SISÄLLYS. N:o 530. Laki. rautatielain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2009 N:o 530 538 SISÄLLYS N:o Sivu 530 Laki rautatielain muuttamisesta... 3761 531 Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta... 3764 532 Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta... 3766 533 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 27 :n muuttamisesta... 3769 534 Laki työsopimuslain 2 luvun 11 a :n muuttamisesta... 3770 535 Valtioneuvoston asetus terveyden edistämisen määrärahasta... 3771 536 Valtioneuvoston asetus eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta... 3773 537 Valtiovarainministeriön asetus Rauha ja turvallisuus -juhlarahasta... 3774 538 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta kasvinsuojeluaineen hyväksymisen hakemisesta ja hyväksymisestä sekä niihin liittyvistä menettelyistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta... 3776 N:o 530 Laki rautatielain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä kesäkuuta 2006 annetun rautatielain (555/2006) 25 :n 1 ja 2 momentti, 35 :n 3 ja 4 momentti ja 39 sekä lisätään lakiin uusi 14 a, 35 :ään uusi 5 ja 6 momentti, lakiin uusi 35 a ja50 :ään uusi 4 momentti seuraavasti: 14a Suorituskannustinjärjestelmä Rataverkon tehokkaan käytön ja rautatieliikenteen täsmällisyyden edistämiseksi sekä rautatieliikenteestä ja radanpidosta aiheutuvien rataverkon käytettävyyshäiriöiden vähentämiseksi rautatieliikenteen harjoittajia ja Ratahallintokeskusta kannustetaan rajoittamaan niiden toiminnasta aiheutuvia häiriöitä ja parantamaan rataverkon käytön tehokkuutta tässä pykälässä tarkoitetulla suorituskannustinjärjestelmällä. Järjestelmän on oltava tasapuolinen, syrjimätön ja suhteellisuusperiaatteen mukainen. Rautatieliikenteen harjoittajan on maksettava Ratahallintokeskukselle korvaus, jos rautatieliikenteen harjoittajan harjoittama liikenne poikkeaa rautatieliikenteen harjoittajasta johtuvasta syystä oleellisesti sille myönnetystä ratakapasiteetista ja tästä aiheutuu haittaa rautatiejärjestelmän toimivuudelle. Ratahallintokeskuksen on maksettava rautatieliikenteen harjoittajalle korvaus, jos rataverkon käytettävyys poikkeaa Ratahallinto- HE 31/2009 LiVM 6/2009 EV 52/2009 80 2009

3762 N:o 530 keskuksesta johtuvista liikenteen häiriöistä oleellisesti rautatieliikenteen harjoittajalle myönnetystä ratakapasiteetista ja siitä aiheutuu haittaa rautatiejärjestelmän toimivuudelle. Korvausten perusteista ja korvauksista sovitaan 25 :ssä tarkoitetussa rataverkon käyttösopimuksessa. 25 Rataverkon käyttösopimus Ratahallintokeskuksen on tehtävä rautatieliikenteen harjoittajan kanssa rataverkon käyttöä koskeva sopimus, jossa on sovittava 13 :ssä tarkoitettujen Ratahallintokeskuksen tarjoamien palvelujen käytöstä ja muista rautatieliikenteen harjoittamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä sekä 14 a :ssä tarkoitetuista korvauksista ja niiden perusteista. Ratahallintokeskuksen on tehtävä käyttösopimus jokaisen rautatieliikenteen harjoittajan kanssa tasapuolisin ja kohtuullisin ehdoin. Sopimuksella on edistettävä rataverkon tehokasta käyttöä ja rautatieliikenteen täsmällisyyttä sekä rautatieliikenteestä ja radanpidosta aiheutuvien rataverkon käytettävyyshäiriöiden vähentämistä. Sopimus tehdään kutakin aikataulukautta varten ottaen huomioon aikataulukaudelle myönnetty ratakapasiteetti. Sopimusta voidaan muuttaa, jos aikataulukauden aikana tehdyt ratakapasiteetin jakamista koskevat päätökset tai muut sopimukseen vaikuttavat seikat sitä edellyttävät. 35 Rakenteellisen osajärjestelmän käyttöönottolupa Osajärjestelmän parantamista tai uudistamista koskeva suunnitelma on toimitettava Rautatievirastolle. Virasto päättää suunnitelman perusteella, ovatko työt niin merkityksellisiä, että uusi käyttöönottolupa on tarpeen. Jos uusi käyttöönottolupa tarvitaan, Rautatievirasto päättää, miten laajasti yhteentoimivuuden teknisiä eritelmiä on sovellettava hankkeeseen. Käyttöönottolupa voidaan myöntää toistaiseksi, tai se voidaan myöntää määräaikaisena, jos osajärjestelmää koskevat selvitykset ovat teknisistä tai muista vastaavista syistä saatavissa osittain vasta määräajan jälkeen. Rautatievirasto voi sisällyttää käyttöönottolupaan rajoituksia ja ehtoja, joilla varmistetaan turvallisuus ja yhteentoimivuus rautatiejärjestelmässä. Käyttöönottoluvan ehdot eivät saa olla ristiriidassa olennaisten vaatimusten kanssa. Jos osajärjestelmä ei enää täytä sille asetettuja vaatimuksia tai jos luvanhaltija ei noudata luvassa asetettuja rajoituksia tai ehtoja, Rautatieviraston on kehotettava luvanhaltijaa korjaamaan havaitut virheet tai laiminlyönnit kohtuullisessa määräajassa. Jos luvanhaltija ei ole korjannut virhettä tai laiminlyöntiä asetetussa määräajassa, virasto voi peruuttaa käyttöönottoluvan kokonaan tai määräajaksi. 35a Rakentamisaikainen käyttölupa Jos muuta kuin liikkuva kalusto -osajärjestelmää aiotaan käyttää rautatiejärjestelmässä ennen 35 :ssä säädetyn käyttöönottoluvan myöntämistä, sille on haettava rakentamisaikainen käyttölupa Rautatievirastolta. Virasto voi myöntää luvan, jos kysymys on vaiheittain valmistuvasta uudistamis- tai parantamishankkeesta ja osajärjestelmän käyttö on tarpeen riittävien liikenneyhteyksien turvaamiseksi, eikä rautatiejärjestelmän turvallisuutta vaaranneta. Rakentamisaikaisen käyttöluvan edellytysten arvioimiseksi hakijan on toimitettava Rautatievirastolle kuvaus liikennetarpeesta, suunnitelluista töistä sekä toimenpiteistä, joilla varmistetaan turvallisuus ja yhteentoimivuus rautatiejärjestelmässä. Rakentamisaikainen käyttölupa voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Rautatievirasto voi sisällyttää lupaan ehtoja tai rajoituksia, joilla varmistetaan turvallisuus ja yhteentoimivuus rautatiejärjestelmässä. Jos turvallisuuteen, yhteentoimivuuteen tai luvan edellytyksiin vaikuttavissa seikoissa tapahtuu luvan voimassaolon aikana

N:o 530 3763 muutoksia, asiasta on ilmoitettava Rautatievirastolle sen arvioimiseksi, onko luvan ehtoja tai rajoituksia muutettava. Rautatievirasto voi tällöin vaatia uuden luvan hakemista asettamassaan kohtuullisessa määräajassa. Mitä 35 :ssä säädetään osajärjestelmän käyttöönottoluvan peruuttamisesta, koskee myös rakentamisaikaista käyttölupaa. 39 Liikkuvan kaluston katsastusjärjestelmä Rataverkolla kansallisessa liikenteessä käytettävä liikkuva kalusto kuuluu Rautatieviraston katsastusjärjestelmän piiriin. Rautatievirasto järjestää katsastuksen tai hankkii katsastuspalvelut julkisilta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Rautatievirasto antaa kuitenkin katsastusta koskevat ja siihen liittyvät hallintopäätökset. Rautatievirasto voi antaa tarkempia määräyksiä liikkuvan kaluston katsastuksesta ja katsastusjärjestelmästä. 50 Rautatieonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä rautatieliikenteen harjoittajan ja Ratahallintokeskuksen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen sisällöstä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2009. Ennen tämän lain voimaantuloa 25 :n 1 momentin nojalla tehdyt rataverkon käyttösopimukset ovat voimassa siten kuin niiden voimassaolosta on sovittu. Edellä 35 a :ssä tarkoitettua rakentamisaikaista käyttölupaa ei tarvitse hakea niihin osajärjestelmiin, joiden rakentaminen on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Viestintäministeri Suvi Lindén

3764 N:o 531 Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004) 1 luvun 4 :n 2 kohta sekä 3 luvun 5 ja 6, seuraavasti: 1 luku Lain tarkoitus ja soveltamisala 4 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 2) muulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä sellaista sairaanhoitajaa, terveydenhoitajaa, kätilöä, fysioterapeuttia, laboratoriohoitajaa, erikoishammasteknikkoa, psykologia ja suuhygienistiä, jolle Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on myöntänyt oikeuden harjoittaa ammattiaan laillistettuna ammattihenkilönä; 3 luku Hoito- ja tutkimuskorvaukset 5 Lääkärin tai hammaslääkärin määräämästä tutkimuksesta ja hoidosta korvattava osuus Lääkärin tai hammaslääkärin samalla kerralla määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista korvataan 75 prosenttia siltä osin kuin kustannusten yhteismäärä ylittää 13,46 euroa (kiinteä omavastuu). Jos vakuutetulta perityt kustannukset ylittävät korvauksen perusteeksi vahvistettujen korvaustaksojen määrän, korvaus lasketaan korvaustaksojen määristä. Lääkärin määräämän fysioterapian kustannuksia korvattaessa kustannuksista tai korvaustaksojen määristä vähennetään kuitenkin aina erikseen kiinteä omavastuu 13,46 euroa. Hammaslääkärin samalla kerralla määräämän suuhygienistin tekemän tutkimuksen ja antaman hoidon kustannuksista korvataan 6 :n mukaisesti vahvistetun korvaustaksan määrä. Jos peritty palkkio on suurempi kuin korvauksen perusteeksi vahvistettu korvaustaksa, korvauksena suoritetaan korvaustaksan määrä. Jos peritty palkkio on pienempi kuin korvauksen perusteeksi vahvistettu korvaustaksa, korvauksena suoritetaan perityn palkkion määrä. Lääkärin tai hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito korvataan saman määräyksen perusteella enintään 15 tutkimus- tai hoitokerralta, jos tutkimus on tehty tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Hammaslääkärin määräämä suuhygienistin tekemä tutkimus ja antama hoito korvataan saman määräyksen perusteella enin- HE 61/2009 StVM 15/2009 EV 69/2009

N:o 531 3765 tään 15 tutkimus- tai hoitokerralta, jos tutkimus on tehty tai hoito on annettu kahden vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Tutkimus- ja hoitokerralla tarkoitetaan yhden päivän aikana tehtyjä tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä. Yksityissairaalan vuodeosastolla tehdyt tutkimus- ja hoitotoimenpiteet katsotaan samalla kertaa määrätyiksi, jos ne on suoritettu viikon kuluessa ensimmäisestä tutkimus- tai hoitotoimenpiteestä. 6 Sairaanhoitokorvauksen korvaustaksan enimmäismäärä ja perusteet sekä korvaustaksan vahvistaminen Valtioneuvoston asetuksella säädetään lääkärinpalkkioiden ja hammashoidon sekä tutkimuksen ja hoidon korvaustaksojen perusteet ja enimmäismäärät sekä perusteet lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioiden yleis- ja erikoistaksoille. Korvaustaksojen perusteiden ja enimmäismäärien perusteella Kansaneläkelaitoksen on vahvistettava luettelo 1 3 :n mukaan korvattavista tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä sekä niiden korvaustaksoista. Edellä 1 momentissa tarkoitetut korvaustaksojen perusteet ja vahvistettavat korvaustaksat perustuvat tutkimus- ja hoitotoimenpiteen laatuun, sen vaatimaan työhön ja aiheuttamaan kustannukseen, korvattavan palvelun hoidolliseen arvoon ja korvauksiin käytettävissä oleviin varoihin. Sosiaali- ja terveysministeriön on korvaustaksojen perusteita valmisteltaessa kuultava Kansaneläkelaitosta. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kansaneläkelaitoksen on korvaustaksojen perusteita ja korvaustaksoja valmisteltaessa varattava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sekä asianomaisia toimijoita edustaville järjestöille mahdollisuus lausunnon antamiseen. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

3766 N:o 532 Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004) 7 luvun 4 :n 1 momentti, 8 luvun 7 sekä 11 13, 11 luvun 12 sekä 12 luvun 6 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 8 luvun 7 osaksi laissa 459/2006 sekä 8 luvun 11 13 ja 11 luvun 12 viimeksi mainitussa laissa, ja lisätään 7 luvun 4 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 994/2008, uusi 3 momentti seuraavasti: 7 luku Päivärahaetuuksien saamisen yleiset edellytykset 4 Työnantajan oikeus päivärahaetuuteen Työnantajalle maksetaan päivärahaetuus siltä osin kuin vakuutetulla on työsuhteen perusteella oikeus palkan tai sitä vastaavan korvauksen saamiseen sairauspoissaolon, äitiys-, isyys-, vanhempainvapaan tai osittaisen vanhempainvapaan ajalta ja kun työsuhteen ehdoissa on sovittu päivärahaetuuden taikka sen osan suorittamisesta vakuutetun sijasta työnantajalle. Päivärahaetuutta ei makseta vakuutetulle samalta ajalta palkkaa vastaavalta osalta. Osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle, jos vakuutettu työsuhteen perusteella saa täyttä palkkaa ja jos työsuhteen ehdoissa on sovittu osasairauspäivärahan suorittamisesta vakuutetun sijasta työnantajalle. Jos osasairauspäiväraha on suurempi kuin työnantajan maksama täysi palkka, maksetaan osasairauspäiväraha täyden palkan ylittävältä osalta työntekijälle. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta osasairauspäivärahan maksamiseen. 8 luku Sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha 7 Omavastuuaika Sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. HE 62/2009 StVM 16/2009 EV 71/2009

N:o 532 3767 Jos vakuutetun työkyvyttömyys alkaa saman sairauden perusteella uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta viimeksi maksettiin sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa, sairauspäiväraha tai osasairauspäiväraha maksetaan työkyvyttömyyden alkamispäivää seuraavasta arkipäivästä. Jos sairauspäivärahaan tai osasairauspäivärahaan oikeuttava työkyvyttömyys alkaa tai jatkuu välittömästi sitä edeltäneen kuntoutusrahan jälkeen, sairauspäivärahaan tai osasairauspäivärahaan ei sovelleta 1 ja 2 momentissa säädettyä omavastuuaikaa. Vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa maksetaan sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella kuitenkin vasta sen jälkeen, kun sairaudesta johtuva työkyvyttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 55 päivää. Jos työkyvyttömyyden alkaessa on ilmeistä, että työkyvyttömyys tulee jatkumaan vähintään 8 :ssä säädetyn enimmäisajan, sairauspäivärahaa maksetaan vähimmäismääräisenä 1 tai 2 momentin mukaisen omavastuuajan jälkeen. 11 Oikeus osasairauspäivärahaan Osasairauspäiväraha on tarkoitettu tukemaan 4 :n mukaisesti työkyvyttömän 16 67-vuotiaan vakuutetun pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhön. Työntekijällä tai yrittäjällä, joka on 4 :n mukaisesti työkyvytön, on oikeus osasairauspäivärahaan 7 :ssä tarkoitetun omavastuuajan jälkeen tai osasairauspäivärahaa välittömästi edeltäneen sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen tässä pykälässä säädettyjen edellytysten täyttyessä. Osasairauspäivärahaoikeuden edellytyksenä on, että vakuutettu pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan työtehtävistään. Lisäksi edellytetään, että vakuutetun työaika on ennen osasairauspäivärahakautta tai sitä välittömästi edeltänyttä sairauspäiväraha- tai kuntoutusrahakautta ollut kokoaikatyön mukainen ja että hän on sopinut työnsä tekemisestä osa-aikaisesti siten, että työaika vähentyy vähintään 40 prosenttia ja enintään 60 prosenttia aiemmasta. Sopimuksen osa-aikatyöstä on oltava voimassa koko osasairauspäivärahakauden. Yrittäjän oikeus osasairauspäivärahaan edellyttää, että omassa yrityksessä tehty työ vähenee vähintään 40 prosenttia ja enintään 60 prosenttia aiemmasta osasairauspäivärahakauden ajaksi. Jos vakuutetun oikeus osasairauspäivärahaan päättyy kesken osasairauspäivärahakauden sairauden, työsuhteen päättymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi, vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan ilman 7 :ssä tarkoitettua omavastuuaikaa, jos sairauspäivärahan saamisen muut edellytykset täyttyvät. 12 Osasairauspäivärahan maksaminen Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 72 arkipäivältä. Se voidaan maksaa yhtäjaksoisesti tai vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta ajalta. Osasairauspäivärahan maksukausista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Jos vakuutettu kesken osasairauspäivärahakauden siirtyy sairauspäivärahalle, kuntoutusrahalle, vanhempainpäivärahalle tai työttömyysturvalain 3 luvun 3 :n 3 momentissa tarkoitetulle työttömyysetuudelle, osasairauspäivärahaa voidaan maksaa myös 12 arkipäivää lyhyemmältä ajalta. Osasairauspäivärahan maksamisen edellytyksenä on tällöin, että vakuutettu esittää luotettavasti osasairauspäivärahaoikeuden päättymisen syyn. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin siitä, minkälaisia selvityksiä vakuutetun on esitettävä hakiessaan osasairauspäivärahaa 12 arkipäivää lyhyemmältä ajalta. Osasairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki osasairauspäivärahapäivät kahden edeltäneen vuoden ajalta. Osasairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa otetaan kuitenkin huomioon myös päivät, joilta osasairauspäivärahaa ei ole maksettu sen vuoksi, että vakuutetulle on samalta ajalta maksettu vanhempainpäivärahaa. Jos vakuutettu on ollut yhtäjaksoisesti työkykyinen 12 kuukauden ajan, tätä edeltäneitä osasairauspäivärahapäiviä ei oteta osasairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa huomioon.

3768 N:o 532 13 Muut osasairauspäivärahaan sovellettavat säännökset Jos osasairauspäivärahasta ei muuta erikseen säädetä, siihen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään sairauspäivärahasta. 11 luku Päivärahaetuuksien määrä 12 Osasairauspäivärahan määrä Sen estämättä, mitä tämän luvun 1 7 :ssä säädetään, osasairauspäivärahan määrä on aina puolet sitä välittömästi edeltävän sairauspäivärahan määrästä tai puolet sen sairauspäivärahan määrästä, johon vakuutetulla olisi ollut oikeus osasairauspäivärahaoikeuden alkaessa. Sairauspäivärahan määrässä ei kuitenkaan oteta huomioon 12 luvussa tarkoitettuja sairauspäivärahaan nähden ensisijaisia etuuksia. Osasairauspäivärahan määrä on aina vähintään puolet tämän luvun 7 :ssä tarkoitetun vähimmäismääräisen sairauspäivärahan määrästä, jos sairaudesta johtuva työkyvyttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti 55 päivää. 12 luku Päivärahaetuuden suhde muihin etuuksiin 6 Kuntoutusmahdollisuuksien selvitys- ja ilmoitusvelvollisuus Kansaneläkelaitoksen tulee tarvittaessa selvittää vakuutetun kuntoutustarve, viimeistään kuitenkin silloin, kun vakuutetun sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan enimmäisaikoihin luettavien päivien lukumäärä ylittää 60 päivää. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Tätä lakia sovelletaan osasairauspäivärahaan, kun vakuutetun oikeus osasairauspäivärahaan alkaa 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

3769 N:o 533 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 27 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun lain (566/2005) 27 :n 1 momentti seuraavasti: 27 Maksaminen ilman omavastuuta Omavastuuaikaa ei ole, jos kuntoutuja sai välittömästi ennen sitä päivää, josta lukien kuntoutusraha myönnetään, sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa tai vanhempainpäivärahaa, työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista työttömyysetuutta tai julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaista koulutustukea. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä HE 62/2009 StVM 16/2009 EV 71/2009 2 /80

3770 N:o 534 Laki työsopimuslain 2 luvun 11 a :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä tammikuuta 2001 annetun työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 11 a :n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 460/2006, seuraavasti: 2 luku Työnantajan velvollisuudet 11a Osa-aikainen sairauspoissaolo Työntekijän oikeudesta osasairauspäivärahaan ja sen perusteena olevasta määräaikaisesta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvun 11 :ssä. Osa-aikaisen sairauspoissaolon tarkoituksena on tukea työntekijän työssä pysymistä ja oma-aloitteista paluuta kokoaikaiseen työhön. Sopimus osa-aikatyöstä tehdään työntekijän terveydentilaa koskevan selvityksen perusteella. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä HE 62/2009 StVM 16/2009 EV 71/2009

3771 N:o 535 Valtioneuvoston asetus terveyden edistämisen määrärahasta Annettu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään terveyden edistämisen määrärahasta 15 päivänä toukokuuta 2009 annetun lain (333/2009) 5 :n nojalla: 1 Käyttösuunnitelman valmistelu Sosiaali- ja terveysministeriö antaa vuosittain toukokuun loppuun mennessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle terveyden edistämisen määrärahan käyttösuunnitelman valmistelun linjaukset ja alustavan määrärahakehyksen seuraavalle vuodelle sekä vahvistaa määrärahan hanke-ehdotuslomakkeen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos laatii lokakuun loppuun mennessä sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksen seuraavan vuoden terveyden edistämisen määrärahan käyttösuunnitelmaksi. 2 Käyttösuunnitelman sisältö Käyttösuunnitelmaan on sisällytettävä: 1) selvitys väestön terveyskäyttäytymisen kehityksestä sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin määrässä ja rakenteessa tapahtuneista muutoksista sekä arvio eri toimenpiteiden vaikutuksista niihin; 2) tavoitteet tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisylle ja vähentämiselle sekä terveyden edistämiselle; 3) selvitys siitä, miten hankkeet kytkeytyvät muuhun tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisyyn ja vähentämiseen sekä terveyden edistämiseen; 4) selvitykset hankkeista ja hankekokonaisuuksista ja niiden toteuttajista sekä toteutusaikatauluista; 5) selvitykset hankkeiden ja hankekokonaisuuksien toteuttamisesta kyseessä olevana vuonna aiheutuvista kustannuksista; 6) selvitykset seuraaville vuosille jatkuvien hankkeiden ja hankekokonaisuuksien toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista. 3 Käyttösuunnitelman vahvistaminen Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa terveyden edistämisen määrärahasta annetun lain (333/2009) 2 :n 2 momentin mukaisen käyttösuunnitelman ja antaa sitä koskevan toimeenpanopäätöksen viimeistään tammikuussa. Käyttösuunnitelma vahvistetaan hankekohtaisena ja siihen sisältyvät avustus- ja sopimusehdot sekä hankkeen maksatus- ja loppuselvityslomakeet. 4 Käyttösuunnitelman toimeenpano Sosiaali- ja terveysministeriön antaman toimeenpanopäätöksen mukaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa ja tukee asiantuntemuksellaan hankkeiden etenemistä, maksaa hankkeiden määrärahat, valvoo määrärahojen käyttöä, tarkastaa hankkeiden lop-

3772 N:o 535 puselvitykset sekä antaa sosiaali- ja terveysministeriölle selvityksen määrärahan käytöstä, hankkeiden toteutuksesta, saaduista tuloksista ja niiden hyödyntämisestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa hankkeiden asiakirjojen arkistoinnista, ylläpitää tietokantaa ja luetteloa hankkeista sekä tiedottaa terveyden edistämisen määrärahalla rahoitetusta toiminnasta. Terveyden edistämisen määrärahalla rahoitetun hankkeen toteuttajan on toimitettava loppuselvitys hankkeesta sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamalla lomakkeella. Ennen loppuselvityksen hyväksymistä voidaan hankkeelle osoitetusta määrärahasta maksaa enintään 80 prosenttia. 5 Käyttösuunnitelman toteutumisen arviointi Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioivat erityisesti hankekokonaisuuksien sekä valtion talousarviossa ja käyttösuunnitelmassa esitettyjen painoalueiden toteutumista ja tuloksia. 6 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2009. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tällä asetuksella kumotaan toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 25 päivänä helmikuuta 1977 annetun asetuksen (225/ 1977) 15 18 ja 4 päivänä maaliskuuta 1983 annetun raittiustyöasetuksen (233/1983) 6, sellaisina kuin niistä ovat ensin mainitun asetuksen 15 asetuksessa 831/1992 ja 18 osaksi asetuksessa 725/2002 sekä viimeksi mainitun asetuksen 6 asetuksessa 445/ 1997. Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Hallitussihteeri Liisa Katajamäki

3773 N:o 536 Valtioneuvoston asetus eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain (838/2008) voimaantulosäännöksen nojalla: 1 Eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä annetun lain muuttamisesta 7 päivänä marraskuuta 2008 annettu laki (838/2008) tulee voimaan 14 päivänä heinäkuuta 2009. 2 Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä heinäkuuta 2009. Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 2009 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Ylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki

3774 N:o 537 Valtiovarainministeriön asetus Rauha ja turvallisuus -juhlarahasta Annettu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2009 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään metallirahasta 27 päivänä maaliskuuta 1998 annetun lain (216/1998) 1 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 378/2002: 1 Vuonna 2009 lyödään Rauha ja turvallisuus -aiheinen 20 euron juhlaraha. 2 Juhlaraha on hopeaseosta, jonka painosta 925 promillea on hopeaa ja 75 promillea kuparia. Pitoisuudet saavat vaihdella enintään ± 10 promilleyksikköä. 3 Juhlarahan halkaisija on 38,6 ± 0,1 millimetriä ja paino 33,62 ± 0,5 grammaa. Enintään 5 prosenttia rahoista saa poiketa halkaisijastaan enemmän kuin ± 0,1 millimetriä. 4 Juhlarahat ovat ympyrän muotoisia. Kuvat ja kirjoitukset laakapinnoilla on sijoitettu siten, että rahoja kirjan lehden tavoin käännettäessä kumpikin puoli on oikein päin. Rahassa on sen suunnitelleen taiteilijan sukunimen alkukirjain K sekä Rahapaja Oy:n tunnus. 5 Juhlaraha on seuraavan selitelmän ja kuvan mukainen. Rahan tunnuspuolella on muurin rosoinen pintakuvio ja suorakaiteen muotoinen aukko. Tunnuspuolella ei ole mitään merkintöjä. Rahan arvopuolella on muurin rosoisella pintakuviolla vasemmassa yläreunassa plastinen pinta, jonka keskellä on suorakaiteen muotoinen ampuma-aukko. Ampuma-aukosta poispäin lentää kaksi kyyhkystä. Kyyhkyjen suussa olevat oksat ovat vihreät. Rahan alareunassa vasemmalta oikealle kulkee kehän muotoisena teksti SUOMI FIN- LAND 2009. Nimellisarvo 20 on rahan keskiosan oikeassa reunassa. 6 Osa 20 euron juhlarahoista lyödään erikoislyöntinä, jolloin rahoissa on peilikiiltoinen pohja ja mattapintainen kuvio.

N:o 537 3775 7 Juhlarahojen tarkemmat yksityiskohdat ilmenevät Rahapaja Oy:n hallussa olevista perusmalleista ja -työkaluista. 8 Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä heinäkuuta 2009. Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2009 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallitusneuvos Raine Vairimaa

3776 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 538 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta kasvinsuojeluaineen hyväksymisen hakemisesta ja hyväksymisestä sekä niihin liittyvistä menettelyistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 2009 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMM:n asetus kasvinsuojeluaineen hyväksymisen hakemisesta ja hyväksymisestä sekä niihin liittyvistä menettelyistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta... 18/09 24.6.2009 8.7.2009 Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Lapinlahdenkatu 1 B, Helsinki), PL 310, 00023 Valtioneuvosto, puhelin 020 77 2005. Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 2009 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Maatalousylitarkastaja Tove Jern Komission direktiivi 2008/108/EY (32008L0108); EUVL N:o L 317, 27.11.2008, s. 6 Komission direktiivi 2008/113/EY (32008L0113); EUVL N:o L 330, 9.12.2008, s. 6 Komission direktiivi 2008/107/EY (32008L0107); EUVL N:o L 316, 26.11.2008, s. 4 Komission direktiivi 2009/51/EY (32009L0051); EUVL N:o L 127, 26.5.2009, s. 5 JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 530 538, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2009 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904