Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 1 AIKA 9.1.2019 klo 16:30-18:24 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1 Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Asikainen Miia Jäsen Grönlund Joonas Puheenjohtaja Junttila Virpi Jäsen Kemppainen Sanna Miia Jäsen Klemola Kimmo Jäsen Näivä Henri Jäsen Thomander-Tiainen Pöytäkirjan tarkastaja Johanna Virolainen Veli Matti Jäsen Karhu Jari Varapuheenjohtaja Saarela Kalle Pöytäkirjan tarkastaja Saapui kokoukseen: 16:30 Muut osallistujat Leimi Pasi Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Hottinen Arja Toimistosihteeri Hirvonen Olli Kaupungininsinööri Pimiä Maarit Kaupunginarkkitehti Puurtinen Riitta Kaupungingeodeetti Räsänen Ilkka Ympäristöjohtaja Räsänen Vesa - Grudinschi Elias - Poissaolevat Karhukorpi Kai Jäsen Pihlajaniemi Eeva - Heikka Eeva-Maria Maaseututoimenjohtaja Hyvärinen Mirva Jäsen
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 2 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus 4 3 Käsittelyjärjestyksen muutos 5 4 Poikkeamislupa 520 Pohjolan kylän tilasta Koivula RN:o 2:22 6 muodostettavalle määräalalle 5 Maisematyölupa 13 Kuuselan puistoalueella 11 6 Asemakaavan muutos 10 Alakylä, kortteli 30, tontti 5 14 (Tellervonkatu 75) 7 Selvitystyön käynnistäminen vaihtoehtoisten 17 metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä 8 Helsingintien alikulkukäytävän yleissuunnitelma 20 9 Aiesopimus joukkoliikenteen kehittämisestä ja rahoituksesta 24 vuosille 2019-2020 10 Elinkeinopoliittiset investointihankkeet 2019-2025 26 11 Lappeenrannan kaupungin ilmasto-ohjelman (2009-2020) 28 toteutumistilanne ja uuden ilmasto-ohjelman valmistelu 12 Tiedoksi merkittävät asiat 31 13 Monitoimiareenan investointi- ja rahoitusasiantuntijan valinta 32 14 Sisäliikuntahallin investointi- ja rahoitusasiantuntijan valinta 35 15 Muutoksenhakuohjeet 37
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 3 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 4 2 Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa 9.1.2019 ja pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaupunkikehityslautakunnan jäsenet Kai Karhukorpi ja Johanna Thomander-Tiainen. Päätös Hyväksyttiin siten tarkistettuna, että Kai Karhukorven tilalle valittiin Kalle Saarela.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 5 3 Käsittelyjärjestyksen muutos Projektijohtaja Ilkka Oksman LATO Oy:stä oli esittelemässä monitoimihallin ja sisäliikuntahallin investointi- ja rahoitusasiantuntijan valinta-asioita. Merkittiin esittely tiedoksi. Oksman pois klo 16.47.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 6 4 Poikkeamislupa 520 Pohjolan kylän tilasta Koivula RN:o 2:22 muodostettavalle määräalalle Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2068/10.03.00.02/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä 040 653 0745 Kaavasuunnittelija Matti Kettunen 040 484 9745 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Ympäristötoimen lausunto 405-520-2-220 2. Ympäristökartta 405-520-2-22 3. Sijaintikartta 405-520-2-22 4. Poikkeamistilannekartta 405-520-2-22 5. Maakuntakaavaote 405-520-2-22 6. Lausunto LUOMUS 405-520-2-22 7. Asemapiirros ja tieyhteys 405-520-2-22 Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Yksityishenkilö hakee MRL 171-174 :n mukaista lupaa aittarakennuksen rakentamiseen ja lupaa olemassa oleville lomaasunnolle, saunalle ja kesäkeittiökatokselle 520 Pohjolan kylän tilasta Koivula RN:o 2:22 (405-520-2-22) muodostettavalle määräalalle. Tilan maapinta-ala on 39,38 ha ja se koostuu kolmesta palstasta. Määräalan maa-alueen koko on 5858 m 2. Hakemus ja perustelut Kyseessä on rakentaminen ranta-alueelle, jossa ei ole rantakaavaa eikä yleiskaavaa. Suunnitelmana on rakentaa 40 k-m 2 aittarakennus. Rakennuspaikalla ovat olemassa olevina rakennuksina 35 k-m 2 kesämökki ja 11 k-m 2 saunarakennus sekä 13 m 2 kesäkeittiökatos, jotka on myös tarkoitus luvittaa. Olemassa olevat rakennukset on rakennettu vuosien 1960 ja 1962 välillä silloisen Nuijamaan kunnan alueelle. Katos on rakennettu vuonna 2017.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 7 Rakentamisen aikaan rantaviiva on ollut ennen uuden Saimaan kanavan valmistumista huomattavasti kauempana kuin nykyisin. Rakentamisesta on silloin sovittu maanomistajan kanssa ilman virallista rakennuslupaa. Uusi aittarakennus on tarkoitus rakentaa olemassa olevasta mökistä pohjoiseen pilariperusteisena. Rakennuksissa ei ole sähköä, ei vesijohtoa eikä viemäreitä, siis kantovesi. Talousvesi tuodaan kaupungista. Saunan pesuvedet imeytetään saunan vierelle. WC on vanha, mutta tulevana kesänä hankitaan kompostoiva WC. Tontille asti ei ole rasitetietä, vaan tie menee naapurin tontin halki. Tie siirretään kulkemaan omalle maalle. Tonttikaupat tehdään vuoden vaihteen jälkeen. Nykyinen vuokra ala on noin 800 m 2, tuleva määräala on jo maanmittausinsinöörin toimesta pyykein merkitty, pinta-ala 5858 m 2 ilman vesialuetta. Vesialue on tarkoitus liittää tonttiin, jolloin kokonaispinta- ala on 6671 m 2. Kaavallinen tilanne Alueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 21.12.2011. Maakuntakaavassa suunnittelualue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolle ei kohdistu maakuntakaavassa tutkittuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Rajavyöhykkeelle on rakennuspaikalta matkaa n. 370 m. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Rakentamista ohjaa Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys (kv. hyv. 29.8.2016). Kaupunkisuunnittelu on aloittanut Lappeenrannan pienvesien ranta-alueille maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan laadinnan. Rantaosayleiskaavatyön yhteydessä tullaan kaavoittamaan nykyiset rakennuspaikat ja tutkitaan uusien mahdollisten rakennuspaikkojen sijoittaminen. Kiinteistönmuodostushistoria ja rantamitoitus Emätilaselvityksen tarkasteluajankohta on 15.10.1969, jolloin vanhan rakennuslain rantakaavasäännökset tulivat voimaan. Tila Koivula RN:o 2:22 on rekisteröity 14.2.1962. Tilaa ei ole lohkottu rekisteröimisen jälkeen, eli tila on itsessään emätila.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 8 Tilan Koivula (RN:o 2:22) mitoitettu rantaviiva on n. 750 m, joka tarkoittaa kolmea rantarakennuspaikkaa (mitoitusluku 4 rantarakennuspaikkaa/ mitoitettu rantaviivakilometri, pienet vesistöt). Tilalla on olemassa olevia ja jo rakennettuja rantarakennuspaikkoja kaksi ja hakemuksen kohteena oleva paikka on kolmas. Tämän paikan rakennuksilla ei ole rakennuslupaa. Kun hakemuksen kohteena oleva paikka lasketaan mukaan, on emätilan rantarakennuspaikat käytetty. Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Poikkeamishakemuksen johdosta hakija on kuullut naapureina tiloja RN:o 2:21 ja 2:42. Naapureilla ei ollut hakemukseen huomauttamista. Hakemuksesta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla 30.11. 14.12.2018. Hakemukseen ei kuulutusaikana saapunut huomautuksia. Viranomaislausunnot Lappeenrannan seudun ympäristötoimi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on tarkastanut poikkeamislupahakemuksen ja toteaa siitä seuraavaa: Rakennuksissa ei ole sähköä, ei vesijohtoa eikä viemäreitä, siis kantovesi. Talousvesi tuodaan kaupungista. Saunan pesuvedet imeytetään saunan vierelle. WC on vanha, mutta tulevana kesänä hankitaan kompostoiva WC. Saunasta tuleville vähäisille pesuvesille ei ole puhdistusvaatimuksia ja ne voidaan imeyttää maahan. Kiinteistöllä tulee aina olla jätevesiselvitys. Luonnontieteellisen keskusmuseon (LUOMUS) lausunto: Rakentamisalueen läheisyydessä ei tietojemme mukaan sijaitse petolinnun pesiä tai muitakaan sellaisia uhanalaisten tai muuten suojelullisesti huomionarvoisten lintujen pesimäpaikkoja, joihin rakentaminen vaikuttaisi. Toki pesiä voi silti olla, mutta ainakaan niiltä ei ole rengastettu poikasia tai muuten ilmoitettu meille viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sääksen pesiä tuskin kuitenkaan on Kirsiniemen pesää lähempänä, koska laji on erityisseurannassa ja pesäpaikat alueelta tunnetaan varsin hyvin. Poikkeaminen
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 9 - Poikkeamisella haetaan lupaa rakentamiseen rantavyöhykkeelle, jossa ei ole asemakaavaa eikä yleiskaavaa. - MRL 171 :n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisluvan mm. nyt kyseessä olevassa tapauksessa. - Poikkeamisluvan myöntämisen edellytyksenä on MRL 171 :n mukaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. - Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan johtosäännön perusteella kaupunkikehityslautakunta ratkaisee kaupungin toimivallassa olevat poikkeamisluvat. Kaupunkisuunnittelun lausunto ja perustelut Hakija haluaa uudelle aittarakennukselle ja olemassa oleville rakennuksille asianmukaiset luvat. Rakennuspaikka on Nuijamaanjärven rannalla Pohjola nimisessä kylässä. Kotosen lahden alueella on rannalla nauhamaisena sekä loma-asuntoja että vakituista asutusta. Määräalan koko on riittävän suuri ja rantaviivaa on noin 60 metriä. Uusdisrakennus sijoittuu länsirinteelle noin 26 metriä rantaviivasta. Rakennuksen takana kohoaa kallioseinämä. Tämän vuoksi rakennusjärjestyksen vaatimaa 30 metrin etäisyyttä rantaviivasta ei voi toteuttaa ilman rakennushankkeeseen nähden mittavaa louhintaa. Aitan sijoittaminen kallion päälle ei ole käytännöllistä, koska kulkeminen aitan ja päärakennuksen välillä vaikeutuu jyrkän maaston vuoksi ja jouduttaisiin rakentamaan portaat. Lisäksi aitta sopeutuu maastollisesti paremmin rinteeseen kuin kallion päälle. Lupahakemuksessa esitetty sijaintipaikka on myös maisemallisesti parempi. Päärakennus ja sauna on rakennettu 1960-luvulla vedenpinnan ollessa tällöin etäämmällä rannasta. Uudehko kevytrakenteinen keittiökatos sijoittuu käytännöllisesti päärakennuksen ja saunan väliin. Ympäristötoimella ei ollut erityistä huomautettavaa suunnitelmaan. Kiinteistöllä tulee olla jätevesiselvitys.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 10 Esittelijän ehdotus Haettu poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä tai virkistystarpeiden turvaamista. Haettu poikkeaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy yksityishenkilön poikkeamislupahakemuksen 520 Pohjolan kylän tilasta Koivula RN:o 2:22 (405-520-2-22) muodostettavalle määräalalle MRL 171-174 :n mukaisesti seuraavalla ehdolla: - Kiinteistöllä tulee olla jätevesiselvitys. Ennen minkäänlaiseen rakennustoimeen ryhtymistä on hakijan saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa. Tätä poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava kahden vuoden kuluessa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 11 5 Maisematyölupa 13 Kuuselan puistoalueella Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2187/10.03.00.09/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaavasuunnittelija Tarja Teke 040 650 3340 kaavoitus Luukkonen Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä 040 653 0745 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Maisematyölupa-aluekartta Kuuselan maavalli 405-13-9903-0 Oheismateriaali 1. Sijainti Kuuselan maavalli 405-13-9903-0 2. Lupatilannekartta Kuusela maavalli 405-13-9903-0 3. Ajantasa-asemakaavaote Kuuselan maavalli 405-13-9903-0 Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Lappeenrannan kaupungin Kadut ja ympäristö vastuualue hakee MRL 128 :n mukaista lupaa puiden kaatamiseen ja maavallin rakentamiseen Kuuselan puistoalueelle (405-13-9903-0). Lupaa haetaan Vaalimaantien ja Kalkkitien väliin rakennettavan meluvallin pohjoisimmalle osalle, joka ulottuu asemakaavan puistoalueelle. Hakemus ja perustelut Suunnitellun maavallin kokonaistilavuus on 260 000 rtr-m 3 ja se sijoittuu Vaalimaantien ja Kalkkitien väliin, jo aiemmin rakennettujen meluvallien eteläpuolelle. Vallin on tarkoitus toimia meluesteenä Vaalimaantien ja Kuuselan asutuksen välillä. Valliin sijoitetaan Lappeenrannan kaupungin alueelta, katu- ja tonttirakentamisesta tulevia puhtaita ylijäämämaita. Valliin ei saa läjittää saastuneita maita, eikä rakennusjätteitä. Ajo läjitysalueelle tapahtuu Vaalimaantieltä olemassa olevaa maatalousliittymää pitkin. Päivittäinen liikenne on n. 5-50
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 12 ajoneuvoa/vrk. Suurin osa maanajosta ajoittuu touko-lokakuulle, klo 7.00-18.00 väliselle ajalle. Ennen töiden aloittamista alueella kasvava metsä kaadetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa poistetaan puusto läjityspaikan eteläisen ajoyhteyden alta, uuden vesijohtokaivannon päältä, sekä pohjoisen läjitysalueosan alta. Toisessa vaiheessa puusto poistetaan läjitysalueen eteläiseltä osalta, kun pohjoinen alue alkaa täyttyä. Läjitysalueen kuivatus hoidetaan ympärys- ja louhesalaojin sekä hulevesirummuin. Vallin viimeistelyä voidaan aloittaa pohjoispäästä jo ennen koko vallin täyttymistä. Täyttöaika on n. 7-8 vuotta. Vallin viimeistelyn jälkeen alueen annetaan metsittyä luontaisesti. Maanläjitykselle on jätetty ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. Lupalautakunta on myöntänyt maanläjitystoiminnalle ympäristöluvan 10.4.2018 32. Kaavallinen tilanne Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 15.1.1980 hyväksymä asemakaava. Läjitys sijoittuu osittain asemakaavan puistoalueelle (merkintä P), osittain 11.6.1964 vahvistetun asemakaavan tiealueelle (merkintä LT) Vaalimaantien länsipuolelle. Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Kaupunki on suorittanut naapureiden kuulemisen kirjeitse. Naapureilta ei saapunut hankkeeseen huomautuksia. Lappeenrannan kaupunki maaomaisuuden hallinta on myös toimenpidealueen naapurina. Kaupungin maaomaisuuden hallinnalla ei ole huomautettavaa. Hankkeen vireille tulosta on kuulutettu kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla 28.11. 12.12.2018. Kuulutusaikana ei saapunut huomautuksia. Viranomaisten lausunnot Lappeenrannan seudullinen ympäristötoimi: Lupalautakunta on myöntänyt maanläjitystoiminnalle ympäristöluvan 10.4.2018 32 (annettu julkipanon 18.4.2018 jälkeen) maa-ainesten läjittämiseen. Maisematyölupahakemuksen johdosta ympäristötoimelle ei ole huomautettavaa. Kaupunkisuunnittelun lausunto
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 13 Esittelijän ehdotus Suunniteltu hakkuu ja maavallin rakentaminen sijoittuu Vaalimaantien ja asutuksen väliselle puistokaistaleelle. Puisto on luonnontilaista viheraluetta, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Valli saa Vaalimaantien suoja-aluetta lukuun ottamatta metsittyä luontaisesti uudelleen rakentamisen jälkeen. Hakkuu ei vaikeuta alueen käyttämistä asemakaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele maisemakuvaa MRL 140 :n tarkoittamalla tavalla. Lupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisena. Kaupunkikehityslautakunta myöntää Lappeenrannan kaupungin Kadut ja ympäristö -vastuualueelle MRL 128 :n mukaisen maisematyöluvan puiden kaatamiseen ja maavallin rakentamiseen Kuuselan puistoalueelle (405-13-9903-0) Vaalimaantien ja Kalkkitien väliin hakemuksen mukaisesti. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen ja lupa on voimassa 3 vuotta tämän päätöksen antamisesta lukien. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä-Suomen hallintooikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 14 6 Asemakaavan muutos 10 Alakylä, kortteli 30, tontti 5 (Tellervonkatu 75) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2075/10.02.03.00/2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta 310 12.12.2018 Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 310 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä 040 653 0745 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Asemakaavakartta/K2664/Tellervonkatu 2. Asemakaavaselostuksen liitteet/k2664/tellervonkatu 3. Asemakaavaselostus/K2664/Tellervonkatu Asemakaavamuutosalue käsittää Lappeenrannan keskustan eteläpuolella sijaitsevan omakotitalotontin osoitteessa Tellervonkatu 75. Tontilla sijaitsee todennäköisesti 1930-luvulla valmistunut puolitoistakerroksinen asuinrakennus ja vuonna 1960 valmistunut yksikerroksinen laajennus. Tontti on yksityishenkilön omistuksessa. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden asuinrivitalon rakentaminen. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Asemakaavan muutoksella tontti on muutettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Nykyinen rakennus on mahdollista korvata puolitoistakerroksisella uudisrakennuksella. Rakennuksen harjan suunta on määrätty Tellervonkadun suuntaiseksi ja kadun puolelle tulee rakentaa vähintään yksi poikittainen vesikaton harja.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 15 Esittelijän ehdotus Asemakaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on 983 m². Kaavamuutoksen myötä nykyinen rakennusoikeus 300 krs-m² kasvaa 100 krs-m²:llä 400 krs-m²:iin. Asemakaavan muuttaminen on käynnistynyt maanomistajan 5.3.2015 tekemän kaavamuutosaloitteen pohjalta. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa 10.11.2018 sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos on pidetty MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana 12.11 3.12.2018. Kaavaluonnoksesta annettiin 11 lausuntoa ja 2 mielipidettä. Saadun palautteen perusteella asemakaavaratkaisua on tarkistettu yleisten määräysten osalta. Asemakaava on vaikutuksiltaan vähäinen asemakaavan muutos, josta päättää kaupunkikehityslautakunta. Kaupunkikehityslautakunta päättää merkitä tiedoksi saadut lausunnot sekä hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. asettaa asemakaavamuutoksen MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi ja lähettää siitä tiedon Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle mahdollista lausuntoa varten, jonka jälkeen asia tuodaan uudelleen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi. Päätös Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 16 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä 040 653 0745 Asemakaava-arkkitehti Matti 040 660 5662 Veijovuori Kaavoitusarkkitehti Kimmo Hautamaa 040 705 3519 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Asemakaavaselostus/K2664/Tellervonkatu 2. Asemakaavaselostuksen liitteet/k2664/tellervonkatu 3. Asemakaavakartta/K2664/Tellervonkatu Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla www.lappeenranta.fi kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö Kaavoitus Vireillä olevat kaavat. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto 21.12.2018: Kaakkois-Suomen ELY-keskus on antanut ko. kaavamuutoksen valmisteluvaiheessa lausunnon 12.11.2018. Valmisteluvaiheen vuorovaikutuksen perusteella kaavaohjausta on ehdotukseen tarkennettu rakennusalan reunan sitovaa sijaintia ja tontin aitausta koskevilla määräyksillä. ELY-keskus viittaa luonnosvaiheen lausuntoonsa ja toteaa, että asemakaavamuutos on oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen ja asianmukaisesti valmisteltu. Kaupunkisuunnittelun kirje 2.1.2019: Esittelijän ehdotus "Asemakaava on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti ollut yleisesti nähtävillä elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan kaupunkisuunnittelussa 17.12. - 31.12.2018." Asemakaavan muutoksesta ei ole nähtävilläoloaikana jätetty muistutuksia eikä edellä mainitussa lausunnossa ollut huomautettavaa. Kyseessä on vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos, josta päättää kaupunkikehityslautakunta. Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä asemakaavan muutoksen 10 Alakylä, kortteli 30, tontti 5 (Tellervonkatu 75). Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 17 7 Selvitystyön käynnistäminen vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2345/02.08.04/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Riitta Puurtinen 040 718 0954 Metsätalouspäällikkö Risto Laukas 040 025 7165 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Alustava hintatarjous, Tapio Vihreiden valtuustoryhmä on esittänyt valtuustoaloitteessaan 29.10.2018, että Lappeenrannan kaupunki siirtyy avohakkuuttomaan metsänhoitoon, noudattaa niin sanottua jatkuvaa kasvatusta ja asettaa päätavoitteeksi metsien monimuotoisuuden sekä monipuolisten virkistysmetsien tarjoamisen asukkaille. Lappeenrannan kaupungin maaomaisuuden hallinta, joka vastaa kaupungin maa-, vesi- ja metsäomaisuudesta, on arvioinut, että edellä mainitun asian päätöksenteon tueksi tarvitaan puolueeton selvitys siitä miten eri metsänkäsittelymenetelmien soveltaminen vaikuttaisi kaupungin metsätalouteen sekä erilaisten ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen. Maaomaisuuden hallinta on pyytänyt metsäbiotalouden palveluita tarjoavalta Tapio Palvelut Oy:ltä alustavan tarjouksen yleisarviosta vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä. Tapio Palvelut Oy on osa Tapio-konsernia jonka emoyhtiönä on Suomen Valtion omistama Tapio Oy. Tapio Palvelut Oy on esittänyt tarjouksessaan selvitystyön lähtökohdiksi metsien käytön tavoitteet ja arvostukset sekä luonnon tarjoamat edellytykset. Ensin mainitut perustuvat kaupunginmetsien osalta poliittisiin päätöksiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 18 Esittelijän ehdotus Selvitystyön taustadokumentteina olisivat Vihreiden valtuustoryhmän valtuustoaloite, kaupungin vastaus, siihen saatu asiantuntijakommentti, PEFC-päätös sekä Tapion laatimat kaupungin metsävaratietoihin perustuvat laskelmat. Selvitystyössä käsiteltävät asiat ryhmiteltäisiin metsänhoidon suositusten mukaisiin asiakokonaisuuksiin. Metsänhoidon suositukset ovat puolueettomia, tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvia kansallisia suosituksia. Kustakin aiheesta kootaan lyhyt 1 2 kappaleen mittainen teksti keskeisine tutkimusviitteineen. Selvitystyön tuloksista laaditaan erillinen raportti. Selvitystyön tulokset ryhmiteltäisiin seuraavasti: A. Yleisellä tasolla jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen tuottamat erot seuraavilla osa-alueilla: 1. Kustannukset ja tuottovaatimus - Kasvu- ja tuotosmallit - Puustoon sitoutunut pääoma 2. Metsänuudistaminen ja taimikonhoito 3. Jalostushyöty 4. Puun laatu ja hinta 5. Puunkorjuu - Korjuuvauriot - Energiapuun korjuu 6. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen 7. Vesistövaikutukset 8. Maisemavaikutukset 9. Vaikutukset marja- ja sienisatoihin sekä riistan hyvinvointiin 10. Vaikutukset metsätuhojen syntymiseen ja leviämiseen 11. Vaikutukset hiilensidontaan B. Karkea arvio Lappeenrannan kaupungin metsäsuunnitelmien uudistamisen kustannuksista, kun suunnitelmien lähtökohdaksi otetaan jatkuvan kasvatuksen laajamittainen käyttö. Maaomaisuuden hallinta on arvioinut, että edellä esitetyn metsänhoidon suositusten käyttäminen eri metsänkäsittelymenetelmien vertailussa tuottaa selkeimmän ja vertailukelpoisimman lopputuloksen.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 19 Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä edellä esitetyn selvitystyön lähtökohdat ja esitysmuodon. Päätös Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 20 8 Helsingintien alikulkukäytävän yleissuunnitelma Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1871/10.03.01.02/2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta 227 3.10.2018 Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 227 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Suunnittelupäällikkö Kalevirta Timo 040 637 4400 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Asemapiirustus, pituusleikkaus raitti J2, tyyppipoikkileikkaus 2. Katajakatu-Helsingintie_kevyen liikenteen väylä Lautakunta päätti 30.5.2018 141 Kourulan päiväkodin asemakaavamuutokseen liittyen, että toimialalle annetaan tehtäväksi selvittää Helsingintien alikulun sijainti ja paikka päiväkodin liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Kadut ja ympäristö - vastuualue on laatinut Helsingintielle likimain Kornetinkadun kohdalle sijoittuvan alikulkukäytävää koskevan yleissuunnitelman. Suunnittelussa on huomioitu Helsingintien nykyisten alikulkukäytävien sijainti ja asemakaavaehdotuksen mukainen Kourulan päiväkodin sijainti. Alikulkukäytävän paikka on optimoitu edellisten reunaehtojen perusteella. Alikulkukäytävä on suunniteltu Helsingintien tulevan 4-kaistaisuuden ehdoilla. Siltatyypiksi valittiin v-muotoinen teräsbetoninen ulokelaattasilta kahtena erillisenä siltana toteutettuna. Ratkaisulla saadaan luonnonvaloaukko keskelle ja näin ollen käytettävyys on hyvä. Lisäksi kaksiosainen siltarakenne helpottaa työmaa-aikaisen liikenteen järjestämistä.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 21 Esittelijän ehdotus Päätös Jatkoyhteys alikulkukäytävästä mm. Kourulan päiväkotikoululle on linjattu suorana niin, että se palvelisi mahdollisimman hyvin myös Kourulasta keskustaan suuntautuvaa kevyttä liikennettä. Raitin toteutus vaatii asemakaavamuutosta ja maan hankintaa valtion omistamalta (Metsähallitus) ja Puolustusvoimien käytössä olevalta harjoitusalueelta. Alue on osoitettu sekä yleis- että asemakaavassa Puolustusvoimien harjoitusalueeksi (EP). Kustannusarvio alikulkukäytävän ja siihen liittyvän kevyen liikenteen yhteyden Katajakadun päähän rakentamisille on 1,3 M. Kustannukset koostuvat seuraavista elementeistä: Yleissuunnitelma ja kustannusarvio (tehty) Asemakaavamuutos Maanhankinta Rakennussuunnitelmien laatiminen Raittiyhteys Alikulkukäytävä Katajakadun pää Alikulkukäytävän sillat Raittimuutokset Helsingintien molemmin puolin Valaistus Työaikaiset järjestelyt ja Helsingintien muutokset siltaympäristössä Kourulan päiväkotikoulua koskevassa asemakaavan ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen edustajien selkeä kanta oli, että alikulkukäytävän suunnitelma tulee liittää osaksi Kourulan päiväkotikoulun asemakaavahanketta. Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä Helsingintien alikulkukäytävän yleissuunnitelman osana Ukkopuiston päiväkotikoulusuunnitelmaa asemakaavamuutoksien ja maanomistajaneuvottelujen pohjaksi. Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten. Täytäntöönpano Timo Kalevirta
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 22 Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Suunnittelupäällikkö Timo Kalevirta 040 637 4400 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Asemapiirustus, kevyen liikenteen väylä välillä Katajakatu - Helsingintien suojatie Lautakunta totesi 3.10.2018 227 Kourulan päiväkodin asemakaavamuutokseen liittyvän selvityksen Helsingintien alikulun sijainnista päiväkodin liikenneturvallisuuden varmistamiseksi vaativan täydennystä. Lisätarkastelussa Helsingintien ylityksen turvallisuuden parantamiseksi tutkittiin nykyisen suojatieylityksen varustamista liikennevaloin. Sujuvan yhteyden luominen Kourulan päiväkotikoululle edellyttää tässäkin tapauksessa suoran raitin rakentamista Katajakadun päähän. Raitin toteutus vaatii asemakaavamuutosta ja maan hankintaa valtion omistamalta (Metsähallitus) ja Puolustusvoimien käytössä olevalta harjoitusalueelta. Liikennevalo-ohjaus soveltuu ko. suojatien kohtaan kohtuullisen hyvin. Liikennevalo-ohjaus ei aiheuta ajoneuvoliikenteelle kohtuutonta lisäviivytystä osuen ruuhka-aikoina hyvin nykyiseen vihreään aaltoon. Suojatien ylityksen liikennevalot ovat nk. painonappivalot eli suojatien ylityksen vihreä valo tulee vain pyynnöstä (napin painaminen = tilaus). Suurin ongelma suojatien ylitykseen tulee siihen kohdistuvasta odotusajasta, joka aamuruuhkan aikaan voi olla yli minuutin. Toisaalta liikennevalojen avulla saadaan turvalliseen ylityksen mahdollistava aukko liikennevirtaan, kun muuten turvallisen ylittämisen raon löytäminen on voi olla hankalaa. Kustannusarvio liikennevalojen ja siihen liittyvän kevyen liikenteen yhteyden Katajakadun päähän rakentamisille on 0,22 M. Kustannukset koostuvat seuraavista elementeistä: Yleissuunnitelma ja kustannusarvio (tehty) Asemakaavamuutos
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 23 Maanhankinta Rakennussuunnitelmien laatiminen Liikennevalojen rakentaminen Raittiyhteyden Alikulkukäytävä Katajakadun pää (noin 200 m) rakentaminen Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä Helsingintien ylityksen turvaamiseksi liikennevalo-ohjauksen nykyiseen suojatiekohtaan ja raitin rakentamisen välille em. suojatien kohta ja Katajakadun pää osana Ukkopuiston päiväkotikoulusuunnitelmaa, asemakaavamuutoksien ja maanomistajaneuvottelujen pohjaksi. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Timo Kalevirta
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 24 9 Aiesopimus joukkoliikenteen kehittämisestä ja rahoituksesta vuosille 2019-2020 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/8/08.01.00.01/2019 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Olli Hirvonen 040 670 1566 Suunnitteluinsinööri Terhi Koski 040 651 5599 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Aiesopimusluonnos 2019-2020 Lappeenranta Liikenne- ja viestintävirasto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Lappeenrannan kaupunki ovat laatineet aiesopimuksen joukkoliikenteenkehittämisestä ja rahoituksesta vuosille 2019-2020. Valtion talousarvion mukaan joukkoliikenteen valtionavustusta on mahdollista myöntää keskisuurille kaupunkiseuduille, jos ne ovat tehneet aiesopimuksen joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteuttamisesta. Aiesopimuksella sopimusosapuolet sopivat vuosien 2019-2020 Liikenne- ja viestintäviraston, Kaakkois-Suomen ELY:n ja Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen keskeisten kehittämishankkeiden edistämisestä sekä joukkoliikenteen valtionrahoituksesta. Kehittämishankkeiden ja valtionrahoituksen edellytyksenä on, että sekä valtion että Lappeenrannan kaupungin vuosittaisissa talousarvioissa on tarkoitukseen osoitettu tarvittavat määrärahat. Valtion rahoitusosuus tulee Liikenne- ja viestintäviraston myöntämästä keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennemäärärahakiintiöstä (talousarviomomentti 31.30.63.11) ja määrärahan käyttöön sovelletaan laki liikenteen palveluista III osan 4. luvun 2 2 momenttia sekä liikenteen palveluiden valtionavustuksista annettua asetusta (509/2018). Valtion rahoituksen tarkoituksena on siirtyä joukkoliikenteen kehittämisessä pitkäjänteiseen rahoituksen suunnitteluun, lisätä
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 25 Esittelijän ehdotus joukkoliikenteen markkinaosuutta nostamalla palvelutasoa ja tukea Lappeenrannan kaupunkia sen joukkoliikennettä koskevissa linjauksissa ja päätöksissä. Tämän aiesopimuksen lähtökohtana on, että määräraha pysyy vähintään nykyisellä tasolla 2019-2020. Valtakunnallisten kehittämishankkeiden kehittämisvaiheen rahoituksesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto. Keskeisimpiä joukkoliikennetehtäviä vuosille 2019-2020 ovat: - National access point, NAP - Joukkoliikenteen koontikanta, Digitransit ja matka.fi palvelu - JUKU-järjestelmä - Liikkumispalveluiden kysynnän ja tarjonnan seuraaminen - Liikkumispalveluiden kehittämisen yhteensovittaminen - Rahoitusohjelma keskisuurille kaupunkiseuduille Näistä tarkempia tietoja löytyy liitteenä olevasta aiesopimusluonnoksessa. Lappeenrannan kaupungin kehittämishankkeiden rahoituksesta vastaavat seudun kunnat itse. Kaupunki voi hakea valtionavustusta joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen mukaisiin kehittämishankkeisiin tämän sopimuksen ja vuosittaisten aiesopimuspalaverien pohjalta. Sopimukseen on kirjattu myös muulla rahoituksella suunniteltavia tai toteutettavia kehittämishankkeita. Näistä tarkempia tietoja löytyy liitteenä olevasta aiesopimusluonnoksessa. Valtionavustuksien myöntämistä säätelee valtionavustuslaki (688/2001). Tämä aiesopimus ei yksinään oikeuta Lappeenrannan kaupunkia saamaan joukkoliikenteen valtionavustusta, vaan kaupunki hakee erikseen valtionavustusta vuosittain tässä sopimuksessa mainittuihin kohteisiin. Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan aiesopimuksen ja valtuuttaa kaupungininsinööri Olli Hirvosen ja joukkoliikennepäällikkö Terhi Kosken allekirjoittamaan sopimuksen. Päätös Hyväksyttiin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 26 10 Elinkeinopoliittiset investointihankkeet 2019-2025 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2307/02.02.00.02/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Olli Hirvonen 040 670 1566 Rakennuspäällikkö Mikko Tamminen 040 827 1813 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Elinkeinopoliittiset investointihankkeet Kaupungin talousarvion 2019 perusteluissa on kohdassa Elinkeinopoliittiset investointihankkeet mainittu seuraavaa: Investointiosassa on 1 000 000 euron vuotuinen määräraha elinkeinopoliittisia investointihankkeita varten. Kaupunkikehityslautakunta päättää investointimäärärahojen käytöstä. Määrärahan käytöstä laaditaan kaupunkikehityslautakunnalle 5 7 vuotta kattava suunnitelma tammikuun loppuun mennessä, jossa keskimääräinen vuotuinen investointimäärä on enintään kehyksen mukainen. Vuotuinen käyttö voi siten poiketa kehyksestä. Suunnitelmassa tulee varata rahoitus kaksoisraiteen melusuojauksesta kaupungille aiheutuviin kustannuksiin ja Rapasaaren satamalaiturien kunnostukseen. Elinkeinopoliittisiksi investointihankkeiksi on tehty suunnitelma vuosille 2019 2025 niin, että kyseisen ajan investointimäärä on vuosittain keskimäärin 1 000 000 euroa. Suunnitelmassa on mukana: - kaksoisraiteen melusuojaus - Canemure investoinnit - kaksoisraiteen siltahankkeet - Mustolan sataman tarvitsemaa kehittämisinvestointeja - Rapasaaren laiturirakenteen korjaus - Hongistontien tasoristeyksen turvallisuuden parantaminen - Vaalimaantien kevyenliikenteen väylä
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 27 Esittelijän ehdotus Liitteessä on kuvattu suunnitelma tarkemmin vuosittaisena investointimäärärahoina. Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä esitetyn suunnitelman investointimäärärahojen käytöstä vuosille 2019 2025. Mahdolliset muutokset suunnitelmaan käsitellään kaupunkikehityslautakunnassa erikseen. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Mikko Tamminen
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 28 11 Lappeenrannan kaupungin ilmasto-ohjelman (2009-2020) toteutumistilanne ja uuden ilmasto-ohjelman valmistelu Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/39/11.00.09/2019 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen 040 081 5284 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Ilmasto-ohjelman tilanne ja jatko Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi ilmasto-ohjelman v. 2009. Ohjelman tavoitteena oli vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 % vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 1990 taso on määräytynyt Kioton ilmastosopimuksen referenssivuodesta. Päästöt välillä 1990 2007 ovat kasvaneet, minkä vuoksi päästövähennystavoite on ollut joitakin prosentteja alkuperäistä suurempi. Ilmasto-ohjelma rakennettiin 2008-2009 yhdessä Imatran kaupungin kanssa EU projektityönä. Ohjelman taustalle laadittiin useita eri selvityksiä energian käyttöön liittyen. Ohjelman mallina käytettiin Tukholman kaupungin ilmasto-ohjelmaa. Ilmastoohjelman toteutumisen seurantaa tehdään päästölaskennalla, missä seurataan kaupungin alueelta tulevia päästöjä poisluettuna päästökaupan piirissä oleva toiminta. Nykyisen ilmasto-ohjelman tavoitteet Ohjelman perusteella on tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kymmenellä eri linjalla. Niitä ovat: - maankäytön tiivistäminen - liikenteen päästöjen vähentäminen - energiantuotannon päästöjen vähentämisen jatkaminen - kaupungin oman energiankulutuksen vähentäminen - rakennusten energiatehokkuuden parantaminen
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 29 - kaupungin hankintojen ilmastovaikutusten huomioiminen - päiväkotien ja koulujen kestävän kehitysten ohjelmat - kaupungin työntekijöiden oman toiminnan ilmastovaikutusten tunteminen ja vähentäminen - kaupunkilaisten oman toiminnan ilmastovaikutusten tunnistaminen ja vähentäminen - ilmastonmuutoksen vaikutusten tunnistaminen ja niihin varautuminen Ilmasto-ohjelman päästövähennystoimenpiteet ovat edenneet huomattavasti alkuperäistä tavoitetta nopeammin, mikä on ollut myönteistä kehitystä. Päästövähennykset ovat syntyneet pääosin energiantuotannossa sekä -kulutuksessa, jonkin verran liikenteessä sekä jätehuollossa. Lappeenrannan päästövähennystoimenpiteitä on vauhdittanut LUT Yliopisto, mikä on tuonut alueelle uutta teknologiaa ja kehitystyötä sekä omalta osaltaan avannut maaperää ilmastopäästöjä leikkaaviin toimenpiteisiin. Myös yritykset ovat toimineet aktiivisesti ilmastopäästöjen vähentämiseen liittyvissä toimenpiteissä. Tarkemmin tavoitteiden toteutuminen on nähtävissä oheismateriaalissa. Ilmasto-ohjelman laadinta vuosille 2020-2030 Ilmasto-ohjelma on tarpeen uusia vuosille 2020-2030. Sopeutumalla vähähiiliseen yhteiskuntaan varmistamme alueen elinvoiman tulevaisuudessa. LUT Yliopiston, yritysten sekä Lappeenrannan kaupungin yhteistyöllä voimme saada alalle työpaikkoja sekä vaikuttaa kokoistamme suuremmalla panoksella myös globaalisti päästövähennysten toteutumiseen. Monet kaupungit ovat kiristäneet ilmastotavoitteitaan. Lappeenrannan hyväksymä hiilineutraalisuusvuosi on tällä hetkellä 2050. Mikäli Lappeenranta haluaa pysyä muiden kaupunkien vauhdissa mukana, tulee tavoitteita tarkistaa ja tavoitella mahdollisesti hiilineutraalisuutta, nollapäästövuotta sekä negatiivisen hiilitaseen vuotta. Näitä tavoitteita tukee myös kansainvälisen IPCC:n julkaisemat tiedot ilmastonmuutoksen etenemisestä. Ilmasto-ohjelman laatimiselle on vuoden 2019 aikana käytettävissä eri hankkeiden työpanosta. Ohjelman laadinnassa kannattaa ottaa lähtökohdaksi myös kiertotalouden näkökulma. Suunnitelma ohjelman laadinnasta esitellään myöhemmin.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 30 Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunta merkitsee ilmasto-ohjelman toteutumistilanteen sekä uusimisvaiheen tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Täytäntöönpano Räsänen Ilkka
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 31 12 Tiedoksi merkittävät asiat Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1875/00.04.01/2018 Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomainen, lausuntopyyntö Etelä- Karjalan jätehuoltomääräysten päivityksestä LPR/295/23/2018 Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö Asunto Oy Pallonpuistikon valituksesta kaupunkikehityslautakunnan B-listan päätökseen 15.11.2017 3 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi 040 740 1643 Oheismateriaali 1. Itä-Suomen hallinto-oikeudelta päätös Asunto Oy Pallonpuistikon valituksesta 2. Etelä-Karjalan jätehuoltomääräykset 1.1.2019, Etelä-Karjalan jätelautakunnan päätös 11.12.2018 Itä-Suomen hallinto-oikeudelta päätös Asunto Oy Pallonpuistikon valituksesta (LPR/295/23/2018) Hallinto-oikeus päätti 14.12.2018 hylätä Asunto Oy Pallonpuistikon valituksen kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä 15.11.2017 3. Päätös kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Etelä-Karjan jätelautakunnan päätös jätehuoltomääräyksistä (LPR/1875/00.04.01/2018) Esittelijän ehdotus Etelä-Karjalan jätelautakunta hyväksyi 11.12.2018 Etelä-Karjalan jätehuoltomääräykset 1.1.2019 alkaen. Päätös kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Kaupunkikehityslautakunta merkitsee asiat tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 32 13 Monitoimiareenan investointi- ja rahoitusasiantuntijan valinta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/532/00.00.01.06/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Lappeenrannan Toimitilat Oy, toimitusjohtaja Mikko Hietamies 0400 509 611 Lappeen Rakennuttaja Oy, Toimitusjohtaja Pekka Talonpoika 0400 668 760 Lappeenrannan Toimitilat Oy, Projektijohtaja Ilkka Oksman 0400 753 504 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin investointi- ja rahoitusasiantuntijan tarjouspyyntö 2. Monitoimiareenan investointi- ja rahoitusasiantuntijatarjousten vertailu ja pisteytys Tarjousasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 29.10.2018 päättänyt, että monitoimiareena-hankkeen ja sisäliikuntahalli-hankkeen jatkovalmistelu annetaan kaupunginhallituksen asettaman toimitilatoimikunnan tehtäväksi yhdessä konsernihallinnon kanssa. Monitoimiareenan sekä sisäliikuntahallin investointi- ja rahoitusasiantuntijakonsultin hankintaa varten on järjestetty avoin tarjouskilpailu Lappeenrannan Toimitilat Oy:n ja Lappeen Rakennuttaja Oy:n yhteistyönä. Hankintailmoitus julkaistiin Hilmapalvelussa 4.12.2018 ja tarjoukset saatiin 19.12.2018 klo 12.00 mennessä. Tarjouskilpailu molempien em. hankkeiden osalta julkaistiin samassa Hilma-ilmoituksessa. Tarjouskilpailussa tarjouksen sai tehdä joko molemmista hankkeista tai vain toisesta niistä.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 33 Monitoimiareenan osalta tarjouksen ovat jättäneet kaksi tarjoajaa, Sepos Oy ja SRV Rakennus Oy. Molemmat tarjoukset ovat tarjouspyynnön mukaisia ja täyttävät tarjouspyynnössä ilmoitetut, tarjoajaa koskevat vaatimukset. Pidetyssä tarjouskilpailussa monitoimiareenan investointi- ja rahoitusasiantuntijan valintaperusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous seuraavilla vertailuperusteilla ja painoarvoilla A: Hinta, painoarvo 30 % (halvin hinta/tarjottu hinta * 30 pistettä) B. Laatutekijät, painoarvo 70 % B.1. Nimetyn työhön osallistuvan projektin vastuuhenkilön kokemus isoista monitoimiareenoista, joita varten on käynyt valmistelevat rahoitus- ja toteutusneuvottelut sekä hankkinut tai ollut mukana hankkimassa rahoituskumppaneita sekä laatinut hankkeeseen liiketoimintasuunnitelman. B.1.1. Työhön osallistuvan projektin vastuuhenkilön referenssit 40 % Kolme (3) tai useampia toteutuneita tai rakenteilla olevia kohteita, 40 pistettä Kaksi (2) toteutunutta tai rakenteilla olevaa kohdetta, 35 pistettä Yksi (1) toteutunut tai rakenteilla oleva kohde, 30 pistettä Kolme (3) tai useampia kehitys- tai suunnitteluvaiheessa olevaa kohdetta, 25 pistettä Kaksi (2) kehitys- tai suunnitteluvaiheessa olevaa kohdetta, 20 pistettä Yksi (1) kehitys- tai suunnitteluvaiheessa oleva kohde, 15 pistettä B.1.2. Työhön osallistuvien nimettyjen muiden projektiin osallistuvien henkilöiden osaaminen ja kokemus isojen liikuntarakennushankkeiden (esim. monitoimiareenoiden) toteuttamisesta erilaisilla rahoitusmalleilla 10 %. Arviointi tehdään seuraavien perusteiden mukaisesti: - projektiin osallistuvien henkilöiden referenssimäärät (0-4 pistettä) - milloin referenssit ovat syntyneet, alle 5 vuotta vanhoja arvostetaan korkeammalle (0-3 pistettä)
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 34 Esittelijän ehdotus - projektiin osallistuvien henkilöiden kokemus erilaisista rahoitusmalleista (0-3 pistettä) B.2. Alustava kuvaus työn suorittamisesta max 20 % Alustavaa kuvausta ja sen soveltuvuutta tilaajan tarpeisiin arvioi Lappeenrannan Toimitilat Oy:n nimeämä arviointityöryhmä. Alustavaa kuvausta työn suorittamisesta arvioidaan seuraavilla osa-alueilla. Jokaisesta osa-alueesta saa maksimissaan 5 pistettä: - toimeksiannon henkilöresurssointi - aikataulutus, vaiheet ja toimeksiannon eteneminen - projektin organisointi, asiantuntijoiden keskinäinen yhteistyö ja työnjako konsultin ja tilaajaorganisaation välillä - toimeksiannon tuotosten esittely ja hyväksyttäminen tilaajalla Tarjousten ja laatupisteiden arviointiin osallistuivat Lappeenrannan Toimitilat Oy:n ja Lappeen Rakennuttaja Oy:n edustajat. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen monitoimiareenan investointi- ja rahoitusasiantuntijakonsultin tehtävään teki SRV Rakennus Oy, vertailuhinta 106.000 euroa (alv 0 %), pistemäärä 100. Sepos Oy, vertailuhinta 114.000 euroa (alv 0 %), pistemäärä on 96,44 pistettä. Kaupunkikehityslautakunta päättää valita monitoimiareenan investointi- ja rahoitusasiantuntijan tehtävään SRV Rakennus Oy:n, vertailuhinnalla 106.000 euroa (alv 0 %). Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano SRV Rakennus Oy Sepos Oy Oksman Ilkka Talonpoika Pekka
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 35 14 Sisäliikuntahallin investointi- ja rahoitusasiantuntijan valinta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/532/00.00.01.06/2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi 040 740 1643 Valmistelija/lisätiedot: Lappeenrannan Toimitilat Oy, toimitusjohtaja Mikko Hietamies 0400 509 611 Lappeen Rakennuttaja Oy, Toimitusjohtaja Pekka Talonpoika 0400 668 760 Lappeenrannan Toimitilat Oy, Projektijohtaja Ilkka Oksman 0400 753 504 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin investointi- ja rahoitusasiantuntijan tarjouspyyntö Tarjouskilpailuasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 29.10.2018 päättänyt, että monitoimiareena-hankkeen ja sisäliikuntahalli-hankkeen jatkovalmistelu annetaan kaupunginhallituksen asettaman toimitilatoimikunnan tehtäväksi yhdessä konsernihallinnon kanssa. Monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin investointi- ja rahoitusasiantuntijan hankintaa varten on järjestetty avoin tarjouskilpailu Lappeenrannan Toimitilat Oy:n ja Lappeen Rakennuttaja Oy:n yhteistyönä. Hankintailmoitus julkaistiin Hilmapalvelussa 4.12.2018 ja tarjoukset saatiin 19.12.2018 klo 12.00 mennessä. Tarjouskilpailu molempien em. hankkeiden osalta julkaistiin samassa Hilma-ilmoituksessa. Tarjouskilpailussa tarjouksen sai tehdä joko molemmista hankkeista tai vain toisesta niistä.
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 36 Esittelijän ehdotus Sisäliikuntahallia koskien saatiin yksi, SRV Rakennus Oy:n tarjous. Tarjous on tarjouspyynnön mukainen ja täyttää tarjouspyynnössä ilmoitetut, tarjoajaa koskevat vaatimukset. SRV Rakennus Oy:n tarjouksessa vastuullisen asiantuntijan tuntihinta on 140 euroa, yhteensä 28.000 euroa (tarjouspyynnön tuntimäärä 200 h), muiden asiantuntijoiden tuntihinta on 120 euroa, yhteensä 12.000 euroa (tarjouspyynnön tuntimäärä 100 h), yhteensä 40.000 euroa. Kaupunkikehityslautakunta päättää valita sisäliikuntahallin investointi- ja rahoitusasiantuntijakonsultin tehtävään SRV Rakennus Oy:n, vertailuhinnalla 40.000 euroa (alv 0 %). Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen poistui lautakunnan kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 18.18. Täytäntöönpano SRV Rakennus Oy Oksman Ilkka Talonpoika Pekka
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 37 15 Muutoksenhakuohjeet MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 1, 2, 3, 7, 11, 12, 15 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 8, 9, 10, 14 HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. Päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen, joka lähetetään osoitteeseen Kaupunkikehityslautakunta Käyntiosoite: Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 38, 53101 Lappeenranta Sähköpostiosoite: kirjaamo@lappeenranta.fi Pykälät 8, 9, 10, 14 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa 11.1.2019
Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 1/2019 38 HANKINTAOIKAISUVAATIMUSOHJEET Hankintaoikaisuvaatimusviranomainen ja aika Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi vaatia hankintalain 132-135 :n mukaan hankintaoikaisua. Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee. Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen hankintaoikaisuvaatimuksen, joka lähetetään osoitteeseen Kaupunkikehityslautakunta Käyntiosoite: Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 38, 53101 Lappeenranta Sähköpostiosoite: kirjaamo@lappeenranta.fi Pykälät 13, 14 Asianosaisen on esitettävä hankintaoikaisuvaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisuvaatimuksen sisältö Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, voi oikaisuvaatimuksen tehdä ennen viraston aukioloajan päättymistä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Hankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Hakemukseen on merkittävä oikaisua vaativan ja kirjelmän laatijan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Oikaisuvaatimus osoitetaan lautakunnalle. Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivat ne jo ole hankintayksikön hallussa. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen. Valitusajan alkaminen Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kunnan jäsenen katsotaan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluessa siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan kuitenkin tulleen asianosaisen tietoon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Vaikutukseltaan vähäisestä asemakaavasta tai sen muutoksesta on valitusoikeus vain niillä, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Toimialaansa kuuluvissa asioissa, kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta asiasta viranomaisella, muun muassa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella, on oikeus valittaa. Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa ositetulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksellä on vaikutuksia. Myös rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä on oikeus valittaa toimialaansa kuuluvissa asioissa kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymisestä koskevasta päätöksestä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus, PL 1744, Minna Canthin katu 64, 70101 Kuopio