Kuntalain sääntely virheellisestä menettelystä luottamustoimessa Kuntalain (410/2015) 85 :n mukaan: Luottamushenkilö hoitaa tointaan virkavastuulla, ja häneen sovelletaan rikoslain (39/1889) virkarikoksia koskevia säännöksiä. Jos on syytä epäillä, että luottamushenkilö on toimessaan syyllistynyt virkarikokseen tai muuten menetellyt siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, kunnanhallituksen on vaadittava asianomaiselta selitys sekä tarvittaessa ilmoitettava asiasta valtuustolle. Asiasta on viipymättä tehtävä rikosilmoitus, jos kysymyksessä on ilmeinen virkarikos.
Pöytäkirja 2 4 / 24 19 21.08.2019 Valtuusto voi tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi pidättää luottamushenkilön toimestaan, jollei hän ole itse ilmoittanut vetäytyvänsä luottamustoimesta. Ennen valtuuston kokousta voi pidättämisestä väliaikaisesti päättää valtuuston puheenjohtaja. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti. Julkisuuslain määräyksiä hankinta-asioissa Julkisuuslain 24 :ssä säädetään salassa pidettävistä viranomaisasiakirjoista. Lainkohdan mukaan salassapitoperusteiden mukainen salassapitovelvollisuus kohdistuu asiakirjassa olevaan salassa pidettävään tietoon. Julkisuuslain 7 :n 2 momentin mukaan julkista hankintaa koskevat osallistumishakemukset, tarjoukset sekä muut hankintaa koskevat asiakirjat tulevat salassa pidettävää tietoa lukuun ottamatta julkisiksi vasta, kun sopimus on tehty. Julkisuuslain 6 :n 1 momentin 8 kohdan mukaan hankintapäätökset tulevat julkisiksi päätöksenteon jälkeen päätöksen allekirjoittamisella tai varmentamisella muulla vastaavalla tavalla. Sama koskee päätöstä tarjoajan tai ehdokkaan poissulkemisesta tarjouskilpailusta sekä päätöstä hankinnan keskeyttämisestä. Esityslista liitteineen salassapidettäviltä osin on joko jätettävä pöytäkirjanpitäjälle hävitettäväksi kokouksen jälkeen tai hävitettävä itse salassapitovelvollisuutta noudattaen. Esteellisyyssääännökset Päätöksenteossa luottamushenkilöiden on otettava huomioon esteellisyyssäännökset. Jäsenen tulee tunnistaa esteellisyytensä ja ilmoittaa siitä ennen asian käsittelyn aloittamista ja sen perusteesta sekä poistuttava kokouksesta. Asiasta on hyvä ilmoittaa etukäteen puheenjohtajalle ja sihteerille. Hallintolain 27 ja 29 mukaan kukainenkin ratkaisee kysymyksen esteelllisyydestään itse. Tarvittaessa puheenjohtaja saattaa esteellisyyden toimielimen ratkaistavaksi. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä
Pöytäkirja 2 5 / 24 19 21.08.2019 henkilöä. Varajäsenen voi pyytää paikalle myös yhden asian käsittelyä varten. Lautakuntien jäseniin sovelletaan tiukempaa jääviyssäännöstöä kuin valtuuston jäseniin. Jääviydet lautakunnissa määräytyvät hallintolain 27 30 mukaisesti sekä hallintosäännön 173 mukaisesti. Kunnallisessa päätöksenteossa on kaksi poikkeusta. Ensimmäinen poikkeus on toisen asteen jäävi, jota ei sovelleta ja yhteisöjäävin osalta on varaus. Osallisuusjäävi jos itse tai läheinen on asianosainen Edustusjäävi jos itse tai läheinen avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa Intressijäävi jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa itselle tai läheiselle Palvelussuhde- eli toimeksiantojäävi jos on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Palvelussuhde kuntaan ei tee luottamushenkilöä tai viranhaltijaa esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, on hän esteellinen. Yhteisöjäävi Jos itse tai läheinen on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Yhteisöjääviä ei sovelleta, ellei kunnan liikelaitoksen ym edut ole ristiriidassa keskenään taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää että henkilö ei osallistu käsittelyyn. Yleislausekejäävi Jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu Toisen asteen jäävi
Pöytäkirja 2 6 / 24 19 21.08.2019 Kunnallishallinnossa ei sovelleta toisen asteen jääviä, joten osallistuminen saman asian käsittelyyn eri toimielimissä ei itsessään aiheuta esteellisyyttä. Sama henkilö voi osallistua asian käsittelyyn kaikissa sen eri vaiheissa. Esittelijä Päätösehdotus Yhdyskuntatekniikan johtaja merkitsee tiedoksi luottamushenkilön esteellisyysperusteet ja vaitiolovelvollisuuden sekä siihen liittyvät säännökset Käsittely Päätös Tiedoksi päätti ehdotuksen mukaisesti. palvelutuotannon lautakunnan jäsenet ja varajäsenet
Pöytäkirja 2 7 / 24 19 21.08.2019 Muutoksenhakuohje/oikaisuvaatimus koskee pykäliä: 14, 15, 17, 19 Muutoksenhakukielto Päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 136 :n mukaan hakea muutosta.
Pöytäkirja 2 8 / 24 19 21.08.2019 Muutoksenhakuohje/oikaisuvaatimus koskee pykäliä: 16, 18 Oikaisuvaatimusohje palvelutuotannon lautakunnalle Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään palvelutuotannon lautakunnalle. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana tai kolmantena päivänä sähköpostiviestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen ja 137 :n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava palvelutuotannon lautakunnalle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Pöytäkirja 2 9 / 24 19 21.08.2019 Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille kunnan kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla.
Pöytäkirja 2 10 / 24 19 21.08.2019 Yhteystiedot:, kirjaamo Käyntiosoite: Ervastintie 2, 02400 Kirkkonummi Postiosoite: PL 20, 02401 Kirkkonummi Puhelin 09 29671 Sähköposti: kirjaamo@kirkkonummi.fi Virka-aika: ma 8.30-17.00, ti - pe 8.30-16.00